Mulla on ongelma joka tuottaa mulle tuskaa ihan mielettömästi. Mä olen seurustellut reilun kuukauden nykyisen poikakaverini kanssa. Hän ei ole luonteeltaan mikään maailman kultaisin poikaystävä... Satuttaa minua tietämättään käytöksellään. Tarkoitan että hänellä ei jää paljoakaan aikaa minulle, mutta kavereille kyllä. Olen puhunut hänelle tästä useaan kertaan, mutta hän ei vaan tunnu tajuavan että tarvitsisin enemmän hänen aikaansa :( (hän käy armeijaa) Silti hänessä on se jokin joka saa minut rakastamaan häntä entistä enemmän. Vaikka hän myös särkee minua sisältäpäin koko ajan. Sitten tuleekin se vaikein asia olen tavannut uuden nuoren miehen ja hän on poikaystäväni täydellinen vastakohta, hän on ajattelevainen ja ajattelee muitakin kuin itseään ja tunnen itseni onnelliseksi ja rakastetuksi hänen seurassaan. Hyvän luonteen lisäksi hän on erittäin komea ja vieläpä kiinnostunut minusta. Olen varma ettei hän loukkaisi minua koskaan sillä tavalla kuin nykyiseni. Jos olisin järkevä en päästäisi tätä uutta miestä menemään, mutta joku vaan on tässä nykyisessä poikaystävässäni että annan hänen kohdella itseäni miten häntä huvittaa... Ehkä se on se niin kutsuttu rakkaus. Mitä minun kannattaisi tehdä?! Järki kaverit sanoo että minun kannattaisi hänet jättää, mutta sydän ei sano... Pitäisikö järki laittaa tunteiden eteen?...tässä tapauksessa kyllä..??
Järki vastaan tunteet
BRoken Glas
5890
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ehdottomasti järki ensin! monet vaimot elävät jopa vuosikymmeniä miestensä rääkkääminä.
Olen käynyt saman läpi. Annoin rääkätä itseäni kolme vuotta. Tuloksena on, että sisimmässäni olen puutunut ja nykyinen uusi miesystäväni joutuu "elvyttämään" mua (joka on myöskin täysin vastakohta entiselleni, kuten sinullakin).
Älä tuhlaa aikaasi sellaiseen, joka sinusta ei välitä oikeasti. Kun kaveri on kiinnostunut, niin usko pois, myös aikaa löytyy!!! Rakkaus on oikea vain ja ainoastaan silloin, kun se on molemminpuolista.
Jos kuitenkin haluat kärsiä ja itkeä ja kitua, niin jatka entisen kanssa. Jos haluat ELÄÄ, jätä hänet (ennen kuin hän löytää jonkun toisen).
Itse olin kolme vuotta suhteessa, jossa minä annoin aina enemmän kuin sain. Ero tuli keväällä eikä ollut todellakaan helppo! Mutta alan ehkä pikku hiljaa tajuamaan, miksi ei kannattanut enää jatkaa..Rakkauden täytyy olla molemminpuolista. Molepmpien täytyy kunnioittaa toisiaan. Itse sain usein huonoa kohtelua ja tuntui,että mies ei rakastanut yhtä paljon. En koskaan ollut etusijalla hänen elämässään. Joten parasta on näin, vaikka vieläkin tuntuu pahalta..
Ei ole mitään rääkkäystä elää omaa elämäänsä niin kuin itsestä juuri nyt tuntuu oikealta. Intissä oleva poikakaverisi syyllistyy vain siihen.
Se, että te tarvitsette toisianne nyt eri tavalla ei ole poikakaverisi vika tai heikkous. On vaan valitettavaa, ettei hän ole valmis sitoutumaan sinuun juuri nyt yhtä omistautuvasti kuin mitä sinä olisit häneen. Hän on intissä ja se konkreettisten tekojen ja suoritusten maailma vie helposti voiton nuorenmiehen mielenkiinnosta parisuhteen tunnekiemuroita kohtaan.
Hän on ehkä myös enemmän omaa vapautta ja väljempää luottamusta kaipaava luonne.
Sinä taas tarvitset huomiota ja yhdessä kokemista ja turhaudut kun poikakaverisi ei ole samanlainen tai ei kykene sellaiseen juuri nyt.
Ehkä se toinen poika vastaa vaan paremmin sinun tämänhetkisiin tarpeisiisi, (joihin intissä oleva poikakaverisi ei kykene vastaamaan). Hänessä on sitten muita piirteitä, jotka eivät välttämättä miellytä sinua pitemmän päälle ja joista sinulla ei vielä ole aavistustakaan. Kukaanhan meistä ei ole täydellinen.
Myönnytyksiä joudut joka tapauksessa tekemään kun opettelet elämään yhdesä toisen ihmisen kanssa valitsitpa sitten kumman kumppaniehdokkaan hyvänsä.
Uskoisin että syy ongelmiin oon nimenomaan intti eikä niinkään poikakaverisi. Intti on niin eri maailma kuin normaali arki että naiset ei sitä aina voi ymmärtää. On ihan normaalia että poika haluaa lomilla nähdä myös kavereitaan eikä vain sinua. Sinun tulisi ymmärtää miestäsi eikä missään nimessä omia häntä itsellesi, anna siis vapautta. Uskon että intin päätyttyä hänellä on enemmän aikaa sinulle ja ongelmat katoavat. Äläkä vaihda miestä, parit eroavat aivan liian usein intin takia.