Olen tässä nyt tapaillut yhtä tyttöä muutamia kertoja. Olemme käyneet aina kävelyllä ja jutelleet samalla kaikkea mukavaa. Hän on aina todella mukava minua kohtaan ja keskustelemme hyvin paljon sekä lenkeillä, että netissä. En saa selvää onko hänellä sen kummempaa kiinnostusta minua kohtaan, mutta onko tämä lenkkeilemään pyytäminen ja mukava kohtelu kenties merkki siitä? Lisäksi hän usein lohduttaa minua jossain vaikeassa tilanteessa sanomalla esim. ''kyllä minulla on paljon tuttuja joilla on sama tilanne, kyllä kaikki järjestyy älä turhaan huoli :)'' Itse olen kyllä kiinnostunut hänestä, mutten pidä turhaan kiirettä asian kanssa. Haluan olla selvillä hänen tuntemuksistaan ja siitä mitä hän haluaa. Tuskinpa hän kuitenkaan sitä alkaa vielä pitkiin aikoihin kertomaan, ihan siksi että hänkin on varmasti hyvin ujo puhumaan tällaisista asioista kuten minäkin.
Mutta mitä olette mieltä asiasta, voisiko hän kenties tuntea samalla tavoin kuin minä? :)
Mutta mitä olette mieltä asiasta, voisiko hän kenties tuntea samalla tavoin kuin minä? :)
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ihastusta ilmassa!
Oletko sitä mieltä? :D No itse voin tunnustaa asian täällä anonyyminä, mutten usko voivani tehdä sitä hänelle ennenkuin hän kertoo nämä tunteensa minulle. Olisipa ihana ajatus, että tällä suloisella tytöllä olisi jotain samanlaisia kauniita tunteita ja ajatuksia joita hän haluaisi jakaa minulle =3 Voi voi kun tämä olisikin totta, tuntuu vain niin mahdottomalta ajatukselta... Minuun yhteiskunnan syrjäytyneimpään poikaanko joku suloinen tyttö ihastuisi? Hän on ainoa omanikäinen tuttuni ulkomaailmassa, eikä hänelläkään ole montaa kaveria. Tapasin hänet netissä kun etsin seuraa, satuimme vain olemaan samasta kaupungista ja hän monen viikon (ellei kuukausien) ajan kyseli milloin haluaisin lähteä hänen kanssaan lenkille... Olin ihan myyty tästä, enkä voi kieltää etten ole vieläkin vähän pää pyörällä :D
Ihan selvästi hänellä on myönteisiä tunteita sinua kohtaan. Hän jopa haluaa pitää sinusta kiinni :) Älä siis turhaan koettele tytön kärsivällisyyttä, vaan hymyile hänelle, juttele mukavia ja hipaise vähän niin kuin vahingossa hänen kättään :) Siitä se alkaa...
Sinulla on hyvä mahdollisuus kokea kaikkea ihanaa, kun olet löytänyt noin suloisen tytön :)
Kiitoksia, kylläpä tuli hyvä olo tuosta rohkaisusta :D Olen tässä jo pitkän aikaa miettinyt, miksi hän jaksoi vaan minua pyytää pitkän aikaa lenkille kanssaan vaikka sanoin olevani tavattoman ujo ja etten todennäköisesti onnistu rohkaisemaan itseäni tarpeeksi... Moni varmasti olisi jo tuossa tilanteessa varmasti luovuttanut, mutta tämä tyttöpä jaksoi odottaa ja sitten olinkin yhtenä päivänä valmis :D Tämän jälkeen olin vielä peloissani siitä, ettei hän halua minua tavata toista kertaa, mutta niin vaan hän on jo monta kertaa kysynyt minua ulos ja minä myös häntä ;) Ainakin upeita muistoja minulle on jäänyt jokaiselta kerralta kun olemme kävelyllä käyneet ja nautin todella hänen seurastaan :) Toivon todella hänelläkin olevan samoja tunteita, ja yritän parhaani mukaan näyttää ainakin vihjailevasti näitä omiani hänelle :)
Mutta sitten tuleekin mieleen asia jota ei aina tule miettineeksi: jos tällainen tilanne eteen tulisi, olisiko minusta todella vakavempaan suhteeseen? Paljon olen tätä pähkäillyt mielessäni ja yrittänyt simuloida erilaisia tilanteita, mutta täyttä varmuutta on todella vaikea saada. Kaiken lisäksi olemme tässä parin vuoden kuluttua lähdössä eri teille kun hän lähtisi opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja minä taas olen vannonut jääväni tähän kaupunkiin sillä koen muuton liian kovaksi stressiksi psyykkiselle kunnolleni. Tällä hetkellä asumme vielä molemmat vanhempien luona (minä olen kohta 19, hän kohta 18). Saas sitten nähdä minne elämä vie, toivottavasti kuitenkin asiat hoituvat parhaimmalla mahdollisella tavalla kummankin kohdalla =)
Voisinkohan ilahduttaa häntä jotenkin? Laittamalla esim. nimipäivänä onnittelutextarin ja sitten antaa jonkin synttärilahjan :D Mitä olette mieltä?
