mies haukkuu lihavaksi...

Uskottavuus koetuksella!

Ei noilla perusteilla kukaan olisi mennyt naimisiin.

Tai, jos jossain mielenhäiriössä oli mennyt niin ei ainakaan jatkaisi yhteiselämää!

Yki 40:n avioliittovuoden aikana meistä ei kumpikaan ole kertaakaan mennyt henkilökohtaisiin moitteisiin
Tekemisestä voi sanoa mutta ei olemuksesta!

Jos asiat olisivat menneet siihen pisteeseen niin matot olisi leikattu halki vaimonkin aloitteesta!

Eroa. Normaalisti kuuluu kehua ja pitää hyvänä. Mies ei välitä susta paskan vertaa, kai sä nyt tajuut sen itsekin. Luuletko että haukkuminen kuuluu normaaliin parisuhteeseen, en väitä että teillä olisi normaali parisuhde. Sun mies on täys mulkku, ja sun täytyy erota, tai sit oikeasti vedät sitä lättyyn niin että lätisee. Pelkkä sanominen et: mua sattuu kun haukut mua ei riitä, vaan aivottomalle idiootille pitää näyttää konkreettisia juttuja, kuten tuo turpaan vetäminen. Puhuminen ei auta ikinä. Olet liian kiltti. Mies pitää sua pilkkanaan.

Haluatko itse laihduttaa vai olla ylipainoinen? Mikäli et halua, ei tässä tapauksessa ole paljoa tehtävissä.

Vaikutat mukavalta ihmiseltä ja kuten sanoit varmasti olet kaunis sekä iloinen ihminen, joten ansaitset jotain paljon parempaa. Ylipaino ei ketään määrittele ja jos olet ollut samoissa painoissa koko suhteesi ajan, niin miksi kummassa nyt siitä on tullut kynnyskysymys. Ja sitä paitsi kymmenen ekstra kiloa??!!! aika vähän.. Monen miehen miehen mielestä varmasti olisit just sopivan pyöreä. Mä olen pyöreämpi kuin sinä, mutta mieheni ei ole koskaan ikinä mitään pahaa sanonut yrittänyt vaan kehua minua, kun olen itse ollut aiheen kanssa ongelmissa.

Mieti mitä itse haluat elämältäsi ja suhteelta, onko miehesi enää se kumppani jonka kanssa haluat olla?Itse ainakin menettäisin itsetuntoni ja lihoisin varmaan lisää tuollaisessa tilanteessa, eikä se sen arvoista olisi. Muistaisin aina myös sen, että en saanut hyväksyntää semmoisena kuin olisin ollut.

Eroaminen ja luopuminen on vaikeaa. Pohdin itse suhteesta lähtemistä eri syistä tosin. On vaa niin hemmetin vaikeaa myöntää, että se mies ei olekaan se ihminen, miksi häntä luuli. Kaipa sitä pelkää myös jäävänsä yksin sekä on monia vaikeita käytännön asioita.

Toivottavasti se miehesi tulisi järkiinsä vielä. Kerro rehellisesti, mitä tunnet hänen sanomisista sekä kysy mikä se todellinen ongelma on.

en ole ihminen joka ratkoo lättyyn lyömällä asioita, mut ihan hyvä neuvo tuokin, kiitos kun niin voimakkaasti oot mun puolella nakit ja muusi ;) *pus!

kyllä mä kai haluaisin olla sen kymmenen kiloo laihempi, mut olen vaan pyöreää sorttia (mihen mielestä siis vaan vailla itsekuria). olen välillä vähän laihtunutkin mut sit taas pullahtanut uudelleen.
En tosiaan oo mikään yliherkkä ja saa tosiaan huomauttaa ym. mutta se miten sen sanoo!!! sanon kyllä herkästi takas ja huomautan kunnioituksen puutteesta. mut en mä nyt ilkeileen ala! rakkaus nyt on vähän muutakin kun ulkonäkö.
ite oon aina ekana sanomassa likkakavereille että lähde jos niitten suhteet menee päin helvettiä. mikä ihmeen verho sitä onkaan silmillä oman suhteen suhteen. vaikka kuinka ajattelis olevansa arvonsa tunteva nainen niin onko sitä kuitenkin vaan nurkassa vapiseva hiiri!?

ihana kuulla muitten mielepiteitä asiasta(kiitos jo nyt tulleista!)! ja tosiaan kaikki näkökulmat on tervetulleita!!!

