EKA KERTA HÄÄYÖNÄ?

Melkoista skeidaa päästelee tämänkertainen 'plussa', kuka lieneekin.

Nyt on hanat auki evankeliumin ja totuuden häpäisemiselle. :(

Ei välttämättä ole homo mutta työssäni näitäkin tapauksia olen tavannut. Joillakin on kovat sosiaaliset paineet "rakentaa kulissit" vaikka tietävätkin että ovat homoseksuaaleja. Kerronpa tässä nyt että oma mieheni oli "kädestä pitelijä" ja arvelin että minussa oli vika, en ollut ehkä tarpeeksi kiinnostava koska hänessä itsessään ei ollut mitään vikaa seksuaaliseen kyvyttömyyteen. Otin riskin ja menimme naimisiin. Hän osoittautuikin estoiseksi sillä alueella, mutta vauhtiin päästyään hänestä kuoriutui sellainen "seksipeto" että pois alta. Hän on kuitenkin voimakkaasta seksuaalisuudesta huolimatta yhden naisen mies, mikä sekin on joskus tällaisten kohdalla harvinaista. Sinunkin kaverisi on ehkä estoinen. Tutki mutta älä hutki ennenaikojaan. Hiljaa hyvä tulee.

Miksei seksistä puhuta riittävästi ennen avioliittoa, jotta tietää vähän miten tärkeä se kummallekin on?
On aseksuaalisia/antiseksuaalisia miehiä ja naisia, kuten esimerkiksi minä.
En itsekään halua suudella suulle. Se tuntuu liian seksuaaliselta ja muutenkin epämiellyttävältä.
Yritän saada selville että toinen on kaltaiseni, vähemmän seksuaalinen ihminen, ennenkuin alan haaveilemaan mistään vakavemmasta. Tuntuisi aika pahalta olla sellaisessa suhteessa, jossa ei kykene täyttämään vähääkään toisen normaaleista odotuksista sillä osaalueella.

mitä pitäisi kysellä toiselta??

viisas nainen!

Inhottavaa? Seksuaalisuus on Jumalan meille antama lahja. Ja se hyvinkin kuuluu myös tälle palstalle. Ihminen on kokonaisuus. Onko sinulla jokin ongelma seksuaalisuutesi kanssa?

Kyllä hellaritkin ovat ihmisiä ja usein hengellisyyden padot estävät ihmisyyttä.

Ehdottomasti ei millekään K18-seksipalstalle, jota en suosittele minkään ikäisille. Tämä paljon asiallisempi paikka keskustella ja täällä sopivammat ihmiset aiheesta keskustelemassa.

Hyppää nunna jokeen!

body kirjoitti:

Kyllä hellaritkin ovat ihmisiä ja usein hengellisyyden padot estävät ihmisyyttä.

totisesti!!

Jatkoa...


Tunnen uskovia pareja, joilla on kihlaus purkaantunut ja niitä, joiden pitkä seurustelusuhde kariutui. Itse asiassa melkein kaikki ovat joskus seurustelleet jollain tasolla. Hyvin harva löytää sen oikean kerralla ja nuoret haluavat seurustella monesti ihan muuten vaan, ilman mitään ajatusta avioitumisesta. Seurakunnan kuviot ovat niin pieniä ja kaikki tuntevat toisensa. Tässä mielessä on vaikea päästä edes karkuun niitä exiä jos niitä sitten on, mutta jos seurustelu on ollut puhdasta, niin silloin ei ole mitään hävettävää, itsellä, eikä sen oman puolisonkaan tarvitse turhia miettiä, vaan molemmat saavat kulkea pystyssä päin. Toisin on tilanne silloin, kun menty tiettyjen rajojen yli ja tästä tahdon varoittaa. Säästytte niin monilta kivuilta ja kolhuilta, kun noudatatte näitä ohjeita. Eräs tuntemani tyttö rikkoi nämä rajat nuorena. Kun tämä tyttö sitten myöhemmin rakastui kivaan poikaan, kävikin niin, että suhde kariutui, koska poika oli priorisoinut naisen koskemattomuuden niin tärkeäksi, että ei hyväksynyt tyttöä puolisokseen. Jos mietin asiaa omalla kohdallani, niin voin sanoa, että se oli minullekin erittäin tärkeä asia, kun valitsin vaimoa.

Seksiä on aikaa opetella avioliitossa ja siinä voi sitten turvallisesti oppia ja yhdessä kasvaa / kasvattaa toisiaan. Se on niin yksilöllistä, että miten se sujuu. Monet ovat pettyneet, kun ensimmäiset kerrat eivät olekaan olleet sitä, mitä luuli / odotti. Seksi ei ole mitään pornoa, vaan ihan jotain muuta. Epäonnistumisiin tulee suhtautua rauhallisesti, kiire ja jännittäminen ym. ovat ihan turhia. Siinä on koko elämä aikaa opetella ja monesti siinä käy niin, että seksi paranee vanhetessa. Vapaudutaan ja opitaan ymmärtämään, mistä toinen pitää. Mitään vaatimuksia ei toiselle kannata esittää, vaan seksissä tulee edetä yhteisillä pelisäännöillä. En halua ahdistaa / taakoittaa meitä miehiä, mutta sanon nyt kuitenkin, että miehellä on päävastuu seksin onnistumisessa. Miehen tehtävä on saada nainen syttymään ja haluamaan seksiä. Miehen tulee myös oppia tyydyttämään nainen ja oikeastaan se tulisi olla ns. kunnia asia, että osaa antaa naiselle orgasmin(tai monta). Anteeksi nyt vain, että kirjoitan näin suoraan : ) ) Siinä missä mies tähtää varsinaiseen yhdyntään, nainen puolestaan kaipaa romantiikka ja sitä kautta nainen on myös valmis seksiin.

Miehet syyllistyvät monesti karkeisiin virheisiin käsitellessään naisia. Liian suoraviivainen toiminta ja naisen seksiobjektina pitäminen, voi johtaa siihen, että nainen ottaa muutaman askeleen taaksepäin. Voisin antaa monta hyvää vinkkiä siihen, miten naisen saa valmistettua seksiin, mutta en tietenkään halua mennä yksityiskohtiin. Sen verran voin kuitenkin sanoa, että naista tulee aina lähestyä ylhäältä alaspäin. Huulet, kaula, korvat……. lopun saatte arvat. Toisin sanoen nainen tulee saada syttymään ja tämä vaatii hieman opettelua meiltä miehiltä : ) Mikäli jompikumpi kieltäytyy seksistä joko kokonaan, tai seksiin tulee liian pitkiä välejä, toimii tällainen puoliso silloin Jumalan sanan vastaisesti ja laiminlyö avioliittoon kuuluvan velvollisuutensa huolehtia puolisonsa tarpeista. Seksiä ei kuitenkaan voi vaatia, mutta jos edellä esittämäni lähestymistapa ei johda seksiin, on syytä keskustella asiasta täysin avoimin kortein. Seksi kuuluu avioliittoon ja sen pois jäämien voi muodostua toiselle osapuolelle sietämättömäksi taakaksi. On paljon helpompaa elää selibaatissa ilman puolisoa kuin puolison kanssa. Tilanne on erittäin kiusallinen, kun nukutaan samassa sängyssä, kuljetaan vähissä vaatteissa, peseydytään yhdessä ym. ym. Eihän siinä voi olla seksiä ajattelematta, jos sitä ei ole saanut.

Raamattuhan sanoo, että jokaisella tulee olla oma puoliso haureuden syntien välttämiseksi. No, mitäs luulette tämän tarkoittavan? Eikö sitä, että toimiva avioliitto suojelee meitä haureuden synneiltä. Mitäs muuta voimme siitä päätellä? Eikö sen, että seksitön avioliitto ajaa haureuden synteihin. Kyllä vain, mutta mitään lupaa se ei siihen anna. Moni mies ja miksei nainenkin voi päätyä vieraaseen sänkyyn, jos puoliso on laiminlyönyt aviolliset velvollisuutensa. Meidän on pidettävä huolta siitä omasta vaimosta / miehestä. Omasta puolestani ainakin voin sanoa sen, että osoitan rakkautta joka tasolla. Huomioin, kehun, kerron rakkauteni, olen kiinnostunut vaimoni kehosta ja tyydytän hänen tarpeensa. Pidän siis huolen, ettei hän ole millään tasolla koskaan vailla mitään, vaan kokee olevansa täydellisesti rakastettu, haluttu ja hoidettu joka tasolla. Eikä tämä tehtävä ole todellakaan raskas : )

Psalmi50.15 kirjoitti:

Jatkoa...


Tunnen uskovia pareja, joilla on kihlaus purkaantunut ja niitä, joiden pitkä seurustelusuhde kariutui. Itse asiassa melkein kaikki ovat joskus seurustelleet jollain tasolla. Hyvin harva löytää sen oikean kerralla ja nuoret haluavat seurustella monesti ihan muuten vaan, ilman mitään ajatusta avioitumisesta. Seurakunnan kuviot ovat niin pieniä ja kaikki tuntevat toisensa. Tässä mielessä on vaikea päästä edes karkuun niitä exiä jos niitä sitten on, mutta jos seurustelu on ollut puhdasta, niin silloin ei ole mitään hävettävää, itsellä, eikä sen oman puolisonkaan tarvitse turhia miettiä, vaan molemmat saavat kulkea pystyssä päin. Toisin on tilanne silloin, kun menty tiettyjen rajojen yli ja tästä tahdon varoittaa. Säästytte niin monilta kivuilta ja kolhuilta, kun noudatatte näitä ohjeita. Eräs tuntemani tyttö rikkoi nämä rajat nuorena. Kun tämä tyttö sitten myöhemmin rakastui kivaan poikaan, kävikin niin, että suhde kariutui, koska poika oli priorisoinut naisen koskemattomuuden niin tärkeäksi, että ei hyväksynyt tyttöä puolisokseen. Jos mietin asiaa omalla kohdallani, niin voin sanoa, että se oli minullekin erittäin tärkeä asia, kun valitsin vaimoa.

Seksiä on aikaa opetella avioliitossa ja siinä voi sitten turvallisesti oppia ja yhdessä kasvaa / kasvattaa toisiaan. Se on niin yksilöllistä, että miten se sujuu. Monet ovat pettyneet, kun ensimmäiset kerrat eivät olekaan olleet sitä, mitä luuli / odotti. Seksi ei ole mitään pornoa, vaan ihan jotain muuta. Epäonnistumisiin tulee suhtautua rauhallisesti, kiire ja jännittäminen ym. ovat ihan turhia. Siinä on koko elämä aikaa opetella ja monesti siinä käy niin, että seksi paranee vanhetessa. Vapaudutaan ja opitaan ymmärtämään, mistä toinen pitää. Mitään vaatimuksia ei toiselle kannata esittää, vaan seksissä tulee edetä yhteisillä pelisäännöillä. En halua ahdistaa / taakoittaa meitä miehiä, mutta sanon nyt kuitenkin, että miehellä on päävastuu seksin onnistumisessa. Miehen tehtävä on saada nainen syttymään ja haluamaan seksiä. Miehen tulee myös oppia tyydyttämään nainen ja oikeastaan se tulisi olla ns. kunnia asia, että osaa antaa naiselle orgasmin(tai monta). Anteeksi nyt vain, että kirjoitan näin suoraan : ) ) Siinä missä mies tähtää varsinaiseen yhdyntään, nainen puolestaan kaipaa romantiikka ja sitä kautta nainen on myös valmis seksiin.

Miehet syyllistyvät monesti karkeisiin virheisiin käsitellessään naisia. Liian suoraviivainen toiminta ja naisen seksiobjektina pitäminen, voi johtaa siihen, että nainen ottaa muutaman askeleen taaksepäin. Voisin antaa monta hyvää vinkkiä siihen, miten naisen saa valmistettua seksiin, mutta en tietenkään halua mennä yksityiskohtiin. Sen verran voin kuitenkin sanoa, että naista tulee aina lähestyä ylhäältä alaspäin. Huulet, kaula, korvat……. lopun saatte arvat. Toisin sanoen nainen tulee saada syttymään ja tämä vaatii hieman opettelua meiltä miehiltä : ) Mikäli jompikumpi kieltäytyy seksistä joko kokonaan, tai seksiin tulee liian pitkiä välejä, toimii tällainen puoliso silloin Jumalan sanan vastaisesti ja laiminlyö avioliittoon kuuluvan velvollisuutensa huolehtia puolisonsa tarpeista. Seksiä ei kuitenkaan voi vaatia, mutta jos edellä esittämäni lähestymistapa ei johda seksiin, on syytä keskustella asiasta täysin avoimin kortein. Seksi kuuluu avioliittoon ja sen pois jäämien voi muodostua toiselle osapuolelle sietämättömäksi taakaksi. On paljon helpompaa elää selibaatissa ilman puolisoa kuin puolison kanssa. Tilanne on erittäin kiusallinen, kun nukutaan samassa sängyssä, kuljetaan vähissä vaatteissa, peseydytään yhdessä ym. ym. Eihän siinä voi olla seksiä ajattelematta, jos sitä ei ole saanut.

Raamattuhan sanoo, että jokaisella tulee olla oma puoliso haureuden syntien välttämiseksi. No, mitäs luulette tämän tarkoittavan? Eikö sitä, että toimiva avioliitto suojelee meitä haureuden synneiltä. Mitäs muuta voimme siitä päätellä? Eikö sen, että seksitön avioliitto ajaa haureuden synteihin. Kyllä vain, mutta mitään lupaa se ei siihen anna. Moni mies ja miksei nainenkin voi päätyä vieraaseen sänkyyn, jos puoliso on laiminlyönyt aviolliset velvollisuutensa. Meidän on pidettävä huolta siitä omasta vaimosta / miehestä. Omasta puolestani ainakin voin sanoa sen, että osoitan rakkautta joka tasolla. Huomioin, kehun, kerron rakkauteni, olen kiinnostunut vaimoni kehosta ja tyydytän hänen tarpeensa. Pidän siis huolen, ettei hän ole millään tasolla koskaan vailla mitään, vaan kokee olevansa täydellisesti rakastettu, haluttu ja hoidettu joka tasolla. Eikä tämä tehtävä ole todellakaan raskas : )

Lue lisää

Lapsellinen sepustus aikuisten foorumilla ja hieman jotain muutakin hmm höpöä.

Hmmmmmmmm kirjoitti:

Lapsellinen sepustus aikuisten foorumilla ja hieman jotain muutakin hmm höpöä.

Herra tai rouva hmmm on hyvä ja keroo, mikä kirjoituksessa on sellaista, joka tuntuu lapselliselta ja mikä siinä on höpöä.

Jonninjoutavaa löperrystä sivukaupalla sielullisen viisauden varassa, joka on paljon lähempänä riivaajien viisautta kuin ylhäältä tulevaa viisautta ja puhtautta.

Voi noita pikkupoikia, joiden tarinoita ei kenenkään pidä ottaa elämänsä ohjenuoraksi. Jumalan sana ei jätä mitään epäselväksi aviollisen puhtauden asiassa. Jaikal ja psalmi sekoittavat omaa soppaansa, josta ei puhdasta opetusta löydy edes nimellisesti.

Mutta nämä palstan pojuparat; he leikkivät häpeämätöntä seksuaaliterapeuttia, jolla on 'hyvä sanoma' kaikille oman puhtautensa sotkeneneille. Saattakoon rauhan ja rakkauden Jumala nuo "terapeutit" ja heidän valheensa häpeään.

Semper.Fidelis kirjoitti:

Jonninjoutavaa löperrystä sivukaupalla sielullisen viisauden varassa, joka on paljon lähempänä riivaajien viisautta kuin ylhäältä tulevaa viisautta ja puhtautta.

Voi noita pikkupoikia, joiden tarinoita ei kenenkään pidä ottaa elämänsä ohjenuoraksi. Jumalan sana ei jätä mitään epäselväksi aviollisen puhtauden asiassa. Jaikal ja psalmi sekoittavat omaa soppaansa, josta ei puhdasta opetusta löydy edes nimellisesti.

Mutta nämä palstan pojuparat; he leikkivät häpeämätöntä seksuaaliterapeuttia, jolla on 'hyvä sanoma' kaikille oman puhtautensa sotkeneneille. Saattakoon rauhan ja rakkauden Jumala nuo "terapeutit" ja heidän valheensa häpeään.

Lue lisää

Tuota noin ? ? Mitä mahdat tarkoittaa, kun sanot, että olen kirjoittanut lähes riivaajien oppia? Millä tavalla olen kirjoittanut Jumalan Sanan ohjeita vastaan? Eikö kirjoitukseni ollut juuri sellainen, että se ohjasi seksuaaliseen puhtauteen, eikä päinvastoin? Eri asia, jos olet sitä mieltä, että seksi pitäisi kieltää avioliitossa. Itse olen sitä mieltä, että siitä saa nauttia avioliitossa ihan vapaasti.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Tuota noin ? ? Mitä mahdat tarkoittaa, kun sanot, että olen kirjoittanut lähes riivaajien oppia? Millä tavalla olen kirjoittanut Jumalan Sanan ohjeita vastaan? Eikö kirjoitukseni ollut juuri sellainen, että se ohjasi seksuaaliseen puhtauteen, eikä päinvastoin? Eri asia, jos olet sitä mieltä, että seksi pitäisi kieltää avioliitossa. Itse olen sitä mieltä, että siitä saa nauttia avioliitossa ihan vapaasti.

Lue lisää

Psalmi50:15, myönnän erheeni, joka johtui liian pintapuolisesta perehtymisestä seikkaperäiseen seksuaaliterapeuttiseen valistuskirjoitukseesi. Esseesi vaikutti päällisin puolin kevyeltä seksistiseltä höpötykseltä, mitä se kuitenkaan ei ollut.

Pyydän liian pikaista arviotani anteeksi. Lähempi tutustuminen tekstiisi osoittaa minun olleen turhan ankara ohjeistuksesi suhteen.

PS.
Seksiä ei pidä kieltää avioliitossa, eipä toki, niin ankara puritaani en sentään minäkään ole. Aviollinen yhteiselämä on Jumalan lahja puolisoille.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Jatkoa...


Tunnen uskovia pareja, joilla on kihlaus purkaantunut ja niitä, joiden pitkä seurustelusuhde kariutui. Itse asiassa melkein kaikki ovat joskus seurustelleet jollain tasolla. Hyvin harva löytää sen oikean kerralla ja nuoret haluavat seurustella monesti ihan muuten vaan, ilman mitään ajatusta avioitumisesta. Seurakunnan kuviot ovat niin pieniä ja kaikki tuntevat toisensa. Tässä mielessä on vaikea päästä edes karkuun niitä exiä jos niitä sitten on, mutta jos seurustelu on ollut puhdasta, niin silloin ei ole mitään hävettävää, itsellä, eikä sen oman puolisonkaan tarvitse turhia miettiä, vaan molemmat saavat kulkea pystyssä päin. Toisin on tilanne silloin, kun menty tiettyjen rajojen yli ja tästä tahdon varoittaa. Säästytte niin monilta kivuilta ja kolhuilta, kun noudatatte näitä ohjeita. Eräs tuntemani tyttö rikkoi nämä rajat nuorena. Kun tämä tyttö sitten myöhemmin rakastui kivaan poikaan, kävikin niin, että suhde kariutui, koska poika oli priorisoinut naisen koskemattomuuden niin tärkeäksi, että ei hyväksynyt tyttöä puolisokseen. Jos mietin asiaa omalla kohdallani, niin voin sanoa, että se oli minullekin erittäin tärkeä asia, kun valitsin vaimoa.

Seksiä on aikaa opetella avioliitossa ja siinä voi sitten turvallisesti oppia ja yhdessä kasvaa / kasvattaa toisiaan. Se on niin yksilöllistä, että miten se sujuu. Monet ovat pettyneet, kun ensimmäiset kerrat eivät olekaan olleet sitä, mitä luuli / odotti. Seksi ei ole mitään pornoa, vaan ihan jotain muuta. Epäonnistumisiin tulee suhtautua rauhallisesti, kiire ja jännittäminen ym. ovat ihan turhia. Siinä on koko elämä aikaa opetella ja monesti siinä käy niin, että seksi paranee vanhetessa. Vapaudutaan ja opitaan ymmärtämään, mistä toinen pitää. Mitään vaatimuksia ei toiselle kannata esittää, vaan seksissä tulee edetä yhteisillä pelisäännöillä. En halua ahdistaa / taakoittaa meitä miehiä, mutta sanon nyt kuitenkin, että miehellä on päävastuu seksin onnistumisessa. Miehen tehtävä on saada nainen syttymään ja haluamaan seksiä. Miehen tulee myös oppia tyydyttämään nainen ja oikeastaan se tulisi olla ns. kunnia asia, että osaa antaa naiselle orgasmin(tai monta). Anteeksi nyt vain, että kirjoitan näin suoraan : ) ) Siinä missä mies tähtää varsinaiseen yhdyntään, nainen puolestaan kaipaa romantiikka ja sitä kautta nainen on myös valmis seksiin.

Miehet syyllistyvät monesti karkeisiin virheisiin käsitellessään naisia. Liian suoraviivainen toiminta ja naisen seksiobjektina pitäminen, voi johtaa siihen, että nainen ottaa muutaman askeleen taaksepäin. Voisin antaa monta hyvää vinkkiä siihen, miten naisen saa valmistettua seksiin, mutta en tietenkään halua mennä yksityiskohtiin. Sen verran voin kuitenkin sanoa, että naista tulee aina lähestyä ylhäältä alaspäin. Huulet, kaula, korvat……. lopun saatte arvat. Toisin sanoen nainen tulee saada syttymään ja tämä vaatii hieman opettelua meiltä miehiltä : ) Mikäli jompikumpi kieltäytyy seksistä joko kokonaan, tai seksiin tulee liian pitkiä välejä, toimii tällainen puoliso silloin Jumalan sanan vastaisesti ja laiminlyö avioliittoon kuuluvan velvollisuutensa huolehtia puolisonsa tarpeista. Seksiä ei kuitenkaan voi vaatia, mutta jos edellä esittämäni lähestymistapa ei johda seksiin, on syytä keskustella asiasta täysin avoimin kortein. Seksi kuuluu avioliittoon ja sen pois jäämien voi muodostua toiselle osapuolelle sietämättömäksi taakaksi. On paljon helpompaa elää selibaatissa ilman puolisoa kuin puolison kanssa. Tilanne on erittäin kiusallinen, kun nukutaan samassa sängyssä, kuljetaan vähissä vaatteissa, peseydytään yhdessä ym. ym. Eihän siinä voi olla seksiä ajattelematta, jos sitä ei ole saanut.

Raamattuhan sanoo, että jokaisella tulee olla oma puoliso haureuden syntien välttämiseksi. No, mitäs luulette tämän tarkoittavan? Eikö sitä, että toimiva avioliitto suojelee meitä haureuden synneiltä. Mitäs muuta voimme siitä päätellä? Eikö sen, että seksitön avioliitto ajaa haureuden synteihin. Kyllä vain, mutta mitään lupaa se ei siihen anna. Moni mies ja miksei nainenkin voi päätyä vieraaseen sänkyyn, jos puoliso on laiminlyönyt aviolliset velvollisuutensa. Meidän on pidettävä huolta siitä omasta vaimosta / miehestä. Omasta puolestani ainakin voin sanoa sen, että osoitan rakkautta joka tasolla. Huomioin, kehun, kerron rakkauteni, olen kiinnostunut vaimoni kehosta ja tyydytän hänen tarpeensa. Pidän siis huolen, ettei hän ole millään tasolla koskaan vailla mitään, vaan kokee olevansa täydellisesti rakastettu, haluttu ja hoidettu joka tasolla. Eikä tämä tehtävä ole todellakaan raskas : )

Lue lisää

Hyvin kirjoitit seksuaalisuudesta! Ei ole enää paljon lisäämistä!

Psalmi50.15 kirjoitti:

Herra tai rouva hmmm on hyvä ja keroo, mikä kirjoituksessa on sellaista, joka tuntuu lapselliselta ja mikä siinä on höpöä.

Vastaajalla on ollut vuosi aikaa miettiä ja kirjoittaa vastausta mutta ei ole löytänyt mitään järkevää selitystä mikä Psalmin kirjoituksessa on väärin tai lapsellista. No, tätyy sitten olettaa että Psalmi kirjoitti oikein ja ottaa hänen ohjeet todesta.

Naiselle miehen puhtaus ei ole läheskään niin tärkeä juttu, kun miehelle naisen koskemattomuus. Uskon, että miehesi osaa antaa suuren arvon puhtaudellesi. Miehet ja naiset ajattelevat muutenkin hiukan eri tavoin näistä jutuista. Siinä missä mies ajattelee, että mitä sille omalle naiselle on joku muu tehnyt, nainen saattaa puolestaan miettiä, että jäiköhän sen miehen sydän sinne exän luo. Sellainen nainen, joka aistii miehestään, että mies rakastaa ja palvoo häntä, ei todennäköisesti ole lainkaan mustasukainen.

Hienoa että tällaisetkin asiat täällä kiinnostaa!
Olen syvästi uskovainen ja nainen. Olin parisuhteessa....oikein avioliitossa ja olen kait vieläkin, mutta asumme erossa tällä hetkellä.
Meidän avioliitossa ongelmanamme on juurikin tuo että seksielämämme on pahasti "jumiutunut". Halumme eivät kerta kaikkiaan kohtaa. Mieheni haluaisi seksiä juuri silloin kun minulle ei sovi ja päinvastoin.

Meillä oli aikaisemmin avioliittomme alkuajoista lähtien tapana että rakastelemme perjantaiöisin, jolloin työt on tehty ja voidaan rentoutua oikein kunnolla ja tavallaan juhlistaa rankkaa työviikkoamme. Se pelasi loistavasti niin kauan kunnes mieheni sai 3-vuorotyön noin pari vuotta sitten. Ensialkuun ihastuin kovin kun meillä alkoikin ihan uusi vaihe seksielämässämme, sillä meillä saattoi olla noita 'hetkiä' jopa keskellä kirkasta päivää ja ihan milloin tahansa. Saattoi olla että meillä oli viikon aikana jopa 7- tai jopa kymmenenkin kertaa noita 'yhteisiä hetkiä'.
Ne kuitenkin loppui kuin leikaten kun mieheni jäi työttömäksi. Hän itse ehdotti että erotaan, koska hän ei pysty pitämään minua tyytyväisenä seksipuolella. Esitin jyrkän vastalauseen, mutta hän oli ehdoton.
Nyt sitten eletään "kädestä suuhun" periaatteella eli se tarkoittaa että meillä kummallakin on oma talous ja omat seksisuhteemme toisaalla. Itselläni se tarkoittaa sitä että puolisalaa käyn noissa karaokeräkälöissä ja otan sieltä sen hetken miellyttävimmän ja luotettavimman körilään mukaani ja hommat hoituu sen myötä. Omatuntoni kuitenkin jää soimaamaan kerta kerran jälkeen, sillä en pohjimmiltani haluaisi tuollaista. Haluaisin sellaisen siunatun parisuhteen jossa molemmat puhaltaa samaan hiileen.
Joskus tulee mieleeni että miksi luoja meille loi tuollaisen vietin jonka kanssa tulee näin paljon henkisiä ongelmia.
Voi kun vielä löytäisin miehen joka kantaisi minut pois tuosta pikku kierteestäni ihan turvallisille ja "säällisille" vesille!

Anonoumi kirjoitti:

Hienoa että tällaisetkin asiat täällä kiinnostaa!
Olen syvästi uskovainen ja nainen. Olin parisuhteessa....oikein avioliitossa ja olen kait vieläkin, mutta asumme erossa tällä hetkellä.
Meidän avioliitossa ongelmanamme on juurikin tuo että seksielämämme on pahasti "jumiutunut". Halumme eivät kerta kaikkiaan kohtaa. Mieheni haluaisi seksiä juuri silloin kun minulle ei sovi ja päinvastoin.

Meillä oli aikaisemmin avioliittomme alkuajoista lähtien tapana että rakastelemme perjantaiöisin, jolloin työt on tehty ja voidaan rentoutua oikein kunnolla ja tavallaan juhlistaa rankkaa työviikkoamme. Se pelasi loistavasti niin kauan kunnes mieheni sai 3-vuorotyön noin pari vuotta sitten. Ensialkuun ihastuin kovin kun meillä alkoikin ihan uusi vaihe seksielämässämme, sillä meillä saattoi olla noita 'hetkiä' jopa keskellä kirkasta päivää ja ihan milloin tahansa. Saattoi olla että meillä oli viikon aikana jopa 7- tai jopa kymmenenkin kertaa noita 'yhteisiä hetkiä'.
Ne kuitenkin loppui kuin leikaten kun mieheni jäi työttömäksi. Hän itse ehdotti että erotaan, koska hän ei pysty pitämään minua tyytyväisenä seksipuolella. Esitin jyrkän vastalauseen, mutta hän oli ehdoton.
Nyt sitten eletään "kädestä suuhun" periaatteella eli se tarkoittaa että meillä kummallakin on oma talous ja omat seksisuhteemme toisaalla. Itselläni se tarkoittaa sitä että puolisalaa käyn noissa karaokeräkälöissä ja otan sieltä sen hetken miellyttävimmän ja luotettavimman körilään mukaani ja hommat hoituu sen myötä. Omatuntoni kuitenkin jää soimaamaan kerta kerran jälkeen, sillä en pohjimmiltani haluaisi tuollaista. Haluaisin sellaisen siunatun parisuhteen jossa molemmat puhaltaa samaan hiileen.
Joskus tulee mieleeni että miksi luoja meille loi tuollaisen vietin jonka kanssa tulee näin paljon henkisiä ongelmia.
Voi kun vielä löytäisin miehen joka kantaisi minut pois tuosta pikku kierteestäni ihan turvallisille ja "säällisille" vesille!

Lue lisää

Että olet ihan SYVÄSTI USKOVAINEN ! HAH !
Mitä se sinun kohdallasi tarkoittaa. Sitäkö että miehesi jaksaa naida jotain muuta naista mutta ei sinua ja sinä nait muita miehiä. Oletko hellari.
Syvästi uskovaisia näkyy olevan moneen junaan.

>>>Kasvatuksestako se ujous johtuu,en tiedä.

>>>Ei Josef ja Mariakaan menneet koskaan naimisiin.

niinkuin nyt sinutkin sai kommentoimaan.

Jotkut on kylmiä. Heillä ei ole minkäänlaisia seksuaalisia haluja. Uskonnollisuudella ei ole merkitystä kylmyyden kanssa muuten kuin että tutkimuksissa on käynyt ilmi että uskovilla on seksuaalisuuden puolella enemmän estoja mutta siitä huolimatta ja juuri siksi he käyttävät yhden illan suhteita muita enemmän.Seksuaalisuus on korvien välissä. Jos psyyke ei ole kunnossa niin seksikään ei maistu.