Kyllä voisit ilahduttaa häntä tuolla tavalla. Onnittelutekstari on hyvä ajatus ja jokin suloinen pikku lahja myös :)
Ei sinun kannata miettiä sitä, miten sitten kun ehkä lähdette eri teille. Ole onnellinen nykyhetkestä ja siitä, että hän haluaa olla kanssasi. Koska nautit hänen seurastaan, hän kyllä näkee sen sinusta, ja se lisää hänen tunteitaan sinua kohtaan. Kuulostaa siltä, että teillä on ihana juttu menossa :)
Minähän ajattelen aina niin romanttisesti joka asiasta... On niin ihana miettiä sitä kuinka hän kulkisi minun kanssani käsi kädessä kesäiltoina ja talvipakkasilla, voisimme puhua ihan mistä tahansa ja tehdä kaikkea kivaa yhdessä. Sitten päivän lopuksi hän saisi käpertyä viereeni nukkumaan ja voisin silitellä ja suukotella häntä :D Unelmoin tällaisesta.
Olen todellakin onnellinen siitä, että saan edes näin läheinen olla hänelle (luulisin olevani läheisin poika hänelle, sillä käytännössä hänen pienessä kaveripiirissään on ollut vain tyttöjä), ja siitä että myös hän ilmeisesti tuntee olonsa hyväksi minun seurassani =) Odotan jo innolla milloin hänellä on seuraavan kerran aikaa lähteä kanssani... Ja nyt kun kesä alkaa niin mikä sen ihanampaa, voimme ehkäpä tavata useamminkin kuin kerran viikossa ;)
Näyttää valoisalta teidän kummankin tulevaisuus jos noin hyvin tulette toimeen :D Ota ihan rennosti vain, kaikki asiat nimittäin selviävät ajallaan ;)
Mitäs mahtaa nykyään kuulua sinne päin? : )
selvät merkit, että tyttö on kiinnostunut ja ihastunut. Odottaa sinulta aloitetta, koska yleensä aloite tulee miehen puolelta. Aloita vaikkapa näyttämällä kiinnostustasi ja tunteitasi ehdottamalla erilaista tekemistä, lähettämällä tekstareita, antamalla pikku lahjoja tms. Siitä sitten näet miten hän suhtautuu, ja hänkin puolestaan voisi rohkaistua näyttämään omia tunteitaan.
No ei tänne mitään uutta vielä... Kyllä tässä taas piakkoin tavataan mutta samoissa merkeissä ;)
Olipa taas mukava käydä... Miten ihanaa kun on näin hyvä ystävä vierellä! Joskus kävelemme niin lähekkäin että tekisi melkein mieli ottaa häntä kädestä kiinni, se tuntuisi aivan normaalilta asialta jo... Mutta kunnioitan tytön toiveita ja tahtoa, enkä mene tekemään mitään hassua ennen aikojaan :)
Olette ihastuneet. Älä odota liian kauaa, äläkä yritä hallita tulevaisuutta: sillä vaan pilaat nykyhetken. Voit pyytää häntä myös leffaan, kahville, vaikka huvipuistoon. Siis voisit pyytää häntä treffeillekin ja muutamien treffien jälkeen kertoa ihastuksestasi. Nyt olette jo 2 kuukautta tapailleet, hän löytää toisen, jos sinä et koskaan saa mitään aikaan, tai! Se menee ohi. Suhdetta ei synny jos ei uskalla laittaa mitään koskaan peliin, ja itsensä on laitettava. Kävelyillä voi käydä vaikka koko kesän, mutta jos sä et ala viemään tätä juttua muillekin urille, se ei ehkä sinne koskaan etene.