Voi että. :(

Tiedätkö mulle tuli mieleen, että pänniikö nyt pinnan alla jokin ihan muu asia kuin sinun liikakilosi? Jos miehesi on yleensä ollut ihan fiksu mies ja tämä on ihan uusi piirre? Tyytymättömyys itseensä, elämäänsä ja ehkä parisuhteeseenne purkautuu kiusaamalla toissijaisista seikoista? Jonkinäköinen kriisivaihe tai jotain? Sillä olette tavanneet nuorina ja noi 18-28 ikävuodet tuo mukanaan kaikenlaista mullistusta ja kasvamista, elämä muuttunut siinä ajassa todella paljon ja aikuistuttu.

Minun mielestäni on erittäin typerää käytöstä mieheltäsi. Sinä olet ollut sellainen kuin olet aina, koko suhteen ajan. Ja en osaa kuvitella, että ihmistä joka rakastaa haluttaisiin kiusamalla kiusata. Sillä sitähän tuo on, ei edes tyytymättömyyttä ulkonäköösi, koska se ei estäisi häntä välittämästä ja huomioimasta tunteesi. Ja teillä on historiaa ja tukeneet toisianne varmaan vuosien varrella yhdessä sun toisessa asiassa ja peruskunnioitus pitäisi jokaista ihmistä kohtaan olla. Eli tottakai tuo sinuun vaikuttaa. Ei edes niinkään se, että ulkonäöstäsi murehtisit vaan että puolisosi kohtelee sinua noin!! Itse kyllä väsyisin ja kertoisin, että vuosia tässä taplattu ja ollut aina saman muotoinen. Eli joko nyt hyväksyy sen tai lähtee. Tai kakistaa ulos sen mikä OIKEASTI vaivaa mieltä. Sillä kaikista kiloista huolimatta sinäkin olet ihminen, johon hänellä ei mitään oikeutta purkaa tyytymättömyttään ja pahaa oloaan. Ja jos miehellä yhtään älliä, niin tajuaa tämän. Ja erityisesti jo yhteisten vuosien vuoksi miehellä pitäisi jonkinlainen halu olla turhanpäiten satuttamasta sinua - Vaikka haluaisi parisuhteesta pois.

Ja ole nyt varovainen tuossa. Että tuo ei aiheuttaisi sulle pitkäaikaisia haavoja ja heikentäisi sitä itsetuntoa. Sillä kyllä se voi luhistua, vaikka ollutkin hyvä. Muista arvostaa itseäsi, etenkin silloin kun joku daiju ei tajua arvostaa sinua. ;)

Ja yleisesti, en tajua kyllä yhtään tuollaisia tapauksia. Luojan kiitos omalle kohdalle ei ole osunut muunlaisia tapauksia kuin sellaisia, jotka puuttuvat ulkonäkööni vain kehuakseen sitä. Puolisollani ainoa huoli minun (ja tyttärenkin) ulkonäön osalta on se, että ei ikinä muututtaisi tyytymättömiksi siihen vaan oltaisiin sinut omien kroppien kanssa. Koska se olisi pahinta, jos ruoskisi itseään olemattomista tai edes olevistakin jenkkakahvoista ja kiloista. Nosti kyllä arvostustani häntä kohtaan taas kerran korkeammalle, että hänelle merkkaa se läheistensä hyvä mieli. Ei vain se, että ulkokuori mielyttäisi juuri häntä itseään.

En tiedä tarkoitatko nyt omaa mielestä ylipainoa vai ihan oikeata yli BMI-rajan menevää, mutta jos oikeaa niin tottakai olisi hienoa jos saat etenkin sen vyötärön kilot pois. MUTTA oman terveytesi vuoksi - ei siksi, että olisit niin itsetunnoltasi maahan lyöty, että tekisit sen miehen vuoksi, joka kokee oikeudekseen olla sinua kohtaan noin loukkaava. Toi miehen asenne niin surkea siksikin, koska kyllä olis kova halu pudottaa ensin ne ylimääräiset kilot, jotka mies painaa ja sitten omia kiloja vasta vähentää. Mutta juu, jos on joskus ollut fiksu, niin veikkaan että liikakilot toimii tekosyynä.