Suhde voi näyttää siltä, että se etenee avioliittoon, mutta aina se ei silti niin menekään. Tiedän tapauksia, että kihlaus on purettu ja pitkätkin seurustelusuhteet ovat kariutuneet. Eräskin tuttavani suunnitteli jo häitä kovaa kyytiä, kun tyttö sitten ilmoitti, että hän ei halua enää jatkaa. Mietitäänpä asiaa sitten sen tulevan puolison näkövinkkelistä. Tyttö ja poika menee sitten lopulta kuitenkin naimisiin sen oikean kanssa, mutta ne säädöt, joita siellä aiemmissa suhteissa tapahtui jäävät aika ikäviksi muistoiksi, ainakin sille tulevalle miehelle / vaimolle. Seurusteleva pari, voi kysyä itseltään seuraavan kysymyksen. Hyväksyykö minun tuleva puolisoni sen, mitä minä nyt teen tässä suhteessa? Kunnioitanko tulevaa aviopuolisonani, onko seurusteluni nyt sellaista, että se ei varmasti loukkaa minun tulevaa aviopuolisoani? Tällaisia asioita voi miettiä silloin, kun tekee mieli ryhtyä säätämää sen seurustelu kumppanin kanssa. Tyttö voi kokeilla kysyä siltä omalta aviomieheltään, että loukkaako se sinua, kun me yhden seurakunnan pojan kanssa vähän sekstailtiin. Tyydytettiin toisiamme käsin jne. Mitäs luulette, mitä tuo mies sanoo? Onko vastaus, eihän se minua mitenkään loukkaa, ihan sama mitä olette tehneet. Ei varmasti ole, vaan mies kokee, että hänen vaimonsa koskemattomuutta on loukattu ja se satuttaa häntä todella pahasti. Tuo asia voi olla ikuinen piikki miehelle. Jokainen voi miettiä asian omalle kohdalleen ja kysyä itseltään, hyväksynkö sen, että joku muukin on maannut vaimoni kanssa. Hyväksynkö, että omalla vaimollani on ollut eroottisia hetkiä myös jonkun muun, kenties jopa tuntemani henkilön kanssa? On selvää, ettei se ole kenellekään sellainen asia, johon voisi vastata tyyliin, ihan sama, omapa on asiansa. Varsinkin mies, kokee puolisonsa tietyllä tavalla omakseen ja pelkkä ajatuskin siitä, että joku muukin on koskenut siihen omaan puolisoon voi muodostua erittäin häiritseväksi. Monet miehet ovat sanoneet, että jopa rakastellessa vaimon kanssa, voi yhtäkkiä tulla ajatus, tässä on ollut joku muu ja joku muu on tehnyt kaiken tämän vaimolleni. Voit kuvitella, miten sattuva tällainen ajatus voi olla. On kokonaan eriasia, jos mies, tai nainen valitsee tietoisesti puolisokseen kokeneen kumppanin. Näissä tapauksissa lähtökohtainen asennoituminen on aivan eriluokkaa ja silloin ei kannata miettiä turhia. Monet ovat kuitenkin yllättyneet näissäkin tapauksissa siitä, miten tällaiset negatiiviset tunteet saattavat aivan kuin yllättää heidät ja he joutuvat prosessoimaan ja käyvät kasvuprosesseja näillä alueilla. Siinä vaiheessa, kun siihen toiseen on kiintynyt riittävästi ja rakastunut ns. korviaan myöden, nämä ajatukset voivat yllättää, eivätkä ne ole lainkaan mukavia tunteita. Seurustelu kumppanien kannattaa muistaa sellainen tosiasia, että niin kauan, kun heitä ei ole vihitty avioliittoon, niin kauan he eivät ole toistensa omia. He eivät omista toisensa kehoa, niin kuin Paavali kirjoitti naimisissa oleville, että he omistavat toistensa ruumiin. Seurustelu kumppanit koskevat aina toisen omaan, kun he koskevat toisiaan ennen avioliittoa, enkä tarkoita nyt mitään halausta tms. normaalia kosketusta. Vasta sitten, kun avioliitto on vahvistunut, ollaan menty laillisesti avioon, ihmisten ja Jumalan edessä, on tilanne muuttunut. Tämän asian ymmärtäminen on tärkeää, koska toisen omaan koskeminen tarkoittaa sitä, että kosketaan Jumalan omaan ja on myös mahdollista se, että ymmärtämättäsi kosket jonkun toisen aviopuolisoon. Loukkaamalla koskemattomuutta, vaikka se tapahtuisikin hyvässä yhteisymmärryksessä, saadaan vähällä aikaan paljon pahaa, paljon kipua ja paljon ristiriitoja tulevaan suhteeseen sen oikean kanssa. Nykyään todella useat parit epäonnistuvat tässä kohdassa, mutta jos suhde ei kestäkään, tulee tuo lasku maksettavaksi ja sitä hintaa maksaa myös tuleva puoliso.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Suhde voi näyttää siltä, että se etenee avioliittoon, mutta aina se ei silti niin menekään. Tiedän tapauksia, että kihlaus on purettu ja pitkätkin seurustelusuhteet ovat kariutuneet. Eräskin tuttavani suunnitteli jo häitä kovaa kyytiä, kun tyttö sitten ilmoitti, että hän ei halua enää jatkaa. Mietitäänpä asiaa sitten sen tulevan puolison näkövinkkelistä. Tyttö ja poika menee sitten lopulta kuitenkin naimisiin sen oikean kanssa, mutta ne säädöt, joita siellä aiemmissa suhteissa tapahtui jäävät aika ikäviksi muistoiksi, ainakin sille tulevalle miehelle / vaimolle. Seurusteleva pari, voi kysyä itseltään seuraavan kysymyksen. Hyväksyykö minun tuleva puolisoni sen, mitä minä nyt teen tässä suhteessa? Kunnioitanko tulevaa aviopuolisonani, onko seurusteluni nyt sellaista, että se ei varmasti loukkaa minun tulevaa aviopuolisoani? Tällaisia asioita voi miettiä silloin, kun tekee mieli ryhtyä säätämää sen seurustelu kumppanin kanssa. Tyttö voi kokeilla kysyä siltä omalta aviomieheltään, että loukkaako se sinua, kun me yhden seurakunnan pojan kanssa vähän sekstailtiin. Tyydytettiin toisiamme käsin jne. Mitäs luulette, mitä tuo mies sanoo? Onko vastaus, eihän se minua mitenkään loukkaa, ihan sama mitä olette tehneet. Ei varmasti ole, vaan mies kokee, että hänen vaimonsa koskemattomuutta on loukattu ja se satuttaa häntä todella pahasti. Tuo asia voi olla ikuinen piikki miehelle. Jokainen voi miettiä asian omalle kohdalleen ja kysyä itseltään, hyväksynkö sen, että joku muukin on maannut vaimoni kanssa. Hyväksynkö, että omalla vaimollani on ollut eroottisia hetkiä myös jonkun muun, kenties jopa tuntemani henkilön kanssa? On selvää, ettei se ole kenellekään sellainen asia, johon voisi vastata tyyliin, ihan sama, omapa on asiansa. Varsinkin mies, kokee puolisonsa tietyllä tavalla omakseen ja pelkkä ajatuskin siitä, että joku muukin on koskenut siihen omaan puolisoon voi muodostua erittäin häiritseväksi. Monet miehet ovat sanoneet, että jopa rakastellessa vaimon kanssa, voi yhtäkkiä tulla ajatus, tässä on ollut joku muu ja joku muu on tehnyt kaiken tämän vaimolleni. Voit kuvitella, miten sattuva tällainen ajatus voi olla. On kokonaan eriasia, jos mies, tai nainen valitsee tietoisesti puolisokseen kokeneen kumppanin. Näissä tapauksissa lähtökohtainen asennoituminen on aivan eriluokkaa ja silloin ei kannata miettiä turhia. Monet ovat kuitenkin yllättyneet näissäkin tapauksissa siitä, miten tällaiset negatiiviset tunteet saattavat aivan kuin yllättää heidät ja he joutuvat prosessoimaan ja käyvät kasvuprosesseja näillä alueilla. Siinä vaiheessa, kun siihen toiseen on kiintynyt riittävästi ja rakastunut ns. korviaan myöden, nämä ajatukset voivat yllättää, eivätkä ne ole lainkaan mukavia tunteita. Seurustelu kumppanien kannattaa muistaa sellainen tosiasia, että niin kauan, kun heitä ei ole vihitty avioliittoon, niin kauan he eivät ole toistensa omia. He eivät omista toisensa kehoa, niin kuin Paavali kirjoitti naimisissa oleville, että he omistavat toistensa ruumiin. Seurustelu kumppanit koskevat aina toisen omaan, kun he koskevat toisiaan ennen avioliittoa, enkä tarkoita nyt mitään halausta tms. normaalia kosketusta. Vasta sitten, kun avioliitto on vahvistunut, ollaan menty laillisesti avioon, ihmisten ja Jumalan edessä, on tilanne muuttunut. Tämän asian ymmärtäminen on tärkeää, koska toisen omaan koskeminen tarkoittaa sitä, että kosketaan Jumalan omaan ja on myös mahdollista se, että ymmärtämättäsi kosket jonkun toisen aviopuolisoon. Loukkaamalla koskemattomuutta, vaikka se tapahtuisikin hyvässä yhteisymmärryksessä, saadaan vähällä aikaan paljon pahaa, paljon kipua ja paljon ristiriitoja tulevaan suhteeseen sen oikean kanssa. Nykyään todella useat parit epäonnistuvat tässä kohdassa, mutta jos suhde ei kestäkään, tulee tuo lasku maksettavaksi ja sitä hintaa maksaa myös tuleva puoliso.

Lue lisää

Kypsät aikuiset tietävät että tuleva vaimo/mies ei ole syntynyt samana päivänä kun tavattiin vaan hänellä on ollut elämää ja suhteita jo ennenkin, ehkä avioliittokin samaten lapsia. Mitä sellaisen ihmisen kanssa tulisi elämästä jossa toisella on huono itsetunto ja olisi sairaalloisen mustasukkainen. Helvettiä siitä tulisi. Valitettavasti sitä uskotaan suhteen alussa että puolison voi "parantaa" siitä taudista mutta harvoin niin tapahtuu ilman ammattiapua. Vankiloissa ja mielisairaaloissa on näitä onnettomia jotka ovat päätyneet murhaan ja mielisairauteen mustasukkaisuutensa kanssa. Mustasukkaisuus ei katso edes sitä vaikka puoliso olisi neitsyt. Mustasukkaisuus on vakava mielisairaus.
Kyse ei ole neitsyydestä vaan mielisairaudesta, mustasukkaisuudesta.
Kannattaa tutustua kunnolla näkyykö sellaisia sairaita piirteitä tulevassa puolisossa. Mikäli näkyy silloin on syytä lopettaa suhde ja tutustua itsetunnoltaan terveisiin ihmisiin. Mikäli sairaus kuitenkin puhkeaa avioliitossa siitä kannattaa tehdä heti alkuunsa loppu, hakemalla apua psykiatrilta ja lääkäreiltä tai avioeroa jos muu ei auta. Elämä tuollaisen sairaan ihmisen kanssa saattaa muuttua hengenvaaralliseksi helvetiksi ja lapsia, mikäli heitä on, on suojeltava viemällä heidät pois siitä tilanteesta.
Sellaista jolla iteselläänkin on heikko itsetunto voi mustasukkainen puoliso hivellä itsetuntoa, mutta tilanne voi riistäytyä käsistä huomaamatta. Siispä siitä on tehtävä heti alkuunsa loppu.

------- kirjoitti:

Kypsät aikuiset tietävät että tuleva vaimo/mies ei ole syntynyt samana päivänä kun tavattiin vaan hänellä on ollut elämää ja suhteita jo ennenkin, ehkä avioliittokin samaten lapsia. Mitä sellaisen ihmisen kanssa tulisi elämästä jossa toisella on huono itsetunto ja olisi sairaalloisen mustasukkainen. Helvettiä siitä tulisi. Valitettavasti sitä uskotaan suhteen alussa että puolison voi "parantaa" siitä taudista mutta harvoin niin tapahtuu ilman ammattiapua. Vankiloissa ja mielisairaaloissa on näitä onnettomia jotka ovat päätyneet murhaan ja mielisairauteen mustasukkaisuutensa kanssa. Mustasukkaisuus ei katso edes sitä vaikka puoliso olisi neitsyt. Mustasukkaisuus on vakava mielisairaus.
Kyse ei ole neitsyydestä vaan mielisairaudesta, mustasukkaisuudesta.
Kannattaa tutustua kunnolla näkyykö sellaisia sairaita piirteitä tulevassa puolisossa. Mikäli näkyy silloin on syytä lopettaa suhde ja tutustua itsetunnoltaan terveisiin ihmisiin. Mikäli sairaus kuitenkin puhkeaa avioliitossa siitä kannattaa tehdä heti alkuunsa loppu, hakemalla apua psykiatrilta ja lääkäreiltä tai avioeroa jos muu ei auta. Elämä tuollaisen sairaan ihmisen kanssa saattaa muuttua hengenvaaralliseksi helvetiksi ja lapsia, mikäli heitä on, on suojeltava viemällä heidät pois siitä tilanteesta.
Sellaista jolla iteselläänkin on heikko itsetunto voi mustasukkainen puoliso hivellä itsetuntoa, mutta tilanne voi riistäytyä käsistä huomaamatta. Siispä siitä on tehtävä heti alkuunsa loppu.

Lue lisää

Hetkonen petkonen : ) Viestisi on ehdottomasti liian yksioikoinen. Totta on se, että meillä jokaisella on se oma henkilökohtainen menneisyytemme eikä kukaan voi omistaa kenenkään historiaa. On selvää, että esim. varttuneilla ihmisillä on yleensä suhde, tai suhteita jo takanaan ja varsinkin nykyään, on myös erot ja sitä kautta uusperheet ihan normi juttuja. Viestini ei käsitellyt varsinaisesti tätä puolta asiasta lainkaan, vaan kirjoitin lähinnä uskovaisten nuorten seurustelusta. Onhan se aivan eriasia, jos esim. minä joutuisin syystä, tai toisesta etsimään itselleni uuden puolison, kun se, että nuoret aikuiset etsivät itselleen sopivaa puolisoa ja perustavat perheitään. Näillä kahdella idyllillä on aivan erilaiset lähtökohdat ja myöskin erilaiset odotusarvot. Etsisinkö minä perheellinen mies itselleni nuorta neitsyttä, jos jäisin leskeksi? En varmasti, vaan pikemminkin henkisesti samalla tasolla olevaa, ehkä jopa samat taustat omaavaa ihmistä. Lähtökohtainen asennoituminen on silloin aivan toista luokkaa, eikä siinä tule neitsyys / koskemattomuus prioriteetit, edes kysymykseen, vaan ihan toisenlaiset arvot.

Kun taas kaksi nuorta uskovaista avioituvat, on siinä jotain todella herkkää ja kaunista, eikä sitä idylliä voi mitenkään verrata uusperheiden järkiliittoihin, tai aikuisiän elämäkumppanin valintaan. Ei, vaan kyseessä on uuden alku ja olen täysin vakuuttunut siitä, että mitä puhtaampina nuoret pääsevät liittonsa alkamaan, niin sitä ihanampi idylli siitä syntyy. Useimmille nuorille on erittäin tärkeä kysymys se, että onko tyttö koskematon. Monet pojat eivät halua itselleen edes sellaista naista, joka on seurustellut useiden kanssa, vaikka olisikin vielä neitsyt. Se vaan on niin ja elämänkokemusta omaavana miehenä minä tämän tiedän varsin hyvin. Ei aina tarvitse puhua edes mustasukkaisuudesta, vaan kun se nyt ei tunnu nuoresta miehestä hyvältä, että sen oman nuoren vaimon kanssa on peuhannut jo joku muukin, tai kenties useampi mies. Mies kokee naisen omakseen ja miehelle on erittäin tärkeää, ettei kukaan ole ollut jakamassa sitä kaikkein intiimeintä asiaa sen oman vaimon kanssa. Jollain tavalla mies voi olla myös ylpeä vaimonsa koskemattomuudesta ja kertoohan se ainakin sen, että on saanut itselleen naisen, jolla on korkea moraali ja arvot.

Mustasukkaisuus itsessään ei ole missään tapauksessa senkaltainen asia kuin sen kuvasit. Rinnastit sen suoraan mielisairauteen, jota se ei todellakaan ole. Sairaalloinen ja hallitsematon mustasukkaisuus on kokonaan eriasia, mutta tunteena mustasukkaisuus on aivan normaali ja jokainen on kokenut elämässään jollain tasolla mustasukkaisuutta. On olemassa sekä positiivisia, että negatiivisia tunteita ja mitkään tunteet eivät ole vääriä, tai kiellettyjä. Jokaisella on oikeus tuntea juuri niin kuin tuntee ja monesti negatiiviset tunteet ovat jopa tarpeellisia, sanoisin hyvinkin tarpeellisia. Tunnemme esim. pelkoa ja vihaa ja näiden tunteiden tehtävä on ohjata ja varjella meitä. Hallitsemattomina ne ovat tietenkin vaarallisia, mutta esim. pelon tunne saa meidät poistumaan vaarallisista tilanteista ja silloin se on tehnyt tehtävänsä ihan oikein. Mikäli tukahdutamme mustasukkaiset tunteemme, teemme siinä ison virheen, sekä itsellemme, että puolisollemme. Mustasukkaisuuden tunne on yksi avioliiton puhtautta ja koskemattomuutta suojaava asia.

On epänormaalia, jos puoliso tukahduttaa mustasukkaiset tunteensa silloin, kun niiden tulisi olla normaaleja. Tiedän, että jotkut toimivat näin ja silloin liittoon sallitaan monia vääristymiä jotka lopulta tuhoavat liiton. Tuttavani salli, että hänen vaimollaan oli poikakaveri, jonka kanssa hän kävi säännöllisesti esim. lenkillä. Itse en olisi hyväksynyt tätä, vaan olisin mustasukkaisuudellani osoittanut vaimolleni, että en todellakaan pidä siitä. Tuo edellä mainittu suhde päättyi myöhemmin aviorikokseen, koska mies ei näyttänyt negatiivisia tunteitaan. Entisistä suhteista ei kannata olla mustasukkainen, jos on lähtökohdittain hyväksynyt ne ja tietää niistä kaiken oleellisen. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että joitain ikäviä ja satuttavia asioita nousee esiin vasta myöhemmin ja silloin nämä negatiiviset tunteet ovat luonnollisia. Tällöin asiat täytyy osata käsitellä ja laittaa sitten pois, joillekin se voi olla prosessi ja toisille taas helpompi juttu. Tuskin kenellekään on ihan sama, mitä oman puolison seksihistoriassa on tapahtunut ja kaikki, varsinkin miehet, joutuvat jollain tasolla kohtaamaan nämä asiat. Tämä koskee niin uskovaista kuin ei uskovaistakin. Monet ei uskovaiset miehet kokevat nykyään suureksi ongelmaksi sen, että he eivät enää löydä lainkaan kunnollista naista ja he ovat suorastaan kateellisia niille miehille, jotka ovat saaneet koskemattoman naisen. Tämä ongelma, on pikkuhiljaa hiipimässä myös seurakuntiin ja se on sääli. Niilo Ylivainio sanoi joskus saarnassaan, että saatana tahtoo varastaa miehiltä naisen koskemattomuuden ja avioliiton puhtauden.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Hetkonen petkonen : ) Viestisi on ehdottomasti liian yksioikoinen. Totta on se, että meillä jokaisella on se oma henkilökohtainen menneisyytemme eikä kukaan voi omistaa kenenkään historiaa. On selvää, että esim. varttuneilla ihmisillä on yleensä suhde, tai suhteita jo takanaan ja varsinkin nykyään, on myös erot ja sitä kautta uusperheet ihan normi juttuja. Viestini ei käsitellyt varsinaisesti tätä puolta asiasta lainkaan, vaan kirjoitin lähinnä uskovaisten nuorten seurustelusta. Onhan se aivan eriasia, jos esim. minä joutuisin syystä, tai toisesta etsimään itselleni uuden puolison, kun se, että nuoret aikuiset etsivät itselleen sopivaa puolisoa ja perustavat perheitään. Näillä kahdella idyllillä on aivan erilaiset lähtökohdat ja myöskin erilaiset odotusarvot. Etsisinkö minä perheellinen mies itselleni nuorta neitsyttä, jos jäisin leskeksi? En varmasti, vaan pikemminkin henkisesti samalla tasolla olevaa, ehkä jopa samat taustat omaavaa ihmistä. Lähtökohtainen asennoituminen on silloin aivan toista luokkaa, eikä siinä tule neitsyys / koskemattomuus prioriteetit, edes kysymykseen, vaan ihan toisenlaiset arvot.

Kun taas kaksi nuorta uskovaista avioituvat, on siinä jotain todella herkkää ja kaunista, eikä sitä idylliä voi mitenkään verrata uusperheiden järkiliittoihin, tai aikuisiän elämäkumppanin valintaan. Ei, vaan kyseessä on uuden alku ja olen täysin vakuuttunut siitä, että mitä puhtaampina nuoret pääsevät liittonsa alkamaan, niin sitä ihanampi idylli siitä syntyy. Useimmille nuorille on erittäin tärkeä kysymys se, että onko tyttö koskematon. Monet pojat eivät halua itselleen edes sellaista naista, joka on seurustellut useiden kanssa, vaikka olisikin vielä neitsyt. Se vaan on niin ja elämänkokemusta omaavana miehenä minä tämän tiedän varsin hyvin. Ei aina tarvitse puhua edes mustasukkaisuudesta, vaan kun se nyt ei tunnu nuoresta miehestä hyvältä, että sen oman nuoren vaimon kanssa on peuhannut jo joku muukin, tai kenties useampi mies. Mies kokee naisen omakseen ja miehelle on erittäin tärkeää, ettei kukaan ole ollut jakamassa sitä kaikkein intiimeintä asiaa sen oman vaimon kanssa. Jollain tavalla mies voi olla myös ylpeä vaimonsa koskemattomuudesta ja kertoohan se ainakin sen, että on saanut itselleen naisen, jolla on korkea moraali ja arvot.

Mustasukkaisuus itsessään ei ole missään tapauksessa senkaltainen asia kuin sen kuvasit. Rinnastit sen suoraan mielisairauteen, jota se ei todellakaan ole. Sairaalloinen ja hallitsematon mustasukkaisuus on kokonaan eriasia, mutta tunteena mustasukkaisuus on aivan normaali ja jokainen on kokenut elämässään jollain tasolla mustasukkaisuutta. On olemassa sekä positiivisia, että negatiivisia tunteita ja mitkään tunteet eivät ole vääriä, tai kiellettyjä. Jokaisella on oikeus tuntea juuri niin kuin tuntee ja monesti negatiiviset tunteet ovat jopa tarpeellisia, sanoisin hyvinkin tarpeellisia. Tunnemme esim. pelkoa ja vihaa ja näiden tunteiden tehtävä on ohjata ja varjella meitä. Hallitsemattomina ne ovat tietenkin vaarallisia, mutta esim. pelon tunne saa meidät poistumaan vaarallisista tilanteista ja silloin se on tehnyt tehtävänsä ihan oikein. Mikäli tukahdutamme mustasukkaiset tunteemme, teemme siinä ison virheen, sekä itsellemme, että puolisollemme. Mustasukkaisuuden tunne on yksi avioliiton puhtautta ja koskemattomuutta suojaava asia.

On epänormaalia, jos puoliso tukahduttaa mustasukkaiset tunteensa silloin, kun niiden tulisi olla normaaleja. Tiedän, että jotkut toimivat näin ja silloin liittoon sallitaan monia vääristymiä jotka lopulta tuhoavat liiton. Tuttavani salli, että hänen vaimollaan oli poikakaveri, jonka kanssa hän kävi säännöllisesti esim. lenkillä. Itse en olisi hyväksynyt tätä, vaan olisin mustasukkaisuudellani osoittanut vaimolleni, että en todellakaan pidä siitä. Tuo edellä mainittu suhde päättyi myöhemmin aviorikokseen, koska mies ei näyttänyt negatiivisia tunteitaan. Entisistä suhteista ei kannata olla mustasukkainen, jos on lähtökohdittain hyväksynyt ne ja tietää niistä kaiken oleellisen. Joskus voi kuitenkin käydä niin, että joitain ikäviä ja satuttavia asioita nousee esiin vasta myöhemmin ja silloin nämä negatiiviset tunteet ovat luonnollisia. Tällöin asiat täytyy osata käsitellä ja laittaa sitten pois, joillekin se voi olla prosessi ja toisille taas helpompi juttu. Tuskin kenellekään on ihan sama, mitä oman puolison seksihistoriassa on tapahtunut ja kaikki, varsinkin miehet, joutuvat jollain tasolla kohtaamaan nämä asiat. Tämä koskee niin uskovaista kuin ei uskovaistakin. Monet ei uskovaiset miehet kokevat nykyään suureksi ongelmaksi sen, että he eivät enää löydä lainkaan kunnollista naista ja he ovat suorastaan kateellisia niille miehille, jotka ovat saaneet koskemattoman naisen. Tämä ongelma, on pikkuhiljaa hiipimässä myös seurakuntiin ja se on sääli. Niilo Ylivainio sanoi joskus saarnassaan, että saatana tahtoo varastaa miehiltä naisen koskemattomuuden ja avioliiton puhtauden.

Lue lisää

Jatkuu...

Viittaat myös heikkoon itsetuntoon, mutta sekin on väärä johtopäätös. Tiedätkö sinä edes, mitä hyvä itsetunto tarkoittaa? On monia todella hyvällä itsetunnolla varustettuja ihmisiä, jotka kuitenkin voivat olla mustasukkaisia. Nämä kaksi asiaa eivät siis mitenkään pois sulje toisiaan. Miten hyvää itsetuntoa ylipäänsä pystyy määrittelemään jos oma ja/tai muiden mielipide ei voi olla mittarina? Varmasti löytyy moniakin syitä siihen miksi kokee kumppanin aiemmat kumppanit huonoksi asiaksi. Seurustelussa kokee toisen tavallaan omaksi, se on yksi tärkeimpiä asioita seurustelussa. Sitten löytyy ihmisiä, jotka ovat myös olleet samanlaisissa tekemisissä kumppanisi kanssa, eli kumppani ei tavallaan ole kuitenkaan vain sinua varten vaan joudut jakamaan hänet muiden kanssa näiden kokemusten osalta, jotka ovat mielestäni yksiä tärkeimpiä kokemuksia. Se miten kokee kumppanin entiset kumppanit riippuu niin monesta asiasta, että niiden lähtökohtia on ehkä mahdotonkin määrittää. Joskus se johtuu huonosta itsetunnosta, mutta ei voi sanoa sen johtuvan aina siitä. Sitä paitsi huonoitsetuntoisellakaan ihmisellä ei ole huono itsetunto kaikessa tekemisessään. Jos jonkun asian hallitsee hyvin, on helpompi olla varma tekemisestään. Esimerkiksi epävarmuus tulkitaan monesti arkuudeksi, joka johtuu huonosta itsetunnosta, joskus syynä voi olla yksinkertaisesti taidon puutteesta johtuva epävarmuus.


Monet puhuvat huonosta itsetunnosta koskettaen kaikkea epävarmuutta. Asiat eivät ole kuitenkaan niin yksinkertaisia ja on aika kyseenalaista voiko edes kenelläkään ihmisellä sanoa olevan hyvää tai huonoa itsetuntoa jatkamatta lausetta "mutta" sanalla. Mustasukkaisuuden tunne on myös yksi voimakkaimpia tunteita, ellei voimakkain. Ihminen, joka joutuu tekemisiin tämän tunteen kanssa voi olla todella pahassa pulassa. Jos olet joskus kohdannut ihmisen, joka on petetty, tiedät mistä puhun. Tuon mustasukkaisuuden tunne tulee silloin niin voimakkaana päälle, että ihminen on kokonaan voimaton ja se vaikuttaa jo elämän hallintaankin. Tässäkään tapauksessa kyse ei ole mielisairaudesta, vaan kokonaan normaalista tunteesta, jonka joka ikisestä ihmisestä saa kaivettua esiin tietyissä olosuhteissa. Tätä valoa vasten, voi tuon itsetunto ongelman heittää romukoppaan ja todeta, että on kokonaan normaalia olla mustasukkainen, jos siihen tunteeseen saa impulssin, joka laukaisee tämän voimakkaan tunteen. Useimmat ihmiset osaavat hallita tätä tunnetta, mutta se ei siltikään tarkoita sitä, että tunne tulisi kieltää. Ei normaaleja tunteita saa kieltää, mutta niihin täytyy oppia reagoimaan oikein.

Sanoisin, että on kaikin puolin suositeltavaa ja terveellistä se, että nuoret pitävät seurustelun puhtaana ja menevät avioon ”mahdollisimman” koskemattomina. Se on suuri siunaus ja siinä säästyy monelta mielipahalta ja kolhulta. Valitettavasti tämän on aina vain harvinaisempaa ja siksi kannattaa aina lähtökodittain tietää, että mihin lähtee, mitä ottaa kannettavakseen, minkä suostuu kestämään ja mitä ei. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä puolisoa valittaessa. Meillä kaikilla on varmasti lähtökohdittain asioita, jotka puoliso joutuu antamaan anteeksi ja siksi myös meidän itsemme on annettava anteeksi. Anteeksi antoa ja vastuuta ei kuitenkaan pidä sotkea tosiinsa ja siksi jokainen joutuu kantamaan omien tekojensa ja valintojensa vastuun itse. Minun ei tarvitse valita kumppanikseni ihmistä, joka on minun mielestäni elänyt arvottomasti, moraalittomasti ja siveettömästi. Voin tietenkin ottaa tällaisen puolison, sitoutua rakastamaan ja antamaan anteeksi, mutta minun ei tarvitse niin tehdä. Tässä suhteessa monen nuoren valintojen vastuu ns. realisoituu, kun he etsivät itselleen kumppania. Joku on joskus sanonut, että Jumala armahtaa, minä en. Tuo on hiukan karkea esimerkki, mutta olen vain nähnyt, miten julmasti esim. nuoret miehet luokittelevat tyttöjä a ja b luokkiin. Tämä on karua, mutta minkä teet.

Toisiaan rakastava pari voi olla pitkin tai poikin ja hyväillä toisiaan mielin määrin ja siihen ei tarvitse keneltäkään lupia kysellä.

Jos kristillisyys alkaa parin elämää rajoittaa, ja siihen pitää lisätä myös parin seksielämän , niin sellainen kristillisyys elää menneisyydessä ja sen pitää unohtaa.

Seksi, seksuaalisuus on kahden toisiaan rakastavan parin keskinäinen asia ja se muille kuulu.

Tämän pitäisi jo nykyaikana olla ihmisille selviö.

Vastaukseni oli osoitettu tälle kysymykselle

>>>Onko syntiä,että seurusteleva pari hommaa käsillään toisilleen sen? (org..) Eivät siis harrasta se....ennen avioliittoa? Vai onko se riettautta?

Eivät kuvasta. Ne ovat ajasta ja paikasta riippumattomat Jumalan säädökset.

Ei pidä paikkaansa. Kaikki tekosi kirjataan muistiin taivaassa ja teet niistä tuomiopäivänä tilin Jumalan edessä.

No joo, kyllähän sitä nyt kaikesta saadaan syntiä, jos niikseen tulee, mutta kyllä hellariparit seurustellessa pussailevat ja halailevat, eikä siihen ole kukaan koskaan puuttunut. Ei muuten puututa siihenkään, jos joku rikkoo rajoja, ellei tee sitä julkisesti. Eli ei seurakunnan tehtävä ole toimia minään siveyspoliisina. Opetusta aiheesta voidaan antaa, joskin aniharvoin ja korkeintaan nuorille, mutta seurusteluun puuttuminen on ykistyisyyden loukkaamista. Jokainen vastaa teoistaan Jumalan edessä ja kantaa myöskin omien tekojensa / valintojensa vastuun.

Aamen, asia on juuri sillä tavalla.

Ole siunattu!

hoo-ooo-oooooo

Seksuaalisuuteen liittyy paljon ns. problematiikkaa ja kuitenkin niistä puhuminen, on varsin hankaa, jos ei peräti mahdotonta. Ongelmia esiintyy silloin, kun seksistä tulisi pidättyä, mutta myös silloin, kun se on sallittua. On todella ikävää, jos toinen puolisoista ei jostain syystä pystykään täyttämään kumppaninsa tarpeita, tai peräti kieltäytyy seksistä, on kyvytön tms. Tämän tyyppisiä ongelmia ei koskaan saisi salata puolisolta, koska ne johtavat väistämättä isoihin ongelmiin parisuhteessa ja mahdollisesti jopa eroon. On suuri petos puolisoa kohtaan jättää kertomatta, näin oleellisia seikkoja itsestään. Toisaalta moni mies voi yllättyäkin suhteessa siitä, miten herkästä asiasta onkaan kyse ja homma ei sitten menekään ihan niin kuin elokuvissa. Kun on kyse tosi toimista, mies saattaakin ottaa paineita onnistumisesta ja siitä, että pystyykö hän tyydyttämään puolisoaan. Paineet onnistumisesta voivat heikentää miehen seksuaalista kyvykkyyttä ja aiheuttaa ongelmia. Tämä tyyppisiä ongelmia ei kuitenkaan kannata pelästyä, koska ne poistuvat omalla painollaan, jos niihin suhtaudutaan oikein. Nainen, jonka on miestä vaikeampi onnistua saamaan tyydytystä seksistä, voi puolestaan kokea, ettei tämä nyt niin hauskaa ollutkaan ja tämä voi osaltaan johtaa myös haluttomuuteen. Yhdessä opettelemalla palaset kuitenkin yleensä loksahtelevat kodalleen. Avioliitossa seksiä on niin turvallista yhdessä opetella ja kohdata kaikki ongelmat, mutta asioista saa ja pitää osata puhua, eikä koskaan saa luovuttaa, tai katkeroitua, jos homma ei heti toimikaan.

