Mulla on ihan älyttömän raivosututtava tapa piikitellä jatkuvasti poikaystävääni. Tai no en tiedä onko tää edes piikittelyä. Voi olla et tää on niin rasittavaa että kaataa viel suhteen joku päivä.
Mutta tosiaan, aina kun poikaystäväni kysyy "Monelta tuut kotiin?" ni vastaan, tyyliin "Kysytkö siks, että kerkeet heittää toisen akan sieltä pihalle?"
Kaipaisin nyt oikeesti apua tähän pahaan tapaani, tai no siihen, miten siitä pääsee eroon. Mulla on ehkä maailman paskin itseluottamus, ja kokoajan kuvittelen että poikaystäväni kattelee muita naisia ja tekee kaikkea "kiellettyä" mun selän takana.
APUA!
Mutta tosiaan, aina kun poikaystäväni kysyy "Monelta tuut kotiin?" ni vastaan, tyyliin "Kysytkö siks, että kerkeet heittää toisen akan sieltä pihalle?"
Kaipaisin nyt oikeesti apua tähän pahaan tapaani, tai no siihen, miten siitä pääsee eroon. Mulla on ehkä maailman paskin itseluottamus, ja kokoajan kuvittelen että poikaystäväni kattelee muita naisia ja tekee kaikkea "kiellettyä" mun selän takana.
APUA!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuulostaapa tutulta, jelppiä tännekin..
No eihän tuohon ole kuin tasan yksi apu: sinun on itse tehtävä päätös muuttaa käytöksesi !
Nimittäin jollet ymmärrä lopettaa, siinä käy just niin kuin tuolla alussa sanotkin: tuollainen "kiva" tapa kaataa vielä joku kaunis päivä koko suhteen! Mietipä itse kohdallesi, jos poikaystäväsi heittelisi samoja "nokkeluuksia"? Kun ilmoittaisit, että tulet kotiin vaikkapa 19:30, poikaystäväsi heittäisi takaisin, että panemassako olet jossain, kun vasta silloin tulet? Miltä tuntuisi?
Ei kukaan valmista ratkaisua tuohon viheliäiseen tapaasi voi antaa, vaan sinun on itse parannettava tapasi. Ei auta, vaikka poikaystävsi olisi miten ihana ja ymmärtäväinen, josset itse ymmärrä lopettaa! Itseäni ainakin rassaisi suunnattomasti pidemmän päälle tuollainen. Ehkä alkuun olisi jotenkin hupaisaa, mutta kun sitä kuulisi koko ajan... Siitä olisi hupaisa kaukana, kun toinen turhasta nälvii!
Eri asia tietysti, jos poikaystäväsi olisi tehnyt / tekisi jotain, miksi et voisi häneen luottaa - mutta niinhän ei ole, eihän?
Jaksaisitko itse vakuuttaa miehellesi rakkautta ja uskollisuutta?
Eikö olisi myös LOUKKAAVAA, jos hän ei luottaisi sinun oikeasti rakastavan häntä? Mitä voisit tehdä? Miten todistella? Ja jatkuvasti.
Rakenna aitoa itsetuntoa, pidä suusi kiinni (pure huulta) ja toivo, että saat uuden mahdollisuuden. Kerro, että teet töitä itsesi kanssa ja pyydä anteeksi epävarmuudestasi johtuvaa lapsellista ja kammottavaa (ja suhdetta kylmäävää) käytöstäsi.
Tai sitten et voi seurustella.
Kukaan ei ansaitse tuollaista kohtelua. Kamalaa.
On tässä pyydelty anteeksi tätä vaikka kuinka paljon, ja selitetty, että oon erittäin epäitsevarma ja siks en vaan kykene tätä lopettamaan. Kyllä mä välillä osaan turpani kiinni pitää, mut silti niit vaan tulee. Ahdistavaa, enkä mä haluis sen rakkautta itteeni kohtaa epäillä, mutta silti epäilen. "miks mä nyt kenellekkään riittäisin?"
Tehkää lopettamisesta peli. Joka kerta, kun lipsautat moisen sammakon suustasi, poikaystäväsi huomauttaa sinulle nätisti "piikki", laitat esim. euron "kiroilupankkiin" ja sitten käytte keskustelun läpi ilman, että piikittelet. Tietyn ajan jälkeen poikaystäväsi käyttää kertyneet rahat menemällä syömään/terassille miespuolisen kaverinsa kanssa.
sinua miesystäväsi pornon katselu? Se on syy, usko viisaampas!
Tietääkseni poikaystäväni ei katso pornoa. Tai jos kattoo, ni tekee sen multa niin salaa etten tiedä. Mut toisaalta, vertaisin kyllä itteäni jos näkisin sen kattovan jotain pornoa.
Toi peliehdotus oli muuten aika hyvä! :)
Tärkeintä, että haluat itse tehdä asialle jotain.
Miehesihän ei voi mitään surkealle itsetunnollesi, eikä hän voi eikä hänen pidäkään jatkuvasti todistella rakkauttaa ja uskollisuuttaan. Et sinäkään jaksaisi vaivautua, kun ei toinen vaan usko ja luota.
Tee töitä.
Ja peli on hauska idea, saatte myös lyötyä asian "leikiksi" ennen kuin se paisuu.