voi kiitos sulle ............. kauniista ja viisaista sanoistasi:)

mieheni on muo aika paljon vanhempi(10v.), joten luulis jo senkin takia hänen olevan kypsempi. muuten kyllä fiksu mies ja yleensä muita ihmisiä kohtaan mukava, minulle vaan ei enään nykyään. tuntuu että vaan annan ja annan ja itte en saa mitään :( ...tietysti hyviäkin hetkiä on...
olen miettenyt tota samaa et jos se onkin joku muu kuin kaihertaa mutta ei kuulemma ole. Hän ei vaan "osaa" sanoa muulla tavalla kun rumasti. -no sitten voisi kyllä opetella!!! eikä tää lihavuuskeskustelu luonnollisesti ole ainoa ongelma joka meillä on. tämä vaan jotenki on minusta pöyristyttävintä näin niinku naisen näkökulmasta.
-ärsyttää kun alistun tälläseen


juu ihan oikeesti olen sen 1o kiloa ylipainoinen. en vaan päässäni, tai mieheni päässä.

Oletko kertonut miehellesi, että haluaisit sen kymppikilon pois? Miehellesi voi riittää jo se tieto, että haluaisit pudottaa hieman painoa.
Omalle kumppanille voi olla joskus liiankin helppoa laukoa asioita suoraan vaikkei näin käyttäytyisi muiden kesken.
10 kiloa ei ole kovin iso urakka pudottaa, mutta kyllä sekin itsekuria vaatii.

Oletko lihonut teidän suhteen aikana vai alusta asti ollut nykyisessä painossa? Aika moni mies ja nainen kun ei halua kumppaninsa repsahtavan liikaa suhteen aikana. Mielestäni siihen on oikeus, koska kyllä kumppanin pitää voida miellyttää niin henkisesti kuin fyysisestikin. Jos tuosta tulee liian iso ongelma, niin sitten on syytä miettiä kannattaako suhdetta jatkaa. Sinun täytyy päättää kumpi on tärkeämpää, miehesi miellyttäminen vai se että olet mitä olet. Laihduttaminen on teknisesti äärettömän helppoa, mutta henkisesti hyvin raastavaa.

Hei Iikke!
10 -kilo on vähän ja suurin ongelma tuntuu olevan miehesi päässä-miksi hän sitä muuten muille huutelisi? Älä välitä, kyllä nyt ongelma on jossain muualla kun painossasi...tuo seksi juttu, ettei jaksa harrastaa seksiä kun niin väsyy-mieheni tekee fyysisesti todella raskasta työtä, eikä ikinä syy ole se ettei jaksaisi, päinvastoin kuntoa riittää myös siihen. Jos käytös ei muutu, vaihda.
Itte myös hieman pyöreähkö, mutta kovakuntoinen nainen, jo ihan työnkin puolesta. Jos mieheni moittisi, käskisin hakea laihempaa-siitähän se autuus urkenisi...167 ja 72

"mieheni ei myöskään halua harrastaa usein seksiä. minusta tietysti tuntuu siltä, että se johtuu ulkonäöstäni. joskus saattaa mennä 3 viikkoa väliä. itse hän vaan sanoo ettei häntä kiinnosta kun hän väsyy seksistä niin paljon."

Miehesi kannattaisi nyt keskittyä kohentamaan omaa kuntoaan ennen kuin puuttuu sinun kiloihisi! Normaalikuntoinen mies ei nimittäin tarvitse kolmea viikkoa yhdestä yhdynnästä palautumiseen. Voit kertoa hänelle, että hyvin yleisesti monet miehet jaksavat ihan kolme kertaa viikossakin - tuoreissa suhteissa jopa kolmesti vuorokaudessa, mutta ehkä häntä ei nyt kannata ihan sillä sentään kiusata... ;)

Minä olen varma, että miestäsi ärsyttää nyt joku muu juttu kuin painosi. On helppoa sanoa, että esimerkiksi seksin puute johtuu pullukoituneesta ulkonäöstäsi, vaikka tosiasiassa hän todennäköisesti on kyllästynyt seksiin noin niin kuin ylipäätään sinun kanssasi tai hän on ihastunut toiseen naiseen tai hän katsoo niin paljon nettipornoa, ettei jaksa runkkaamisensa jälkeen enää seksiä kanssasi. Sen sijaan, että hän tunnustaisi ja syyttäisi itseään, hän valehtelee, että kaikki on sinun syytäsi.