Nainen saattaa ajatella, että vika on hänessä, hän ei ole riittävän seksikäs, tai nätti, vaikka vika voikin olla siinä, että mies potee ns. henkistä impotenssia ja vain jännittää tilannetta. Naisilla voi olla sellainen kuva miehistä, että erektio toimii kuin painovoimalaki, eli vetoa on aina kun nainen on näköpiirissä. Onhan se niinkin, mutta on silti paljon sellaisia asioita, jotka heikentävät miehen kyvykkyyttä sängyssä ja naisen olisi hyvä tietää nämä asiat. Samalla tavalla miehen tulisi olla tietoinen niistä seikoista, jotka eivät sytytä naista ja toisaalta olla erittäin tietoinen siitä, miten naisen saa syttymään. Siinä on myös yksi avain hyvään seksiin, kun mies alkaa päästä jyvälle naisen kemioiden toimivuudesta. Mikään ei tulisi olla niin mieluisa tehtävä miehelle, kun saada nainen syttymään, koska siinä samalla syttyy myös itse, kun huomaa, miten toinen nauttii. Joku voi ajatella, että tämä ei kuulu enää hengellisiin asioihin ja keskusteluun helluntailaisuudesta, mutta Raamattu kuitenkin puhuu meille siitä, miten puolisoiden tulisi huolehtia toistensa seksuaalisista tarpeista. Paavali, joka eli itse selibaatissa antoi tällaisen ohjeen ja Raamatussa sanotaan myös, ettei yhdyselämää tule keskeyttää kuin yhteisestä sopimuksesta, koska on vaarana joutua kiusaukseen. Nämä ovat ihan yhtä vakavasti otettavia ohjeita, kun mitkä tahansa muut ohjeet, mitä Raamatussa on meille annettu.

Aviopuoliso, joka laiminlyö kumppaninsa seksuaaliset tarpeet, tekee syntiä. Mies, tai nainen voi ajaa kumppaninsa todella hankalaan emotionaaliseen kriisiin, jos tällä alueella tulee laiminlyöntejä. Siksihän juuri avioidutaan, että ei tarvitsisi palaa himon tulessa, joskaan se nyt ei tietenkään ole mikään ainut syy avioitumiselle. Kuitenkin Raamattu niin sanoo, että parempi on naida kuin palaa ja siksi sanotaan myös, että jokaisella tulee olla oma puoliso haureuden syntien välttämiseksi. Toimivassa parisuhteessa ei ole mitään hätää haureuden syntien suhteen. Silloin, kun molemmat puolisot kokevat saavansa täydellisen tyydytyksen, ei varmasti tarvitse vilkuilla sivuilleen. Mitään lupaa minkään asteiseen haureuteen Raamattu ei anna, vaikka seksi liitossa ei toimisikaan, mutta riski lankeemukselle kyllä kasvaa silloin, jos puoliso ei huolehdi aviollisista velvollisuuksistaan. On sellaisiakin tapauksia, että mennään päätä pahkaa naimisiin henkilön kanssa, joka on avioliittoon kelpaamaton. Tunnen ainakin kaksi tällaista tapausta ja molemmissa tapauksissa ongelmat olivat jollain tasolla ennalta aavistettavissa. En sitten tiedä, että onko tämän päivän nuorille, jos aikuisillekin jo ihan vieras ajatus sellainen, että rukoiltaisiin johdatusta sen oikean löytymiseen ja kysyttäisiin Jumalan tahtoa. Silloin, kun ollaan varmoja siitä, että se tuleva puoliso on varmuudella Jumalan johdattama ihminen sinun kohdallesi, on aika turvallista mennä naimisiin. Minulla on tällainen kokemus omasta puolisostani ja kokemus oli molemminpuolinen. Olimme erittäin varmoja siitä, että Jumala on suhteemme takana. Tietenkin rakastimme toisiamme, mutta siltikin halusimme rukoilla ja kysyä Jumalan tahtoa ihan loppuun saakka suhteellemme. Liittomme ei ole ollut aina ruusuilla tanssimista, vaan olemme saaneet kasvaa ja kasvattaa toinen toistamme monissa asioissa. Ongelmia on käyty läpi, mutta olen aika ylpeä lopputuloksesta. Ette ikinä usko, miten ihanaa meillä on toistemme kanssa : )

Psalmi50.15 kirjoitti:

Seksuaalisuuteen liittyy paljon ns. problematiikkaa ja kuitenkin niistä puhuminen, on varsin hankaa, jos ei peräti mahdotonta. Ongelmia esiintyy silloin, kun seksistä tulisi pidättyä, mutta myös silloin, kun se on sallittua. On todella ikävää, jos toinen puolisoista ei jostain syystä pystykään täyttämään kumppaninsa tarpeita, tai peräti kieltäytyy seksistä, on kyvytön tms. Tämän tyyppisiä ongelmia ei koskaan saisi salata puolisolta, koska ne johtavat väistämättä isoihin ongelmiin parisuhteessa ja mahdollisesti jopa eroon. On suuri petos puolisoa kohtaan jättää kertomatta, näin oleellisia seikkoja itsestään. Toisaalta moni mies voi yllättyäkin suhteessa siitä, miten herkästä asiasta onkaan kyse ja homma ei sitten menekään ihan niin kuin elokuvissa. Kun on kyse tosi toimista, mies saattaakin ottaa paineita onnistumisesta ja siitä, että pystyykö hän tyydyttämään puolisoaan. Paineet onnistumisesta voivat heikentää miehen seksuaalista kyvykkyyttä ja aiheuttaa ongelmia. Tämä tyyppisiä ongelmia ei kuitenkaan kannata pelästyä, koska ne poistuvat omalla painollaan, jos niihin suhtaudutaan oikein. Nainen, jonka on miestä vaikeampi onnistua saamaan tyydytystä seksistä, voi puolestaan kokea, ettei tämä nyt niin hauskaa ollutkaan ja tämä voi osaltaan johtaa myös haluttomuuteen. Yhdessä opettelemalla palaset kuitenkin yleensä loksahtelevat kodalleen. Avioliitossa seksiä on niin turvallista yhdessä opetella ja kohdata kaikki ongelmat, mutta asioista saa ja pitää osata puhua, eikä koskaan saa luovuttaa, tai katkeroitua, jos homma ei heti toimikaan.

Nainen saattaa ajatella, että vika on hänessä, hän ei ole riittävän seksikäs, tai nätti, vaikka vika voikin olla siinä, että mies potee ns. henkistä impotenssia ja vain jännittää tilannetta. Naisilla voi olla sellainen kuva miehistä, että erektio toimii kuin painovoimalaki, eli vetoa on aina kun nainen on näköpiirissä. Onhan se niinkin, mutta on silti paljon sellaisia asioita, jotka heikentävät miehen kyvykkyyttä sängyssä ja naisen olisi hyvä tietää nämä asiat. Samalla tavalla miehen tulisi olla tietoinen niistä seikoista, jotka eivät sytytä naista ja toisaalta olla erittäin tietoinen siitä, miten naisen saa syttymään. Siinä on myös yksi avain hyvään seksiin, kun mies alkaa päästä jyvälle naisen kemioiden toimivuudesta. Mikään ei tulisi olla niin mieluisa tehtävä miehelle, kun saada nainen syttymään, koska siinä samalla syttyy myös itse, kun huomaa, miten toinen nauttii. Joku voi ajatella, että tämä ei kuulu enää hengellisiin asioihin ja keskusteluun helluntailaisuudesta, mutta Raamattu kuitenkin puhuu meille siitä, miten puolisoiden tulisi huolehtia toistensa seksuaalisista tarpeista. Paavali, joka eli itse selibaatissa antoi tällaisen ohjeen ja Raamatussa sanotaan myös, ettei yhdyselämää tule keskeyttää kuin yhteisestä sopimuksesta, koska on vaarana joutua kiusaukseen. Nämä ovat ihan yhtä vakavasti otettavia ohjeita, kun mitkä tahansa muut ohjeet, mitä Raamatussa on meille annettu.

Aviopuoliso, joka laiminlyö kumppaninsa seksuaaliset tarpeet, tekee syntiä. Mies, tai nainen voi ajaa kumppaninsa todella hankalaan emotionaaliseen kriisiin, jos tällä alueella tulee laiminlyöntejä. Siksihän juuri avioidutaan, että ei tarvitsisi palaa himon tulessa, joskaan se nyt ei tietenkään ole mikään ainut syy avioitumiselle. Kuitenkin Raamattu niin sanoo, että parempi on naida kuin palaa ja siksi sanotaan myös, että jokaisella tulee olla oma puoliso haureuden syntien välttämiseksi. Toimivassa parisuhteessa ei ole mitään hätää haureuden syntien suhteen. Silloin, kun molemmat puolisot kokevat saavansa täydellisen tyydytyksen, ei varmasti tarvitse vilkuilla sivuilleen. Mitään lupaa minkään asteiseen haureuteen Raamattu ei anna, vaikka seksi liitossa ei toimisikaan, mutta riski lankeemukselle kyllä kasvaa silloin, jos puoliso ei huolehdi aviollisista velvollisuuksistaan. On sellaisiakin tapauksia, että mennään päätä pahkaa naimisiin henkilön kanssa, joka on avioliittoon kelpaamaton. Tunnen ainakin kaksi tällaista tapausta ja molemmissa tapauksissa ongelmat olivat jollain tasolla ennalta aavistettavissa. En sitten tiedä, että onko tämän päivän nuorille, jos aikuisillekin jo ihan vieras ajatus sellainen, että rukoiltaisiin johdatusta sen oikean löytymiseen ja kysyttäisiin Jumalan tahtoa. Silloin, kun ollaan varmoja siitä, että se tuleva puoliso on varmuudella Jumalan johdattama ihminen sinun kohdallesi, on aika turvallista mennä naimisiin. Minulla on tällainen kokemus omasta puolisostani ja kokemus oli molemminpuolinen. Olimme erittäin varmoja siitä, että Jumala on suhteemme takana. Tietenkin rakastimme toisiamme, mutta siltikin halusimme rukoilla ja kysyä Jumalan tahtoa ihan loppuun saakka suhteellemme. Liittomme ei ole ollut aina ruusuilla tanssimista, vaan olemme saaneet kasvaa ja kasvattaa toinen toistamme monissa asioissa. Ongelmia on käyty läpi, mutta olen aika ylpeä lopputuloksesta. Ette ikinä usko, miten ihanaa meillä on toistemme kanssa : )

Lue lisää

Mitä ajattelet sellaisesta kun Jumala johdattaa nuoret kokeneen ja kokemattoman yhteen? Mikä tarkoitus sellaisella voi olla? Meille kävi niin, että ongelmat alkoivat mustasukkaisuuden muodossa vasta 10 avioliittovuoden jälkeen. "Kokenut" puoliso ei suostunut katumaan ja pyytämään anteeksi menneisyyttään, vaan toteaa, että miksi valitsit minut vaikka tiesit menneisyyteni.
Liitto on ollut kriisissä jo usean vuoden "jälkimustasukkaisuuden" takia.
Miten mielestäsi tulisi menetellä, että toinen muuttuisi asenteiltaan ja toinen pystyisi antamaan anteeksi. Keskustelu asiasta on vaikeaa, koska se johtaa aina ilmiriitaan.

Ahdistunut kirjoitti:

Mitä ajattelet sellaisesta kun Jumala johdattaa nuoret kokeneen ja kokemattoman yhteen? Mikä tarkoitus sellaisella voi olla? Meille kävi niin, että ongelmat alkoivat mustasukkaisuuden muodossa vasta 10 avioliittovuoden jälkeen. "Kokenut" puoliso ei suostunut katumaan ja pyytämään anteeksi menneisyyttään, vaan toteaa, että miksi valitsit minut vaikka tiesit menneisyyteni.
Liitto on ollut kriisissä jo usean vuoden "jälkimustasukkaisuuden" takia.
Miten mielestäsi tulisi menetellä, että toinen muuttuisi asenteiltaan ja toinen pystyisi antamaan anteeksi. Keskustelu asiasta on vaikeaa, koska se johtaa aina ilmiriitaan.

Lue lisää

Heti alkuun voin sanoa sinulle, että et todellakaan ole ainut, jolla on sama tilanne, jos se nyt yhtään lohduttaa ja tästähän minä juuri olen pyrkinyt kirjoittamaan. Sitä ei moni tajua, että miten paljon tuskaa voi tuottaa toisen ihmisen elämään, kun nuorena elää kevytmielisesti. On niin helppoa olla ajattelematon ja välinpitämätön seksin alueilla, mutta lasku tästä kaikesta tulee sitten jälkikäteen, kun huomaa, ettei se ollutkaan vain minun elämäni ja vain minun nautintoni, vaan siihen liittyy myös sen tulevan puolison tunteet ja elämä. Mustasukkaisuus on yksi voimakkaimmista tunteista ja negatiivista tunteista se on ehdottomasti voimakkain. Luonteeltaan se on sellainen, että se on omiaan viemään voimat. Pahimmillaan se lamauttaa ja vie kaiken ilon elämästä. Ei se ole sitten enää mukavaa edes sille toiselle osapuolelle, kun näkee, miten paljon syytön joutuu kärsimään. Puhuit jälkimustasukkaisuudesta. Sana valintasi on oikein osuva ja tästä minä haluaisin oikein varoittaa jokaista, joka on tekemässä valintoja puolison suhteen. Ymmärrän, että meidän tulee antaa anteeksi toisillemme ja olemmehan itsekin monin tavoin epäonnistuneita, mutta vastuuta meidän ei tarvitse kantaa kenenkään elämästä. Ne valinnat, joita olemme tehneet elämässämme, on meidän omalla vastuullamme ja kenenkään ei ole pakko ottaa niitä kannettavakseen, vaan kannamme aina tekojemme seuraukset itse. Monet ottavat kumppanikseen henkilön, jonka teot ovat kokonaan ristiriidassa oman arvomaailman kanssa ja rakkaus on todella sokea.


Ehkä joku voi ajatella jopa niinkin, että minun on hyväksyttävä ja annettava anteeksi kumppanilleni, koska Jumalakin on niin tehnyt. Valinnan jälkeen asia onkin juuri näin, mutta unohdetaanko, tässä kokonaan, että meillä on valinnan vapaus. Jokainen saa itse päättää, mitä ottaa kannettavakseen ja kuinka paljon haluaa antaa anteeksi ja unohtaa. On syytä tiedostaa, että asiat tulevat käsiteltäväksi ennemmin tai myöhemmin ja joskus voi todella käydä niin kuin kirjoitat, tulee jälkimustasukkaisuus. Tämä on sen kaltainen ongelma, että se voi todellakin yllättää. Sellainenkin ihminen, joka ei normaalisti ole lainkaan mustasukkainen, voi törmätä tähän asiaan ja tälle henkilölle tämä on hankalaa siksikin, ettei hän ole oppinut käsittelemään mustasukkaisuuden tunteita. Moni, joka törmää tähän jälkimustasukkaisuuteen, on aivan hukassa ja huutaa käytännössä apua, kun ei tiedä miten siitä tilanteesta pääsee ulos. Asiat vain jauhavat päässä ja välillä mennään niin kuin vuoristorataa tunteiden kanssa. Yöt voivat jäädä lyhyiksi ja mitä vielä? Sanon, että kaikki on mahdollista. Joillakin jäävät, jopa työt rästiin, masentaa , eikä mikään tunnu hyvältä, kun ei edes ruoka maistu. Tässä ääriesimerkki, mutta kovin kaukana tämä ei ole totuudesta ja tässä voi sitten jälleen pysähtyä miettimään, että mitä vapaa seksi saa aikaan. Kuka sen laskun lopulta maksaa? Sen maksaa oma puoliso, se ihminen, jonka piti olla se kaikken rakkain ja tärkein ihminen, jolle toivoo vain ja ainoastaan hyvää. Tiedän, että on niitäkin, joille asiat eivät ole noin vaikeita, mutta monille ne ovat hankalia asioita ja tulevat kokonaan ylimääräiseksi kuormaksi elämään, kun elämässä on yleensä muutenkin jo riittävästi murhetta ja työtä. Miten tästä sitten selvitään?


Ymmärsin, että olet nainen ja olet miehellesi mustasukkainen. Ensinnäkin sanon, että miehesi asenne asian käsittelyssä on kokonaan väärä ja tuntuu se nyt kovin ihmeelliseltä, jos hän ei edes kadu entistä elämäänsä, vaikka näkee sinun kärsivän siitä. Asioista täytyy voida puhua puolison kanssa, se yleensä helpottaa paljon. Taitava mies saa puheillaan paljon hyvää aikaan ja tilanne voi tällä tavoin laueta. No, me miehet tunnetusti olemme aika kovia, emmekä osaa aina huomioida naisen tunteita. Siinä on meillä kaikilla kasvun paikka, mutta ehdottomasti täytyy voida puhua asioista. Voi kun miehesi ymmärtäisi, miten paljon hän voisi korjata sillä, että kuuntelisi ja ymmärtäisi sinua. Ottaisi huomioon tunteesi ja jopa tunteen purkauksetkin. Kannattaa kuitenkin pyrkiä aina rakentavaan keskusteluun ja välttää syyllistämistä. Eihän tehtyä saa tekemättömäksi ja tietyllä tavalla on myös epäreilua kaivaa menneitä asioita, kun kerran on valintansa tehnyt puolison suhteen. Silloin, kun puolisoa valitaan tulee nämä asiat huomioida ja parempi aina katsoa kuin katua, niin kuin nyt tässäkin tapauksessa. Uskon kuitenkin, että olet löytänyt ihan oikean kumppanin ja näiden asioiden yli kyllä mennään, joten ei syytä huoleen.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Heti alkuun voin sanoa sinulle, että et todellakaan ole ainut, jolla on sama tilanne, jos se nyt yhtään lohduttaa ja tästähän minä juuri olen pyrkinyt kirjoittamaan. Sitä ei moni tajua, että miten paljon tuskaa voi tuottaa toisen ihmisen elämään, kun nuorena elää kevytmielisesti. On niin helppoa olla ajattelematon ja välinpitämätön seksin alueilla, mutta lasku tästä kaikesta tulee sitten jälkikäteen, kun huomaa, ettei se ollutkaan vain minun elämäni ja vain minun nautintoni, vaan siihen liittyy myös sen tulevan puolison tunteet ja elämä. Mustasukkaisuus on yksi voimakkaimmista tunteista ja negatiivista tunteista se on ehdottomasti voimakkain. Luonteeltaan se on sellainen, että se on omiaan viemään voimat. Pahimmillaan se lamauttaa ja vie kaiken ilon elämästä. Ei se ole sitten enää mukavaa edes sille toiselle osapuolelle, kun näkee, miten paljon syytön joutuu kärsimään. Puhuit jälkimustasukkaisuudesta. Sana valintasi on oikein osuva ja tästä minä haluaisin oikein varoittaa jokaista, joka on tekemässä valintoja puolison suhteen. Ymmärrän, että meidän tulee antaa anteeksi toisillemme ja olemmehan itsekin monin tavoin epäonnistuneita, mutta vastuuta meidän ei tarvitse kantaa kenenkään elämästä. Ne valinnat, joita olemme tehneet elämässämme, on meidän omalla vastuullamme ja kenenkään ei ole pakko ottaa niitä kannettavakseen, vaan kannamme aina tekojemme seuraukset itse. Monet ottavat kumppanikseen henkilön, jonka teot ovat kokonaan ristiriidassa oman arvomaailman kanssa ja rakkaus on todella sokea.


Ehkä joku voi ajatella jopa niinkin, että minun on hyväksyttävä ja annettava anteeksi kumppanilleni, koska Jumalakin on niin tehnyt. Valinnan jälkeen asia onkin juuri näin, mutta unohdetaanko, tässä kokonaan, että meillä on valinnan vapaus. Jokainen saa itse päättää, mitä ottaa kannettavakseen ja kuinka paljon haluaa antaa anteeksi ja unohtaa. On syytä tiedostaa, että asiat tulevat käsiteltäväksi ennemmin tai myöhemmin ja joskus voi todella käydä niin kuin kirjoitat, tulee jälkimustasukkaisuus. Tämä on sen kaltainen ongelma, että se voi todellakin yllättää. Sellainenkin ihminen, joka ei normaalisti ole lainkaan mustasukkainen, voi törmätä tähän asiaan ja tälle henkilölle tämä on hankalaa siksikin, ettei hän ole oppinut käsittelemään mustasukkaisuuden tunteita. Moni, joka törmää tähän jälkimustasukkaisuuteen, on aivan hukassa ja huutaa käytännössä apua, kun ei tiedä miten siitä tilanteesta pääsee ulos. Asiat vain jauhavat päässä ja välillä mennään niin kuin vuoristorataa tunteiden kanssa. Yöt voivat jäädä lyhyiksi ja mitä vielä? Sanon, että kaikki on mahdollista. Joillakin jäävät, jopa työt rästiin, masentaa , eikä mikään tunnu hyvältä, kun ei edes ruoka maistu. Tässä ääriesimerkki, mutta kovin kaukana tämä ei ole totuudesta ja tässä voi sitten jälleen pysähtyä miettimään, että mitä vapaa seksi saa aikaan. Kuka sen laskun lopulta maksaa? Sen maksaa oma puoliso, se ihminen, jonka piti olla se kaikken rakkain ja tärkein ihminen, jolle toivoo vain ja ainoastaan hyvää. Tiedän, että on niitäkin, joille asiat eivät ole noin vaikeita, mutta monille ne ovat hankalia asioita ja tulevat kokonaan ylimääräiseksi kuormaksi elämään, kun elämässä on yleensä muutenkin jo riittävästi murhetta ja työtä. Miten tästä sitten selvitään?


Ymmärsin, että olet nainen ja olet miehellesi mustasukkainen. Ensinnäkin sanon, että miehesi asenne asian käsittelyssä on kokonaan väärä ja tuntuu se nyt kovin ihmeelliseltä, jos hän ei edes kadu entistä elämäänsä, vaikka näkee sinun kärsivän siitä. Asioista täytyy voida puhua puolison kanssa, se yleensä helpottaa paljon. Taitava mies saa puheillaan paljon hyvää aikaan ja tilanne voi tällä tavoin laueta. No, me miehet tunnetusti olemme aika kovia, emmekä osaa aina huomioida naisen tunteita. Siinä on meillä kaikilla kasvun paikka, mutta ehdottomasti täytyy voida puhua asioista. Voi kun miehesi ymmärtäisi, miten paljon hän voisi korjata sillä, että kuuntelisi ja ymmärtäisi sinua. Ottaisi huomioon tunteesi ja jopa tunteen purkauksetkin. Kannattaa kuitenkin pyrkiä aina rakentavaan keskusteluun ja välttää syyllistämistä. Eihän tehtyä saa tekemättömäksi ja tietyllä tavalla on myös epäreilua kaivaa menneitä asioita, kun kerran on valintansa tehnyt puolison suhteen. Silloin, kun puolisoa valitaan tulee nämä asiat huomioida ja parempi aina katsoa kuin katua, niin kuin nyt tässäkin tapauksessa. Uskon kuitenkin, että olet löytänyt ihan oikean kumppanin ja näiden asioiden yli kyllä mennään, joten ei syytä huoleen.

Lue lisää

Jatkuu...


Naiselle ei yleensä ole menneisyyden suhteen niin suuri kysymys se, mitä on tapahtunut, vaan pikemminkin se, että onko miehen sydän jäänyt aiempiin suhteisiin. Kyse on siis siitä, että rakastaako puoliso sinua varmasti ja tässä se voi nyt teilläkin olla se kipupiste. Pelkään pahoin, että koet rakkaus vajetta liitossa ja nyt se sitten oirii mm. mustasukkaisuutena. Rakkaus on paras lääke mustasukkaisuuteen ja yleensä sellainen nainen, jolla on rakastava mies, ei koe mustasukkaisuutta entisistä suhteista, vaikka niitä olisi paljonkin. Jos koet olevasi ainutlaatuinen ja täydellinen, jos miehesi hukuttaisi sinut rakkauden ja huomion osoituksiinsa, ei sinulla olisi ongelmia mustasukkaisuuden suhteen. Voi kun miehesi ymmärtäisi tämän ja voi kun kaikki miehet ymmärtäisivät tämän. Se ei ole pelkästään naisen etu, vaan koko liitto puhkeaa kukoistukseen, kun mies ryhtyy rakastamaan sanoin ja teoin. Näistä asioista kannattaa puhua avoimesti ja kertoa, jos kokee vajausta rakkaudessa. Onhan se nöyryyttävää, jos rakkautta täytyy pyytää, koska sitä tulisi osoittaa luonnollisesti, mutta me miehet olemmekin hiukan omituisia tässä suhteessa ja mies voi tarvita joskus pientä herättelyä tässä kohdassa. Miehelle on niin vaikeaa ihan luonnostaan sanoa kauniita sanoja ja osoittaa huomaavaisuutta. Nainen kuitenkin tarvitsee sitä, että mies pitää häntä kauniina ja kehuu avoimesti. Se ei vain ole niin luontaista miehelle ja monesti mies saattaa ajatella, että on se vaan vetävän näkönen toi mun mimmi, mutta ei kuitenkaan kerro sitä naiselleen. Tähän mies tarvitsee rohkaisua ja opetusta ja viisas nainen saa miehensä kyllä oppimaan : ) Puolisoiden kannattaa aina kertoa avoimesti, jos jokin asia ei miellytä, tai jossain kohdassa on vajausta. Mitään tunteita ei tarvitse piilottaa ja jättää kertomatta, koska silloin ei tapahdu muutosta, eikä mikään korjaannu. Lopulta voi käydä niin, että jäljellä on enää katkeruus ja silloin kaikki onkin myöhäistä.


Voi olla, että miehesi menneisyys on ollut sinulle kokonaan käsittelemätön asia ja nyt se on sitten vihdoin tullut käsittelyyn. Näin se yleensä meneekin, eli kaikki asiat tulevat pinnalle ennemmin, tai myöhemmin ja tämä koskee ihan kaikkea. Puolison loukkaukset, laiminlyönnit ja menneisyys, kaikki nämä asiat tulevat pinnalle jossain vaiheessa ja tässä suhteessa kannattaisi olla aina kaukaa viisas, nimittäin sitä niitetään, mitä on kylvetty. Jos olemme kylväneet rakkautta, kauniita sanoja, olemme toimineet oikein ja huomaavaisesti, niin saamme myös niittää siitä satoa. Huomaamme, miten puolisomme kukoistaa, niin kuin hyvin hoidettu ja kasteltu ruusu, eikä välttämättä menneisyyden virheet tunnu missään, kun tämä puoli on kunnossa. Toista se on silloin, kun on tullut laiminlyötyä puoliso ja ehkä loukattua hänen tunne maailmaansa. Silloin onkin edessä kivinen tie ja toivottavaa olisi, että edes silloin suhde kääntyisi parempaan päin. Ellei korjausliikkeitä tule tässäkään vaiheessa, voi suhde vaurioitua, eikä siitä sitten yleensä seuraa mitään hyvää. Ongelmien yli tulisi mennä aina yhdessä, eikä sellaista tilannetta saa liitossa tulla, että vain toinen kärsii. Jos kärsitään, niin silloin kärsitään yhdessä. Mustasukkaisuus on yksi kärsimys ja sekin polku täytyy mennä yhdessä läpi. Yksinkin kaikista asioista selvitään, mutta siinä käy sitten niin, että jotain voi kuolla pysyvästi. Kärsivä osapuoli oppii sujuvasti sulkemaan sydämensä ja tunteensa ja varsinkin nainen, voi lopulta oppia elämään tyytyväisenä liitossaan, mutta kokonaan yksin. Moni mies on havahtunut tähän liian myöhään, kun huomaa, ettei se nainen enää tarvitsekaan miestään, vaan pystyy elämään sujuvasti, vaikka ihan yksin. Olkoon tämä varoitus kaikille niille miehille, jotka luulevat, että voivat laiminlyödä suhteessa rakkauden, hellyyden, toisen huomioimisen, eivätkä halua mitenkään osallistua vaimonsa hätään ja tuskaan.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Jatkuu...


Naiselle ei yleensä ole menneisyyden suhteen niin suuri kysymys se, mitä on tapahtunut, vaan pikemminkin se, että onko miehen sydän jäänyt aiempiin suhteisiin. Kyse on siis siitä, että rakastaako puoliso sinua varmasti ja tässä se voi nyt teilläkin olla se kipupiste. Pelkään pahoin, että koet rakkaus vajetta liitossa ja nyt se sitten oirii mm. mustasukkaisuutena. Rakkaus on paras lääke mustasukkaisuuteen ja yleensä sellainen nainen, jolla on rakastava mies, ei koe mustasukkaisuutta entisistä suhteista, vaikka niitä olisi paljonkin. Jos koet olevasi ainutlaatuinen ja täydellinen, jos miehesi hukuttaisi sinut rakkauden ja huomion osoituksiinsa, ei sinulla olisi ongelmia mustasukkaisuuden suhteen. Voi kun miehesi ymmärtäisi tämän ja voi kun kaikki miehet ymmärtäisivät tämän. Se ei ole pelkästään naisen etu, vaan koko liitto puhkeaa kukoistukseen, kun mies ryhtyy rakastamaan sanoin ja teoin. Näistä asioista kannattaa puhua avoimesti ja kertoa, jos kokee vajausta rakkaudessa. Onhan se nöyryyttävää, jos rakkautta täytyy pyytää, koska sitä tulisi osoittaa luonnollisesti, mutta me miehet olemmekin hiukan omituisia tässä suhteessa ja mies voi tarvita joskus pientä herättelyä tässä kohdassa. Miehelle on niin vaikeaa ihan luonnostaan sanoa kauniita sanoja ja osoittaa huomaavaisuutta. Nainen kuitenkin tarvitsee sitä, että mies pitää häntä kauniina ja kehuu avoimesti. Se ei vain ole niin luontaista miehelle ja monesti mies saattaa ajatella, että on se vaan vetävän näkönen toi mun mimmi, mutta ei kuitenkaan kerro sitä naiselleen. Tähän mies tarvitsee rohkaisua ja opetusta ja viisas nainen saa miehensä kyllä oppimaan : ) Puolisoiden kannattaa aina kertoa avoimesti, jos jokin asia ei miellytä, tai jossain kohdassa on vajausta. Mitään tunteita ei tarvitse piilottaa ja jättää kertomatta, koska silloin ei tapahdu muutosta, eikä mikään korjaannu. Lopulta voi käydä niin, että jäljellä on enää katkeruus ja silloin kaikki onkin myöhäistä.


Voi olla, että miehesi menneisyys on ollut sinulle kokonaan käsittelemätön asia ja nyt se on sitten vihdoin tullut käsittelyyn. Näin se yleensä meneekin, eli kaikki asiat tulevat pinnalle ennemmin, tai myöhemmin ja tämä koskee ihan kaikkea. Puolison loukkaukset, laiminlyönnit ja menneisyys, kaikki nämä asiat tulevat pinnalle jossain vaiheessa ja tässä suhteessa kannattaisi olla aina kaukaa viisas, nimittäin sitä niitetään, mitä on kylvetty. Jos olemme kylväneet rakkautta, kauniita sanoja, olemme toimineet oikein ja huomaavaisesti, niin saamme myös niittää siitä satoa. Huomaamme, miten puolisomme kukoistaa, niin kuin hyvin hoidettu ja kasteltu ruusu, eikä välttämättä menneisyyden virheet tunnu missään, kun tämä puoli on kunnossa. Toista se on silloin, kun on tullut laiminlyötyä puoliso ja ehkä loukattua hänen tunne maailmaansa. Silloin onkin edessä kivinen tie ja toivottavaa olisi, että edes silloin suhde kääntyisi parempaan päin. Ellei korjausliikkeitä tule tässäkään vaiheessa, voi suhde vaurioitua, eikä siitä sitten yleensä seuraa mitään hyvää. Ongelmien yli tulisi mennä aina yhdessä, eikä sellaista tilannetta saa liitossa tulla, että vain toinen kärsii. Jos kärsitään, niin silloin kärsitään yhdessä. Mustasukkaisuus on yksi kärsimys ja sekin polku täytyy mennä yhdessä läpi. Yksinkin kaikista asioista selvitään, mutta siinä käy sitten niin, että jotain voi kuolla pysyvästi. Kärsivä osapuoli oppii sujuvasti sulkemaan sydämensä ja tunteensa ja varsinkin nainen, voi lopulta oppia elämään tyytyväisenä liitossaan, mutta kokonaan yksin. Moni mies on havahtunut tähän liian myöhään, kun huomaa, ettei se nainen enää tarvitsekaan miestään, vaan pystyy elämään sujuvasti, vaikka ihan yksin. Olkoon tämä varoitus kaikille niille miehille, jotka luulevat, että voivat laiminlyödä suhteessa rakkauden, hellyyden, toisen huomioimisen, eivätkä halua mitenkään osallistua vaimonsa hätään ja tuskaan.

