Lotat

Näköjänsä tämä meidän kaikkien arvostama varakeppi on jälleen aloittanut jokailtaisen liimanhaistelun.

Tämä aloitus on huono provo kaikkine kirjoitusvirheineenkin.

OIKEA KEP. EI ikinä halventeeraa lottia, eikä muitakaan sodassa olleita, mutta kirjoittaa heistä joskus erikoisiakin asioita. Joistakin upseereista on käynyt ilmi perin erikoisia juttua ja niitä on KEP. ansiokkaasti valottanut. Eräs selvitetty juttu on kapteeni Railion seikkailut Saksan joukoissa ja siitä seurannut petos.

Ylimaan taistelu Lapin sodassa

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6109251

1944 9.8.2008 20:54



Minun runsaassa arkistossani on Kansa Taisteli -lehti, jossa Oesch pahoittelee lehden edellisessä numerossa ollutta Sissiluutnantti -kirjan mainosta. Samoin kaikki tässä esiintyvät kirjat on tietenkin hyllyssäni.

Tässä on sinulle AITOA KEP. -tyyliä nimimerkillä 1939-1945


http://keskustelu.suomi24.fi/node/6115014

1941-1945 11.8.2008


Kansa Taisteli -lehti mainosti Sissiluutnantti -kirjaa 1963
Rintala Paavo: Sissiluutnantti, Otava, 1963, 1. painos. Vuonna 1982 näyttää kirjasta olleen jo 11. painos menossa... roska myy!

Huvittava yksitysikohta löytyy vuoden 1963 Kansa Taisteli -lehden viimeisestä numerosta 12. Siinä pahoitellaan kun numerossa 11 mainostettiin Paavo Rintalan Sissiluutnantti -kirjaa melkein puolella sivulla. Syy mainoksen pääsemiseen lehteen oli kuulemma monen erehdyksen summa tai jotain sinnepäin. No Otavan raha kelpasi lehdelle... vaikka toimituksen taholta kovasti pahoiteltiin tuota lottia halventaneen kirjan mainontaa tässä lehden numeross 12.

Helge Seppälä kertoo mainiossa kirjassaan, Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, Gummerus 1998, sivulla 222-223 kuinka eläkkeellä olevat kenraalit tekivät Rintalan Sissiluutnantin ilmestymisen jälkeen 26.11.1963 julkisen valittelun Otavan johtokunnalle tuollaisesta häväisystä. Allekirjoittajina oli useimmat elossa olevat sota-ajan kenraalit. Karl Lennart Oesch oli tuolloin Kansa Taisteli -lehden päätoimittajana.

Kirjassa Suomen lotat, Lukkarinen Vilho, WSOY, 1981 -kerrotaan lotista ja heidän tekemisistään.

Naiset kertovat sodasta, toimittanut Mirja Hakko, rintamanaisten Liitto r.y. 1988.

Kirjan sivut 221-222 kertoo mihin lotat pystyivät kun miehet pelkäsi. Siinä sai JR 8:n Linnakin lämpimän ruokansa kun lotta, Aino Meriläinen, os. Ihatsu, ajoi hevosella soppakuormansa linjojen välistä aivan etulinjaan saakka omien ja vihollisten äimistellessä hurjaa menoa. Miehet kieltäytyivät sitä ajureissua tekemästä.

Toinen hyvä kirja on tämä: Maija-Liisa Bäckström Fanni Luukkonen, Lottajohtaja, Otava 1994, 2.p

Suomen Kuvalehti käsitteli numerossaan 7/86 lottien tekemisiä. Lottien mainetta oli häväisseet Paavo Rintala Sissiluutnantti -kirjassaan ja samaan loan heittoon syyllistyi Väinö Linnakin Tuntemattomassa sotilaassaan. Samaten molemmat elokuvat kyseisestä romaanista tekivät saman tempun. Alkuperäinen ruotsinkielinen versio Tuntemattomasta sotilaasta häpäisi Suomen Lottia vieläkin rajummin.

