Hei. Haluaisin kuulla mielipiteitä etenkin miehiltä siitä, että mitä mieltä olette ujoista ja hieman aroista naisista? Itselleni on muodostustunut tästä jonkinmoinen ongelma. Tutussa porukassa, kaverien kanssa tai kahden kesken en ole ollenkaan hiljainen ja minulla on omia mielipiteitä paljonkin. Mutta isommassa porukassa esim työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa, joissa paikalla on paljon porukkaa ja hieman tuntemattomia ihmisiä en vain uskalla avata suutani. Ongelma tämä on sen takia, että en haluaisi antaa itsestäni kuvaa hiljaisena ihmisenä, joka ei koskaan puhu mitään.. Mutta minkä sitä itselleen voi. Minusta ei koskaan voi tulla ihmistä, joka dominoi keskusteluja porukassa kovaäänisesti vaan aina olen ennemmin siellä taustalla ja hymyilen nätisti. Voisitko kuvitella seurustelevasi hiljaisen ja aran tytön kanssa?
Hiljainen ja ujo nainen isossa porukassa
shy and quiet?
292216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ujot tytöt ovat söpöjä.
Paljon olen törmännyt tällaisiin ujoihin tyttöihin yliopistossa opiskellessa ja töissä. Harmi vaan, että nämä ovat aina olleet seurustelevia :(
Tuossahan se tulikin:
söpöjä
seurustelevia
suuna päänä olevia voi ihailla big brotherissa, ei toisten kainalossa vakavissa suhteissa
Juuri näin. Koska jos nainen on vähemmän söpö, tai suorastaan ruma, niin eihän se pääse seurustelemaan, eikä sitä kukaan huomaa. Tai jos huomaa, niin inhoten. Koska rumalla naisellahan ei tunnetusti tee mitään...
Juurihan kerroit, että tutussa porukassa et ole hiljainen. Jos saisin luontevan tilaisuuden tutustua sinuun ja kiinnostuisin sitä kautta, niin alun hiljaisuus ei olisi ollenkaan ongelma.
Luonteva tilaisuus olisi mikä tahansa tilanne, jossa olisimme sen verran kahdenkesken, että siinä ehtisi jutella hetken ilman että joku suulaampi olisi heti keskeyttämässä.
No ongelma minun kanssani lienee se, että minkäänlaista kontaktia ei tule, kun en tee aloitetta.
Muutoin iha jees.
"Voisitko kuvitella seurustelevasi hiljaisen ja aran tytön kanssa?"
Kunhan uskaltaa pussutella ja halailla niin se on pääasia...
Kyllä voisin, itse asiassa vähän sellaista oon katellutkin. Itsekin olen samalla tapaa hiljainen, siis entuudestaan tuntematonta tai suurempaa porukkaa kohtaan. Vaatii mullakin pidemmän tutustumisen... ei oo mikään helppo juttu elää miehenä tämmösen asian kanssa.
Poikkeaako tilanteesi mitenkään hiljaisesta ja ujosta miehestä? Esimerkiksi tuttujen työkavereiden kanssa pystyn puhumaan, mutta erityisesti kun läsnä on vieraita olen hiljainen ja ekstrovertit hallitsevat keskustelua huutelullaan.
Introverteille tutustuminen toiseen ihmiseen onnistuu parhaiten kahdenkesken niin ettei ulkopuolinen pääse väliin keskeyttämään. Joskus ulospäin suuntautuneet "kaverit" ovat myös oppineet että introvertin päälle voi aina puhua, mikä myös voi vaikeuttaa keskustelua suuressa ryhmässä. Loukkaavinta on kun kiilataan väkisin väliin, vaikka selkeästi nähdään että toisella on keskustelu kesken.
"Voisitko kuvitella seurustelevasi hiljaisen ja aran tytön kanssa?"
Ehdottomasti.
"Introverteille tutustuminen toiseen ihmiseen onnistuu parhaiten kahdenkesken niin ettei ulkopuolinen pääse väliin keskeyttämään."
