Ex-Anoppi

Mielenkiintoinen kysymys. Olet tehnyt ratkaisun pitää lapsi. Tulevan lapsen isä "ei halua ryhtyä isäksi". Mitä mies mahtaa tällä tarkoittaa? Ryhtyessään lapsentekoon hän on jo sitoutunut mahdolliseen lapseen. Eihän mikään ehkäisy ole satavarma.

Miehestä on siis tulossa isä. Isällä on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Oletko kysynyt mieheltä, miten hän aikoo suhtautua siihen, että hän joutuu tunnustamaan isyytensä, joutuu maksamaan oman osuutensa lapsen elatuksesta jne?

Entä mitä mieltä mies on siitä, että kerrot tulevasta isyydestä miehen vanhemmille? Joka lapsellahan on oikeus isään ja mielellään myös isovanhempiinsa.

Seurustelitte melko kauan ja olette tulevina vanhempina selkeästi aikuisia. Sinun sijassasi ilmoittaisin isovanhemmille lapsen syntymästä. Voisi perustella myös sillä, että isovanhemmilla on oikeus saada tietää lapsenlapsensa olemassaolo.
Ja ihan sivumennen: Lapsesihan perii aikanaan isänsä ja isän kautta isovanhempansa. Lakioikeutta ei voi sivuuttaa - mutta nyt menin jo aika pitkälle asian pohdinnassa.

No tämmöisenä muumioikäisenä (50v) ja aikuisten lasten äitinä voin kertoa, että jos tulis joku nuori nainen ja kertoisi olevansa tulevan lapsenlapsen äiti (vailla suhdetta mun lapseen kuitenkaan), niin oltuani hetken shokissa ja äimänkäkenä varmaan kuitenkin ennemmin tai myöhemmin toipuisin toimivaksi mummiksi. Ja olisin jopa kiitollinen tälle neidille joka tiedoksi asian toi.

Tottakai sun kannattaa heille kertoa, vaikka soittamalla. Heillä on oikeus tietää.

Tietääkö entinen miehesi että aijot lapsen pitää? Toivottavasti haluaa edes jollain tavalla olla mukana tulevan lapsen elämässä.

Siis ööh... mikset tehnyt aborttia? Hirvittävä tilanne. Lapsi saa jossain vaiheessa kuitenkin tietää, ettei hänen isänsä olisi halunnut häntä, ja sinä olet ties minkälainen, ainakaan et ole hoitanut omalta puoleltasi ehkäisyä. Voi syntymätön lapsi parka!

Ilman muuta isovanhemmilla on oikeus tietää lapsenlapsesta, ja mielestäni sinulla on myös velvollisuus kertoa. He saattavat olla jopa onnellisia lapsesta, ja varmaan myös haluavat tapailla häntä isovanhempina. Ehkäpä saat sieltä tukea lapsen hoitoonkin. Kuuluuhan lapsi myös isänsä sukuun, vaikka isä ei haluaisikaan olla tekemisisä. Ero lapsen isästä ei liity hänen vanhempiinsa, voit esim olla yhteydessä ja ystävä heidän kanssaan, vaikka et seurustelekaan miehen kanssa. On luonnollista, että isovanhemmat pitävät yhteyttä lapseen, vaikka toinen vanhemmista olisi lähtenyt. Jos itse kuulisin olevani mummo vastaavassa tilanteessa, haluaisin myös toimia mummona lapselle.

Mitä mieheen tulee, niin ei ole hänen asiansa nyt päättää haluaako isäksi vai ei, isä hänestä joka tapauksessa tulee. Hänellä on aivan yhtälailla isän velvollisuudet kuin sinulla on lapsen äitinä. Hänen ei ole pakko tavata lasta, mutta hän ei voi kieltää isyyttään, joka voidaan todistaa vaikka dna-testillä. Isän on maksettava elatusmaksut ja lapsella on aikanaan myös perintöoikeus isäänsä. Siis ilman muuta rekisteröit hänet lapsen isäksi! Sosiaalitoimi tms pitää huolen että elatusmaksut järjestyvät, eihän lapsi ole taloudellisestikaan yksin sinun.

Mies ja nainen ovat onneksi tasavertaisia tässä asiassa. Molempien on sitouduttava lapsesta huolehtimiseen aikuisikään asti tavalla tai toisella, vaikka lapsi olisikin saanut alkunsa vahingoissa. Se ei ole pelkästään naisen velvollisuus.

Rohkeasti yhteys isovanhempiin!

