3v suhde takana,olen raskaana. Koko 3v olen joutunut kestämään pettymyksiä,turhia lupauksia,yrittänyt taistella itseni irti hänestä. Olen voimaton. Aina saa puhuttua asiat parhain päin. En jaksa enää,mielenterveyteni on hyvin muserrettu. Kun sanon lopettavani suhteen hän vuoron perään uhkailee palata takaisin yhteen jonkun entisen kanssa,syyttää katkerana minua muista miehistä ja ravintolailloista (en käy missään koskaan) pitää kaikkea minun vikanani ja häntä virheettömänä. Tai maanittelee rakkaudella ja tyhjillä lupauksilla. Totuus on se etten tiedä hänen menoistaan mitään,öitä pois. Eron uhatessa kertoo voivansa olla kanssani esim viikonlopun jos suostun,häipyy ja syyttää minua,että kun hän olis ollut mutta kun minä riitelin hän lupautui muualle. Raskaanakin hoidan kaikki raskaat työt yksin. Nyt jäi taas valehtelusta kiinni,kuulema asia on vain minun päässäni. Pyysin jättämään minut rauhaan,juoksi perääni ja yritti selitellä kun en leppynyt sanoi ettei aio tunnustaa isyyttään. Kaikki ystäväni ovat huoria ja minä haluan vain baariin iskemään miehiä. Puhelimella häntä ei saa kiinni kun tarvitsen,mitempä synnytys? Onhan tämä vain pahaa unta?
virheetön mies
vainottu harha
5207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kannattaisiko valita kumppaninsa hieman paremmin? Lähde nyt edes helvettiin siitä suhteesta. Elämme täällä kerran ja tämä tuskin sitä mitä elämältäsi haluat. Lapsetkaan eivät tarvitse hänenlaista isähahmoa.Jos mies heittäytyy hankalaksi, niin turvaudu viranomaisiin.
Juu. Parempi sen tulevan lapsenkin on pysytellä kaukana tuollaisesta isästä. Vain masokisti jatkaa tuollaisessa suhteessa.
Voi sinua, kuulostaa kamalalle. Tuntui pahalta lukea tekstisi. Ja vielä, että olet raskaana ja tuommoinen mies lapsen isänä. Koita ryhdistäytyä ja mieti, mitä sinä oikeasti haluat. Mies tuskin tulee muuttumaan vaikka mitä tapahtuisi. Tilanne varmasti ainoastaan pahenee ja pian siinä on kolmaskin osapuoli, joka joutuu seuraamaan sivusta tätä kaikkea ja se jättää varmasti omat jälkensä hänenkin lapsuuteensa. Sanotaanhan, että ensimmäiset elinvuodet ovat lapsen kannalta merkityksellisiä koko kehityksen kannalta.
Ymmärrän tietenkin, että eroa vaikeuttaa yhteinen tuleva lapsi. Mutta mieti myös hänen parastaan. Jos mies ei tulevana isänä pysty ryhdistäytymään nyt, ei hän pysty tekemään sitä myöhemminkään.
Sinulla on mahdollisuus valita. Tee niinkuin sydän sanoo. Jos päätät jäädä miehen luo, sinun on hyväksyttävä se, millainen hän on ja millainen isä hän tulee todennäköisesti olemaan.
Jos päätät lähteä, sinulla on suuri vastuu edessäsi koko loppuelämäsi. Olet vastuussa ja velvollinen huolehtimaan lapsesta ja vielä yksin ainakin jonkun aikaa. Se on varmasti raskasta ja vaatii paljon voimia. Selviät kuitenkin varmasti ja löydät elämääsi ihmisen, joka jakaa vastuullisen vanhemmuuden kanssasi. Jonkin aikaa sinun on kuitenkin paranneltava haavoja ja keskityttävä itsesi kuntoon saamiseen.
Päätätpä mitä tahansa niin onnea ! Ajattele tulevan lapsesi parasta. Hän ansaitsee hyvän elämän.
Ettei olis sukua miehesi omalle äijälleni,,,tai sit jos se onki mun mies joka elää kaksoiselämää....meinaan kirjoitit täydellisen kuvauksen omasta kumppanistani
http://fi.wikipedia.org/wiki/Narsistinen_persoonallisuushäiriö
Aika narsistisilta ja pelottavilta piirteiltä kuulostaa. Fyysistä väkivaltaa ei vissiin vielä ole ollut? Henkistä on ja paljon! Hae kirjastosta Maria Jotunin Huojuva talo.
Mikä sinua vaivaa, kun otat vastaan tuollaista kohtelua? Eikö sinua rakastettu lapsena, oliko sinunkin (kuten tulevan lapsenne) koti tunnevammainen?
Miksi et usko, että juuri sinä olet arvokas ja ansaitset kivan kumppanin? Entä lapsesi? Millaisen kodin hän ansaitsee?
Et tarvitse miestä synnytyssalissa, haloo. Et tarvitse häntä huorittelemaan lapsesi kuullen.
Mistä turvallisuushakuisuutesi ja ulkoa ohjautuvuutesi on peräisin?
Jokohan uskaltaisit luottaa itseesi? Omiin siipiisi?