Lue lisää

Jatkuu...



Puhukaa ne asiat selviksi, puhukaa ja puhukaa, äläkä ajattele, ettei enää voisi puhua, vaan puhu aina, kun tuntuu pahalta, mutta tee se rakentavasti, ettei tule riitaa. Yhdestä asiasta kuitenkin varoitan sinua. Älkää koskaan menkö yksityiskohtiin ja toivon, että sanot tämän puolisollesi. Älä koskaan kerro minulle mitään yksityiskohtia, vaan halua tietää asiat vain pääpiirteittäin. Kukaan ei voi kuunnella loukkaantumatta, jos puoliso ryhtyy kertomaan yksityiskohtaisesti, mitä on tehty ja miltä on tuntunut, se on pahinta, mitä voi tapahtua, eikä siitä ole koskaan mitään hyötyä. Kun asiat on puhuttu, niin pikkuhiljaa ja vähävähältä, ne on aika laittaa myös pois. Se on tuskallista, mutta kuitenkin se on ainut tie vapautumiseen. Jossain vaiheessa on aika päästää irti kokonaan ja luovuttaa. Luovuttamalla tapahtuu sitten täydellinen vapautuminen. Et enää ajattele niitä asioita, vaan pyrit aktiivisesti unohtamaan. Toisinaan se voi tuntua siltä, että asiat menevät juuri päinvastoin, mutta jossain vaiheessa tilanne muuttuu ja pystyt unohtamaan / sulkemaan asioita pois mielestäsi. Sinun on myös pikkuhiljaa opittava reagoimaan oikein, eli käsittelemään negatiivisia tunteita oikein. Ota huomioon, että melkein kaikki ihmiset joutuvat käsittelemään myös negatiivisia tunteita ja kyse ei ole siitä, etteikö niitä saisi tuntea, vaan pikemminkin siitä, miten opit reagoimaan niihin. Jäätkö niihin kiinni, lähdetkö tunteidesi vietäväksi, pysähdytkö aktiivisesti työstämään niitä joka kerta ja ruokitko niitä? Näihin kysymyksiin meidän on opittava vastaamaan oikein.


Lopulta vielä yksi neuvo, vaan ei vähäisin. Muista aina kertoa kaikki ne asiat, jotka sinua painat taivaan Isälle. Vaikka olisitkin väsynyt, etkä jaksaisi rukoilla, niin huokaile Jumalan puoleen, Hän kuulee jokaisen pienenkin tuskaisen huokauksen. Kerro, miltä tuntuu, miksi tuntuu ja pyydä, että Hän vapauttaisi sinut. Pyydä, että oppisit käsittelemään näitä vaikeita tunteita ja että oppisit suhtautumaan oikein kumppaniisi ja hänen menneisyyteensä. Rukoile itsellesi ja puolisollesi viisautta ja rakkautta, äläkä hellitä, vaan vie asia aina Jumalalle, kun sinusta tuntuu pahalta. Usko huviksesi, niin sen parempaa apua, että voi saada. Muista myös, että mitään ei tapahdu meidän kohdallamme, etteikö Jumala sitä näkisi ja sallisi. Voihan olla, että Jumala sallii sinun murtua, että oppisit entistä paremmin tuntemaan hänet ja voisit muuttua hänen kaltaisekseen. Tästä Paavali kirjoitti Filippiläisille, kun hän sanoi oppivansa tuntemaan Jumalan ja muuttuvansa hänen kaltaisekseen, osallistumalla hänen kärsimyksiinsä. Tiedäthän, että Jeesus tunsi kaikki ne kivut ja tuskat, jotka sinä tunnet. Hän on kokenut hylätyksi tulemisen tunteet, Hän sai taakakseen häpeän tunteet ja Hän joutui kärsimään, vaikka itse oli toiminut kaikessa oikein.


Jeesusta parempaa ymmärtäjää, rinnalla kulkijaa ja ystävää et löydä mistään. Uskon, että Hän suorastaan odottaa, että saisi kohdata sinut. Hän on se ylipappi, joka tietää, mitä on elää ihmisenä, Hän ymmärtää, Hän säälii ja Hän osaa auttaa sinua. Saat tuntea hänen haavoitetun käden elämäsi yllä, voit kokea, miten Hän asettuu sinun rinnallesi tänään ja kuiskaa sinulle, minä tunsin tuon saman, kävin läpi tuon tuskan, tiedän mieltä sinusta tuntuu. Hän sanoo sinulle tänään, anna minun rakastaa sinut ehjäksi anna minun hoitaa sinun haavasi. Itke itkusi minun jalkojeni juuressa, äläkä lähde siitä, ennen kuin tuntuu hyvältä. Ehkä nyt on aika sinun elämässäsi, että Hän kutsuu sinua lähelleen, eikä Hän jostain syystä salli sinulle muuta apua ja tukea. Kun opit elämään lähellä Herraa ja sallit hänen korjata sinun sydämesi, niin opit samalla tuntemaan Jumalaa, muutut vähän kerrallaan hänen kaltaisekseen, koska olet saanut osallistua hänen kärsimyksiinsä, Hän on saanut murtaa sinun sydäntäsi. Hän tekee työtään sinussa ja lopputulos voi olla todella upea. Nouset ylös entistä vahvempana ja siitä eteenpäin, sinun lähelläsi on niin hyvä olla, koska sydämesi on murrettu, tuoksut Kristukselta ja tällaisen ihmisen lähellä on aina hyvä olla. Tämän huomaa myös sinun miehesi ja hän rakastuu sinuun aivan uudelleen. Kehotan sinua keskittymään enemmän Kristukseen, puolisoasia unohtamatta, siinä on lääke kaikkiin ongelmiin. Anna myös ajan kulua, kaikesta selvitään voittajana.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Jatkuu...



Puhukaa ne asiat selviksi, puhukaa ja puhukaa, äläkä ajattele, ettei enää voisi puhua, vaan puhu aina, kun tuntuu pahalta, mutta tee se rakentavasti, ettei tule riitaa. Yhdestä asiasta kuitenkin varoitan sinua. Älkää koskaan menkö yksityiskohtiin ja toivon, että sanot tämän puolisollesi. Älä koskaan kerro minulle mitään yksityiskohtia, vaan halua tietää asiat vain pääpiirteittäin. Kukaan ei voi kuunnella loukkaantumatta, jos puoliso ryhtyy kertomaan yksityiskohtaisesti, mitä on tehty ja miltä on tuntunut, se on pahinta, mitä voi tapahtua, eikä siitä ole koskaan mitään hyötyä. Kun asiat on puhuttu, niin pikkuhiljaa ja vähävähältä, ne on aika laittaa myös pois. Se on tuskallista, mutta kuitenkin se on ainut tie vapautumiseen. Jossain vaiheessa on aika päästää irti kokonaan ja luovuttaa. Luovuttamalla tapahtuu sitten täydellinen vapautuminen. Et enää ajattele niitä asioita, vaan pyrit aktiivisesti unohtamaan. Toisinaan se voi tuntua siltä, että asiat menevät juuri päinvastoin, mutta jossain vaiheessa tilanne muuttuu ja pystyt unohtamaan / sulkemaan asioita pois mielestäsi. Sinun on myös pikkuhiljaa opittava reagoimaan oikein, eli käsittelemään negatiivisia tunteita oikein. Ota huomioon, että melkein kaikki ihmiset joutuvat käsittelemään myös negatiivisia tunteita ja kyse ei ole siitä, etteikö niitä saisi tuntea, vaan pikemminkin siitä, miten opit reagoimaan niihin. Jäätkö niihin kiinni, lähdetkö tunteidesi vietäväksi, pysähdytkö aktiivisesti työstämään niitä joka kerta ja ruokitko niitä? Näihin kysymyksiin meidän on opittava vastaamaan oikein.


Lopulta vielä yksi neuvo, vaan ei vähäisin. Muista aina kertoa kaikki ne asiat, jotka sinua painat taivaan Isälle. Vaikka olisitkin väsynyt, etkä jaksaisi rukoilla, niin huokaile Jumalan puoleen, Hän kuulee jokaisen pienenkin tuskaisen huokauksen. Kerro, miltä tuntuu, miksi tuntuu ja pyydä, että Hän vapauttaisi sinut. Pyydä, että oppisit käsittelemään näitä vaikeita tunteita ja että oppisit suhtautumaan oikein kumppaniisi ja hänen menneisyyteensä. Rukoile itsellesi ja puolisollesi viisautta ja rakkautta, äläkä hellitä, vaan vie asia aina Jumalalle, kun sinusta tuntuu pahalta. Usko huviksesi, niin sen parempaa apua, että voi saada. Muista myös, että mitään ei tapahdu meidän kohdallamme, etteikö Jumala sitä näkisi ja sallisi. Voihan olla, että Jumala sallii sinun murtua, että oppisit entistä paremmin tuntemaan hänet ja voisit muuttua hänen kaltaisekseen. Tästä Paavali kirjoitti Filippiläisille, kun hän sanoi oppivansa tuntemaan Jumalan ja muuttuvansa hänen kaltaisekseen, osallistumalla hänen kärsimyksiinsä. Tiedäthän, että Jeesus tunsi kaikki ne kivut ja tuskat, jotka sinä tunnet. Hän on kokenut hylätyksi tulemisen tunteet, Hän sai taakakseen häpeän tunteet ja Hän joutui kärsimään, vaikka itse oli toiminut kaikessa oikein.


Jeesusta parempaa ymmärtäjää, rinnalla kulkijaa ja ystävää et löydä mistään. Uskon, että Hän suorastaan odottaa, että saisi kohdata sinut. Hän on se ylipappi, joka tietää, mitä on elää ihmisenä, Hän ymmärtää, Hän säälii ja Hän osaa auttaa sinua. Saat tuntea hänen haavoitetun käden elämäsi yllä, voit kokea, miten Hän asettuu sinun rinnallesi tänään ja kuiskaa sinulle, minä tunsin tuon saman, kävin läpi tuon tuskan, tiedän mieltä sinusta tuntuu. Hän sanoo sinulle tänään, anna minun rakastaa sinut ehjäksi anna minun hoitaa sinun haavasi. Itke itkusi minun jalkojeni juuressa, äläkä lähde siitä, ennen kuin tuntuu hyvältä. Ehkä nyt on aika sinun elämässäsi, että Hän kutsuu sinua lähelleen, eikä Hän jostain syystä salli sinulle muuta apua ja tukea. Kun opit elämään lähellä Herraa ja sallit hänen korjata sinun sydämesi, niin opit samalla tuntemaan Jumalaa, muutut vähän kerrallaan hänen kaltaisekseen, koska olet saanut osallistua hänen kärsimyksiinsä, Hän on saanut murtaa sinun sydäntäsi. Hän tekee työtään sinussa ja lopputulos voi olla todella upea. Nouset ylös entistä vahvempana ja siitä eteenpäin, sinun lähelläsi on niin hyvä olla, koska sydämesi on murrettu, tuoksut Kristukselta ja tällaisen ihmisen lähellä on aina hyvä olla. Tämän huomaa myös sinun miehesi ja hän rakastuu sinuun aivan uudelleen. Kehotan sinua keskittymään enemmän Kristukseen, puolisoasia unohtamatta, siinä on lääke kaikkiin ongelmiin. Anna myös ajan kulua, kaikesta selvitään voittajana.

Lue lisää

"Mustasukkaisuus on yksi voimakkaimmista tunteista ja negatiivista tunteista se on ehdottomasti voimakkain."

Mulla ei ole taipumusta mustasukkaisuuteen, mutta puolisoni väärä asenne on aiheuttanut mussa voimakkaan mustasukkaisuusreaktion. Jos hän olisi ollut katuva ja pyytänyt heti anteeksi kun asia tuli esille, ei oltaisi tässä tilanteessa. Tilanne on todella vaikea ja olen vakavasti harkinnut avioeroa. En halua elää ihmisen kanssa jonka menneisyyttä ja asenteita en voi hyväksyä.

Ehkä avioero ei ole oikea ratkaisu eikä Jumalan tahto, mutta en myöskään voi elää jatkuvan mustasukkaisuuden kanssa. Asia vaivaa mua joka ikinen päivä, enkä pääse siitä eroon vaikka kuinka rukoilen ja pyydän Jumalaa että voisin unohtaa kaiken.

En ymmärrä mitä hyvää ja puolustettavaa hän tuollaisessa menneisyydessä näkee. Jos hän -niin kuin väittää- rakastaa mua ja haluaa olla mulle uskollinen, niin miksi ihmeessä hän ei näe menneisyydessään mitään väärää vaan puolustaa agressiivisesti tekojaan. Puolisoni pitää seksisuhteitaan oikeutettuina ja silloisiin elämäntilanteisiin kuuluvana.

Ahdistunut kirjoitti:

"Mustasukkaisuus on yksi voimakkaimmista tunteista ja negatiivista tunteista se on ehdottomasti voimakkain."

Mulla ei ole taipumusta mustasukkaisuuteen, mutta puolisoni väärä asenne on aiheuttanut mussa voimakkaan mustasukkaisuusreaktion. Jos hän olisi ollut katuva ja pyytänyt heti anteeksi kun asia tuli esille, ei oltaisi tässä tilanteessa. Tilanne on todella vaikea ja olen vakavasti harkinnut avioeroa. En halua elää ihmisen kanssa jonka menneisyyttä ja asenteita en voi hyväksyä.

Ehkä avioero ei ole oikea ratkaisu eikä Jumalan tahto, mutta en myöskään voi elää jatkuvan mustasukkaisuuden kanssa. Asia vaivaa mua joka ikinen päivä, enkä pääse siitä eroon vaikka kuinka rukoilen ja pyydän Jumalaa että voisin unohtaa kaiken.

En ymmärrä mitä hyvää ja puolustettavaa hän tuollaisessa menneisyydessä näkee. Jos hän -niin kuin väittää- rakastaa mua ja haluaa olla mulle uskollinen, niin miksi ihmeessä hän ei näe menneisyydessään mitään väärää vaan puolustaa agressiivisesti tekojaan. Puolisoni pitää seksisuhteitaan oikeutettuina ja silloisiin elämäntilanteisiin kuuluvana.

Lue lisää

Ok

Seurailehan palstaa. Vastaan sinulle myöhemmin vielä. Uskoisin, että minulla voisi olla sinulle jotain hyödyllisiä ohjeita ja ajatuksia.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Ok

Seurailehan palstaa. Vastaan sinulle myöhemmin vielä. Uskoisin, että minulla voisi olla sinulle jotain hyödyllisiä ohjeita ja ajatuksia.

Ymmärrän, että tilanteesi on hankala ja oikeiden vastausten antaminen on vaikeaa, kun en ihan tarkkaan tunne teidän suhdettanne. Olen edelleen sitä mieltä, että todellinen ongelma on siinä, että sinulla on vajausta rakkaudessa. Toisekseen rakentava keskustelu aiheesta on hankalaa, koska se johtaa vain riitaan. Ennen kuin kirjoitan enempää ilmoitan sinulle oman kantani aiheesta. Mielipiteeni on se, että sinun ei tule edes harkita eroa, siihen ei yksinkertaisesti ole syytä. Olen myös sitä mieltä, että sinulla on kasvun paikka ja et ole ilmeisesti pystynyt rakentavaan keskusteluun aiheesta. Edelleen olen kuitenkin sitäkin mieltä, ettei miehesi toimi oikein sinua kohtaan, vaan on kova ja rakkaudeton, mutta todennäköisesti hän on myös ihan yhtä neuvoton tässä tilanteessa kuin sinäkin ja siksi sanonkin, että ymmärrän syvästi teitä molempia. Tarvitsisitte kipeästi ratkaisun avaimia ja viisautta tuohon tilanteeseen.


Mustasukkaisuus ei ole sen kaltainen ongelma, joka hoidettaisiin hetkessä kuntoon, vaan pikemminkin se on aika sitkeää sorttia ja oireet uusivat erittäin helposti. On ihan normaalia, että tuo ongelma voi jatkua jopa vuosi. Niin, luit aivan oikein. Mustasukkaisuus on ongelma, jonka läpi mennään, mutta se voi todella kestää jopa vuosia ja nämä vuodet voivat olla hyvin vaikeita ja osin sahaamista ylös / alas. Silloin, kun ongelmat ovat pahimmillaan, voi tuntua siltä, ettei tästä nousta ikinä. Tuntuu aivan mahdottomalta, että asioiden yli voisi joskus päästä, koska käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiat, joita lähtökohdittain ei voi hyväksyä, on vain hyväksyttävä ja unohdettava. Sivullisen on vaikea ymmärtää, että jokin näennäisesti olematon asia, voi olla näin raskas työstää, mutta kärsijän rooliin voi helposti samaistua kuvittelemalla hetkellisesti, että oma puoliso pettäisi. Niin, miltä se tuntuisi, jos löytäisi oman puolison vieraan miehen / naisen sängystä, vaikka itse teosta. Eihän asia ole sama, mutta tunteet ovat kuitenkin samat. Juuri näitä tunteita mustasukkainen mies, tai nainen käy läpi ja tuntee ne samalla tavalla kuin ne olisivat tapahtuneet tässä hetkessä, vaikka kyse on menneisyyden varjoista. Ihmisen tunnemaailma ja psyyke on hiukan erikoinen ja monimutkainen järjestelmä, eikä se tottele aina käskyjä, tai järjen ääntä. Siitä huolimatta meidän tulee oppia käsittelemään tunteitamme ja reagoimaan oikein niiden antamiin impulsseihin.


Edelleen kehotan sinua keskustelemaan miehesi kanssa, mutta muuta ihmeessä keskustelun sävyä, koska miehesi on äärettömän vaikea auttaa sinua, jos pyrit riitelemään ja suutut hänelle. Voit tietenkin kertoa aina, että mikä tuntuu pahalta ja miksi se tuntuu pahalta ja voit kertoa myös sen, missä koet miehesi toimivan väärin, miten haluaisit hänen toimivan / ajattelevan jne. Älä kuitenkaan käy hänen kimppuunsa ja ryhdy painostamaan, kuulustelemaan, syyttämään tai muuta sellaista, koska se ei todellakaan johda asiaa eteenpäin ja on luonnollista, että siitä syntyy riitoja. Miehesi varmasti haluaisi auttaa sinua, jos osaisi ja mikäli tilanne antaisi myöden, mutta päällekäyvä taktiikka johtaa aina samaan umpikujaan, josta ei ole ulospääsyä. Pyri siksi puhumaan rauhallisesti ja yritä hallita negatiiviset tunteesi aina viimeiseen asti, vaikka miehesi ei mielestäsi toimisikaan oikein. On paljon helpompi auttaa sellaista ihmistä, joka itkee ongelmiensa kanssa, kuin sellaista, joka itkee, huutaa ja jota täytyy varoa, suorastaan pelätä. Mies ei aina osaa avata naisen tunnelukkoja ja toimia täysin oikein, osoittaa rakkautta ja ottaa vastaan tunne ryöppyjä. Paras neuvo miehelle on tässä se, että suhtautuu vihaiseen, pettyneeseen ja tunteiden vallassa olevaan naiseen kuin pieneen lapseen, jolta ei muuta voi odottaa. Nainen on “parhaimmillaan” juuri tällainen ja moni mies on aivan helisemässä vaimonsa kanssa, kun tunteet lähtevät viemään. Taito loppuu, sanat loppuvat ja oikeastaan yhtään mikään ei auta. Kaikki mitä teet, tai sanot, on väärin, yritä siitä sitten. Tämän sanon vain siksi, että ymmärtäisit, että ei ole helppoa miehelläsikään. Hän varmaan auttaisi sinua, jos osaisi.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Ymmärrän, että tilanteesi on hankala ja oikeiden vastausten antaminen on vaikeaa, kun en ihan tarkkaan tunne teidän suhdettanne. Olen edelleen sitä mieltä, että todellinen ongelma on siinä, että sinulla on vajausta rakkaudessa. Toisekseen rakentava keskustelu aiheesta on hankalaa, koska se johtaa vain riitaan. Ennen kuin kirjoitan enempää ilmoitan sinulle oman kantani aiheesta. Mielipiteeni on se, että sinun ei tule edes harkita eroa, siihen ei yksinkertaisesti ole syytä. Olen myös sitä mieltä, että sinulla on kasvun paikka ja et ole ilmeisesti pystynyt rakentavaan keskusteluun aiheesta. Edelleen olen kuitenkin sitäkin mieltä, ettei miehesi toimi oikein sinua kohtaan, vaan on kova ja rakkaudeton, mutta todennäköisesti hän on myös ihan yhtä neuvoton tässä tilanteessa kuin sinäkin ja siksi sanonkin, että ymmärrän syvästi teitä molempia. Tarvitsisitte kipeästi ratkaisun avaimia ja viisautta tuohon tilanteeseen.


Mustasukkaisuus ei ole sen kaltainen ongelma, joka hoidettaisiin hetkessä kuntoon, vaan pikemminkin se on aika sitkeää sorttia ja oireet uusivat erittäin helposti. On ihan normaalia, että tuo ongelma voi jatkua jopa vuosi. Niin, luit aivan oikein. Mustasukkaisuus on ongelma, jonka läpi mennään, mutta se voi todella kestää jopa vuosia ja nämä vuodet voivat olla hyvin vaikeita ja osin sahaamista ylös / alas. Silloin, kun ongelmat ovat pahimmillaan, voi tuntua siltä, ettei tästä nousta ikinä. Tuntuu aivan mahdottomalta, että asioiden yli voisi joskus päästä, koska käytännössä se tarkoittaa sitä, että asiat, joita lähtökohdittain ei voi hyväksyä, on vain hyväksyttävä ja unohdettava. Sivullisen on vaikea ymmärtää, että jokin näennäisesti olematon asia, voi olla näin raskas työstää, mutta kärsijän rooliin voi helposti samaistua kuvittelemalla hetkellisesti, että oma puoliso pettäisi. Niin, miltä se tuntuisi, jos löytäisi oman puolison vieraan miehen / naisen sängystä, vaikka itse teosta. Eihän asia ole sama, mutta tunteet ovat kuitenkin samat. Juuri näitä tunteita mustasukkainen mies, tai nainen käy läpi ja tuntee ne samalla tavalla kuin ne olisivat tapahtuneet tässä hetkessä, vaikka kyse on menneisyyden varjoista. Ihmisen tunnemaailma ja psyyke on hiukan erikoinen ja monimutkainen järjestelmä, eikä se tottele aina käskyjä, tai järjen ääntä. Siitä huolimatta meidän tulee oppia käsittelemään tunteitamme ja reagoimaan oikein niiden antamiin impulsseihin.


Edelleen kehotan sinua keskustelemaan miehesi kanssa, mutta muuta ihmeessä keskustelun sävyä, koska miehesi on äärettömän vaikea auttaa sinua, jos pyrit riitelemään ja suutut hänelle. Voit tietenkin kertoa aina, että mikä tuntuu pahalta ja miksi se tuntuu pahalta ja voit kertoa myös sen, missä koet miehesi toimivan väärin, miten haluaisit hänen toimivan / ajattelevan jne. Älä kuitenkaan käy hänen kimppuunsa ja ryhdy painostamaan, kuulustelemaan, syyttämään tai muuta sellaista, koska se ei todellakaan johda asiaa eteenpäin ja on luonnollista, että siitä syntyy riitoja. Miehesi varmasti haluaisi auttaa sinua, jos osaisi ja mikäli tilanne antaisi myöden, mutta päällekäyvä taktiikka johtaa aina samaan umpikujaan, josta ei ole ulospääsyä. Pyri siksi puhumaan rauhallisesti ja yritä hallita negatiiviset tunteesi aina viimeiseen asti, vaikka miehesi ei mielestäsi toimisikaan oikein. On paljon helpompi auttaa sellaista ihmistä, joka itkee ongelmiensa kanssa, kuin sellaista, joka itkee, huutaa ja jota täytyy varoa, suorastaan pelätä. Mies ei aina osaa avata naisen tunnelukkoja ja toimia täysin oikein, osoittaa rakkautta ja ottaa vastaan tunne ryöppyjä. Paras neuvo miehelle on tässä se, että suhtautuu vihaiseen, pettyneeseen ja tunteiden vallassa olevaan naiseen kuin pieneen lapseen, jolta ei muuta voi odottaa. Nainen on “parhaimmillaan” juuri tällainen ja moni mies on aivan helisemässä vaimonsa kanssa, kun tunteet lähtevät viemään. Taito loppuu, sanat loppuvat ja oikeastaan yhtään mikään ei auta. Kaikki mitä teet, tai sanot, on väärin, yritä siitä sitten. Tämän sanon vain siksi, että ymmärtäisit, että ei ole helppoa miehelläsikään. Hän varmaan auttaisi sinua, jos osaisi.

Lue lisää

jatkuu..


En tiedä miehesi seksi seikkailuista ja siitä, mikä niissä on normaalia, mikä ei. Miehesi on sitä mieltä, että ne kuuluivat siihen aikaan ja olivat tarkoituksenmukaisia niissä tilanteissa, eikä osaa katua näitä suhteita. Asia on kaksipiippuinen. Et voi omistaa mieheesi menneisyyttä ja se, mitä hän sanoo siinä normaaliksi ja peräti oikeaksi, voi tavallaan ollakin sitä, koska hän on elänyt uskomattoman ihmisen tavoin. Se on elämää, jossa tietyllä tavalla onkin luonnollista se, että suhteissa on esiaviollista seksiä. Voisi sanoa jopa niin, että olisi kokonaan luonnotonta, jos täysi ikäiset maailman ihmiset, eivät seurustellessaan harrastaisi seksiä. Kyllä seksi kuuluu suhteeseen ja mehän pidättäydymme siitä vain siksi, että tiedämme sen olevan syntiä. Tässä suhteessa miehesi sitten taas tulisi ymmärtää ja nähdä, että menneisyyden synnit, eivät todellakaan ole ainakaan mikään ylpeyden aihe, vaan Raamattukin sanoo, että me häpeämme niitä tekoja. Me häpeämme sitä, että olemme olleet riettauden lätäköissä ja kadumme kaikkea sellaista, josta olemme tehneet parannuksen. Juttu on siis kaksipiippuinen, eli toisaalta miehesi on elänyt niin kuin häneltä on ollut lupa odottaakin jumalattomana, mutta toisaalta hänen tulisi ymmärtää, että se kaikki on pelkkää tappiota. Hänen olisi ehdottomasti viisasta suhtautua näihin menneisiin suhteisiin siten, ettei hän missään vaiheessa pidä niitä merkityksellisinä ja anna niille mitään erityistä arvoa. Hänen tulisi korottaa teidän suhteenne merkitystä ja ainutlaatuisuutta, suhteessa entisiin. Tämä osaltaan auttaisi sinua vapautumaan. En tosin tiedä, millaisia suhteita siellä takana on, mutta yleensä mies ei jää kiinni entisiin ja mies pystyy myös erittäin sujuvasti unohtamaan kaiken tapahtuneen, jopa niin hyvin, että yksityiskohtia ja tunteita on vaikea palauttaa mieleen siten, että siitä muodostuisi mitenkään ehjää kokonaiskuvaa. Mies ei myöskään harrasta seksiä niin tunteella kuin nainen, vaan pystyy jopa pelkkään tekniseen suoritukseen, eli täydelliseen hyväksikäyttö suhteeseen. Tästä syystä nainen on yleensä se osapuoli, joka menee rikki ja mies ei kärsi juuri lainkaan. Tämä tieto voi auttaa sinua myös vapautumaan, koska käsittelet helposti asiaa naisen näkökulmasta ja mietit miehesi seksi kokemuksia oman tunne maailmasi läpi, huomioimatta sitä tosiasiaa, että miehelle vapaa seksi ei aiheuta mitään erityisen voimakkaita tunne siteitä. Mies ei harrasta seksiä sydämellään, kuten nainen tekee, eli miehesi sydämessä ei ole kuin yksi nainen ja se olet sinä, usko pois : )


Monet naiset eivät pidä lainkaan ongelmallisina miehen entisiä seksi kokemuksia, vaan saatavat jopa olla hieman ylpeitä siitä, että mies on kokenut. Tunteet nousevat pinnalle vasta silloin, jos jokin horjuttaa naisen rakastetuksi tulemisen tunnetta. Sama nainen voi siis olla kokonaan vapaa mustasukkaisuudesta jonkun miehen kanssa ja toisen miehen kanssa hirveän mustasukkainen. Oikeastaan tähän vaikuttaa kaksikin asiaa. Ensinnäkin on eroja siinä, miten miehet kohtelevat naisiaan, eli mikä on rakkauden määrä ja laatu. Toisekseen nainen voi itse rakastua toiseen enemmän kuin toiseen ja olla siksi enemmän mustasukkainen toiselle kuin toiselle. En tiedä, kummasta, vaiko molemmistako on kyse sinun kohdallasi, mutta sen sanon uudelleen, että rakkaus on paras lääke mustasukkaisuuteen. Ei riitä, että mies sanoo rakastavansa, vaan siinä täytyy olla jotain enemmän. Rakastunut mies pyörii yleensä naisen ympärillä, eikä nainen saa hetken rauhaa. Seksiä tekee mieli vaikka joka päivä ja koskettaminen on erittäin luontevaa. Halaukset, pussailut, kauniit sanat, ihailu ym, ym… Kaikki tämä kertoo naiselle, ilman sanojakin, että hän on haluttu ja rakastettu. Tämä on parasta lääkettä mustasukkaisuuteen. Ehkä sinun kannattaisi puhua tästä miehellesi, mutta muista, ettei miehen ole helppoa lähestyä naista, joka viestii tyytymättömyyttään, tai on riidanhaluinen. Pyri itse olemaan miehellesi ihana ja rakastava vaimo. Pyri kunnioittamaan ja ihailemaan miestäsi, sitä mies kaipaa enemmän kuin naiset aavistavatkaan. Siltä pohjalta on sitten myös helppoa rakastaa ja kiinnostua siitä omasta vaimosta. Tästä huolimatta kannattaa puhua kaikesta ja ohjata miestä rakastamaan myös teoissa, ei vain sanoissa.

Psalmi50.15 kirjoitti:

jatkuu..


