Jatkosodan suomalaismyytit

Totuus lotista, niinkuin aina on siinä lottien häpäisemisen ja ylistämisen välissä. Ihmisiähän hekin olivat.

Vuosina 1939-1944 yksikään lotta ei ollut esiaviollisessa sukupuolisuhteessa koska se oli kiellettyä. No ehkä yhden käden sormilla laskettava määrä oli mutta silloin kyseessä olivat upseerit. Aliupseerin tai miehistön kanssa makaaminen olisi ollut hirvittävä häpeä!

lisääntymis tarkoituksessa. On tökeröä väittää, että natsi-lotat olisivat naineet saadakseen nautintoa sodan ankeudessa.

Lieneeköhän fasitien pahuuden syynä juuri seksuaaliset patoumat?

Mikä ihme siinä, jos lotat hoitivat sosiaalista elämäänsä sotapoikien kanssa? Eiköhän tuo ole aivan tavallista ihmisen elämään kuuluvaa. Turha siitä on suurempaa numeroa tehdä, tai moralisoida asiaa.
Aivan lapsellista.

Salisbury on sotkenut ilmansuunnat kaakko ja itä on menneet sekaisin ja myöskin suomalaiset joukot. Kirjailija on sotkenut Itä-Karjalan tiedustelut Kannakseen.

Lottia pistettiin kotiin tai erotettiin koko jatkosodan aikana runsaat 300 mikä ei ole paljon kun puhutaan kymmenistä tuhansista. Joo, muitakin kummallisuuksia ulkomailla on suomalaisista sotilaista. Yksi rakastetuimmista on se, miten suomalaiset tappoivat laumoittain naapureita "with their puukko-knife". Tää löytyy jenkkiläisistä saduista aika usein. Siis puukko-knifehan on suomeksi puukkopuukko ja käsittääkseni puukko oli sitten kyllä se vihoviimeinen ase johon tartuttiin, eli sitten oltiin jo sylipainissa eikä siihen kukaan pyrkinyt ehdoin tahdoin. En nyt kuolemaksenikaan muista mikä oli kirjan nimi, joku englantilainen, jossa joku saksalainen muisteli kuinka suomalaiset olivat ajelleet ahkiolla porojen vetäminä neukkujen linjoille konekivääri ahkioon kiinnitettynä. Näitä juttuja piisaa ja monet ovat neukkupropagandasta lähtöisin.

...meni naimisiin kanttiinilotan kanssa.

Kirjeessään hovioikeuden auskultantti K. O. Matikaiselle 1955 Linna kertoo syyksi lottien huonoon kohteluunsa romaanissaan sen, että hän halusi viedä sodalta runebergimaisen glorian, viedä kaikki tukevat elementit. Samasta syystä joitakin upseereita hän joutui karrikoimaan. Linna myöntää, että Koskelalle oli alter ego JR 8:ssa mutta Lammion kaltaista ei häntä vastaan tullut.

Linnan teos on tendenssimäinen kirja, ja hän ilomielin sen toteaa. Kyse on fiktiosta, eikä sen pitäisi määrittää historiaa mitenkään. Se on mainio romaani.

Papista Linna sanoo, että siinä kuvastuu Kristuksen avuttomuus sodan keskellä. Papin banalisointi on siis hänen mukaansa kritiikeissä pintapuolisesti tulkittu.

Paavo Rintala hyväksyttiin Neuvostoliitossakin, ja se kertoo siitä asiasta.

Fiktio on fiktiota. Se tekee oman todellisuutensa - se on sanataidetta.

Rintala Paavo: Sissiluutnantti, Otava, 1963, 1. painos. Vuonna 1982 näyttää kirjasta olleen jo 11. painos menossa... roska myy!

Huvittava yksitysikohta löytyy vuoden 1963 Kansa Taisteli -lehden viimeisestä numerosta 12. Siinä pahoitellaan kun numerossa 11 mainostettiin Paavo Rintalan Sissiluutnantti -kirjaa melkein puolella sivulla. Syy mainoksen pääsemiseen lehteen oli kuulemma monen erehdyksen summa tai jotain sinnepäin. No Otavan raha kelpasi lehdelle... vaikka toimituksen taholta kovasti pahoiteltiin tuota lottia halventaneen kirjan mainontaa tässä lehden numeross 12.