Olette olleet niin pitkään yhdessä, että todennäköisesti suhteessanne on ensimmäinen alamäki. Hän ajattelee, että hän voi kohdella sinua miten haluaa, koska olette jo naimisissa. Itselleni kävi samalla tavalla, että mies ei enää kunnioittanut ja arvostanut minua, kun paino nousi. Mies ei myöskään tehnyt mitään sellaisia valintoja, joilla on olisi tukenut minua pudotuksessa, vaan hän päinvastoin torpedoi laihdutusyrityksiäni esim. mässäilemällä sipsejä silloin, kun olin laihiksella.

Meillä mies nalkutti painostani koko ajan vuosia. Hän ei huomioinut mitenkään sitä, että elämässäni kaikki muu oli kunnossa, olin ahkera töissä, tein kotityöt mukisematta, annoin seksiä jne. Kehuja tai rakkaudentunnustuksia en saanut koskaan. Lopulta sain tarpeeksi ja erosin. Jälkikäteen ajateltuna en tiedä, mitä olisi pitänyt sanoa.

Huom! Kun erosin, laihduin. Ei ollut ketään enää nalkuttamassa ja latistamassa itsetuntoani. Tajusin, että mies oli henkinen taakka, joka halusi asettua niskan päälle ja olla pomona. Kannattaa siis varoa, ettei käy samoin kuin minulle

Ajattelen sen niin, että virhe on miehesi, nimittäin kuten sanoit olit pyöreä jo tavatessanne, joten hänen olis pitänyt tajuta, että naiset senkun vaan jatkaa pyöristymistään vanhetessaan jos siihen on taipumusta, eikä niitä pysty muuttamaan. Jos ihminen on kiinostunut omasta terveydestään ja ulkonäöstään, hän on ollut sitä jo hyvin nuoresta pitäen. Eli on turha valittaa jos on itse omat valintansa tehnyt,, tämä siis miehellesi....
Näkisin eroon päätyvän myös tämän suhteen, tahi sitten loppuelämän tuska.

Lähetä eropaperit jo tänään ja laihduta kiusallasikin vielä ne 10 kg kesän aikana pois, että olet tosin hoikka kun ero on lopullinen.. tuo nälvintä ei lopu koskaan ja lopulta se johtaa eroon kuitenkin. Kun lapsia ei vielä ole ja ehdit niitä hyvin vielä hankkiakin uuden sopivan miehen kanssa, niin nyt on oikea aika eroon. Anna mennä..

Ensinnäkin itsekkin joskus lihavana olleena olen aika varma, että se 10 kiloa on kuitenkin oikeesti ainakin 20 kiloa ylipainoa sulla..
Lihavat aina vähättelevät painoaan ja moni ei edes ole käynyt mittarilla vuosikausiin, olettaa vain sen olevan paljon vähemmän, kuin oikeesti onkaan..

Luulen siis sinunkin olevan paljon lihavampi, kuin annat ymmärtää.
No, tympeetä se on mieheltäsi silti keljuilla siitä, mutta jos mies itse on hyvässä kuosissa, varmaan ärsyttää sinun velttoilusi asian suhteen.

Seksi ei siksi maistu miehelle, kun olet juuri sellainen pullero, jolla ei ole vyötäröä, eikä se herätä seksuaalista halua miehessäsi.
Nyt sitten saa kuulla, ettei se haittaa, jos oikeesti rakastaa, joopa joo..

Kyllä se teidänkin liitto on jo niin kauan kestänyt, että ne rakkaudet on jo laantuneet ja korkeintaan kiintymystä on jäljellä, niin se menee.
Asiat tulee sanottua asioina ja korpeehan se kuulla totuus, varsinkin läskeistään..

Itse olen yli kaksikymmentä kiloa pudottanut ja jumalattoman rääkin avulla saanut itseni kiinteydyttyä 5 vuoden aikana´, joten tiedän mistä puhun.
Mieheni seksihalut ovat virittyneet huippuunsa, vaikka nai se minua läskinä ollessanikin, mutta ei voi puhua samasta himosta, kuin nykyään.

Älä ota tätä vittuiluna, vaan samankokeneen neuvona, laihduta.
Oma elämäsikin muuttuu paljon mukavammaksi, eikä se ole enää pelkkä miehesi, joka katselee perääsi, kun alat nyt huolehtimaan omasta ulkonäöstäsi.
Ruokaa puolet vähemmän ja liikuntaa puolet enemmän, siinä neuvoni sulle.
Hyvät kesät, lähden tästä salille.

Hyvä timmimimmi!