En tiedä miehesi seksi seikkailuista ja siitä, mikä niissä on normaalia, mikä ei. Miehesi on sitä mieltä, että ne kuuluivat siihen aikaan ja olivat tarkoituksenmukaisia niissä tilanteissa, eikä osaa katua näitä suhteita. Asia on kaksipiippuinen. Et voi omistaa mieheesi menneisyyttä ja se, mitä hän sanoo siinä normaaliksi ja peräti oikeaksi, voi tavallaan ollakin sitä, koska hän on elänyt uskomattoman ihmisen tavoin. Se on elämää, jossa tietyllä tavalla onkin luonnollista se, että suhteissa on esiaviollista seksiä. Voisi sanoa jopa niin, että olisi kokonaan luonnotonta, jos täysi ikäiset maailman ihmiset, eivät seurustellessaan harrastaisi seksiä. Kyllä seksi kuuluu suhteeseen ja mehän pidättäydymme siitä vain siksi, että tiedämme sen olevan syntiä. Tässä suhteessa miehesi sitten taas tulisi ymmärtää ja nähdä, että menneisyyden synnit, eivät todellakaan ole ainakaan mikään ylpeyden aihe, vaan Raamattukin sanoo, että me häpeämme niitä tekoja. Me häpeämme sitä, että olemme olleet riettauden lätäköissä ja kadumme kaikkea sellaista, josta olemme tehneet parannuksen. Juttu on siis kaksipiippuinen, eli toisaalta miehesi on elänyt niin kuin häneltä on ollut lupa odottaakin jumalattomana, mutta toisaalta hänen tulisi ymmärtää, että se kaikki on pelkkää tappiota. Hänen olisi ehdottomasti viisasta suhtautua näihin menneisiin suhteisiin siten, ettei hän missään vaiheessa pidä niitä merkityksellisinä ja anna niille mitään erityistä arvoa. Hänen tulisi korottaa teidän suhteenne merkitystä ja ainutlaatuisuutta, suhteessa entisiin. Tämä osaltaan auttaisi sinua vapautumaan. En tosin tiedä, millaisia suhteita siellä takana on, mutta yleensä mies ei jää kiinni entisiin ja mies pystyy myös erittäin sujuvasti unohtamaan kaiken tapahtuneen, jopa niin hyvin, että yksityiskohtia ja tunteita on vaikea palauttaa mieleen siten, että siitä muodostuisi mitenkään ehjää kokonaiskuvaa. Mies ei myöskään harrasta seksiä niin tunteella kuin nainen, vaan pystyy jopa pelkkään tekniseen suoritukseen, eli täydelliseen hyväksikäyttö suhteeseen. Tästä syystä nainen on yleensä se osapuoli, joka menee rikki ja mies ei kärsi juuri lainkaan. Tämä tieto voi auttaa sinua myös vapautumaan, koska käsittelet helposti asiaa naisen näkökulmasta ja mietit miehesi seksi kokemuksia oman tunne maailmasi läpi, huomioimatta sitä tosiasiaa, että miehelle vapaa seksi ei aiheuta mitään erityisen voimakkaita tunne siteitä. Mies ei harrasta seksiä sydämellään, kuten nainen tekee, eli miehesi sydämessä ei ole kuin yksi nainen ja se olet sinä, usko pois : )


Monet naiset eivät pidä lainkaan ongelmallisina miehen entisiä seksi kokemuksia, vaan saatavat jopa olla hieman ylpeitä siitä, että mies on kokenut. Tunteet nousevat pinnalle vasta silloin, jos jokin horjuttaa naisen rakastetuksi tulemisen tunnetta. Sama nainen voi siis olla kokonaan vapaa mustasukkaisuudesta jonkun miehen kanssa ja toisen miehen kanssa hirveän mustasukkainen. Oikeastaan tähän vaikuttaa kaksikin asiaa. Ensinnäkin on eroja siinä, miten miehet kohtelevat naisiaan, eli mikä on rakkauden määrä ja laatu. Toisekseen nainen voi itse rakastua toiseen enemmän kuin toiseen ja olla siksi enemmän mustasukkainen toiselle kuin toiselle. En tiedä, kummasta, vaiko molemmistako on kyse sinun kohdallasi, mutta sen sanon uudelleen, että rakkaus on paras lääke mustasukkaisuuteen. Ei riitä, että mies sanoo rakastavansa, vaan siinä täytyy olla jotain enemmän. Rakastunut mies pyörii yleensä naisen ympärillä, eikä nainen saa hetken rauhaa. Seksiä tekee mieli vaikka joka päivä ja koskettaminen on erittäin luontevaa. Halaukset, pussailut, kauniit sanat, ihailu ym, ym… Kaikki tämä kertoo naiselle, ilman sanojakin, että hän on haluttu ja rakastettu. Tämä on parasta lääkettä mustasukkaisuuteen. Ehkä sinun kannattaisi puhua tästä miehellesi, mutta muista, ettei miehen ole helppoa lähestyä naista, joka viestii tyytymättömyyttään, tai on riidanhaluinen. Pyri itse olemaan miehellesi ihana ja rakastava vaimo. Pyri kunnioittamaan ja ihailemaan miestäsi, sitä mies kaipaa enemmän kuin naiset aavistavatkaan. Siltä pohjalta on sitten myös helppoa rakastaa ja kiinnostua siitä omasta vaimosta. Tästä huolimatta kannattaa puhua kaikesta ja ohjata miestä rakastamaan myös teoissa, ei vain sanoissa.

Lue lisää

jatkuu..


On monia naisia ja miehiä, jotka käyvät läpi hyvinkin vaikeita parisuhde ongelmia ja selviävät niistä voittajina. Ero on aina tappio ja siihen saatana tähtää. Mikään ei ole niin helppoa ja yksinkertaista, kun antaa periksi. Se on myös hyvin luontaista meille ihmisille, emmehän haluaisi taistella ja kamppailla, vaan luovuttaa ja maata itsesäälissä, miettiä ongelmia ja pohtia ikäviä asioita, syyttä toisiamme jne. Tähän me olemme taipuvaisia, mutta Jumalan tahto ei ole tämä, vaan se, että kaikki vaikeudet voisivat vain kasvattaa meitä ja toimia ponnahduslautana parempaan. Saatana tietää, mikä on teidän liittonne kipupiste ja pyrkii ruokkimaan sinun ajatuksiasi tällä alueella. Älä mene tähän ansaan, vaan pyri eroon näistä ajatuksista, pyri aktiivisesti unohtamaan ja toisaalta anna niiden negatiivisten tuntein olla ja tehdä tehtävänsä. Sano itsellesi ja Jumalalle, että hitsi kun tuntuu pahalta ja mua loukkaa suunnattomasti mieheni entinen elämä ja nykyiset asenteet. Tunnusta tämä itsellesi ja Jumalalle ja samalla tee luovutusta tässä asiassa. Älä vatvo niitä juttuja enää, vaan kokeilepa vaan antaa niiden olla, vaikka tuntuisikin pahalta. Voit siis sanoa ääneen itsellesi, että TUNTUU PAHALTA, mutta antaa olla, elämä jatkuu, en välitä, vaikka kuolisin tähän tuskaan. Tämä on melkein ainut vaihtoehto ja tie siihen, että pääset asioiden yli. Vähä vähältä tuo tuska alkaa hellittää ja lopulta tulee aikoja, ettei edes huomaa enää koko asiaa ja näin alat vapautumaan. Älä ruoki, älä tartu niihin negatiivisiin tunteisiin, vaan anna tuskan hälvetä itsestään. Ethän raavi haavaa, silloin kun se on juuri ryhtynyt arpeutumaan. Kutittaa ihan hirveästi, mutta et raavi, koska rupi irtoaa ja paraneminen alkaa alusta. Tätä tarkoitan, eli anna kutittaa, ei ole pakko ruokkia asiaa, itse sinä päätät, mitä ajattelet. Kukaan ei voi pakottaa sinua ajattelemaan negatiivisia asioita, vaan voi yksinkertaisesti lopettaa sen ajattelemisen, eli asian ruokkimisen.

Psalmi50.15 kirjoitti:

jatkuu..


On monia naisia ja miehiä, jotka käyvät läpi hyvinkin vaikeita parisuhde ongelmia ja selviävät niistä voittajina. Ero on aina tappio ja siihen saatana tähtää. Mikään ei ole niin helppoa ja yksinkertaista, kun antaa periksi. Se on myös hyvin luontaista meille ihmisille, emmehän haluaisi taistella ja kamppailla, vaan luovuttaa ja maata itsesäälissä, miettiä ongelmia ja pohtia ikäviä asioita, syyttä toisiamme jne. Tähän me olemme taipuvaisia, mutta Jumalan tahto ei ole tämä, vaan se, että kaikki vaikeudet voisivat vain kasvattaa meitä ja toimia ponnahduslautana parempaan. Saatana tietää, mikä on teidän liittonne kipupiste ja pyrkii ruokkimaan sinun ajatuksiasi tällä alueella. Älä mene tähän ansaan, vaan pyri eroon näistä ajatuksista, pyri aktiivisesti unohtamaan ja toisaalta anna niiden negatiivisten tuntein olla ja tehdä tehtävänsä. Sano itsellesi ja Jumalalle, että hitsi kun tuntuu pahalta ja mua loukkaa suunnattomasti mieheni entinen elämä ja nykyiset asenteet. Tunnusta tämä itsellesi ja Jumalalle ja samalla tee luovutusta tässä asiassa. Älä vatvo niitä juttuja enää, vaan kokeilepa vaan antaa niiden olla, vaikka tuntuisikin pahalta. Voit siis sanoa ääneen itsellesi, että TUNTUU PAHALTA, mutta antaa olla, elämä jatkuu, en välitä, vaikka kuolisin tähän tuskaan. Tämä on melkein ainut vaihtoehto ja tie siihen, että pääset asioiden yli. Vähä vähältä tuo tuska alkaa hellittää ja lopulta tulee aikoja, ettei edes huomaa enää koko asiaa ja näin alat vapautumaan. Älä ruoki, älä tartu niihin negatiivisiin tunteisiin, vaan anna tuskan hälvetä itsestään. Ethän raavi haavaa, silloin kun se on juuri ryhtynyt arpeutumaan. Kutittaa ihan hirveästi, mutta et raavi, koska rupi irtoaa ja paraneminen alkaa alusta. Tätä tarkoitan, eli anna kutittaa, ei ole pakko ruokkia asiaa, itse sinä päätät, mitä ajattelet. Kukaan ei voi pakottaa sinua ajattelemaan negatiivisia asioita, vaan voi yksinkertaisesti lopettaa sen ajattelemisen, eli asian ruokkimisen.

Lue lisää

Pakko vielä kysyä, että tiesithän miehesi menneisyyden naimisiin mennessä, vai oletko vasta nyt saanut tietää hänen historiastaan?

Psalmi50.15 kirjoitti:

Pakko vielä kysyä, että tiesithän miehesi menneisyyden naimisiin mennessä, vai oletko vasta nyt saanut tietää hänen historiastaan?

Tiesin puolisoni menneisyyden avioliiton solmiessamme, mutta sitä en tiennyt että hän pitää menneisyyttään hyväksyttävänä ja oikeutettuna . Silloin kun menimme naimisiin pidin itsestään selvänä, että uskovana hän katuu ja on pahoillaan menneisyyden hairahduksistaan. Koska oletin puolisoni pitävän menneisyyden syntejään virheenä, en halunnut ottaa asiaa silloin puheeksi.
Rehellisesti sanoen olen erittäin pettynyt puolisooni. Tilannetta vaikeuttaa vielä se kun hän jälkiviisaana ivaa, että "harmittaako sinua kun et itse ole uskaltanut elää niin kuin minä elin, oletko minulle kateellinen?" "Olisit kerännyt kokemuksia niin ei nyt tarvitsisi katua".

Kertaakaan avioliittomme aikana puolisoni ei ole pettänyt mua, eikä mun tarvitse sellaista pelätä. Hän vannoo rakastavansa minua, eikä halua eroa.
En vain voi käsittää miten uskova ihminen voi menneisyydestään puhua tuollaista roskaa.

Ahdistunut kirjoitti:

Tiesin puolisoni menneisyyden avioliiton solmiessamme, mutta sitä en tiennyt että hän pitää menneisyyttään hyväksyttävänä ja oikeutettuna . Silloin kun menimme naimisiin pidin itsestään selvänä, että uskovana hän katuu ja on pahoillaan menneisyyden hairahduksistaan. Koska oletin puolisoni pitävän menneisyyden syntejään virheenä, en halunnut ottaa asiaa silloin puheeksi.
Rehellisesti sanoen olen erittäin pettynyt puolisooni. Tilannetta vaikeuttaa vielä se kun hän jälkiviisaana ivaa, että "harmittaako sinua kun et itse ole uskaltanut elää niin kuin minä elin, oletko minulle kateellinen?" "Olisit kerännyt kokemuksia niin ei nyt tarvitsisi katua".

Kertaakaan avioliittomme aikana puolisoni ei ole pettänyt mua, eikä mun tarvitse sellaista pelätä. Hän vannoo rakastavansa minua, eikä halua eroa.
En vain voi käsittää miten uskova ihminen voi menneisyydestään puhua tuollaista roskaa.

Lue lisää

Minusta naisen pitäisi mennä itseensä ja lakata miettimästä menneitä asioita, eikö sinulla ole muuta ajateltavaa. Noilla maailman turuilla niillä saattaa olla useita kummeniä seksikumppaneita, raamatun miehilläkin oli haaremit. Mee nyt hyvä naine ittees älä pyörittele noita mielessäsi. Menkää avioliittoleirille, jos pitää vatvoo tommosta 20 vuotta vanhaa juttua. Nainen voi hakea myös rauhottavia, koska ei pysty pitämään ajatuksiaan kurissa. Mustasukkaisuus voi olla paha sairaus.

Persoonallisuushäiriöt.
Epäluuloinen eli paranoidinen persoonallisuus epäilee jatkuvasti ja ilman selvää aihetta. Hän on jopa sairaalloisen mustasukkainen, ...

http://myrskykari.tripod.com/psykiatria/paranoidinen.html

Jymyhunaja kirjoitti:

Minusta naisen pitäisi mennä itseensä ja lakata miettimästä menneitä asioita, eikö sinulla ole muuta ajateltavaa. Noilla maailman turuilla niillä saattaa olla useita kummeniä seksikumppaneita, raamatun miehilläkin oli haaremit. Mee nyt hyvä naine ittees älä pyörittele noita mielessäsi. Menkää avioliittoleirille, jos pitää vatvoo tommosta 20 vuotta vanhaa juttua. Nainen voi hakea myös rauhottavia, koska ei pysty pitämään ajatuksiaan kurissa. Mustasukkaisuus voi olla paha sairaus.

Persoonallisuushäiriöt.
Epäluuloinen eli paranoidinen persoonallisuus epäilee jatkuvasti ja ilman selvää aihetta. Hän on jopa sairaalloisen mustasukkainen, ...

http://myrskykari.tripod.com/psykiatria/paranoidinen.html

Lue lisää

Samaa mieltä. Munki miehellä oli muita,jopa tunnen keitä. Mitä sitten? Ei munkaa mies ole pyydellyt anteeksi entisiä, höh, ihan tautista vatvoa menneitä tai sitä ettei ukkosi kadu menneitä naiskontakteja. Jos ei kaduta,niin ei voi sun (ahdistunut) mieliksesi katua. Eikö ole parempi juttu,että nyt on uskollinen ja on REHELLINEN tässäkin( entiset naiset) asiassa. Mun mies sanoo,että ei olisi hakenut muita jos olisi tiennyt,että olen olemassa. Kyllä nyt nimim.ahdistunut suuntaat energiasi vääriin asioihin. Aivan sama,jos pyytäisit miestäsi alkaa uskoon,vasten tahtoaan. Ja mies sinun mieliksi tekisi niin. Parempi elää totuudessa kuin valheessa. Lopettaisit koko asian vatvomisen..vai etkö rakastakkaan enää häntä? Ei kukaan voi täysin toista ihmistä omistaa!!! Pitää antaa tilaa,myös menneitten asioitten suhteen.

Varma ja taattu: kirjoitti:

Samaa mieltä. Munki miehellä oli muita,jopa tunnen keitä. Mitä sitten? Ei munkaa mies ole pyydellyt anteeksi entisiä, höh, ihan tautista vatvoa menneitä tai sitä ettei ukkosi kadu menneitä naiskontakteja. Jos ei kaduta,niin ei voi sun (ahdistunut) mieliksesi katua. Eikö ole parempi juttu,että nyt on uskollinen ja on REHELLINEN tässäkin( entiset naiset) asiassa. Mun mies sanoo,että ei olisi hakenut muita jos olisi tiennyt,että olen olemassa. Kyllä nyt nimim.ahdistunut suuntaat energiasi vääriin asioihin. Aivan sama,jos pyytäisit miestäsi alkaa uskoon,vasten tahtoaan. Ja mies sinun mieliksi tekisi niin. Parempi elää totuudessa kuin valheessa. Lopettaisit koko asian vatvomisen..vai etkö rakastakkaan enää häntä? Ei kukaan voi täysin toista ihmistä omistaa!!! Pitää antaa tilaa,myös menneitten asioitten suhteen.

Lue lisää

Tarkoitatko, että se mikä ei ole sinulle ongelma ei voi olla ongelma muillekaan?

Ahdistunut kirjoitti:

Tiesin puolisoni menneisyyden avioliiton solmiessamme, mutta sitä en tiennyt että hän pitää menneisyyttään hyväksyttävänä ja oikeutettuna . Silloin kun menimme naimisiin pidin itsestään selvänä, että uskovana hän katuu ja on pahoillaan menneisyyden hairahduksistaan. Koska oletin puolisoni pitävän menneisyyden syntejään virheenä, en halunnut ottaa asiaa silloin puheeksi.
Rehellisesti sanoen olen erittäin pettynyt puolisooni. Tilannetta vaikeuttaa vielä se kun hän jälkiviisaana ivaa, että "harmittaako sinua kun et itse ole uskaltanut elää niin kuin minä elin, oletko minulle kateellinen?" "Olisit kerännyt kokemuksia niin ei nyt tarvitsisi katua".

Kertaakaan avioliittomme aikana puolisoni ei ole pettänyt mua, eikä mun tarvitse sellaista pelätä. Hän vannoo rakastavansa minua, eikä halua eroa.
En vain voi käsittää miten uskova ihminen voi menneisyydestään puhua tuollaista roskaa.

Lue lisää

Nainen on aina se heikompi osapuoli joka menee herkästi rikki ja siksi miehen tehtävä ja rooli suhteessa on aina vastuullisempi. Toivon, että miehesi oppii ymmärtämään tämän, eikä leiki tunteillasi. Totuus on se, että miehen tulisi PYSTYÄ pitämään puolisonsa onnellisena ja kaikin puolin henkisesti terveenä / hyvin voivana. Tiedän naisia, jotka käyvät itkemässä asioitaan ystävilleen, tai seurakunnan sielunhoitajille, jopa pastoreille. Näin ei ole koskaan tarkoitettu ja tällainen on jo aika noloakin, jos mies ei perheen päänä ja hengellisenä johtajana pysty hoitamaan naisensa sielua ja ratkaisemaan perheen ongelmia. Tuntuu todella tyhmältä, että sivullisten täytyy puuttua tilanteeseen ja ryhtyä auttamaan, antamaan ohjeita ja kuuntelemaan, kun oma mies vetäytyy ja ryhtyy heittelemään kivillä. Hänen tehtävänsä olisi ottaa syliin, pyyhkiä kyyneleet ja sanoa ne oikeat sanat, jotka ovat palsamia haavoihin. Moni tilanne ratkeisi sillä, että ottaisi heti lähtökohdittain oikean asenteen ja huomaisi, mistä kenkä puristaa. Rakastavalla ja joustavalla, toisen huomioon ottavalla asenteella, tilanteet ratkaistaisiin hetkessä ja kaikki olisi taas hyvin. Mitään soppaa ei pääsisi syntymään, mutta kovat väärät sanat, itsepäisyys ja oikeassa olemisen tarve puolestaan voivat johtaa tilanteet kokonaan umpikujaan ja jopa vuosien kriiseihin. No, ehkä meillä kaikilla on oppimista tässä asiassa.

Ihmettelet sitä, ettei miehesi kadu ja koe vääräksi sitä, että teki haureuden syntejä menneisyydessään, vaan katsoo näiden asioiden olevan vain osa elämän kokemusta. Valitettavasti monet ajattelevat samoin, eivätkä jotenkin pysty katumaan tekojaan, vaan pitävät niitä jopa jollain tavalla meriitteinä. Yleensä kuitenkin uskossaan kasvanut henkilö katuu menneisyyttä ja pitää sitä tappiona, häpeää sitä ja ymmärtää, miten paljon on mennyt rikkomaan, sekä Jumalaa, että ihmisiä vastaan. Kuitenkin vain Jumala voi viedä meidät katumaan entisiä syntejämme, itse emme osaa edes sitä, eikä siinä auta sekään, että joku osoittaa niitä ja pyytää katumaan. Silloin kun Jumala painaa sormensa näihin asioihin, tulee katumisen aika ja se onkin sitten todellinen nollaus ja elämän uudelleen arviointi. Monille se on hengellisen kriisi, kun ymmärtää, miten väärin on elänyt ja miten paljon on tuhlannut, miten moni joutuu kärsimään niistä teoista, joita on tehnyt ja kuinka on menettänyt myös oman puhtautensa. Ei Jumala syytä meitä menneistä synneistä, eikä meillä ole mitään rangaistusta niistä, mutta onhan meidän nyt sentään ymmärrettävä, että ne asiat ovat tappiota, eivätkä meriittejä.

Kehotan sinua nyt kuitenkin toimimaan viisaasti tässä asiassa. Raamattu sanookin, että naisen viisaudella huone (perhe) rakennetaan. Pyri ymmärtämään, että olette erilaisia, pyri näkemään, että mies ei aina osaa asettua naisen rooliin, eikä näin ollen osaa huomioida naisen tunteita / käsitellä naista oikein, mutta voithan kuitenkin ohjata miestäsi tässä. Pyri aina toimimaan viisaasti ja rakentavasti kaikissa tilanteissa, mutta erityisesti tahtoisin sinun ymmärtävän, että on olemassa myös hengellistä viisautta. Hengellisesti viisaat naiset, ovat todella viisaita ja saavat paljon hyvää aikaan perheissään. Heidän viisaudellaan pysyy pystyssä koko perhe ja he ovat juuri se tukeva runko, jonka koko rakennus tarvitsee. Olet nyt selvästikin tekemissä sellaisen asian kanssa, jolle et voi itse yhtään mitään. Luovuta tämä asia Jumalalle, anna se pois, kerro se hänelle, niin kuin Hanna aikoinaan itki ja rukoili ja jätti sitten koko asian Jumalan ratkaistavaksi. USKO minua, kun sanon, että Jumala näkee sinun tilanteesi ja kuulee sinun rukouksesi. Hän tietää sen tuskan, joka sinulla on asian suhteen ja hänellä on siihen myös lääke ja ratkaisu. Et voi nyt itse auttaa itseäsi, et voi muuttaa itseäsi, etkä miestäsi, mutta Jumalalle ei mikään ole mahdotonta. Jumala voi tehdä sen työn miehessäsi, johon sinä et pysty, jätä siis se työ hänelle.

Vain Jumala voi muuttaa meidän sydämemme ja osoittaa meille, missä olemme toimineet väärin. Jumala voi myös nostaa sinut tämän asian yläpuolelle, se on mahdollista, mutta pyydän sinua antamaan tämän asian Jumalalle. Vuodata sydämesi hänelle ja tee se vaikka joka päivä. Älä laiminlyö rukoushetkiäsi, vaan mene kammioosi ja kohtaa hänet, vaikka päivittäin. Usko minua, niin sieltä saat avun ja voiman jatkaa. Ala rukoilla säännöllisesti myös miehesi puolesta, siunaa häntä ja vie hänet Jumalan kasvojen eteen. Pyydä Jumalaa auttamaan miestäsi toimimaan kaikessa oikein ja näkemään, ne asiat, joissa hän on ehkä toiminut väärin. Tee näin säännöllisesti, mutta älä yritä itse muuttaa miestäsi, se ei onnistu. Vain Jumala voi saada meidät katumaan syntejämme ja Jumala voi osoittaa meille, miten väärin olemme toimineet, itse emme aina kykene huomaamaan virheitämme. Rukoile, rukoile ja jätä asiat Jumalan hoidettaviksi, siinä on minun ohjeeni nyt sinulle.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Nainen on aina se heikompi osapuoli joka menee herkästi rikki ja siksi miehen tehtävä ja rooli suhteessa on aina vastuullisempi. Toivon, että miehesi oppii ymmärtämään tämän, eikä leiki tunteillasi. Totuus on se, että miehen tulisi PYSTYÄ pitämään puolisonsa onnellisena ja kaikin puolin henkisesti terveenä / hyvin voivana. Tiedän naisia, jotka käyvät itkemässä asioitaan ystävilleen, tai seurakunnan sielunhoitajille, jopa pastoreille. Näin ei ole koskaan tarkoitettu ja tällainen on jo aika noloakin, jos mies ei perheen päänä ja hengellisenä johtajana pysty hoitamaan naisensa sielua ja ratkaisemaan perheen ongelmia. Tuntuu todella tyhmältä, että sivullisten täytyy puuttua tilanteeseen ja ryhtyä auttamaan, antamaan ohjeita ja kuuntelemaan, kun oma mies vetäytyy ja ryhtyy heittelemään kivillä. Hänen tehtävänsä olisi ottaa syliin, pyyhkiä kyyneleet ja sanoa ne oikeat sanat, jotka ovat palsamia haavoihin. Moni tilanne ratkeisi sillä, että ottaisi heti lähtökohdittain oikean asenteen ja huomaisi, mistä kenkä puristaa. Rakastavalla ja joustavalla, toisen huomioon ottavalla asenteella, tilanteet ratkaistaisiin hetkessä ja kaikki olisi taas hyvin. Mitään soppaa ei pääsisi syntymään, mutta kovat väärät sanat, itsepäisyys ja oikeassa olemisen tarve puolestaan voivat johtaa tilanteet kokonaan umpikujaan ja jopa vuosien kriiseihin. No, ehkä meillä kaikilla on oppimista tässä asiassa.

Ihmettelet sitä, ettei miehesi kadu ja koe vääräksi sitä, että teki haureuden syntejä menneisyydessään, vaan katsoo näiden asioiden olevan vain osa elämän kokemusta. Valitettavasti monet ajattelevat samoin, eivätkä jotenkin pysty katumaan tekojaan, vaan pitävät niitä jopa jollain tavalla meriitteinä. Yleensä kuitenkin uskossaan kasvanut henkilö katuu menneisyyttä ja pitää sitä tappiona, häpeää sitä ja ymmärtää, miten paljon on mennyt rikkomaan, sekä Jumalaa, että ihmisiä vastaan. Kuitenkin vain Jumala voi viedä meidät katumaan entisiä syntejämme, itse emme osaa edes sitä, eikä siinä auta sekään, että joku osoittaa niitä ja pyytää katumaan. Silloin kun Jumala painaa sormensa näihin asioihin, tulee katumisen aika ja se onkin sitten todellinen nollaus ja elämän uudelleen arviointi. Monille se on hengellisen kriisi, kun ymmärtää, miten väärin on elänyt ja miten paljon on tuhlannut, miten moni joutuu kärsimään niistä teoista, joita on tehnyt ja kuinka on menettänyt myös oman puhtautensa. Ei Jumala syytä meitä menneistä synneistä, eikä meillä ole mitään rangaistusta niistä, mutta onhan meidän nyt sentään ymmärrettävä, että ne asiat ovat tappiota, eivätkä meriittejä.

Kehotan sinua nyt kuitenkin toimimaan viisaasti tässä asiassa. Raamattu sanookin, että naisen viisaudella huone (perhe) rakennetaan. Pyri ymmärtämään, että olette erilaisia, pyri näkemään, että mies ei aina osaa asettua naisen rooliin, eikä näin ollen osaa huomioida naisen tunteita / käsitellä naista oikein, mutta voithan kuitenkin ohjata miestäsi tässä. Pyri aina toimimaan viisaasti ja rakentavasti kaikissa tilanteissa, mutta erityisesti tahtoisin sinun ymmärtävän, että on olemassa myös hengellistä viisautta. Hengellisesti viisaat naiset, ovat todella viisaita ja saavat paljon hyvää aikaan perheissään. Heidän viisaudellaan pysyy pystyssä koko perhe ja he ovat juuri se tukeva runko, jonka koko rakennus tarvitsee. Olet nyt selvästikin tekemissä sellaisen asian kanssa, jolle et voi itse yhtään mitään. Luovuta tämä asia Jumalalle, anna se pois, kerro se hänelle, niin kuin Hanna aikoinaan itki ja rukoili ja jätti sitten koko asian Jumalan ratkaistavaksi. USKO minua, kun sanon, että Jumala näkee sinun tilanteesi ja kuulee sinun rukouksesi. Hän tietää sen tuskan, joka sinulla on asian suhteen ja hänellä on siihen myös lääke ja ratkaisu. Et voi nyt itse auttaa itseäsi, et voi muuttaa itseäsi, etkä miestäsi, mutta Jumalalle ei mikään ole mahdotonta. Jumala voi tehdä sen työn miehessäsi, johon sinä et pysty, jätä siis se työ hänelle.

Vain Jumala voi muuttaa meidän sydämemme ja osoittaa meille, missä olemme toimineet väärin. Jumala voi myös nostaa sinut tämän asian yläpuolelle, se on mahdollista, mutta pyydän sinua antamaan tämän asian Jumalalle. Vuodata sydämesi hänelle ja tee se vaikka joka päivä. Älä laiminlyö rukoushetkiäsi, vaan mene kammioosi ja kohtaa hänet, vaikka päivittäin. Usko minua, niin sieltä saat avun ja voiman jatkaa. Ala rukoilla säännöllisesti myös miehesi puolesta, siunaa häntä ja vie hänet Jumalan kasvojen eteen. Pyydä Jumalaa auttamaan miestäsi toimimaan kaikessa oikein ja näkemään, ne asiat, joissa hän on ehkä toiminut väärin. Tee näin säännöllisesti, mutta älä yritä itse muuttaa miestäsi, se ei onnistu. Vain Jumala voi saada meidät katumaan syntejämme ja Jumala voi osoittaa meille, miten väärin olemme toimineet, itse emme aina kykene huomaamaan virheitämme. Rukoile, rukoile ja jätä asiat Jumalan hoidettaviksi, siinä on minun ohjeeni nyt sinulle.

Lue lisää

Eikö toi mustasukkaisuus ole enemmänkin sairaus, johon pitäis hakea lääkitys. Varsinkin, jos pitää miettiä, että mitä on sattunut 100v sitten

No ei siinä varmaan tuu mieleen maksamattomat laskut kun.... Joo, ei saa kiristääkkään. Aika outoa sekin, kuka niin tekee ja miten se toimii...

dvcew kirjoitti:

No ei siinä varmaan tuu mieleen maksamattomat laskut kun.... Joo, ei saa kiristääkkään. Aika outoa sekin, kuka niin tekee ja miten se toimii...

heheeehhh hohhhoooooo

: D kiitos tästä, kaiken paatoksen keskellä oli mukava muistella että kyllähän tuota nokkelaa huumoria ja sanailua on ollut kunnon aikaan. Nykyjäänhän kaikki on paljon rivompaa eikä arvailulle jää tilaa.
Kyllä ihmisen on hyvä kyseenalaistaa asioita läpi elämänsä eikä niellä kaikkea ainoana totuutena. Niin tekevät robotit. Ja jos yksi totuus olisi totta niin kylläpä paljon ihmisiä jäisi porttien ulkopuolelle. Eikä toisen totuus voi koskaan olla oma totuus ja juuri senkin vuoksi ei absoluuttista totuutta ole ja siksikin vuorovaikutuksen olis hyvä olla ajatusten vaihtoa, ei ulkoapäin syötettyjä arvoja.
Käyhän sekin jos joku niin haluaa tehdä. Suurta eripuraa syntyy kuitenkin silloin kun omat "totuudet" syötetään muille.
Tokkopa moni edes kestää kyseenalaistamista ja sen vuoksi huumorilinjalla on henkevämpää olla. Siitä tulee oikeasti hyvä mieli : ))

lisää keveyttä kirjoitti:

: D kiitos tästä, kaiken paatoksen keskellä oli mukava muistella että kyllähän tuota nokkelaa huumoria ja sanailua on ollut kunnon aikaan. Nykyjäänhän kaikki on paljon rivompaa eikä arvailulle jää tilaa.
Kyllä ihmisen on hyvä kyseenalaistaa asioita läpi elämänsä eikä niellä kaikkea ainoana totuutena. Niin tekevät robotit. Ja jos yksi totuus olisi totta niin kylläpä paljon ihmisiä jäisi porttien ulkopuolelle. Eikä toisen totuus voi koskaan olla oma totuus ja juuri senkin vuoksi ei absoluuttista totuutta ole ja siksikin vuorovaikutuksen olis hyvä olla ajatusten vaihtoa, ei ulkoapäin syötettyjä arvoja.
Käyhän sekin jos joku niin haluaa tehdä. Suurta eripuraa syntyy kuitenkin silloin kun omat "totuudet" syötetään muille.
Tokkopa moni edes kestää kyseenalaistamista ja sen vuoksi huumorilinjalla on henkevämpää olla. Siitä tulee oikeasti hyvä mieli : ))

Lue lisää

On se niin... huumoria tarvitaan ja nykyhuumori on, niin kuin sanoit aika rivoa. Ehkä se kertoo osaltaan myös nykyajan arvoista. Totuuksia on aina ollut useita ja lisää sen kun vaan tulee. Niitä on kohtaa niin paljon, ettei siitä kukaan ota selvää, paitsi se, joka tahtoo pysyä totuudessa. Siinä se salaisuus onkin ja se, joka pysyy totuudessa tietää, mikä on Jumalan tahto, koska totuus asuu hänessä itsessään. Kahta toisiaan vastaan olevaa totuutta ei ole, vaan silloin joku on aina väärässä.