Tuo on totta, ja tuota voisi vielä laajentaa siten, että jos haluaa introvertin miehen tekevän aloitteen, niin kannattaa pyrkiä järjestämään nimenomaan kahdenkeskinen hetki sitä varten. Se, että huoneessa on muutama (enemmän kuin kaksi) ihmistä ja hiljaista, ei riitä, koska introvertti ei halua aloittaa, jos epäilee tulevansa keskeytetyksi. Ja jos nuo muut ovat ekstroverttejä, niin he todennäköisesti tulevat mukaan keskusteluun.
Eipä hiljasessa ja arassa oo muuta vikaa kuin miten tutustua sellaiseen ja missää niitä tapaa? =)
"tyhmä paljon puhuu vähän kuulee, viisas vähän puhuu paljon kuulee",
vanha venäläinen sananlasku. Eli jos joku porukassa tuo itseään
tykö ja kalkattaa niin skannaan kaltaistasi hiipparia sieltä seinältä automaattisesti.
Kävis jos löytys jostai, vielä jos jonkunlaista jutun tynkää saisi aikaseksi, niin
voisi vaikka jotain tullakkin
Kiva kuulla positiivisia kommentteja. Korostan nyt vielä sitä, että en ole tutussa porukassa hiljainen, en ollenkaan. Mutta jotenkin ihmeesti isossa porukassa lukkiudun enkä saa sanaa suustani. Eri asia tietenkin jos joku jotain minulta kysyy. Ehkä jotenkin pelkään sitä, että koko ison porukan huomio kiinnittyy juuri minuun jos aloitan keskustelun. Tämä vaan saattaa antaa ihmisille jotka eivät tunne minua kuvan, että olen aina hiljainen. Ja heidän silmissään saan maineen hijaisena ja arkana vaikka asia ei ollenkaan todellisuudessa pidä paikkaansa.
Mulla on sama juttu! Pelkään kans tosi paljon että koko porukan huomio kiinnittyy minuun ja sanoisi jotain minua vastaan tai jtn ilkeetä tai mun mielestä noloa... Pelkään myös että mulle tulee puhevirheitä, koska en ole syntynyt suomessa. AUTTAKAA miten saan lisää itseluottamusta :(
Ujot naiset on parhaita! Minun on helpompi lähestyä ujoa naista kuin tosi sosiaalista naista. Paitsi tieysti jos nainen on niin ujo ettei koskaan uskalla millään tapaa näyttää olevansa kiinnostunut.
Ei siihen tarvita kuin pientä kiinnostunutta katsekontaktia, niin teen kyllä aloitteen.
Naiset ovat parisuhdemarkkinoilla aina määräävässä asemassa. Nainen käytännössä valitsee haluamansa miehen isosta ehdokasjoukosta sen mukaan mitkä kriteerit hänellä sattuu olemaan. Miehen rooli taas on juosta naisen luota toiselle tyrkyttämässä itseään, josko joku nainen hänet suostuisi ottamaan. Vaikka nainen olisi hiljainen hissukka hänelle riittä ottajia yllin kyllin. Miehen pitää olla käytännössä aina se osapuoli, joka tekee aloitteen ja huormaa naisen omilla taidoilaan.
Miksi sitten kukaan ei tee mulle mitään alotteita, häh? Missä on ne tyrkyttäjät?? Tämä on huijausta!
Mee v*ttu seisoon jonnekkin baarin yksin, niin kyllä ne miehet iskevät sinuun kiinni.
Muuta pois stadista.
"Miehen rooli taas on juosta naisen luota toiselle tyrkyttämässä itseään, josko joku nainen hänet suostuisi ottamaan."
Siinäkö sitten pitäisi tuntea itsensä ihastelluksi/rakastetuksi kun mies yrittää noin epätoivoisesti? Sen takia ei nappaa tuollaiset miehet jotka joutuvat tekemään noin, koska "sille kelpais kuka tahansa".