En voi olla lisäämättä tänne vaikka viestiketju onkin vähän vanhempi. Kirjoitan rehellisen ja suoran mielipiteen ja tarkoitukseni ei ole loukata. Mieheni on lihonut pikkuhiljaa avioliittomme aikana ja ylipainoa on nyt n. 30 kiloa. Olen mielestäni ihan fiksu ihminen ja yrittänyt pitää mieleni ja sanani kurissa. Olen yrittänyt muistuttaa itselleni, että ihminen on sinänsä arvokas. Olen yrittänyt nätisti kannustaa laihduttamaan. Nyt mittani on täysi. Vuodesta toiseen mies mukamas yrittää laihduttaa, mutta ei kiinnosta itse ottaa selvää asioista vaan minun pitää tehdä kaikki. Ei välttele herkkuja vaan saattaa ahmia useita kahvileipiä päivässä, jos niitä löytyy. Syö kuulema pienempiä annoksia vaikka ei minusta siltä näytä. On kuulema vielä nälkä ja pitää ottaa lisää. Ei ole kiinnostunut liikkumisesta ollenkaan, saa kuulema työssä tarpeeksi liikuntaa ja enemmän kuin minä. Minusta olisi mukavaa ja yhdistävää käydä yhdessä lenkillä, mutta kun joskus olen saanut mukaan, hänen liikkumisensa on niin verkkaista, että minua alkaa vaan ärsyttämään. Ja väliin on jalat niin kipeät ettei kuulema voi lenkkeillä. On todella suututtavaa, kun mies tulee kotiin, hän ryhtyy sohvalle makaamaan ja kuorsaa ja rohisee siinä suureen ääneen. Eikä hän ole kyllä kaunista katsottavaa, kun vatsa on valtava kumpu. Kyllä tahtoo halut kadota vaikka kuinka koettaisi olla ajattelematta sitä. Haluaisin matkustella, käydä uimassa jne, mutta jotenkin olen alkanut vaan häpeämään hänen kanssaan kulkemista, kun hän on paisunut niin valtavaksi. Koen itseni ja hänet jollakin lailla tyhmäksi. Minulla ei enää riitä itsetunto hänen seurassaan. En halua uimahallissakaan olla hänen kanssaan ettei kukaan vaan liittäisi meitä toisiimme. Kotityöt jäävät paljolti minulle vaikka minäkin käyn työssä. Jos ehdotan jotain hommaa hänelle, hän huutaa lapsille ja pakottaa ne tekemään sen. Meillä ei ole mitään yhteisiä harrastuksia ja tunnumme olevan yritteliäisyyden suhteen aivan erilaisia. Hän nauttii syömisestä, nukkumisesta ja joutilaisuudesta eikä ole kiinnostunut kehittämään ollenkaan itseään. En halua rikkoa lasten kotia ja tietenkin haluaisin itsekin olla onnellinen. Haluaisin miehestä kaverin, jonka kanssa olisi mukava harrastaa ja touhuta enkä tuollaista sohvaperunaa, joka loppuajat istuu sitten tietokoneella. Yöllä joudun pukkimaan häntä, kun en voi nukkua valtaisan kuorsaamisen takia. Puheeni hänelle ovat käyneet yhä suoremmksi ja sitten hän on tietenkin loukkaantunut ja haluaa viettää yhä vähemmän aikaa kanssani. Tuntuu ahdistavalta ja umpikujalta. En pysty kestämään näitä asioita. Tuntuu siltä, että olen tehnyt elämäni suurimman virheen mennessäni hänen kanssaan naimisiin. Meillä on ollut todella hyvääkin, mutta viime aikoina levy on jäänyt minulla ainakin pyörimään näihin huonoihin asioihin, koska ne tuntuvat hallitsevan olemistamme. Ajattelen, että nämä asiat kiertyvät tuon lihavuuden ympärille ja mies on itsekin väsynyt ainakin alitajuisesti eikä uskalla kohdata tosiasioita. Tämä meidän tapaus voi olla ihan erilainen, mutta voi avata jotakin toisesta osapuolesta sinulle. Aviopuolisoiden sanat eivät aina kohtaa.

Miksi olet naimisissa miehen kanssa joka sanoo häpeävänsä sua? ottaisin eron samantien jos olisin sinä. turha sun on täällä lässyttää jos miehes haukkuu sua niin ota ero ettei tarvii kuunnella sitä pas..kan jauhantaa.

Ero on oikea ratkaisu. Minun eksä vinkui ja haukkui ja kun jätin hänen niin ruikuttaa vieläkin. En ota takas