Unohtamatta sitä, mitä olen aiemmin kirjoittanut aiheesta, on todettava, että kokonaan puhtoisia pulmusia on aika vähän. Seurustelu tietyllä tavalla kuuluu nuoruuteen ja aika harva löytää puolison ihan ekalla yrittämällä. Monesti on niinkin, ettei mitään puolisoa edes etsitä, vaan halutaan vain seurustella jonkun kanssa, ellei muusta syystä, niin siitä, että kaikki muutkin niin tekevät. Näissä suhteissa sitten moni ehtii kokeilla yhtä, jos toista seksiin liittyvää. Nostan todella hattua niille nuorille, jotka pystyvät tänä päivänä säilyttämää seksuaalisen koskemattomuutensa avioliittoon, jos ovat libidoltaan normaaleja. Riippuu myös paljon siitä, millaisen kasvatuksen nuori on saanut, eli mikä on lähtökohtainen arvomaailma ja elämisen malli. Vanhemmilla on tässä suuri vastuu, että osaavat ohjata oikein lapsiaan ilman, että rajoittavat ja sitovat väärällä tavalla. Asioista täytyy pystyä puhumaan oikeaan aikaan ja ohjeita täytyy antaa, vaikka vastaanotto olisikin joskus huono. Moni nuori kiittää jälkeenpäin vanhempiaan hyvästä kasvatuksesta ja siitä, että vanhemmat ohjasivat vaikeissakin asioissa. On niitäkin, jotka ihmettelevät, että miksi kukaan ei opettanut ja kertonut koskaan yhtään mitään. Mitä useampi seurustelu suhde nuorella on, sitä suurempi riski on sillä, että rajat ja estot häviävät vähän kerrallaan. Sama koskee pitkiä seurustelu suhteita.


On tietenkin mahdollista, että se ensimmäinen suhde, on heti se oikea ja päättyy avioliittoon. Näitä on vain valitettavan harvassa ja voisi kait sanoa, että ilman aktiivista ohjausta, moni nuori kokee olevansa kuin sokkona viidakossa ja hapuilee sinne tänne, etsien sitä oikeaa. Joku sen voi kerralla löytää ja varjeltua monilta harharetkiltä, mutta lähtökohdittain kukaan ei ole yhtään sen viisaampi, vaan toiselle se onni / johdatus vain osuu kohdalle heti, toisille myöhemmin. Joku voi kokea, että kaikki meni niin puhtaasti ja mitään seksiin liittyvää ei tapahtunut ennen avioliittoa kenenkään kanssa ja toinen taas kompastelee. Totuus on kuitenkin se, että tietyissä olosuhteissa me kaikki voimme epäonnistua ihan kaikessa. Ajatellaan tilanne, että kaksi nuorta aikuista seurustelee ja kemiat sattuvat toimimaan, hormoonit hyrräämään jne. On melkein mahdottomuus olettaa, ettei minkään tasoista rajojen ylitystä tapahdu, jos suhde jatkuu pitkään. Sanoisin, että ainut keino, millä rajat saadaan pidettyä, on se, että tehdään lähtökohdittain kahdenkeskinen sopimus, jossa sovitaan rajat. Mikäli on sovittu, että kumpikaan ei koske toistaan vyötärön alapuolelle, niin monesti se vain toimii ja tätä rajaa ei silloin ylitetä. Ellei mitään ole puhuttu ja raja menee siinä, missä nyt sattuu hyvältä tuntumaan, karkaa mopo melko varmasti. Lähtökohdittain naisen on helpompi pitää rajat, mutta siinä vaiheessa, jos mies herättää naisen tiikerin, ei nainen enää kykene pitämään rajoja. Lähtökohtainen sopiminen rajoista yleensä auttaa tässäkin tapauksessa.


Pelkkä suuteleminen saa jo aikaan melkoista säpinää molemmissa osapuolissa ja yleensä se suuteleminen on vähintä, mitä suhteessa joka tapauksessa tehdään. Naiselle suuteleminen voi merkitä enemmän kuin miehelle, koska nainen kaipaa suhteelta aina romantiikkaa ja itse asiassa naisen huulet, ovat paljon herkemmät kuin miehen. Siksi varsinkin nainen voi suutelussa kokea tietynlaista emotionaalista mielihyvää ja tyydytystä. On jopa tutkittu, että naiselle ensisuudelma, on paljon suurempi kokemus kuin ensimmäinen yhdyntä. Myös mies voi nauttia suutelusta, jos se osa alue parilla toimii. Suutelu ja toistensa hyväily, rajojen puitteissa, pitää sisällään jo valtavan tunne latauksen ja on romantiikkaa parhaimmillaan. Kaikki, mitä tehdään tästä eteenpäin, on periaatteessa turhaa ja loukkaa molempien osapuolten koskemattomuutta. On sääli, että monet nuoret rikkovat rajoja. Tällä tavoin he pilaavat jotain todella kaunista ja periaatteessa aivan turhaan, koska romantiikka parhaimmillaan voi voittaa jopa seksin (tai ainakin melkein : ) Ne parit, jotka ovat jo varmoja siitä, että menevät avioon ja kenties jo suunnittelevat häitään ym. voivat kokea loppuajan todella vaikeaksi rajojen suhteen ja hyvin usein tässä vaiheessa tuleekin niitä rajojen ylityksiä. Siksi voi kait sanoa, että aika harva pari menee avioon täysin “puhtaana pulmusena”.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Unohtamatta sitä, mitä olen aiemmin kirjoittanut aiheesta, on todettava, että kokonaan puhtoisia pulmusia on aika vähän. Seurustelu tietyllä tavalla kuuluu nuoruuteen ja aika harva löytää puolison ihan ekalla yrittämällä. Monesti on niinkin, ettei mitään puolisoa edes etsitä, vaan halutaan vain seurustella jonkun kanssa, ellei muusta syystä, niin siitä, että kaikki muutkin niin tekevät. Näissä suhteissa sitten moni ehtii kokeilla yhtä, jos toista seksiin liittyvää. Nostan todella hattua niille nuorille, jotka pystyvät tänä päivänä säilyttämää seksuaalisen koskemattomuutensa avioliittoon, jos ovat libidoltaan normaaleja. Riippuu myös paljon siitä, millaisen kasvatuksen nuori on saanut, eli mikä on lähtökohtainen arvomaailma ja elämisen malli. Vanhemmilla on tässä suuri vastuu, että osaavat ohjata oikein lapsiaan ilman, että rajoittavat ja sitovat väärällä tavalla. Asioista täytyy pystyä puhumaan oikeaan aikaan ja ohjeita täytyy antaa, vaikka vastaanotto olisikin joskus huono. Moni nuori kiittää jälkeenpäin vanhempiaan hyvästä kasvatuksesta ja siitä, että vanhemmat ohjasivat vaikeissakin asioissa. On niitäkin, jotka ihmettelevät, että miksi kukaan ei opettanut ja kertonut koskaan yhtään mitään. Mitä useampi seurustelu suhde nuorella on, sitä suurempi riski on sillä, että rajat ja estot häviävät vähän kerrallaan. Sama koskee pitkiä seurustelu suhteita.


On tietenkin mahdollista, että se ensimmäinen suhde, on heti se oikea ja päättyy avioliittoon. Näitä on vain valitettavan harvassa ja voisi kait sanoa, että ilman aktiivista ohjausta, moni nuori kokee olevansa kuin sokkona viidakossa ja hapuilee sinne tänne, etsien sitä oikeaa. Joku sen voi kerralla löytää ja varjeltua monilta harharetkiltä, mutta lähtökohdittain kukaan ei ole yhtään sen viisaampi, vaan toiselle se onni / johdatus vain osuu kohdalle heti, toisille myöhemmin. Joku voi kokea, että kaikki meni niin puhtaasti ja mitään seksiin liittyvää ei tapahtunut ennen avioliittoa kenenkään kanssa ja toinen taas kompastelee. Totuus on kuitenkin se, että tietyissä olosuhteissa me kaikki voimme epäonnistua ihan kaikessa. Ajatellaan tilanne, että kaksi nuorta aikuista seurustelee ja kemiat sattuvat toimimaan, hormoonit hyrräämään jne. On melkein mahdottomuus olettaa, ettei minkään tasoista rajojen ylitystä tapahdu, jos suhde jatkuu pitkään. Sanoisin, että ainut keino, millä rajat saadaan pidettyä, on se, että tehdään lähtökohdittain kahdenkeskinen sopimus, jossa sovitaan rajat. Mikäli on sovittu, että kumpikaan ei koske toistaan vyötärön alapuolelle, niin monesti se vain toimii ja tätä rajaa ei silloin ylitetä. Ellei mitään ole puhuttu ja raja menee siinä, missä nyt sattuu hyvältä tuntumaan, karkaa mopo melko varmasti. Lähtökohdittain naisen on helpompi pitää rajat, mutta siinä vaiheessa, jos mies herättää naisen tiikerin, ei nainen enää kykene pitämään rajoja. Lähtökohtainen sopiminen rajoista yleensä auttaa tässäkin tapauksessa.


Pelkkä suuteleminen saa jo aikaan melkoista säpinää molemmissa osapuolissa ja yleensä se suuteleminen on vähintä, mitä suhteessa joka tapauksessa tehdään. Naiselle suuteleminen voi merkitä enemmän kuin miehelle, koska nainen kaipaa suhteelta aina romantiikkaa ja itse asiassa naisen huulet, ovat paljon herkemmät kuin miehen. Siksi varsinkin nainen voi suutelussa kokea tietynlaista emotionaalista mielihyvää ja tyydytystä. On jopa tutkittu, että naiselle ensisuudelma, on paljon suurempi kokemus kuin ensimmäinen yhdyntä. Myös mies voi nauttia suutelusta, jos se osa alue parilla toimii. Suutelu ja toistensa hyväily, rajojen puitteissa, pitää sisällään jo valtavan tunne latauksen ja on romantiikkaa parhaimmillaan. Kaikki, mitä tehdään tästä eteenpäin, on periaatteessa turhaa ja loukkaa molempien osapuolten koskemattomuutta. On sääli, että monet nuoret rikkovat rajoja. Tällä tavoin he pilaavat jotain todella kaunista ja periaatteessa aivan turhaan, koska romantiikka parhaimmillaan voi voittaa jopa seksin (tai ainakin melkein : ) Ne parit, jotka ovat jo varmoja siitä, että menevät avioon ja kenties jo suunnittelevat häitään ym. voivat kokea loppuajan todella vaikeaksi rajojen suhteen ja hyvin usein tässä vaiheessa tuleekin niitä rajojen ylityksiä. Siksi voi kait sanoa, että aika harva pari menee avioon täysin “puhtaana pulmusena”.

Lue lisää

jatkuu..

Kuten jo kirjoitin, niin on paljon niitäkin suhteita, jotka eivät johda liittoon, mutta rajat ovat paukkuneet pahemman kerran. Olo voi olla likainen ja sydän rikki, tuntuu pahalta, että mentiin liian pitkälle ja varsinkin naiselle se voi olla monesti kova pala. On kuitenkin hyvä muistaa, että täydellisiä onnistujia on harvassa. Virheistä voi aina oppia, niitä ei kannata toistaa ja Jumalan edessä kaiken saa aina aloittaa alusta. Tulevan kumppanin kanssa kannattaa aina puhua asiat mahdollisimman rehellisesti halki ja tuskinpa löydät kuitenkaan sitä kokonaan puhtoista pulmusta itsekään, joten molemminpuolinen ymmärrys / anteeksianto on silloin hyvinkin mahdollista. Kenelläkään ei ole varaa puhua kovia sanoja tässä suhteessa, koska onnistujakin saa kiittää vain Jumalaa, että Hän on varjellut ja johdattanut. Raamatussa meille kerrotaan, millainen on hyvä vaimo ja saman voi varmasti soveltaa myös mieheen. Siellä sanotaan puolisosta, että joka löytää hyvän puolison, on sen arvo helmiäkin arvokkaampi. Varmasti helmet olivat kalliita, mutta niillä oli myös symbolista arvoa tuohon aikaan ja ne kertoivat mm. koskemattomuudesta. Totuus on se, että vaikka me epäonnistuisimme pahastikin ja kompuroisimme, niin joku voi silti saada sinusta hyvän puolison ja sillä asialla on valtavan suuri arvo ja siunaus. Sanon että harvalla, on tänä päivänä koskematonta puolisoa, harvalla on puolisoa, joka olisi kokonaan onnistunut, mutta vielä harvinaisempaa on se, että saa hyvän puolison. Sen arvo on paljon kalliimpi kuin minkään muun.


Siksi sanon, että vaikka olisimmekin epäonnistuneet, niin meillä on kuitenkin mahdollisuus olla se hyvä puoliso / kumppani, jonka arvo on valtavan suuri. Moni mies ja nainen olisi tänä päivänä valmis vaihtamaan sen onnistuneen kumppaninsa hyvään puolisoon, joka on epäitsekäs, joka rakastaa, huolehtii, hoitaa, hellii, pitää hyvää huolta, on uskollinen, ja hyvä isä / äiti jne. Tällaisia puolisoja tarvitaan ja nämä ovat niitä todellisia arvoja, joilla perheet pysyvät kasassa, joissa ei olla onnettomia ja joista voi kasvaa myös lisää kunnollisia vastuunkantajia.

Hah, laskuista puhuminen seksin aikana..... mutta toi friikki pitäs polttaa roviolla....

Nainen sanoi,että mies oli ihan erilainen,kuin mihin oli tutustunut. ("joku hiivatin hullu")

AVIOLIITTO PELIÄ

Aivan kuin jalkapallo-ottelussa avioliitossa ovat tietyt säännöt, joita tulee noudattaa. Eihän siitä mitään tule, jos jalkapallo-ottelussa joku pelaajista
ottaa pallon käsiinsä ja kuljettaa sen vastapuolen maaliin; tulee varmasti
hylätty suoritus ja pelaaja komennetaan kentän laidalle!

Aivan samoin seurustelussa ja avioliitossa on tietyt kirjoitetut ja kirjoittamattomat
säännöt, joita tulee noudattaa, ettei tule komennetuksi kentän laidalle. Mutta
se ero seurustelun ja avioliiton sääntöjen noudattamisessa verrattuna
jalkapallo-otteluun, että molemmat ovat voittajia, kun suhteen sääntöjä on
noudatettu sydämestään oikein.

niih... se on tosiaan tuomari, joka sanoo viimeisen sanan, kun sääntöjä on rikottu. Yleensä siinä on sitten molemilla kuvioissa omat asianajajat : )

Montako tapausta tiedät ettei elimet ole sopineet yhteen?
Enpä viitsisi kehuskella seksikokemuksilla 13 vuotiaana, jos niitä sullakaan oikeasti on, tuskin.

Surullista. Joskus voi tosiaan käydä noinkin, mutta pari sanaa kuitenkin tahtoisin sanoa sinulle. Ensinnäkin tuntuu siltä, että miehesi ei ole/ ollut ihan terveimmästä päästä kaveri ja toisekseen minua mietityttää tuon miehen Jumala suhde. Tämä on yksi tärkeimmistä asioista, jota kannattaa tarkkailla, suhteen edetessä. Ihan sama, miten paljon tekee mieli seksiä ja kiire on tietty naimisiin, ettei lipsahda, mutta mikäli on vähänkään havaittavissa, että jommankumman Jumala suhde on pluffia, tai muuten pinnallista, niin kannattaa kyllä harkita tarkkaan, suhteen jatkamista. Tiedän erään parin, joka meni myös naimisiin heti, kun se vain suinkin oli mahdollista. Sivullisena kiinnitin huomiota suhteen etenemiseen ja keskustelinkin asiasta vaimoni kanssa. Olimme molemmat sitä mieltä, että suhde ei välttämättä tule toimimaan ja huomasimme, että seksi oli todennäköisesti suurin syy naimisiin menoon. Suhteesta tuli täysi fiasko. Samoin kävi erään toisen, joka myös jopa varoituksista huolimatta meni suin päin naimisiin ulkomaalaistaustaisen miehen kanssa. Mikään varoittelu ei auttanut ja lopputuloksen voitte arvata. Rukoilit kovasti, että seksi lähtisi sujumaan, mutta rukoilitko kovasti, ennen kuin menitte yhteen? Asetitko Jumalalle merkkejä ja halusiko olla tosi varma johdatuksen suhteen, ennen avioitumista? Voihan olla, että teit juuri näin ja silti kaikki meni pieleen. Tuntuu pahalta puolestasi ja tiedän valitettavasti monia, joilla on käynyt huonosti kumppanin valinnan suhteen. Joskus se on ennalta nähtävissä, joskus taas ei ja muutoksia voi tapahtua myös suhteen aikana, joten mikään ei ole koskaan täysin varmaa. Jälkiviisaana voisin kuitenkin sanoa, että sen virheen teit, että suostuit mukaan sairaisiin leikkeihin. Sinuna en olisi hyväksynyt niitä lainkaan, mutta olisiko se sitten auttanut, sitä en tiedä.

Ota kuitenkin huomioon, että on niitäkin, joiden puolisot esim. kuolevat nuorena, tai vammautuvat pahasti. On myös mahdollista, että joku sairastuu niin vakavasti, että ei kykene harrastamaan seksiä lainkaan. Entäs sitten ne suhteet, joissa erotaan, petetään, jätetään ja luovutaan uskosta, vaikka kaikki piti olla niin hyvin. Vastuu on meillä ihmisillä itsellämme, ei Jumalalla. Olen itse onnellisesti aviossa ja minulla on perhe, mutta entä jos lankeaisin ja pettäisin puolisoani? Eihän vaimo voisi asialle mitään, eikä hän olisi syyllinen siihen, Jumalaakaan ei voisi syyttää. Kuka on syyllinen silloin? Minä itse ja tässä se ongelma juuri onkin, koska meillä itsellämme on vastuu siitä miten toimimme. Miehesi ei toiminut sinua kohtaan oikein ja ajauduitte eroon. Syy ei ole Jumalan, sinun, eikä Raamatun opetuksen, sen paremmin kuin seurakunnan, tai vanhempiesi kasvatuksen tms. Ei, vaan syyllinen on sinun puolisosi, joka toimi alusta pitäen väärin ja hänhän teki suorastaan petoksen sinua kohtaan, kun ei kertonut oudoista perversioistaan ja pakkomielteistään. Tiedätkös, että minun tuttavani meni naimisiin miehen kanssa, joka ilmoitti hänelle myöhemmin, että pitääkin pojista. Tunnen myös tapauksen, jossa avioliiton jälkeen ilmeni, että mies on maanisdepressiivinen ja lääkäri kehotti naista eromaan, koska mies oli vaarallinen. Muistan myös erään ihanan pariskunnan, jossa hyvin pian avioliiton jälkeen kävi niin, että mies kuoli tapaturmaisesti. Lähellämme on monia naisia ja miehiäkin, jotka ovat tulleet petetyiksi ja jätetyksi. Olemme molemmat, vaimo ja minä pitäneet yhteyttä useisiin tällaisiin henkilöihin. Ymmärrätkö mitä haluan keroa sinulle? Sitä vaan, että näissä puolison valinta asioissa ei aina osu kohdalleen, eikä se auta, vaikka testailtaisiin etukäteenkin. Kaikki voi mennä pieleen vielä monta kertaa jälkikäteenkin ja yhtä hyvin suhde voi alkaa huonosti, näyttää pahalta, mutta korjaantua loppua kohden.

Mikään ei ole niin tärkeää kuin varmistua siitä, että Jumalan johdatus on suhteen takana, mutta usko huviksesi, että sekään ei takaa mitään. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että me ihmiset emme suostu kantamaan omaa vastuutamme suhteissa, vaan toimimme väärin, teemme syntiä, sekä Jumalaa, että puolisomme kohtaan. Surullista, mutta toivottavasti löydät uuden kaverin, joka osaa kantaa vastuunsa ja pitää sinusta hyvää huolta.

Älä hyvä mies kuvittele, että tässä kukaan homosuhteista on puhunutkaan!

"Ei kaikkien vehkeet ja tavat sovi yhteen"

Eipä, pippeli on pissimistä ja pylly kakkaamista varten.

voi jukranpuju

Mies olkoon naiselle alamainen, niinhän raamattukin opettaa.
Nainen on raamatun mukaan perheen pää, tämäkin on hyvä kaikkien muistaa.

Pakko sanoa, että minun on osittain vaikea uskoa kaikkea, mitä kirjoitat, mutta en silti halua vastaankaan väittää. Ihmettelen vaan monia asioita ja erityisesti sitä, että miten ihmeessä ihastuit ja koit niin oikeaksi miehen, jolla oli selvästi vahva alistava ja dominoiva ote sinuun? Ei minun vaimoani ainakaan vietäisi mihinkään sm juttuihin, eikä mihinkään muuhunkaan, josta hän ei pitäisi. Lapsien teolla painostaminen ja sinun salainen ehkäisysikin kertoo siitä, että miehelläsi oli aivan hirvittävä ote sinuun. Et uskaltanut laittaa avoimesti hanttiin ja sanoa omaa vahvaa mielipidettäsi tuohon lapsi asiaan, vaan käytit salaa ehkäisypillereitä. Tämä ja nuo vastenmieliset seksi leikit kertovat siitä, ettei suhteenne ollut avoin, tasapuolinen ja rehellinen, vaan perustui valheeseen. Mikäli miehelläsi oli noin vahva ote sinuun, niin tuskin pystyit olemaan oma itsesi monessa muussakaan asiassa ja tämä osaltaan kertoo, että suhteenne ontui alusta pitäen pahemman kerran. En minä ainakaan menisi naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jonka seurassa en voisi olla ihan just sitä mitä olen. Minusta ja vaimostani ainakin tuntuu hyvältä juuri se, että voimme olla niin avoimen rehellisesti juuri sitä mitä olemme, eikä kummankaan tarvitse esittää yhtään mitään. Olo on tosi turvallinen ja rento, eikä kummallakaan ole pienintäkään pelkoa siitä, ettei olisi hyväksytty omana itsenään. Nämä ovat toimivan suhteen peruskiviä ja hiukan minua ihmetyttää, että miten tämä tilanne oli teidän kohdallanne. En kuitenkaan syytä, enkä soimaa sinua, vaan pikemminkin minua vain harmittaa sinun puolestasi ja suututtaa, että miehesi oli niin typerä kuin oli.

Hääyönne oli se mikä oli, mutta tarinassa, jonka kerroit on jotain sellaista, joka pistää miettimään. Kerrot, että mies oli väkevä Herran palvelija ja tosi uskovainen, mutta kuitenkin hänellä, mitä ilmeisimmin oli porno riippuvuus, josta sinä, joko tiesit, tai sitten et tiennyt. En usko, että kukaan omassa päässään saa rakennettua sadomasokistisia leikkejä ja mietittyä siihen tarvittavia välineitä ym. Onhan hänen täytynyt ottaa jostain mallia ja tutkia asiaa varsin tarkastikin, käydä alan liikkeissä ostamassa yhtä, jos toista jne. Oliko tämä kaikki sinulta salassa, vai tiesitkö tämän kaiken? Sanonpa vaan, että tämän kaltaisten asioiden kannattajat eivät voi olla aidosti mitään väkeviä Herran palvelijoita ja luulisi, että näytteleminenkin olisi raskasta pidemmän päälle. Olitko / olitteko te todella tosissanne uskonne kanssa, vai oliko teillä jokin yhteinen kompromissi esim. pornon suhteen, tai olitko tosiaan niin sinisilmäinen, että miehesi sai narutettua sinua, näyttelemällä suurta Jumalan miestä, vaikka eli synnissä? Näitä asioita mietin, kun jotenkin ihmettelen, että kaikki tuli sinulle yllätyksenä, vaikka aivan takuulla miehesi eli synnissä riippuvuutensa kanssa jo ennen avioitumistakin ja lisäksi hän oli perverssi. Eikö tämä perverssi ominaisuuskaan noussut missään vaiheessa pintaan seurustellessa, eli tuliko koskaan sellainen olo, että hälytyskellot soivat tms.?

Psalmi50.15 kirjoitti:

Pakko sanoa, että minun on osittain vaikea uskoa kaikkea, mitä kirjoitat, mutta en silti halua vastaankaan väittää. Ihmettelen vaan monia asioita ja erityisesti sitä, että miten ihmeessä ihastuit ja koit niin oikeaksi miehen, jolla oli selvästi vahva alistava ja dominoiva ote sinuun? Ei minun vaimoani ainakaan vietäisi mihinkään sm juttuihin, eikä mihinkään muuhunkaan, josta hän ei pitäisi. Lapsien teolla painostaminen ja sinun salainen ehkäisysikin kertoo siitä, että miehelläsi oli aivan hirvittävä ote sinuun. Et uskaltanut laittaa avoimesti hanttiin ja sanoa omaa vahvaa mielipidettäsi tuohon lapsi asiaan, vaan käytit salaa ehkäisypillereitä. Tämä ja nuo vastenmieliset seksi leikit kertovat siitä, ettei suhteenne ollut avoin, tasapuolinen ja rehellinen, vaan perustui valheeseen. Mikäli miehelläsi oli noin vahva ote sinuun, niin tuskin pystyit olemaan oma itsesi monessa muussakaan asiassa ja tämä osaltaan kertoo, että suhteenne ontui alusta pitäen pahemman kerran. En minä ainakaan menisi naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jonka seurassa en voisi olla ihan just sitä mitä olen. Minusta ja vaimostani ainakin tuntuu hyvältä juuri se, että voimme olla niin avoimen rehellisesti juuri sitä mitä olemme, eikä kummankaan tarvitse esittää yhtään mitään. Olo on tosi turvallinen ja rento, eikä kummallakaan ole pienintäkään pelkoa siitä, ettei olisi hyväksytty omana itsenään. Nämä ovat toimivan suhteen peruskiviä ja hiukan minua ihmetyttää, että miten tämä tilanne oli teidän kohdallanne. En kuitenkaan syytä, enkä soimaa sinua, vaan pikemminkin minua vain harmittaa sinun puolestasi ja suututtaa, että miehesi oli niin typerä kuin oli.

Hääyönne oli se mikä oli, mutta tarinassa, jonka kerroit on jotain sellaista, joka pistää miettimään. Kerrot, että mies oli väkevä Herran palvelija ja tosi uskovainen, mutta kuitenkin hänellä, mitä ilmeisimmin oli porno riippuvuus, josta sinä, joko tiesit, tai sitten et tiennyt. En usko, että kukaan omassa päässään saa rakennettua sadomasokistisia leikkejä ja mietittyä siihen tarvittavia välineitä ym. Onhan hänen täytynyt ottaa jostain mallia ja tutkia asiaa varsin tarkastikin, käydä alan liikkeissä ostamassa yhtä, jos toista jne. Oliko tämä kaikki sinulta salassa, vai tiesitkö tämän kaiken? Sanonpa vaan, että tämän kaltaisten asioiden kannattajat eivät voi olla aidosti mitään väkeviä Herran palvelijoita ja luulisi, että näytteleminenkin olisi raskasta pidemmän päälle. Olitko / olitteko te todella tosissanne uskonne kanssa, vai oliko teillä jokin yhteinen kompromissi esim. pornon suhteen, tai olitko tosiaan niin sinisilmäinen, että miehesi sai narutettua sinua, näyttelemällä suurta Jumalan miestä, vaikka eli synnissä? Näitä asioita mietin, kun jotenkin ihmettelen, että kaikki tuli sinulle yllätyksenä, vaikka aivan takuulla miehesi eli synnissä riippuvuutensa kanssa jo ennen avioitumistakin ja lisäksi hän oli perverssi. Eikö tämä perverssi ominaisuuskaan noussut missään vaiheessa pintaan seurustellessa, eli tuliko koskaan sellainen olo, että hälytyskellot soivat tms.?

Lue lisää

Jatkuu...

Hienoa kuitenkin, jos olet löytänyt uuden kumppanin ja vielä hienompaa on se, jos olet kaiken tämän jälkeen vielä säilyttänyt uskosikin. Toivottavasti sinulla on myös seurakunta, jossa voit käydä ja myös käyt siellä. On mahdollista, että miehesi tulee uskoon ja yhtä mahdollista, ettei tule. Mikäli suhteessa ei ole ongelmia, niin mikäs siinä, et ainakaan huonompaan vaihtanut, joskaan en koskaan ole kehottamassa ketään eroamaankaan, sen paremmin kuin kivittämässä eronneita. Kirjoitat, että uskovien avioliitto ei aina onnistu ja ei uskovan kanssa voi onnistua paremminkin. Tämä on tietenkin sinun kokemuksesi nyt, koska sinulle on näin käynyt ja mikäs siinä toisaalta. Totta kai avioliitto voi onnistua ei uskovan kanssa ihan samalla tavalla, mutta se miksi se ei ole suotavaa, liittyy aivan eri juttuihin kuin siihen, miten arki ja seksi toimivat. Kyse on hengellisestä kuilusta, joka tulee ei uskovan ja uskovan välille, eikä tämä ole pieni ongelma, vaan pahimmassa tapauksessa se voi ajaa liiton karille. Aina näin ei ole, mutta pitkällä tähtäimellä jonkin tason ongelmia tulee joka tapauksessa, tai sitten kumppani tulee uskoon.

Ongelmat tulevat esiin yleensä viimeistään siinä vaiheessa, kun perustetaan perhe. Pareille voi tulla suuria näkemyseroja lasten kasvatuksen suhteen ja lisäksi vanhemman malli voi olla hyvinkin ristiriitainen, jos toinen pyrkii elämään Jumalan sanan mukaan, toinen puolestaan elää niin kuin maailmassa tavataan. Muitakin ongelmia voi tulla, mutta en nyt lähde mitään piruja tässä maalailemaan, vaan pidän molemmat peukut pystyssä, että kaikki menee hyvin. Mikäli tosissasi haluat voittaa miehesi Kristukselle, niin siihen voin antaa sinulle hyvän vinkin. Vinkki on sama, jonka annoin eräälle uskovalle tytölle, joka alkoi seurustella ei uskovaisen pojan kanssa. Poika ei halunnut tulla uskoon ja tyttö mietti, että mitä hän nyt tekee, jättääkö, vai ottaako. Hän tuli kysymään asiaa minulta ja uskon, että sain silloin taivaallista viisautta vastata hänelle. Sanoin, että älä jätä tuota poikaa, vaan ala elämää Jumalalle oikein tosissasi. Rukoile päivittäin ja tutki sanaa, pyri kohtaamaan Jumala, äläkä jätä seurakuntayhteyttäsi, vaan käy siellä säännöllisesti. Hae oma paikkasi seurakunnasta ja ryhdy palvelemaan Jumalaa, niin huomaat, että jotain tapahtuu. Tyttö noudatti ohjettani ja ei mennyt kauaa, kun poika tuli uskoon.