Eihän se niinkään voi onnistua, että eka nainen jota jututtaa olisi sopivanlainen? Pakkohan se on "naiselta toiselle juosta" jos ei natsaa molempiin suuntiin.
5% baarin miehistä on poikaystävän ainesta. Eli ainakin viisaimmat naiset etsivät kunnoja miehiä, eivätkä halua sellaisia, jotka ryyppävät joka viikonloppuna kavereidensa kanssa.
Ongelma on, että miten tutustuu hiljaiseen naiseen? Porukassa huomio kiinnittyy niihin, jotka ovat keskustelussa mukana, ellei hiljainen nainen ole huomattavan hyvännäköinen.
Tietysti juttelemalla hänelle? Ei kaikki parhaimmat naiset ole hyvännäköisiä. Kyllä minäkin juttelen "ei niin hyvännäköisille" ja porukuassa hiljaisille miehille. Kyllä niiltä sit jossain vaiheessa ujous katoaa ja uskaltaa tulla itekkin juttelemaan .. JA mulla kävi kerran niin että ennestään ujo mies kenelle olin jutellut pari kertaa alkoi seurata koko ajan koulussa ja löytää aina mut jostain välitunnilla ja koulun jälkeen haluu samaan matkaan eikä anna mulle rauhaa..
Tottakai voisin kuvitella seurustelevani hiljaisen ja aran tytön kanssa. Mitään väliä sillä ole, että millainen väkijoukossa joku on, kunhan ajan kanssa luotto mun kanssa olis aivan rajatonta. Kumppanuutta ei oikein muuten tulla, kuin syvän luottamuksen kautta. Ihan sama miltä ulos päin joku näyttää. Itselleni ainakaan pari ei ole minkään tason statussymboli.
"Voisitko kuvitella seurustelevasi hiljaisen ja aran tytön kanssa?"
Siis oletko nyt ihan tosissasi? Kuinka ronkeleina te naiset oikein miehiä pidätte??
Oli kyse sitten seksistä tai parisuhteesta, niin nykyään valta on vain ja ainoastaan naisilla, olit sitten arka tai et.
Ennen muinoin riitti että miehellä on säännöllinen työ ja että pystyy huolehtimaan perheestään... nykyään lista on hiukan pidempi ja vaativampi. Ja samalla kun naisten vaatimuslista on pidentynyt, miesten vaatimuslista on typistynyt. Senkus vaan valitset itselles miehen ja otat sen, ei sun muuta tarvitse tehdä.
Ja btw valehtelematta varmaan 90% tähänkin ketjuun vastanneista sinkkumiehistä vastailee sulle siinä toivossa, että sä kiinnostuisit heistä ja heidän jorinoistaan. Säälittävää? Erittäin. Pakon sanelemaa? Osittain.
Näin se asia osittain varmaankin on. Joskin täytyy sen verran tunnustaa, että jos noin esimerkiksi musta kiinnostuisi, niin ehkä se pelkkä kiinnostuminen ei olisi juuri mun kohdalla sen enempää, kuin että tutustumista. Jotenki sen verran itteäniki tunnen, että tarttee tietynlaisen tapauksen, joka mua sietääkään. Toki viestittely ja muu on varsinkin Joulun aikana erityisen toivottavaa ujoilta tytöiltäkin. ;)
Itse en kyl sanois että mulla on rima laskenu. Se on muuntunu toisenlaiseksi mitä enempi itseäni tunnen. Ja sitä miten toiset maailmaa tarkastelee.
Pakon sanelemaa? Ei mun kohdalla. En väitä että saisin kenet tahtoisin, vaan että meen hitusen eri latua muutenkin... :D
Ongelmahan on lähinnä, ettei juuri kukaan jaksa nähdä vaivaa nykyajan hektisessä maailmassa tutustua ujoon ja hiljaiseen. Parhaat mahdollisuudet löytää joku on yhteisen asian parista (työ/harrastus) tai sitten yrittää kehittää omaa sosiaalisuuttaan.