Älkää alkako mihinkään vehkeilyyn työpaikoilla, työt työnä, työpaikalla ollaan tekemässä töitä ei haaveilemassa siitä prinssistä/prinsessasta, jotka on vain omaa mielikuvitustasi. Työpaikkaromanssit on itse paholaisen juoni ns. sekoittaakseen pakkaa. Pitäkää työpaikkanne ihmiset työtovereina ja ystävinä, etsikää se toinen puolisko muualta, niin on paljon helpompaa ja riskittömämpää. Nimittäin kokemus puhuu karulla tavalla itselle ja mitä tiedän joillekkin käyneen.
Työpaikkaromanssit
työt työnä
10364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
:-(
Eikö onnistu jos asia pidetään pois työpaikalta ja muiden tiedosta, eli vehkeily hoidetaan muualla?
Kamunaisella on takan jo yksi työpaikkaromanssi ja siitä alkanut suhde. Sutinoiden alkuvaiheessa hän sanoi, että ei pitäisi alkaa säätämään mitään koska se on työkaveri, sitten kun olin hänelle kuskina niin hän jäi halailemaan ja pusuttelemaan sitä miestä varmaan puoleksi tunniksi(tuntui muuten kiduttavan pitkältä ajalta katsoa mustasukkaisena vieressä) ja sen jälkeen totesi, että"taas kävi näin" huom. kävi, ihan itsestään kävi. Hän ei siis ollut siitä vastuussa.
No tuo romanssi ja on/off suhde on nyt mennyttä ja kamunaisella uusi mies, joka on käsittääkseni myöskin työpaikalta isketty.
Jos työ on sellaista ettei siitä itselleen muuta saa kuin palkan, niin täytyyhän sitä sisältöä ja motivaatiota jostain hankkia. Pelit peleinä, noin voi käydä jos ottaa jutun liian vakavasti, mutta on työpaikalta joku elämänkumppaninkin joskus löytänyt.
Työpaikkaromanssi voi menetellä vielä silloin, jos kyse on kahdesta vapaasta ihmisestä. Kaikkein noloimpia ja kiusallisimpia ovat ne tapaukset, kun osapuolista jompikumpi tai molemmat ovat varattuja tahollaan. Silloin työkaveritkin joutuvat tahtomattaan hankalaan välikäteen. Toinen tosi hankala tilanne on alaisen ja esimiehen välinen suhde. Tulevatko alaisetkaan silloin tasapuolisesti kohdelluksi, jos yhdellä on sutinaa esimiehen kanssa? Itse olen vältellyt rakastumista työkaveriin viimeiseen saakka, koska minäkin olen halunnut pitää työn ja vapaa-ajan erillään.
Kyllä minä ainakin odotan ihan innolla sitä työelämään pääsemistä, kun se työpaikka avaa varmasti ihan uusia sosiaalisia mahdollisuuksia tavata naisia.
Toki siinä saa varmaan olla vähän varovaisempi jos meinaa työkaverin kanssa alkaa tapailla, kun jos homma menee karille niin pitäisi kuitenkin pystyä vielä sen jälkeen töitäkin yhdessä tekemään.
Hyvä ohje. Itsekään en ole aloittanut yhtään vakavaksi mennyttä suhdetta työpaikalta. Jotain harmittomia pikkusutinoita on ollut (kolmea työpaikan naista olen jossain eri bileissä suudellut, yhden kanssa käynyt illallisella & muutaman kerran drinksuilla, toisen kanssa luonnon helmassa, ja yhtä pannut pikkujoulujen jatkoilla).
ovat löytäneet kumppaninsa työpaikaltaan. Ihminen viettää niin suuren osan ajastaan töiden parissa, että se on luontevaa.
Mikäs siinä, kun ei astella kenenkään varpailla.
Minulla ainakin se työpaikka tarkoittaa reilusti yli puolia kaikista tämänhetkisistä sosiaalisista tilanteista joissa olen naisten kanssa tekemisissä, joten ihan hullua hommaahan se olisi jättää tilaisuutta käyttämättä jos tuntuu olevan molemminpuolista kiinnostusta vain sen takia että tapasimme työpaikalla. Työskentelen melko suuressa yrityksessä jossa on paljon henkilöstöä ja vaihtuvuus kohtuullisen suurta, joten uusia naisia tapaa ehkä jopa joka kuukausi.
Työpaikkaromanssit toimivat työpaikoilla joissa työntekijöiden keski-ikä on alle 25v. Kuuluvat asiaan.
Aikuisilla? Ei.
Kyllä se ihan normaalia aikuisillakin on, mutta siihen vaikuttaa kyllä melko paljon se työpaikka ja työ itsessään. Jokin pakkaamo/varasto jne. jossa koulutustaso on matala ja henkilöstönvaihtuvuus korkea voi niitä romansseja syttyä helposti vanhemmankin väen kesken. Mutta jos työ on jotain kuivaa koreakoulutuksen vaativaa toimistotyötä jossain pienessä toimistossa jossa väki vaihtuu todella harvoin, niin ei niitä romanssejakaan kovin usein synny.