Ehdotan, että sinäkin toimisit tuon ohjeen mukaan. Miehesi tarkkailee sinua ja ellei hän löydä sinusta Kristuksen tuoksua, tai jos hän huomaa sinun elävän valheessa, tai kompromississa, niin et ikinä voita häntä Kristukselle. Eräs minulle tuttu uskovainen mies erosi jokunen vuosi sitten ja löysi sitten myöhemmin ihan kivan naisen, joka ei ollut uskossa. Mies oli jollain tavalla katkera Jumalalle, vaikka ei sitä ääneen sanonutkaan ja hänellä oli myös negatiivisia asenteita seurakuntaa kohtaan. Ehkä nämä asenteet johtuivat erosta, joka oli kipeä monella tavalla ja ehkä myös siitä, että hän koki jollain tasolla torjuntaa seurakunnasta, liittyen eroon tms. syitä voi olla monia. Nainen puolestaan oli hyvin kiinnostunut näkemään, miten uskovainen elää ja hän ihmetteli ääneen, että miksi tuo mies sanoo olevansa uskossa, mutta ei elä niin kuin uskovainen. Miksi hän ei käy seurakunnassa ja ole aidosti sitä mitä on, kun hän itse ei mitenkään koe sitä taakaksi, vaan hyväksyisi sen. Tuo nainen siis pettyi tähän mieheen, kun hän ei löytänyt hänestä sitä elämää, joka meissä tulisi olla. Tätä elämää sinun miehesi myös etsii sinusta ja jos hän sen sinusta löytää, niin uskon, että hän on myös valmis seuraamaan sitä samaa Jeesusta, jonka elämän hän sinussa näkee. Elä siis täysillä Herralle ja käy seurakunnassa, niin uskon, että voitat myös miehesi. Se mitä on tapahtunut menneisyydessä, ei ole ollut Jumalan tahto sinun elämässäsi, eikä Hän koskaan olisi toivonut sinulle mitään niin kipeää ja vaikeaa, mitä olet saanut kokea. Anna hänen parantaa sinun haavasi ja hoitaa sinun sydämesi jälleen ehjäksi. Rukoile ja tutki sanaa, niin Hän puhuu sinulle ja saat kohdata hänet. Hän voi tehdä sinut kokonaan ehjäksi ja uudeksi, jopa niin, että kaikki se pahakin, mitä olet kokenut aiemmin, kääntyy voitoksi.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Pakko sanoa, että minun on osittain vaikea uskoa kaikkea, mitä kirjoitat, mutta en silti halua vastaankaan väittää. Ihmettelen vaan monia asioita ja erityisesti sitä, että miten ihmeessä ihastuit ja koit niin oikeaksi miehen, jolla oli selvästi vahva alistava ja dominoiva ote sinuun? Ei minun vaimoani ainakaan vietäisi mihinkään sm juttuihin, eikä mihinkään muuhunkaan, josta hän ei pitäisi. Lapsien teolla painostaminen ja sinun salainen ehkäisysikin kertoo siitä, että miehelläsi oli aivan hirvittävä ote sinuun. Et uskaltanut laittaa avoimesti hanttiin ja sanoa omaa vahvaa mielipidettäsi tuohon lapsi asiaan, vaan käytit salaa ehkäisypillereitä. Tämä ja nuo vastenmieliset seksi leikit kertovat siitä, ettei suhteenne ollut avoin, tasapuolinen ja rehellinen, vaan perustui valheeseen. Mikäli miehelläsi oli noin vahva ote sinuun, niin tuskin pystyit olemaan oma itsesi monessa muussakaan asiassa ja tämä osaltaan kertoo, että suhteenne ontui alusta pitäen pahemman kerran. En minä ainakaan menisi naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jonka seurassa en voisi olla ihan just sitä mitä olen. Minusta ja vaimostani ainakin tuntuu hyvältä juuri se, että voimme olla niin avoimen rehellisesti juuri sitä mitä olemme, eikä kummankaan tarvitse esittää yhtään mitään. Olo on tosi turvallinen ja rento, eikä kummallakaan ole pienintäkään pelkoa siitä, ettei olisi hyväksytty omana itsenään. Nämä ovat toimivan suhteen peruskiviä ja hiukan minua ihmetyttää, että miten tämä tilanne oli teidän kohdallanne. En kuitenkaan syytä, enkä soimaa sinua, vaan pikemminkin minua vain harmittaa sinun puolestasi ja suututtaa, että miehesi oli niin typerä kuin oli.

Hääyönne oli se mikä oli, mutta tarinassa, jonka kerroit on jotain sellaista, joka pistää miettimään. Kerrot, että mies oli väkevä Herran palvelija ja tosi uskovainen, mutta kuitenkin hänellä, mitä ilmeisimmin oli porno riippuvuus, josta sinä, joko tiesit, tai sitten et tiennyt. En usko, että kukaan omassa päässään saa rakennettua sadomasokistisia leikkejä ja mietittyä siihen tarvittavia välineitä ym. Onhan hänen täytynyt ottaa jostain mallia ja tutkia asiaa varsin tarkastikin, käydä alan liikkeissä ostamassa yhtä, jos toista jne. Oliko tämä kaikki sinulta salassa, vai tiesitkö tämän kaiken? Sanonpa vaan, että tämän kaltaisten asioiden kannattajat eivät voi olla aidosti mitään väkeviä Herran palvelijoita ja luulisi, että näytteleminenkin olisi raskasta pidemmän päälle. Olitko / olitteko te todella tosissanne uskonne kanssa, vai oliko teillä jokin yhteinen kompromissi esim. pornon suhteen, tai olitko tosiaan niin sinisilmäinen, että miehesi sai narutettua sinua, näyttelemällä suurta Jumalan miestä, vaikka eli synnissä? Näitä asioita mietin, kun jotenkin ihmettelen, että kaikki tuli sinulle yllätyksenä, vaikka aivan takuulla miehesi eli synnissä riippuvuutensa kanssa jo ennen avioitumistakin ja lisäksi hän oli perverssi. Eikö tämä perverssi ominaisuuskaan noussut missään vaiheessa pintaan seurustellessa, eli tuliko koskaan sellainen olo, että hälytyskellot soivat tms.?

Lue lisää

Anteeksi kun puutun keskusteluunne, mutta ajattelin heittää tähän väliin pienen välikysymyksen...
Millä perustelet heterosuhteessa tapahtuvan anaaliseksin olevan syntiä?
Mielestäni yhteisymmärryksessä tapahtuva anaaliseksi ei voi olla syntiä, jos se tapahtuu avioliitossa miehen ja naisen välillä. Jos olet asiasta eri mieltä, niin haluaisin kuulla raamatulliset perusteet väitteellesi.

Välikysymys... kirjoitti:

Anteeksi kun puutun keskusteluunne, mutta ajattelin heittää tähän väliin pienen välikysymyksen...
Millä perustelet heterosuhteessa tapahtuvan anaaliseksin olevan syntiä?
Mielestäni yhteisymmärryksessä tapahtuva anaaliseksi ei voi olla syntiä, jos se tapahtuu avioliitossa miehen ja naisen välillä. Jos olet asiasta eri mieltä, niin haluaisin kuulla raamatulliset perusteet väitteellesi.

Lue lisää

Hiukan hankalia kyselet. Periaatteessahan se tuntuu ihan luonnottomalta tuo asia, mutta onhan se ilmeisesti yleistynyt jonkin verran. Muistelen, että joku amerikkalainen tutkimus osoitti, että noin 30% pareista nykyään olisi jollain tasolla asian kannalla. Tuossa määrässä on ilmeisesti kyse siitä, että on ainakin kokeiltu, tai harrastetaan satunnaisesti / säännöllisesti. Veikkaan että ne parit jotka harrastavat säännöllisesti, ovat huomattavan suuri vähemmistö ja edelleen luulisin, että luku pienenee, jos mietitään sitä joukkoa, jossa molemmat pitävät tästä toiminnasta ja saavat siitä nautintoa. Mennään tästä, vaikka 90 luvulle, niin koko asia oli vielä suuri harvinaisuus ja taisi olla lähes pelkästään pornoalan juttuja. Mistä tämä kaikki kertoo? Ehkä se kertoo siitä, mitä aikaa me eletään ja mihin suuntaan olemme jatkossa menossa. Eletään omien himojen mukaan… Sodoman synnit ym. Mikäli mietimme sitä, millaiseksi Jumala on seksin luonut ja tarkoittanut, niin ei liene mitään epäselvyyttä siitä, että jotain on nyt mennyt aika pahasti pieleen. Teknisestihän asia on ihan toisin, kun se olisi tarkoitettu ja toisekseen, jos mietimme asiaa tunne tasolla, niin eikö seksi ole tarkoitettu kauniiksi ja puhtaaksi asiaksi. Mitä puhdasta ja kaunista sitten on tuossa jutussa, sitä voi miettiä ja ihan lyhyelläkin miettimisellä ymmärtää, että ei mitään. Kyseessä on lähinnä miehen itsekäs nautinto, josta nainen ei saa muuta, kuin ehkä kipua. Hygienia on asia, joka mietityttää, mutta myös se, että mitä se saa aikaan pitkällä tähtäimellä naisen kohdalla. Käykö niin, että joutuu vanhemmalla iällä käyttämään vaippoja, kun ei pysty pidättämään ulosteita. No mutta saahan mies siitä kuitenkin sen oman nautintonsa, joten mitä väliä sitten naisen mahdollisista ongelmista : (

Psalmi50.15 kirjoitti:

Hiukan hankalia kyselet. Periaatteessahan se tuntuu ihan luonnottomalta tuo asia, mutta onhan se ilmeisesti yleistynyt jonkin verran. Muistelen, että joku amerikkalainen tutkimus osoitti, että noin 30% pareista nykyään olisi jollain tasolla asian kannalla. Tuossa määrässä on ilmeisesti kyse siitä, että on ainakin kokeiltu, tai harrastetaan satunnaisesti / säännöllisesti. Veikkaan että ne parit jotka harrastavat säännöllisesti, ovat huomattavan suuri vähemmistö ja edelleen luulisin, että luku pienenee, jos mietitään sitä joukkoa, jossa molemmat pitävät tästä toiminnasta ja saavat siitä nautintoa. Mennään tästä, vaikka 90 luvulle, niin koko asia oli vielä suuri harvinaisuus ja taisi olla lähes pelkästään pornoalan juttuja. Mistä tämä kaikki kertoo? Ehkä se kertoo siitä, mitä aikaa me eletään ja mihin suuntaan olemme jatkossa menossa. Eletään omien himojen mukaan… Sodoman synnit ym. Mikäli mietimme sitä, millaiseksi Jumala on seksin luonut ja tarkoittanut, niin ei liene mitään epäselvyyttä siitä, että jotain on nyt mennyt aika pahasti pieleen. Teknisestihän asia on ihan toisin, kun se olisi tarkoitettu ja toisekseen, jos mietimme asiaa tunne tasolla, niin eikö seksi ole tarkoitettu kauniiksi ja puhtaaksi asiaksi. Mitä puhdasta ja kaunista sitten on tuossa jutussa, sitä voi miettiä ja ihan lyhyelläkin miettimisellä ymmärtää, että ei mitään. Kyseessä on lähinnä miehen itsekäs nautinto, josta nainen ei saa muuta, kuin ehkä kipua. Hygienia on asia, joka mietityttää, mutta myös se, että mitä se saa aikaan pitkällä tähtäimellä naisen kohdalla. Käykö niin, että joutuu vanhemmalla iällä käyttämään vaippoja, kun ei pysty pidättämään ulosteita. No mutta saahan mies siitä kuitenkin sen oman nautintonsa, joten mitä väliä sitten naisen mahdollisista ongelmista : (

Lue lisää

Jatkoa...

Onko jokin asia syntiä vai ei, on aina kysymys, joka ei ole yksiselitteinen. Mitä Raamattu sanoo, puhuuko Raamattu koko asiasta yhtään mitään, on se ensimmäinen asia, johon yleensä kiinnitetään huomiota. Raamattu ei käsittele suoraan tätä esille ottamaasi asiaa, eikä monta muutakaan asiaa, joten olemme ilmeisesti vapaita tekemään niiltä osin aina sen, mitä itse parhaaksi katsomme ja tulkitsemme, vai miten on? Ymmärrämme, että Raamattu ei mitenkään voi yksilöidä ja käsitellä ihan kaikkia asioita, joita maailmaan mahtuu, joten en uskaltaisi jättää asiaa vain sen varaan, ettei meillä ole selkeää ja yksiselitteistä ilmoitusta asiasta. Jeesuksen luokse tuli kerran mies, joka väitti noudattavansa lakia ja tuntevansa sen kaikilta osin, mutta Jeesus kuitenkin sanoi tuolle miehelle, että häneltä puuttuu jotain ja tuo jotain oli sellaista, mitä hän ei ollut huomannut. Mies noudatti hyvin kaikkia käskyjä, mutta sydämen tasolla oli silti jotain pielessä ja tähän Jeesus puuttui. Itse asiassa kaikkein täkein käsky oli jäänyt mieheltä huomiotta, kun hän innokkaana, oli yrittänyt täyttää lain viimeistä piirtoa myöden. Rakkaus Jumalaan oli tuo asia ja toisen ihmisen huomioiminen, jotka olivat kuningas käskyjä ja joiden varassa koko muukin ilmoitus seisoi, tai kaatui. Jeesus siis vaati jotain sellaista, joka ei käynyt suoraan ilmi miehen elämästä, vaan ainoastaan Jumala pystyi näkemään tämän epäkohdan ja tuo jotain tarkoitti tässä tapauksessa rakkautta Jumalaan. Huomaamme, että pelkkä Raamatun kirjoitusten osaaminen / noudattaminen ei ole se keskeisin kysymys, vaikka onkin tärkeää ja tarpeellista.

Ei Jeesuksen seuraaminen tarkoita vain sitä, että pyrimme noudattamaan Raamatun ilmoitusta kirjaimellisen tarkasti, vaan kyse on paljon muustakin. Koko uskon olemus on siinä, että meillä on elävä suhde Jumalan sanaan, joka asuu meissä. Kuullemme hänen äänensä, tunnemme hänen tahtonsa ja Hänen puheensa on meille aivan jotain muuta kuin pelkkä kirjain, sana, tai lause Raamatusta. Ellei näin ole, niin kaikki se, mitä Raamattu ei käsittele on oikein ja sallittua, koska suhteemme perustuu kirjaan, eikä Jumalaan, joka on tuo elävä Sana. Emmehän ole tekemisissä vain kirjan kanssa, vaan kyseessä on elävä Jumalan Sana, joka asuu meissä, joka puhuu meille Pyhän Hengen ja Raamatun välityksellä. Me voimme Jumalan Sanan välityksellä kohdata Kristuksen ja saada häneltä yksityiskohtaista / henkilökohtaista ilmoitusta ihan kaikkiin asioihin, mitä elämässä kohtaamme ja Jumala puhuu meidän henkeemme Sanan kautta, tavalla ja toisella. Siksi en hyväksy alkuunkaan sitä ajatusta, että voisimme mennä piiloon Raamatun ilmoituksen taakse, koska siellä ei jotain sanota. Tuo on todella huono piilopaikka ja kysynkin sinulta, että oletko valmis kohtaamaan tuon Sanan, vai tahdotko tutkia sitä vain pintapuolisesti? Oletko valmis siihen, että tuo Sana lähestyy sinua, tutkii sinua, operoi sinua ja puhuu sinulle henkilökohtaisesti. Tuo Sana on terävä kuin kaksiteräinen miekka ja sinussa ei ole sellaista paikka, johon tämä Sana ei pääse, jota tämä Sana ei tunne ja voi operoida. Palaa tutustumaan TÄHÄN sanaan, jos todella tahdot tietää, mikä on Jumalan tahto, jossain asiassa. Tässä siis tämä Raamatulla perustelu, jota kysyit, vaikkakaan se ei ollut varmasti sellainen, jota odotit. Itse asiassa jätin vastaamatta kysymykseen ja heitin pallon sinulle takaisin.

Psalmi50.15 kirjoitti:

Jatkoa...

Onko jokin asia syntiä vai ei, on aina kysymys, joka ei ole yksiselitteinen. Mitä Raamattu sanoo, puhuuko Raamattu koko asiasta yhtään mitään, on se ensimmäinen asia, johon yleensä kiinnitetään huomiota. Raamattu ei käsittele suoraan tätä esille ottamaasi asiaa, eikä monta muutakaan asiaa, joten olemme ilmeisesti vapaita tekemään niiltä osin aina sen, mitä itse parhaaksi katsomme ja tulkitsemme, vai miten on? Ymmärrämme, että Raamattu ei mitenkään voi yksilöidä ja käsitellä ihan kaikkia asioita, joita maailmaan mahtuu, joten en uskaltaisi jättää asiaa vain sen varaan, ettei meillä ole selkeää ja yksiselitteistä ilmoitusta asiasta. Jeesuksen luokse tuli kerran mies, joka väitti noudattavansa lakia ja tuntevansa sen kaikilta osin, mutta Jeesus kuitenkin sanoi tuolle miehelle, että häneltä puuttuu jotain ja tuo jotain oli sellaista, mitä hän ei ollut huomannut. Mies noudatti hyvin kaikkia käskyjä, mutta sydämen tasolla oli silti jotain pielessä ja tähän Jeesus puuttui. Itse asiassa kaikkein täkein käsky oli jäänyt mieheltä huomiotta, kun hän innokkaana, oli yrittänyt täyttää lain viimeistä piirtoa myöden. Rakkaus Jumalaan oli tuo asia ja toisen ihmisen huomioiminen, jotka olivat kuningas käskyjä ja joiden varassa koko muukin ilmoitus seisoi, tai kaatui. Jeesus siis vaati jotain sellaista, joka ei käynyt suoraan ilmi miehen elämästä, vaan ainoastaan Jumala pystyi näkemään tämän epäkohdan ja tuo jotain tarkoitti tässä tapauksessa rakkautta Jumalaan. Huomaamme, että pelkkä Raamatun kirjoitusten osaaminen / noudattaminen ei ole se keskeisin kysymys, vaikka onkin tärkeää ja tarpeellista.

Ei Jeesuksen seuraaminen tarkoita vain sitä, että pyrimme noudattamaan Raamatun ilmoitusta kirjaimellisen tarkasti, vaan kyse on paljon muustakin. Koko uskon olemus on siinä, että meillä on elävä suhde Jumalan sanaan, joka asuu meissä. Kuullemme hänen äänensä, tunnemme hänen tahtonsa ja Hänen puheensa on meille aivan jotain muuta kuin pelkkä kirjain, sana, tai lause Raamatusta. Ellei näin ole, niin kaikki se, mitä Raamattu ei käsittele on oikein ja sallittua, koska suhteemme perustuu kirjaan, eikä Jumalaan, joka on tuo elävä Sana. Emmehän ole tekemisissä vain kirjan kanssa, vaan kyseessä on elävä Jumalan Sana, joka asuu meissä, joka puhuu meille Pyhän Hengen ja Raamatun välityksellä. Me voimme Jumalan Sanan välityksellä kohdata Kristuksen ja saada häneltä yksityiskohtaista / henkilökohtaista ilmoitusta ihan kaikkiin asioihin, mitä elämässä kohtaamme ja Jumala puhuu meidän henkeemme Sanan kautta, tavalla ja toisella. Siksi en hyväksy alkuunkaan sitä ajatusta, että voisimme mennä piiloon Raamatun ilmoituksen taakse, koska siellä ei jotain sanota. Tuo on todella huono piilopaikka ja kysynkin sinulta, että oletko valmis kohtaamaan tuon Sanan, vai tahdotko tutkia sitä vain pintapuolisesti? Oletko valmis siihen, että tuo Sana lähestyy sinua, tutkii sinua, operoi sinua ja puhuu sinulle henkilökohtaisesti. Tuo Sana on terävä kuin kaksiteräinen miekka ja sinussa ei ole sellaista paikka, johon tämä Sana ei pääse, jota tämä Sana ei tunne ja voi operoida. Palaa tutustumaan TÄHÄN sanaan, jos todella tahdot tietää, mikä on Jumalan tahto, jossain asiassa. Tässä siis tämä Raamatulla perustelu, jota kysyit, vaikkakaan se ei ollut varmasti sellainen, jota odotit. Itse asiassa jätin vastaamatta kysymykseen ja heitin pallon sinulle takaisin.

Lue lisää

Jos oikein ymmärsin, niin mielestäsi anaaliseksi on syntiä, vaikka et sitä suoraan sanonutkaan. Sillä logiikalla mikä sinulla on, voidaan moni muukin miehen ja naisen välillä tapahtuva seksuaalinen kanssa käyminen tulkita synniksi. Suun käyttö seksissä on ihan yhtä luonnotonta kuin anaaliseksikin, eihän suutakaan ole tarkoitettu suuteluun tai sukupuolielimien kiihottamiseen, vai onko? Entä kädet, onko käsillä tapahtuva toisen kiihottaminen luonnollista? Esileikkikin on syntiä, jos saivartelemaan aletaan.

Itse tahdon kaikessa etsiä ensisijaisesti Jumalan tahtoa ja olla kuuliainen Jumalalle. Harastamme vaimoni kanssa anaaliseksiä silloin tällöin, emmekä näe siinä mitään pahaa. Jätämme sen pois välittömästi jos koemme, tai toinen meistä kokee sen olevan luonnotonta ja Jumalan tahdon vastaista.

Viittasit anaaliseksin olevan miehelle nautinto ja naiselle kärsimys. Sanoit myös anaaliseksiä haluavan miehen olevan itsekäs. Mielestäni en ole itsekäs, eikä vaimonikaan ole koskaan sellaista sanonut.
Jos Jumala osoittaa tavalla tai toisella meidän toimineen Hänen tahtoaan vastaan, niin on itsestään selvää että jätämme kaiken "luonnottomuuden" pois. Vielä Jumala ei ole sellaista osoittanut. Uskon, että jos olisimme toimineet väärin, niin kyllä Jumala sen tavalla tai toisella olisi meille ilmaissut.
Voin tiestysti olla väärässäkin, mutta toistaiseksi näyttöä sellaisesta ei ole.

Välikysymys... kirjoitti:

Jos oikein ymmärsin, niin mielestäsi anaaliseksi on syntiä, vaikka et sitä suoraan sanonutkaan. Sillä logiikalla mikä sinulla on, voidaan moni muukin miehen ja naisen välillä tapahtuva seksuaalinen kanssa käyminen tulkita synniksi. Suun käyttö seksissä on ihan yhtä luonnotonta kuin anaaliseksikin, eihän suutakaan ole tarkoitettu suuteluun tai sukupuolielimien kiihottamiseen, vai onko? Entä kädet, onko käsillä tapahtuva toisen kiihottaminen luonnollista? Esileikkikin on syntiä, jos saivartelemaan aletaan.

Itse tahdon kaikessa etsiä ensisijaisesti Jumalan tahtoa ja olla kuuliainen Jumalalle. Harastamme vaimoni kanssa anaaliseksiä silloin tällöin, emmekä näe siinä mitään pahaa. Jätämme sen pois välittömästi jos koemme, tai toinen meistä kokee sen olevan luonnotonta ja Jumalan tahdon vastaista.

Viittasit anaaliseksin olevan miehelle nautinto ja naiselle kärsimys. Sanoit myös anaaliseksiä haluavan miehen olevan itsekäs. Mielestäni en ole itsekäs, eikä vaimonikaan ole koskaan sellaista sanonut.
Jos Jumala osoittaa tavalla tai toisella meidän toimineen Hänen tahtoaan vastaan, niin on itsestään selvää että jätämme kaiken "luonnottomuuden" pois. Vielä Jumala ei ole sellaista osoittanut. Uskon, että jos olisimme toimineet väärin, niin kyllä Jumala sen tavalla tai toisella olisi meille ilmaissut.
Voin tiestysti olla väärässäkin, mutta toistaiseksi näyttöä sellaisesta ei ole.

Lue lisää

En varsinaisesti vastannut koko kysymykseen, vaan pikemminkin pyri ohjaamaan tuossa asiassa. En minä voi tuomita teitä mistään sellaisesta, jonka olette oikeaksi nähneet, mutta olen aika varovaisilla linjoilla näissä asioissa. Aiheeseen liittyy paljon pakkomielteitä ja vääristymiä, joten en halua olla ohjaamassa ketään tuohon suuntaan pätkääkään. On selvää, että seksi ilman tätä kyseistä osa aluettakin on kokonaan riittävää ja täydellistä, eikä tuo juttu siksi ole mitenkään välttämätön tai tarpeellinen. Mikäli olette tehneet sitä hyvässä yhteisymmärryksessä ja molempien tahdosta, niin se on teidän välinen asia, enkä ryhdy sitä nimittämään synniksi, tai tuomitsemaan siitä. Sanon vaan, että silloin, kun seksiin alkaa liittyä tämän tyyppisiä asioita, liikutaan tietyllä tavalla vaarallisilla alueilla ja kannattaa tarkkaan aina harkita, mihin ryhtyy, ettei vain pilaa mitään kaunista suhteessa.

Miksi viittasin Jumalan Sanan sisäiseen tuntemiseen, eli Jumalan tahdon tuntemiseen, johtui lähinnä siitä, että pyysit minua perustelemaan aiheen Raamatulla. Eräältä papilta kysyttiin kerran, että onko tämän tyyppinen seksi syntiä ja hän pyysi laittamaan nettiraamattuun hakusanaksi tämän sanan. No hakutuloksia oli tietenkin nolla, joten hän halusi sanoa, että Raamattu ei puhu asiasta yhtään mitään, joten olemme vapaita. Asia ei kuitenkaan ole noin yksinkertainen ja tuolla logiikallahan me emme lue / tutki Jumalan Sanaa, jos haluamme oikeasti tietää Jumalan tahdon. Siksi halusin heittää sinulle pallon takaisin tässä asiassa, koska meidän jokaisen tulee aina itse tietää, mikä on oikein, mikä väärin ja missä on Jumalan tahto elämässämme. Sanoit tuntevasi Jumalan ja hänen tahtonsa ja omatuntosi on puhdas, eikä syytä sinua mistään, teette sitä mikä on teidän molempien mieltä oikein ja hyvää, joten tulenko minä teitä sivusta tuomitsemaan. En tule.

Tarkoitatko että ennen avioliittoa tapahtunut neitsyyden menetys ei satu yhtä palojn kuin avioliitossa tapahtuva neitsyyden menetys? Sellaisen kuvan minä sain viestistäsi.

Taidat olla tyypillinen helluntaifeministi?

Sulla on viesteissäsi puhdas naisnäkökulma, jossa huomioit vain naisen toiveet, halut ja oikeudet. Viestistäsi saa sen käsityksen, että naiset määrää miten hommat hoidetaan ja miesten velvollisuus on totella, tai muuten...

Mene kattoo ittees peilistä, siellä se helluntaifeministi on, mutta älä riko peiliä, ei se peilin syy ole.

Itse en noista "neitsyys jutuista" tiedä mitään. Koskaan en ole päässyt "poraamaan" kalvoja rikki. Aina joku toinen on ollut mua nopeampi ja olen joutunut tyytymään käytettyihin. Avioiduin puhkaistun naisen kanssa, mutta aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.
Olisihan se ollut kiva olla jollekin se ensimmäinen, mutta kun kukaan ei huolinut niin minkäs teet.

Mies on perheenpää ja nainen on kaula joka päätä kääntelee.

No niinhän se vähän pakkaa olla : ) Mutta siksi juuri näistäkin asioista kannattaa keskustella, kun näyttää siltä, että aiheeseen liittyy paljon vääristymiä ja erilaisia ongelmia. Kuuluuhan seksi myös uskovaisille ja myös Raamatussa on asiaa sivuttu ja siihen on annettu ohjeita. Miksi siitä sitten ei voida keskustella. Ties vaikka joku saisi tästä ketjusta avun avioliittonsa ongelmiin, vastauksia vaikeisiin kysymyksiin, joista ei ole voinut puhua kenellekään ja vertaistukea, kun huomaa, ettei ole ihan ainut, jolla voi olla ongelmia. Niin ja kaikki tämä kuitenkin kokonaan anonyymina, joten tämähän voi olla yksi parhaista ja terapeuttisimmista ketjuista pitkiin aikoihin. Ainakin, jos katsoo palstan juupas, eipäs ketjuja, jotka vellovat samojen aiheiden ympärillä vuodesta toiseen, niin tuntuu, että tämä on hyvinkin hyödyllinen ja tarpeellinen. Moni on avautunut, esittänyt kysymyksiä, kertonut omia kokemuksiaan ja ohjannut muita, joten onhan tämä ihan tarpeellinen ketju. Kaikkiin epäasiallisiin viesteihin ei ole syytä tarttua ja jotkut heittelevät vain typeriä välikommentteja, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna, ketju on pysynyt erittäin asiallisena ja rakentavana, joten minun puolestani voidaan jatkaa.

Ketjusta voi saada myös sen kuvan, että uskovaisilla on vain ongelmia seksin saralla ja ties mitä vääristymiä ym. Asia ei kuitenkaan ole näin, vaan tällainen avoin keskustelu, jossa on tilaisuus puhua ongelmista johtaa vain siihen, että monet niistä sitten puhuvat ja ne puolestaan, joilla ongelmia ei ole, ovat hiljaa. Hiukan sama, kun palvelisi sielunhoitajana rukouspalvelussa. Mitä siellä kohtaa muuta kuin ongelmia ja voi tulla sellainen olo, että hyvänen aika, tämähän on ihan mätä koko sakki, ellei osaa tarkastella asiaa objektiivisesti. Uskovaisilla ei ole seksin kanssa yhtään sen enempää ongelmia kuin niillä, jotka eivät uskossa ole ja näkemykseni on se, että meillä on paljon paremmat mahdollisuudet onnelliseen ja toimivaan avioliitoon kuin ei uskovilla. Pääsääntöisesti seksi toimii suhteissa ja pienet ongelmat osataan ratkaista itsekin, kun kehitytään / harjoitellaan. On sitten niitäkin, joilla on isoja ongelmia ja niitähän tässä on noussut esiin, mutta keskusteluhan alkoi oikeastaan nuoreten seurustelusta ja esiaviollisesta seksistä. Uskon, että siitä ei koskaan puhuta tarpeeksi nuorille. Seksistä puhuminen kuuluisi ensisijaisesti lasten / nuorten vanhemmille, eikä seurakunnalle, mutta kyllä varhaisnuorille ja nuorille pitäisi enemmän puhua seksistä myös seurakunnassa.

Meidän aikuisten tehtävä on ohjata ja opastaa nuoria, etteivät he kolhi itseään näillä alueilla, mutta miten on niissä perheissä, joissa vanhemmat ovat samankaltaisia hyssyttelijöitä kuin tämän ketjun vastustajat. On se kumma, jos aikuinenkin ihminen kokee seksistä puhumisen kiusallisena ja tabuna, vielä tänä päivänä, kun tuntuu, että siitä puhutaan kissan kokoisilla kirjaimilla joka ikisen median kautta ja ne puheet / mallit ovat pääsääntöisesti kokonaan vääriä, eivätkä palvele Jumalan tahtoa / Raamatun ilmoitusta, jossa on meidän kilvoituksemme. Miksi meidän sitten pitäisi vaieta ja katsoa sivusta, kun nuoret hakkaavat päätään seinään, liitot hajoavat, kun seksi on vääristynyttä, tai sitä ei ole / osata. Sanonpa vaan, että jos avioliitossa on toimiva seksi elämä, niin siinä on silloin tosi paljon hyvää ja sellainen liitto ei kovin hevin hajoa. Toimivan seksin avulla mennään yli monien muiden pienten ja suurtenkin ongelmien, mutta miettikääpä sitä toista vaihtoehtoa. Mikäli seksi ei liitossa toimi, on se niin iso kivi kengässä, että jo pienikin muu ongelma ja painolasti liitossa, voi horjuttaa tätä emotionaalisesti toimimatonta suhdetta pysyvästi. Miettikää sitä, ennen kuin leimaatte tämän ketjun tarpeettomaksi.

Kyllä se kertoo paljon ihmisestä ja hänen arvoistaan, jos ei halua säilyttää koskemattomuuttaan sille jota kuitenkin eniten rakastaa. Mielestäni on käsittämätöntä että joku haluaa antaa koskemattomuutensa, sen kaikkein arvokkaimman ja tärkeimmän sellaiselle johon ei ole tarkoitustakaan sitoutua. Ei voi muuta kuin ihmetellä mikä siinä on niin hienoa, että antaa neitsyytensä jossain corollan takapenkillä puolitutulle kollille.

Jokainen on tietysti oikeutettu toimimaan miten haluaa, mutta ehkä kannattaisi miettiä joskus itsekkyytensä mahdollisia seurauksia. En tiedä ketään joka olisi hihkunut onnesta kun ihminen jota rakastaa ja johon on sitoutunut ei ollutkaan koskematon. En tiedä ketään joka olisi onnitellut puolisoaan siitä, tämä meni ja antoi neitsyytensä jollekin toiselle.

Surullista, jos ihminen on täynnä omaa itsekkyyttään. Surullista, jos ihminen ei kykene ajattelemaan tekojensa seurauksia, vaan ajattelee vain tätä hetkeä ja itseään. Surullista, jos ihminen ei ymmärrä katsoa sen vertaa elämäänsä eteen päin, että tekee itsekkyyden himoissaan ratkaisuja jotka voivat myöhemmin aiheuttaa rakastamalleen ihmiselle mielipahaa. Todella surullista.