Paavo Rintala kertoo Sissiluutnantti -kirjassaan sivulla 46 näin:

"Kuulkaas nyt hyvä neiti, ei Lotta-Svärd ole mikään supisuomalainen hahmo. Se on kansainvälistä lainatavaraa. Jokaisella maalla on ollut sotatilanteessa sotilasmuonittajia ja kaupustelijanaisia"


Sotasavotta - Korsuelämää 1939-1944 -kirjassa on oikein oma lukunsa tuolle asialle.

Nyman Aarre - Salminen Esko - Vento Urpo Sotasavotta - Korsuelämää 1939-1944
Otava, 1974-75, 384 s., painos: 1-2

Huvittava tämä avaus on sikälikin, että Paavo Rintala ei Sissiluutnantti -kirjassaan tainnut lottia muuten mainitakaan kuin tuon parin kolmen lauseen verran:

Paavo Rintala kertoo Sissiluutnantti -kirjassaan sivulla 46 näin:

"Kuulkaas nyt hyvä neiti, ei Lotta-Svärd ole mikään supisuomalainen hahmo. Se on kansainvälistä lainatavaraa. Jokaisella maalla on ollut sotatilanteessa sotilasmuonittajia ja kaupustelijanaisia"

Lotta-aiheisia kirjoja on tullut kokoelmaani useitakin tuon kirjoituksen jälkeen.

Eräs niistä on tämä:

Seila Taito Lotta Svärd. Univormupukuiset naiset
Aikakirja, 1972, 341 s., 1. painos

Paavosta pari sanaa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Rintala

Paavolla ei tuo Mummo - Mannerheim -sarja oikein myynyt ja sitten piti kohauttaa saadakseen lisää myyntiä. Sissiluutnantti -kirja on niin kehno, ettei sitä jaksa edes lukea.

Tuossa aiheesta dokumentti
http://metrolive.fi/jutut/artikkeli/3204/virpi-suutari-teki-elokuvan-saksalaisten-kyytiin/

Vieraan maan soturi on pilkkalaulu saksalaisista sotilaista ja suomalaisista naisista vuodelta 1942

Vieraan maan soturi

Siell´ lempivät lehdoissa saksalaiset
alppikengistä jäljet vain jää.
Siell´ uinuvat naisemme sankarien
käsivarsilla saksalaisten.
Jalkavaimoiksi tekivät naisemme
on muistoissa suloiset yöt.

He kaatuivat hetkeksi vesakkoihin
sydän suruihin jäi Suomen mies.
Kotimökillä vanhukset huokailevat
missä viipyvät tyttömme taas.
On hiuksensa surusta harmaantuneet
ja silmissä kyynelten veet.

Naiset lempensä uhrasi saksmanneille
pikku peipit vain jäljellä on.
Lapsi isätön orvoksi kai tänne jää
isä maailmalle jo häipynyt on.
Hän oli vain soturi vierahan maan
ja naistemme lemmen nyt saa.
Kun soturit urheat palaavat taas,
naistemme rintama murtunut on.

21.2.1942 Turun laivaston keskuudessa levinnyt pilkkalaulu

Faforin, Heinonen: Kotirintama 1941-1944, 1972 Tammi, s. 115

Vertaa sanoitusta tähän:

Pienet kukkivat kummut (Little flowering hills)
composer: Ragnar Nyholm

http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4 arkisto%2F03017_2

On päättynyt päivä, jo yö yllättää
Tykit tuokioks taas vaienneet.
Nuoret soturit hetkeksi rauhan nyt saa
Vie kotihin taas aatokset.

Kotimökillä äiti jo niin väsynyt.
Mitä aatelleekaan siellä nyt?
On surusta hiuksensa harmaantuneet
Ja silmissä kyynelten veet.

Vain kukkivat kummut nuo kalmistoineen
Lie kaikki mi jäljellä on.
Siell' lepää nyt sankarit Suomussalmen,
Summan, Raatteen ja Kollaan joen.

Vaan vapaaksi maaksi he Suomemme loi,
On muistossa kumpujen yö.
Ei unhoittua muistot nuo talviset voi,
Ei poikaimme sankarityöt.

Ei unhoittua muistot nuo talviset voi
Ei poikaimme sankarityöt