Helge Seppälä kertoo mainiossa kirjassaan, Karl Lennart Oesch Suomen pelastaja, Gummerus 1998, sivulla 222-223 kuinka eläkkeellä olevat kenraalit tekivät Rintalan Sissiluutnantin ilmestymisen jälkeen 26.11.1963 julkisen valittelun Otavan johtokunnalle tuollaisesta häväisystä. Allekirjoittajina oli useimmat elossa olevat sota-ajan kenraalit. Karl Lennart Oesch oli tuolloin Kansa Taisteli -lehden päätoimittajana.

Kirjassa Suomen lotat, Lukkarinen Vilho, WSOY, 1981 -kerrotaan lotista ja heidän tekemisistään.

Naiset kertovat sodasta, toimittanut Mirja Hakko, rintamanaisten Liitto r.y. 1988.

Kirjan sivut 221-222 kertoo mihin lotat pystyivät kun miehet pelkäsi. Siinä sai JR 8:n Linnakin lämpimän ruokansa kun lotta, Aino Meriläinen, os. Ihatsu, ajoi hevosella soppakuormansa linjojen välistä aivan etulinjaan saakka omien ja vihollisten äimistellessä hurjaa menoa. Miehet kieltäytyivät sitä ajureissua tekemästä.

Toinen hyvä kirja on tämä: Maija-Liisa Bäckström Fanni Luukkonen, Lottajohtaja, Otava 1994, 2.p

Suomen Kuvalehti käsitteli numerossaan 7/86 lottien tekemisiä. Lottien mainetta oli häväisseet Paavo Rintala Sissiluutnantti -kirjassaan ja samaan loan heittoon syyllistyi Väinö Linnakin Tuntemattomassa sotilaassaan. Samaten molemmat elokuvat kyseisestä romaanista tekivät saman tempun. Alkuperäinen ruotsinkielinen versio Tuntemattomasta sotilaasta häpäisi Suomen Lottia vieläkin rajummin.

Sotasavotta - Korsuelämää 1939-1944 -kirjassa on oikein oma lukunsa tuolle asialle.

Nyman Aarre - Salminen Esko - Vento Urpo Sotasavotta - Korsuelämää 1939-1944
Otava, 1974-75, 384 s., painos: 1-2

rajoittivat jo ihan pakosta sen ajan ankarat moraalikäsitykset, ehkäisyn puute ja naisten paikka yhteiskunnassa työelämän ulkopuolella. Ei siinä tehnyt paljoa mieli rietastella kun mitään ehkäisykeinoja ei ollut ja avioliiton ulkopuolella lapsen saanut oli tuomittu lopuksi ikäänsä yhteisönsä hylkiöksi ja surkeimpaan köyhälistöön. Kysy vaikka mummoltasi, saattaisi kertoa jos kehtaisi.

Lotista hyvät jutut alá KEP.

1920-30 -luvlla Suomessa olikin "palveltavia saksalaisia" pilvin pimein... vai olikohan?



Bäckman: Lottien tehtävä palvella saksalaisupseereja

Keskiviikko 9.1.2013 klo 01.41

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013010916533550_uu.shtml

Kohudosentti Johan Bäckman kirjoitti tiistai-iltana Facebook-sivullaan, että lottajärjestön tehtävä oli palvella saksalaisupseereiden tarpeita.

Johan Bäckman intoutui parjaamaan lottia, koska hänen mielestään lapualaiset haluavat vaikuttaa liikaa Helsinkiin tulevaan Talvisota-muistomerkkiin.

Bäckman pitää muistomerkkiä kansalliskiihkoisena.

Hän ärähtää Facebook-statuspäivityksessään, että "Parempi olisi, että te siellä Lapualla saatte oman muistomerkin saksalaiselle upseerille ja hänen lotta-hellulleen. Ehdotankin että muistomerkissä saksalainen on ympäripäissään viinapullo kädessä ja lotta tukka sekaisin, molemmat istuvat puskan juuressa."

Hän kirjoittaa laittaneensa Lapuan kaupunginhallitukselle aloitteen patsaan rakentamiseksi.

Bäckman vielä kommentoi statustaan kirjoittamalla, että "O. W. Kuusisen mukaan Lotta-järjestö perustettiin ihan varta vasten palvelemaan saksalaisia upseereita ja heidän tarpeitaan."

- Otto Wille Kuusinen kirjoitti teoksessaan "Suomi ilman naamiota", että Lotta Svärd perustettiin tarkoituksena huolehtia saksalaiset sotilaan tarpeista niin rintamalla kuin selustassa, Bäckman kommentoi päivitystään Iltalehdelle tiistai-iltana.