Kiire ei ole hyvästä, mutta eipä ole kuhnailukaan. Joten alapas laajentamaan teidän yhteisiä treffejänne ja ala henkisesti keräämään rohkeutta jutella tunteistakin. Nimittäin sekin on jo voitto, jos uskaltaa tehdä aloitteita ja uskaltaa alkaa elämään... Tappioita voi tulla eikä mikään takaa lopputulosta... paitsi se jos ei tee mitään! Jos otat riskin, voit hävitä, mutta voit myös voittaa: jos et tee mitään, et saa mitään ja se on varmaa!
Toivotaan siis parasta, ja että kesä tuo teille rohkeutta. Jos ihastusta jo on, niin siitä se lähtee ja pienillä hipaisuilla ja hymyillä sitä saa selville enemmän, mutta oikeasti: aloitekin on jonkun tehtävä.
Varmaa ei ole mikään koskaan, mutta aina kannattaa kuitenkin yrittää, jos tuntee noin syvästi, sillä muuten jää harmittamaan ettei koskaan saanut tietää.
= kaverilistalle loppuiäksesi!
Tässä kävi vähän surkeasti. Tytöllä on ollut hirveä stressi ja menin vahingossa puhumaan hänelle netissä. Kysyin yhtä mahdollista stressaavaa asiaa johon hän vain vastasi ''onko pakko puhua koko ajan siitä jutusta''. Tulkitsin tämän niin, että hän ei enää halua olla kanssani tekemisissä ja pistin välit poikki häneen. Sanoin kuitenkin, että hän saa itse joskus ottaa yhteyttä jos haluaa, mutta minä en ota. En siedä mitään konflikteja tai käsitykseni ihmisestä muuttuu äärilaidasta äärilaitaan... Harmittaa vähän mutta minkäs voi.
Mitä olette mieltä, toiminko liian impulsiivisesti jälleen? Ei ole ensimmäinen kerta elämässäni, eikä varmasti viimeinenkään... Mietin vain, että minulta ei varmasti parisuhteessa eläminen koskaan onnistuisi, koska löisin välit heti poikki toiseen jos vähänkään jotain epämiellyttävää tulee sanottua.
Toimit liian impulsiivisesti ja todella ajattelemattomasti!
"En siedä mitään konflikteja tai käsitykseni ihmisestä muuttuu äärilaidasta äärilaitaan"
Huh, jos noin todellakin on, niin en suosittele parisuhteeseen ryhtymistä. Parisuhteessa tulee väistämättä konflikteja ja riitojakin. Ellei niitä siedä, parisuhteessta tulee todella ahdistavaa. Silloin on helpompi olla sinkkuna tai kasvaa ihmisenä konfliktinkestäväksi.
Juu asia todellakin on näin. Olen ollut herkästi räjähtävä persoona koko ikäni, eikä asia ole todellakaan helpottanut aikuiseksi tullessa. Ehkä se väkivaltaisuus on jäänyt vähemmälle, mutta en voi vielä sitäkään täysin laskea pois ominaisuuksistani.
Varmasti minulle olisi todella tuskaista olla suhteessa toiseen ihmiseen, vaikka miten haluaisinkin. Mutta itseäni kun en pysty muuttamaan, niin ei varmasti kukaan muukaan.
Itseään ja ajatusmaailmaa voi aina muuttaa itse, pikkuhiljaa. Aina parisuhteessa tulee jossain vaiheessa riitaa ja saattaa tulla sanottua pahasti, sitte pyydetään anteeksi ja sovitaan. Ei se riitely oo niin vaarallista.
En pysty sopimaan koska syy on minun ja häpeä samalla. En pääse häpeästäni eroon, enkä voi enää näyttäytyä toiselle. Vaikka emme todellakaan olleet muuta kuin kavereita, näimme ehkä joka 3:s viikko. Siitäkään huolimatta en enää usko voivani tavata häntä... Ymmärrättehän? Minulla ei koskaan ole ollut muita kaverisuhteita kuin tämä yksi, ja nyt sekin meni :'(
Mun mielestä on harmillista, että pistit välit poikki tosta vaan. Kiukkunen saa olla, ja nyt se kiukku on muuttunut häpeän tunteeksi. Mitäs luulet mitä tyttö miettii tällä hetkellä?
Itse tulkitsisin asian niin, että tyttö haluaisi sinun pyytävän anteeksi ja odottaisi yhteydenottoasi. Olisi ainakin hyvä edes kysyä uudesta mahdollisesta lenkistä. Oon mäkin tehny kaikkee häpeällistä mun kavereille ja tyttöystävälle, mut sitten ollaan vaan tavattu uudelleen ja asiat on taas alkanu rullaan normaaliin tapaan. Laita vaikka tekstari, tai soita. Tietty miten itse tykkäät edetä, jos etenet.