Takana lähes 1,5v., josta lähes vuosi saman katon alla - joskaan ei virallisesti, hän kun ei halua halua asiasta virallista. Ei kuulemma voi olla täysin varma, josko homma toimisi, vaikka "kuivaharjoittelua" on takana enemmän kuin laki sallii. Kaikki yöt ja vapaa-ajan viettää luonani, kuitenkaan olematta varma, haluaako sitä! Miten ihmeessä noin voi edes ajatella?
Miehellä ei myöskään ole varmuutta siitä, josko haluaa olla kanssani vielä ensi viikollakin. Näin ollen ei omaa mitään ajatuksia yhteisestä tulevaisuudesta, ei sitä pienintäkään. Nauttii "yhteiselostamme", eikä kuitenkaan haluaisi erota. Sanoo rakastavansakin, ja osoittaa sen hyvin.
Mitä tällaisessa tilanteessa kuuluisi tehdä? Voiko toinen oikeasti olla tosissaan? Mitään vastauksia en häneltä ole saanut, vaikka miten kauniisti asiasta keskustellut. Yhtään esimerkkitapausta? :D
Miehellä ei myöskään ole varmuutta siitä, josko haluaa olla kanssani vielä ensi viikollakin. Näin ollen ei omaa mitään ajatuksia yhteisestä tulevaisuudesta, ei sitä pienintäkään. Nauttii "yhteiselostamme", eikä kuitenkaan haluaisi erota. Sanoo rakastavansakin, ja osoittaa sen hyvin.
Mitä tällaisessa tilanteessa kuuluisi tehdä? Voiko toinen oikeasti olla tosissaan? Mitään vastauksia en häneltä ole saanut, vaikka miten kauniisti asiasta keskustellut. Yhtään esimerkkitapausta? :D
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuulostaa pahasti siltä ettei teidän halunne kohtaa. Sinä haluat vakaata suhdetta, mies on epävarma. Mikä kiire sinulla on? Puolitoista vuotta ei todellakaan ole mikään kamalan pitkä harjoitteluaika.
Ymmärrän toki kiireesi, jos sinulla ei ole vielä lapsia etkä ole perhe-elämää kokenut. Siihen riemuun ehdit vielä, jos nuori olet (niinkuin kirjoituksestasi voi päätellä). Älä painosta miestä. Kokeileppa niin, että annat ajan kulua, et kysele, et vaadi, annat miehen olla rauhassa. Nautit vaan hyvistä hetkistä yhdessä.
Monet miehet nimittäin painostuksen kohteeksi joutuessaan lähtevät karkuun, jos eivät ole tosissaan. Sinun miehesi ei vielä ole sitä tehnyt, joten toivoa on.
Täällä sama homma paitsi että miehellä on asunto josta maksaa vuokraa...pitää sitä siltä varalta jos ei homma toimikkaan...mun mielestä tämä on ihan sairasta...
tilanne kestäny kohta 2kk...yhdessä oltu 2v...
Itsellä menny mielenkiinto ihan täysin ja alan olla sitä mieltä että ero parempi kerta ei luota.
Miksi edes suostuin tähän? :(
3-kymppinen olen, hän n. ikäiseni. Maksaa myös omaa asuntoaan, vaikkei siellä siis vietäkään aikaa, vaan pelkästään minun luonani.
Aika lailla alkaa mennä mielenkiinto moiseen asuinjärjestelyyn. Näköjään olisi pitänyt heivata toinen hyvän sään aikana takaisin kotiinsa asumaan ja jatkaa tavallisempaa seurustelua. Nyt 10kk:n "yhteiselon" jälkeen on kovin hankalaa tehdä mitään helpolla, kun jo tottunut toisen seuraan päivin-öin :/