Surullista. kirjoitti:

Kyllä se kertoo paljon ihmisestä ja hänen arvoistaan, jos ei halua säilyttää koskemattomuuttaan sille jota kuitenkin eniten rakastaa. Mielestäni on käsittämätöntä että joku haluaa antaa koskemattomuutensa, sen kaikkein arvokkaimman ja tärkeimmän sellaiselle johon ei ole tarkoitustakaan sitoutua. Ei voi muuta kuin ihmetellä mikä siinä on niin hienoa, että antaa neitsyytensä jossain corollan takapenkillä puolitutulle kollille.

Jokainen on tietysti oikeutettu toimimaan miten haluaa, mutta ehkä kannattaisi miettiä joskus itsekkyytensä mahdollisia seurauksia. En tiedä ketään joka olisi hihkunut onnesta kun ihminen jota rakastaa ja johon on sitoutunut ei ollutkaan koskematon. En tiedä ketään joka olisi onnitellut puolisoaan siitä, tämä meni ja antoi neitsyytensä jollekin toiselle.

Surullista, jos ihminen on täynnä omaa itsekkyyttään. Surullista, jos ihminen ei kykene ajattelemaan tekojensa seurauksia, vaan ajattelee vain tätä hetkeä ja itseään. Surullista, jos ihminen ei ymmärrä katsoa sen vertaa elämäänsä eteen päin, että tekee itsekkyyden himoissaan ratkaisuja jotka voivat myöhemmin aiheuttaa rakastamalleen ihmiselle mielipahaa. Todella surullista.

Lue lisää

Kirjoitat enemmän kuin asiaa. Asia on juuri niin kuin sanot ja on todella surullista ja tyhmää, että kaikki tämän päivän nuoret eivät ymmärrä tätä. Kyllähän monet seurustelevat ennen sen oikean löytämistä ja sillä tavallahan sitä myös etsitään sitä oikeaa, mutta mitä siinä seurustelu suhteessa tapahtuu, on oleellisen tärkeää. Miehelle on ensiarvoisen tärkeää oman vaimon seksuaalinen koskemattomuus ja nämä asiat tulevat suhteessa esiin, ennemmin tai myöhemmin. Yksikään mies ei tosiaan kilju onnesta, jos nainen on ehtinyt antaa neitsyytensä edellisessä suhteessa, vaan asia voi olla todella kipeä ja satuttava. Jopa niissä suhteissa, joissa asiat on lähtökohdittain käsitelty ja hyväksytty, voivat nämä asiat nousta ikävinä muistoina ja ongelmina esiin, vaikka vielä vuosinenkin päästä. Monesti se onkin juuri niin, että näitä asioita mietitään vasta sitten, kun on todella vakiinnuttu, perustettu perhe ja tuntuu siltä, että tämä on todella meidän ikioma idyllimme. Tässä vaiheessa ajatus siitä, että sen oman vaimon kanssa onkin maannut joku muukin kuin itse, voi muodostua erittäin häiritseväksi ja hankalaksi asiaksi.

Asiaa voi vielä hankaloittaa sekin, jos tuo kyseinen henkilö, on joku molempien tuntema, kenties jopa oman seurakunnan jäsen. Näitä tapauksia on ja voin vakuuttaa, että hinta näistä sähläyksistä on todella kova. Suurimman kivun tästä saa se oma puoliso, jonka piti olla se kaikkein rakkain ja tärkein ihminen maailmassa, mutta osattomaksi ei jää se toinenkaan. Mustasukkaisuus ja siihen liittyvät ilmiöt, voivat tehdä suhteesta todellisen helvetin ja jo lieväkin mustasukkaisuus on ikävä ja mielipahaa tuottava asia suhteessa. Ei se varmaan tunnu naisestakaan kivalta, jos kokee, että ei pystynytkään antamaan miehelleen sitä, mistä hän olisi pitänyt, vaan antoikin sen jollekin toiselle, jolle se ei olisi kuulunut. Ei ole mukava katsoa, kun oma mies kärsii, pahoittaa mielensä ja joutuu käsittelemään näitä asioita. Moni mies, on äärettömän kateellinen niille miehille, jotka saivat vaimokseen neitsyen, eikä tämäkään tieto varmaan lisää naisen omanarvontuntoa. Näitä asioita kannattaa miettiä, ellei ole jo myöhäistä.

Suorastaan varoitan naisia / miehiä tästä asiasta. Se on niin helppoa ja mukavaa, se hetken nautinto ja kokemus, mutta sen hinta suhteessa siihen, mitä sai, on hirvittävän korkea. Pahimmassa tapauksessa, sitä hintaa maksetaan koko loppuelämä. Varoitan myös niitä miehiä ja naisia jotka ovat valmiita avioitumaan niiden kaiken kokeneiden kumppaneidensa kanssa. Laskekaa tarkasti kustannukset ja pyrkikään käsittelemään asiat lähtökohdittain mahdollisimman tarkasti. Mikäli jokin asia tuntuu pahalta, jo lähtökohdittain, niin voin vakuuttaa, että se tulee tuntumaan pahalta vielä myöhemminkin ja se paha olo voi vielä lisääntyäkin.


Tiedän, että on niitäkin pareja, joille asia ei merkitse niin paljoa ja siksi monet kirjoittavat omia puolustuksiaan asian suhteen. Olen kuitenkin sen elämän kokemuksen / näkemyksen perustella, joka minulla on, tullut siihen tulokseen, että vain huomattavan suuri vähemmistö pitää näitä asioita merkityksettöminä. Oikeastaan kokonaan merkityksettömiä nämä asiat, eivät ole juuri kenellekkään.

Mä menin naimisiin 2 kk seurustelun jälkeen uskovaisen miehen kanssa ja seurakunnan kannustamana ja eka kertammekin tapahtui auton takapenkillä kirkolta hotellille ja voisin sanoa että mies oli melkein kuin puoli tuttu minulle.

Hyvänen aika mikä idiootti olin! En todellakaan tuntenut miestä 2kk jälkeen ja seksi oli suurin syy mennä naimisiin ja seurakuntalaisetkin siunasivat meidän päätöksen. Erohan siitä tuli yhtä nopeaa kun tajusin että en edes tuntenut tuota miestä.

ah kuinka ihanaa

"ei todellakaan tarkoita jos on harrastanut esi-aviollista seksiä että on "antanut neitsyytensö jossain corollan takapenkillä puolitutulle kollille"
Inhoittavaa tuomitsemista ja yleistämistä sinulta"

Olet selvästi tehnyt jotain sellaista minkä sisimmässäsi tiedät vääräksi, mutta et joko pysty tai halua sitä tunnustaa.
Jokainen ihminen sisimmässään tietää sen, että esiaviollisessa seksissä ei ole mitään hyvää tai puolustettavaa. Sinä yrität rauhoittaa omaatuntoasi ja saada tekemillesi toilauksille hyväksyntää. Vaikka saisit kaikkien maailman ihmisten hyväksynnän väärille valinnoillesi, joudut kerran tekemään tiliä mokistasi Kaikkivaltiaan edessä, ja silloin ei kysytä sinun, ei minun, ei kenenkään ihmisen mielipidettä synnistä, vaan sitä onko Jeesus saanut antaa syntisi anteeksi.

Se mikä on syntiä ei ratkaista huutoäänestyksellä, ei vaikka kaikki maailman ihmiset olisivat sitä mieltä että esiaviollinen seksi ei ole syntiä, niin se on silti syntiä. Me ihmiset helposti vähättelemme syntiä ja erityisesti vähättelemme sellaista syntiä mikä on meidän mielestä "vain vähän syntiä" tai "ei syntiä ollenkaan".

En tuomitse ketään, siihen minulla ei ole valtuuksia, eikä tarvetta. Samalla tavalla minäkin joudun tekemään vääristä valinnoistani tiliä Jumalalle.
Onneksi siellä missä synti on suureksi tullut, on armo ylenpalttinen:)

>>Eihän siinä mikään kulu,ees taas liikettä vaan?

Kyllä siinä immenkalvo kuluu, voi jopa mennä rikki:-)

Koskemattomuus ei uskovien piireissä ole mitenkään epärealistinen tavoite, kun etsii puolisoa, vaan pikemminkin erittäin realistinen ja sanoisin, että se on meille miehille selkeä odotusarvo naisen suhteen. On todella suuri pettymys, jos löytää kivan uskovaisen tytön, eikä hän olekaan koskematon, vaikka on ollut uskovainen. Mies kokee naisen tietyllä tavalla omakseen ja lisäksi mies on aina tietyllä tavalla ylpeä naisestaan. Tieto siitä, että omalla vaimolla olisi esim. kyseenalainen maine, ei todellakaan ole miehelle mikään mukava ajatus. Kukaan mies ei ole myöskään halukas jakamaan vaimoaan muiden miesten kanssa, seksin alueilla, vaan pelkkä ajatuskin siitä, että nainen on kokenut kaiken sen intiimin, jo jonkun muun kanssa, on erittäin häiritsevä. Kaikki naurettavat selitykset siitä, miten vähän sillä on väliä, että ei ole neitsyt, menettävät merkityksensä, kun kysyt asiaa miehiltä. Aivan turha selitellä yhtään mitään, koska se ei kuitenkaan auta. Selityksiä voi listata, vaikka miten paljon, mutta ne toimivat käytännössä vain tekosyinä ja huonoina sellaisina. Millään et pysty selittämään sitä, että sähläsit tuossa asiassa, se on miehelle sen verran tärkeä asia, eikä pelkästään miehelle, vaan myös Jumalalle. Raamattu ei mistään synnistä varoita niin paljoa kuin haureuden synnistä, joten luulisi, että uskovainen osaisi suhtautua asiaan tarvittavalla vakavuudella.

Noin se on kun kirjoitat. Ensin ei tunnu missään, mutta aika kuluu ja asiat tulevat eteen vielä uudelleen ja uudelleen. Mitään asioita nimittäin ei voi ohittaa ja jättää käsittelemättä. Jos ei käsittele nyt, niin sitten käsittelee myöhemmin.

totta joka sana kirjoitti:

Noin se on kun kirjoitat. Ensin ei tunnu missään, mutta aika kuluu ja asiat tulevat eteen vielä uudelleen ja uudelleen. Mitään asioita nimittäin ei voi ohittaa ja jättää käsittelemättä. Jos ei käsittele nyt, niin sitten käsittelee myöhemmin.

Lue lisää

Mutta ei se että oma vaimo tai mies oli sydämeltään neitsyt ole niin suuri asia etteikö siitä yli pääse.

Jos niin isoksi asiaksi se nousee niin silloin on kyllä sen syyttävän osapuolen katsottava omaan sydämeen

kristo. L kirjoitti:

Mutta ei se että oma vaimo tai mies oli sydämeltään neitsyt ole niin suuri asia etteikö siitä yli pääse.

Jos niin isoksi asiaksi se nousee niin silloin on kyllä sen syyttävän osapuolen katsottava omaan sydämeen

Lue lisää

Pääseehän siitä, mutta ottaa aikaa ja harvoin tämä rikkonut puoliso osaa seisoa rinnalla ja tukea, kun apua tarvis.

Meillä on taas toisinpäin, minä olin neitsyt avioliittoon asti ja mieheni oli jo luopunut poikuudestaan ennen kuin tapasi minut. Noihin aikoihin mun mies ei edes ollut uskossa ja ei ollut edes ajatellut että on sellaisia henkilöitäkin jotka odottavat avioliittoon asti.

Mun mies oli ollut uskossa pidemmän aikaa kun me tapasimme ja tiesin miehen taustasta jo ennen kuin olin jutellut hänelle. Hän oli kertonut todistuksia rukouskokouksissa ja kertonut miten maallista elämää oli ennen elänyt, mutta kuitenkin teki parannusta tästä kaikesta. Eli ei ollut minulle mikään suuri yllätys että miehelläni ei ollut poikuuskaan tallella. Hän oli rehellinen jo aivan meidän suhteemme alkumetreiltä lähtien mutta siitä ei koskaan tullut mikään suuri este suhteellemme. Pystyimme ja pystymme vieläkin puhumaan aivan avoimesti kaikesta ja mieheni tietää oman menneisyyden ja toivon ettei hän kanna tuskaa siitä enää mukanaan. Jumala on jo kaiken anteeksi antanut.

Avioliittoa meillä on jo onnellisesti takana 25 vuotta ja loppua ei näy. Koskaan en ole antanut mieheni menneisyyden kalvata mieltäni eikä hän ikinä ole kerskaillut tai kehuskellut "saavutuksillaan" . En minäkään ole täydellinen ja Jumalan silmissä olemme molemmat aivan yhtä syntisiä.
Olemme onnellisia että yhdessä saamme viettää elämää ja meille on Jumala suonut kaksi rakasta lasta ja perheemme on saanut kulkea Jumalan suuressa johdatuksessa.

Kyllä minäkin sanon että parannusta pitää tehdä sellaisen fariseuksen joka soimaa puolisoaan joka on neitsyyden mennyt menettämään ennen avioliittoa ja joka katuu tätä koko sydämestään Jumalan edessä.

Mutta jos noilla edellisllä kokemuksilla alkaa kehua tai kerskailla niin kyllä sitten on monikin asia pielessä...

Siinä olette aivan oikeassa että asioista saa ja _pitää_ puhua ja jopa moelmpien menneisyydestä. Mutta niiden ei pitäisi olla niin isoja asioita etteikö niitä voisi molemmat toisilleen anteeksi antaa jos ne kerran Jumalakin on anteeksi antanut.

Mielenkiinnosta kysyisin että te joilla jotain katkeruutta on sitten ilmennyt myöhemmin suhteesa niin miten se sitten ilmeni?
Tarinaa kertokaa kiitos!

contakti kirjoitti:

Meillä on taas toisinpäin, minä olin neitsyt avioliittoon asti ja mieheni oli jo luopunut poikuudestaan ennen kuin tapasi minut. Noihin aikoihin mun mies ei edes ollut uskossa ja ei ollut edes ajatellut että on sellaisia henkilöitäkin jotka odottavat avioliittoon asti.

Mun mies oli ollut uskossa pidemmän aikaa kun me tapasimme ja tiesin miehen taustasta jo ennen kuin olin jutellut hänelle. Hän oli kertonut todistuksia rukouskokouksissa ja kertonut miten maallista elämää oli ennen elänyt, mutta kuitenkin teki parannusta tästä kaikesta. Eli ei ollut minulle mikään suuri yllätys että miehelläni ei ollut poikuuskaan tallella. Hän oli rehellinen jo aivan meidän suhteemme alkumetreiltä lähtien mutta siitä ei koskaan tullut mikään suuri este suhteellemme. Pystyimme ja pystymme vieläkin puhumaan aivan avoimesti kaikesta ja mieheni tietää oman menneisyyden ja toivon ettei hän kanna tuskaa siitä enää mukanaan. Jumala on jo kaiken anteeksi antanut.

Avioliittoa meillä on jo onnellisesti takana 25 vuotta ja loppua ei näy. Koskaan en ole antanut mieheni menneisyyden kalvata mieltäni eikä hän ikinä ole kerskaillut tai kehuskellut "saavutuksillaan" . En minäkään ole täydellinen ja Jumalan silmissä olemme molemmat aivan yhtä syntisiä.
Olemme onnellisia että yhdessä saamme viettää elämää ja meille on Jumala suonut kaksi rakasta lasta ja perheemme on saanut kulkea Jumalan suuressa johdatuksessa.

Kyllä minäkin sanon että parannusta pitää tehdä sellaisen fariseuksen joka soimaa puolisoaan joka on neitsyyden mennyt menettämään ennen avioliittoa ja joka katuu tätä koko sydämestään Jumalan edessä.

Mutta jos noilla edellisllä kokemuksilla alkaa kehua tai kerskailla niin kyllä sitten on monikin asia pielessä...

Siinä olette aivan oikeassa että asioista saa ja _pitää_ puhua ja jopa moelmpien menneisyydestä. Mutta niiden ei pitäisi olla niin isoja asioita etteikö niitä voisi molemmat toisilleen anteeksi antaa jos ne kerran Jumalakin on anteeksi antanut.

Mielenkiinnosta kysyisin että te joilla jotain katkeruutta on sitten ilmennyt myöhemmin suhteesa niin miten se sitten ilmeni?
Tarinaa kertokaa kiitos!

Lue lisää

Näinhän se monesti on, että löydetään puolisoksi sellainen, joka ei ole kasvanut uskovaisessa kodissa ja silloin on suurempi mahdollisuus sillä, että poikuudet / neitsyydet eivät ole enää tallessa. Silloin, kun tämän tietää ja asennoituu siihen lähtökohdittain oikein, on paljon helpompaa käsitellä koko juttua. On varmasti paljon helpompi suhtautua sellaisen ihmisen menneisyyteen, jolta ei lähtökohdittain ole voinut odottaakaan korkeaa moraalia ja kristillisiä arvoja. Kaikille silti tämäkään ei ole niin helppoa ja pieniä ongelmia voi olla odotettavissa sitten myöhemmin. Lähtökohtahan tulisi aina olla se, että jokainen saa aloittaa alusta puhtaalta pöydältä, eikä menneitä saa kaivaa. Ei se ole oikein puolisoa kohtaan, jos toinen ei pystykään antamaan anteeksi ja liitto ajautuu sen johdosta vaikeuksiin. Itse olen sitä mieltä, että kaikki menneisyyden teot täytyy antaa anteeksi, mutta on myös hyvä tiedostaa omat rajansa tässä suhteessa, eli mihin on valmis ja mihin ei.

Vanha sanonta kuuluukin, että joka leikkiin ryhtyy, se sen kestäköön ja tämä pätee aika hyvin tässä asiassa. Eriasia on sitten, että kuinka moni on leikkiin lähtiessään laskenut kustannuksia ja kuinka tarkasti. Perään kuuluttaisin sitä, että kannattaa olla tosi varma siitä, että kyseinen henkilö, jonka kanssa meinaa koko loppu elämänsä jakaa, on varmasti se oikea. Kannattaa myös kuunnella ja tutkia aina se, mitä mieltä Jumala on asian suhteen, koska Hän, jos joku tietää, mikä on meille paras mahdollinen puoliso. Silloin, kun on varma johdatuksesta, on paljon helpompaa ja turvallisempaa tehdä matkaa, koska avioliitossa kuitenkin tulee aina jonkin tason vaikeuksia ja kasvuprosesseja. Kun tiedän, että tämä henkilö oli Jumalan valitsema ja johdattama minun kohdalleni, niin vaikeuksienkin yli meneminen on helpompaa. Eipä tarvitse ainakaan miettiä, että no niin, miksi valitsin hänet, kun Jumalakin siitä varoitti.

Maailman miehet, jos tätä sanaa käyttäisin, tuovat monesti (ei aina) liittoon mukanaan sellaisia tapoja ja asenteita, jotka he ovat oppineet entisestä elämästään. Siksi hyvin kasvatettu uskovainen nainen, voi joutua moniin vaikeuksiin miehensä kanssa. Tuntuu naisesta hyvältä se, että mies esim. vilkuilee muita naisia, niin että niskat meinaavat katketa, kun sellaisen näkee? Ei tunnu, mutta näin ne maailmasta uskoon tulleet miehet yleensä tekevät, kun ovat tottuneet koko elämänsä pitämään naista vain seksiobjektina. Miehen asenteet eivät myöskään aina ole ihan oikeita, kun maailmassa sitä on tottunut siihen, että kaikki seksi kokemukset voivat olla pelkästään meriittejä, joista voi vaikka hiukan kerskua kavereilleen. Miten tällainen mies sitten osaa arvostaa sitä omaa kullan nuppuaan, joka on hänelle antanut oman koskemattomuutensa ja haluaisi kenties, että mies sitä jotenkin arvostaisi. Entä jos ei arvostakaan, vaan tekee niin kuin sika helmille, että sotkee kaiken, eikä edes ymmärrä mitä on saanut. Aina näin ei ole, mutta valitettavan usein törmää mm. tämän tyyppisiin ongelmiin suhteissa, joissa uskovainen kokematon nainen, on löytänyt miehen, joka on juuri pelastunut ns. pystymetsästä. On niitä hienojakin miehiä, jotka osaavat käsitellä naisia ja joskus jopa niinkin hienoja, että me uskovaiset saisimme ottaa mallia. Sinulla taitaa olla sellainen : )

Kiitos Psalmi50.15. Kirjoitat hyvin. Luin kaikki tässä ketjussa kirjoittamasi viestit?
Sinulla on hyvin asiantunteva ote parisuhdeasioihin. Oletko alan ammattilainen?

Mesak/ kirjoitti:

Kiitos Psalmi50.15. Kirjoitat hyvin. Luin kaikki tässä ketjussa kirjoittamasi viestit?
Sinulla on hyvin asiantunteva ote parisuhdeasioihin. Oletko alan ammattilainen?

Lue lisää

Thanks : ) Olenko alan ammattilainen ?

Elämän koulut on käyty : )

Psalmi50.15 kirjoitti:

Thanks : ) Olenko alan ammattilainen ?

Elämän koulut on käyty : )

mikä se semmonen koulu on ?

Psalmi50.15 kirjoitti:

Thanks : ) Olenko alan ammattilainen ?

Elämän koulut on käyty : )

> Elämän koulut on käyty <

Aika rohkeasti sanottu, noin yleisesti.
Ihminen käy elämän koulua loppuun asti.
Loppututkinto on vielä edessä.

korkeintaan kisälli kirjoitti:

> Elämän koulut on käyty <

Aika rohkeasti sanottu, noin yleisesti.
Ihminen käy elämän koulua loppuun asti.
Loppututkinto on vielä edessä.

No pitihän se pilkku halkaista tässäkin kohdassa. On tosiaan sitä elämää vielä edessäkin ja joka päivä opitaan uutta, joten ei ole vielä ihan päästötodistus kädessä, vaikka jotain onkin jo opittu.

Lisäystä:

Ennen uskoon tuloani elin pitkään avoliitossa toisen ei-uskiksen kanssa ja kerran ajattelimme että tällainen kunnon avautuminen entisistä suhteista voisi olla jännittävää ja kiinnostavaa ja vaimoni aloitti avautumisen ja kertoi hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja entisestä seksikumppanistaan jonka minä tunsin hyvin.

Sen jälkeen menin aivan sanottomaksi...en halunnut kuulla enempää ja seuraavan kerran kun harrastimme seksiä en saanut noita mielikuvia mitä naiseni oli minulle kertonut pois päästäni.

No mielikuvat haihtui ajan kanssa ja myös meidän suhdekin mutta se ei nyt liittynyt tähän asiaan

Lukiessani näitä viestejä niin yksi yhteinen piirre näyttäisi olevan niillä, jotka tavalla ja toisella puolustelevat omia ja kumppanin seksikokemuksia, nimittäin kokemattoman syyllistäminen.
Miksi käännätte syyllisyyttä pois itsestänne? Syyllistätte mustasukkaisuudesta, katkeruudesta, vihasta ja ties mistä, vaikka itse olette ongelman luoneet.
Ette ymmärrä tekojenne seurauksia, siksi syyllistätte niitä jotka ovat pyrkineet elämässään noudattamaan Jumalan sanan ohjeita. Te sen virheen olette tehneet, eikä se joka jaksoi odottaa. Älkää syyllistäkö niitä jotka eivät syyllisä ole.

On niitä muitakin syntejä, joita ihmisen on vaikea unohtaa, vaikka anteeksi yrittäisikin antaa. Murhaa on vaikea unohtaa, pettämistä on vaikea unohtaa, valehtelua, panettelua, varastamista, väkivaltaa kaikissa sen muodoissa ja häikäilemättömyyttä. Voisihan noita luetella vielä lisääkin, mutta kuten huomaat, on monia asioita, joita kannattaa karttaa. Esiaviollinen seksi on vain yksi, jolla voit loukata lähimmäistäsi(puolisoa), eikä sitä välttämättä unohda ikinä. Kyse ei ole anteeksi annosta, vaan siitä, että tuo asia satuttaa ja tuntuu pahalta alusta loppuun saakka. Jumala kyllä unohtaa, mutta ihminen ei ole Jumala.

ei unohdu kirjoitti:

On niitä muitakin syntejä, joita ihmisen on vaikea unohtaa, vaikka anteeksi yrittäisikin antaa. Murhaa on vaikea unohtaa, pettämistä on vaikea unohtaa, valehtelua, panettelua, varastamista, väkivaltaa kaikissa sen muodoissa ja häikäilemättömyyttä. Voisihan noita luetella vielä lisääkin, mutta kuten huomaat, on monia asioita, joita kannattaa karttaa. Esiaviollinen seksi on vain yksi, jolla voit loukata lähimmäistäsi(puolisoa), eikä sitä välttämättä unohda ikinä. Kyse ei ole anteeksi annosta, vaan siitä, että tuo asia satuttaa ja tuntuu pahalta alusta loppuun saakka. Jumala kyllä unohtaa, mutta ihminen ei ole Jumala.

Lue lisää

Samaa mieltä. Meillä uskovilla on tapa eritellä syntejä oman mielemme mukaan. Avioliiton ulkopuoliset seksisuhteet näyttäisivät olevan jo niin yleistä arkipäivää helluntaikansan keskuudessa, ettei sitä enää edes nähdä syntinä. Jos joku esiaviollisia suhteita vielä pitääkin syntinä, niin asenne näyttää olevan se, että tehdään synti pois ja pyydetään sitten anteeksi, ja sillä sipuli. Mitäs tuota enää murehtimaan, syntihän kuuluu vain elämään. Ainoa mitä asian suhteen voidaan ehkä jälkikäteen tehdä (jos ihan pakko on jotain tehdä) on puolustella tekojaan agressiivisesti ja muistuttaa vastapuolta mustasukkaisuuden synnistä.

Näitä kirjoituksia lukiessani totesin jälleen kerran sen ikävän tosi asian, että toisten tekemät synnit ovat aina suurempia kuin omat synnit.
Jos joku on päättänyt harjoittaa haureutta, niin mitäs tuosta, ei se ainakaan niin suuri synti ole kuin se, että ei hyväksy toisen (=puolison tai tulevan puolison) huoraamista -vai onko joku toista mieltä?

ei unohdu ei kirjoitti:

Samaa mieltä. Meillä uskovilla on tapa eritellä syntejä oman mielemme mukaan. Avioliiton ulkopuoliset seksisuhteet näyttäisivät olevan jo niin yleistä arkipäivää helluntaikansan keskuudessa, ettei sitä enää edes nähdä syntinä. Jos joku esiaviollisia suhteita vielä pitääkin syntinä, niin asenne näyttää olevan se, että tehdään synti pois ja pyydetään sitten anteeksi, ja sillä sipuli. Mitäs tuota enää murehtimaan, syntihän kuuluu vain elämään. Ainoa mitä asian suhteen voidaan ehkä jälkikäteen tehdä (jos ihan pakko on jotain tehdä) on puolustella tekojaan agressiivisesti ja muistuttaa vastapuolta mustasukkaisuuden synnistä.

Näitä kirjoituksia lukiessani totesin jälleen kerran sen ikävän tosi asian, että toisten tekemät synnit ovat aina suurempia kuin omat synnit.
Jos joku on päättänyt harjoittaa haureutta, niin mitäs tuosta, ei se ainakaan niin suuri synti ole kuin se, että ei hyväksy toisen (=puolison tai tulevan puolison) huoraamista -vai onko joku toista mieltä?

Lue lisää

On niitäkin, jotka eivät mieti lainkaan ja niitä, jotka osaavat laittaa pois ikävät asiat. Ei se maailma siihen saa kaatua, jos jotain on sattunut menneisyydessä, josta ei pidä. Tiedän niitäkin pareja, joiden elämässä on sattunut niitä ikäviä juttuja ihan siinä liitossa ja niistäkin on selvitty. Mitä sitä turhia miettii, kun elämä on tässä ja nyt.

Rajoista en tiedä, liekö siellä sellaisesta tietoakaan...
Onhan se varmaan coolia menettää neitsyys konfassa. Ikävää vain että neitsyyden voi menettää vain kerran, vaikka olisihan se siistiä kun joka juhannus voisi antaa neitsyytensä jollekin kivalle kollille.

Tummaihoiset poikaystävät näyttivät olevan tämän juhannuksen hitti.

No jos se tohon on jääny, eikä muuta, niin on se kyl vielä ihan eka kerta. Tosta on yhdyntä vielä kaukana.

eka.. kirjoitti:

No jos se tohon on jääny, eikä muuta, niin on se kyl vielä ihan eka kerta. Tosta on yhdyntä vielä kaukana.

No joo, on se kaukana, mutta tollee ku leikkii, niin karkaa mopedi ja se on sit menoo.

Onhan näitä hyviä kysymyksiä ja helppoja vastauksia niihin ei varmasti ole olemassakaan. Ne helpot vastaukset loppuvat yleensä siinä vaiheessa, kun jotain sattuu ihan omalle kohdalle. Liittojen ongelmat ovat niin monisyisiä, että kaikki tapaukset pitäisi tutkia aina erikseen. Uskon, että vastauksia / avaimia ongelmiin löytyy, jos niiden kanssa työskennellään. Maton alle lakaiseminen on se suurin ongelma, eli ei haluta puhua vaikeista asioista ja annetaan ongelmien kehittyä rauhassa niin isoiksi, että ne aiheuttavat lopulta jonkin vamman / solmun, jota ei enää osata avata.

Tuohon esittämääsi ongelmaan on varmasti monia mahdollisia syitä ja kumppani itse on monesti paras tulkki näissä tilanteissa. Ulkopuolisen on vaikea sanoa, miksi joissain liitoissa tapahtuu kylmenemistä näillä alueilla. Toisaalta tuon sinun kysymyksesi voisi esittää toisessakin muodossa. Voisi kysyä, että mikäli vaimoni sairastuu, eikä enää ole kykenevä harrastamaan seksiä, niin voinko käydä vieraissa. On myös mahdollista, että joku vammautuu jossain onnettomuudessa niin pahasti, ettei ole enää kykenevä seksiin. Tuttavani joutui pyörätuoliin ja hänen kehonsa ns. kylmeni vyötäröstä alaspäin.

En sano, että nämä olisivat helppoja tilanteita kummallekaan liitossa, mutta onko lupa pettää? Itse ajattelisin, että se olisi aika raukkamaista tällaisessa tilanteessa. Eikös sitä rakkautta / uskollisuutta vannottu puolisolle myötä ja vastamäessä, Jumalan ja ihmisten edessä. Seksi voi loppua sairauden ja onnettomuuden seurauksena, mutta on mahdollista myös se, että meidän sydämemme saa kolhuja. Jokin voi sisältä mennä niin rikki, että varsinkaan nainen ei enää kykene rakastelemaan. Voi käydä niinkin, ettei niitä kolhuja enää saa korjattua, mutta aina kannattaa yrittää. Pettäminen ei kuitenkaan ole koskaan luvallista.

Ilman syytä, tai pelkästään siitä syystä, ettei enää itseä kiinnosta seksi, ei saisi ryhtyä pihtaamaan. Raamattu sanoo selvästi, että meillä on velvollisuuksia toisiamme kohtaa ja että niitä ei saisi laiminlyödä. Haureuden syntiä vältetään sillä, että jokaisella on se oma puoliso, kuten Raamattu asian ilmaisee. Kumpikaan puolisoista ei saa vetäytyä, koska silloin voi joutua kiusatuksi haureuden alueella. Toimiva liitto suojelee haureuden synniltä, mutta siitäkin huolimatta, vaikka seksi lakkaisi toimimasta, ei meillä ole lupaa pettää puolisoamme. Kyse ei ole pelkästään puolison pettämisestä, vaan synnistä, joka on aina rikos Jumalaa vastaan.

Kehottaisin sinua keskustelemaan vakavasti puolisosi kanssa ja keromaan hänelle sen, mitä olet nyt kertonut meille. Vaarana on se, että vaimosi ei enää rakasta sinua ja suhteenne on kylmentynyt. Elätte käytännössä erossa jo nyt, vaikka olettekin yhdessä. Toki naisilla voi jokin biologinenkin juttu aiheuttaa tällaista, mutta pihtaaminen on siitäkin huolimatta vastuutonta ja äärettömän tyhmää. Puolisosi ei ajattele sinua ja sinun tarpeitasi ja se kertoo siitä, että hän ei rakasta sinua. Puhu nyt hyvä mies sen vaimosi kanssa asiat halki ja kerro hänelle, että sinulla on iso ongelma. Jospa tilanne muuttuisikin siitä.