Lapsi on teidän molempien, yhteinen ja yhdessä tehty. Mies on siitä yhtä paljon vastuussa ja velvollinen olemaan isä, vaikka ei aktiivisesti toimisikaan isänä. Kunnioitan päätöstäsi pitää lapsi, ja uskoisin että miehen vanhemmatkin pitävät ratkaisuasi oikeana. Kerro asia asiatietona ja anna heidän päättää suhtautumistapansa. Jos se on kielteinen niin mitäpä siitä, pääasia että tietävät.

Anna lapsen jo pienenä tietää, miksi isä ei pidä yhteyttä, niin se ei tule vaikeana asiana etyeen isompana. Kerro pikkuhiljaa vähän kerrallaan isästä, osaat kyllä tehdä sen hienovaraisesti ja parhain päin. Lapselle on joka tapauksessa tärkeää tietää kuka hänen isänsä on, millainen ja missä. Kerro hyviä asioita. Vaikka isä haluaa kulkea omia teitään yhteyttä pitämättä, se ei ole lapsen syy eikä tarkoita että lapsessa olisi jotain vikaa. Auta häntä ymmärtämään että kyse oli teidän aikuisten välisestä erosta, jonka takia isä on poissa. Murrosiässä oma alkuperä ja sukuyhteydet saattavat saada uuden merkityksen ja nuori miettii sukujuuriaan. Jos saat pidettyä isovanhemmat lapsen elämässä, hänellä olisi kuitenkin yhteys isänsä sukuun.

Sinun ei tarvitse törmätä isovanhempien reaktioon heti, varsinkaan jos se on negatiivinen, jos lähestyt heitä kirjeellä. Kirjeessä on sekin etu, että voit muokata sanomistasi moneen kertaan ennen kuin lähetät sen eli asia ei ainakaan mene poskelleen siksi, että tulisit käyttäneeksi jotain varomatonta ilmaisua. Kerro asia niin kuin se on, mutta asiallisesti. Pidä huoli, ettet vahingossakaan mollaa heidän poikaansa ja tämän ratkaisua, vaikka voit asiallisesti mainita, ettei poika halua olla tekemisissä lapsensa kanssa ja siksi joudut kertomaan asian heille tällä tavoin.

Mieti miten aiot selvitä lapsen kanssa, millaisen roolin isyydentunnustamisineen ja elatusmaksuineen haluat lapsen isälle, mutta tee kauttarantain isovanhemmille selväksi, ettet ole lähestynyt heitä taloudellisen tai muun avun vuoksi. Korosta, että tarkoituksesi on antaa heille mahdollisuus tutustua lapsenlapseensa, jolla tulisi olla oikeus tuntea isovanhempansa.

Jos saat positiivisen reaktion, kaikki hyvin ja voit pitää lapsen isovanhempiin yhteyttä, vaikkei mies ole välikätenä. Jos saat negatiivisen reaktion, olet ainakin yrittänyt hoitaa asiaa lapsesi parhaaksi, ja jää hänen itsensä vastuulle aikanaan yrittää päästä väleihin isovanhempiensa kanssa, jos ovat lapsen kasvaessa vielä elossa.

Lapsella on isä, vaikka isä ei pitäisikään yhteyttä. Lapsella on myös isovanhemmat,, serkut, tädit ja sedät isänkin puolelta, vaikka isää ei näkyisikään. Anna lapselle mahdollisuus isän puoleiseen sukuunsa, äläkä välitä, vaikka exäsi haluaisi sen estää. Lähisuvun verkosto on arvokas olemassa. Moni alkaa etsiä biologisia juuriaan aikuistuttuaan, ja silloin läheisten suhteiden luominen on useinkin liian myöhäistä.
Ethän kai ole kuitenkaan riidoissa exäsi vanhempiin etkä katkonut välejäsi myös heihin?

Ainoa kenen ajatuksista voi vastata ole minä itse.
Olen mummu.
Jonkin verran voisit tehdä itsellesi selväksi, minkä roolin haluat antaa isovanhemmille.
Taloudellista tukea et mielestäni voi odottaa tai vaatia.

Lapsen kannalta, et parempaa voisi antaa kuin isovanhemmat.
Se on kasvunpaikka, et mene edes lapsenlapsen vuoksi ohi omasta lapsesta, etkä hänen tulevasta uudesta perheestään..
Isovanhemmilla ei ole oikeutta lapsenlapsiin ja aina se tulee huomioitua. Jos avovaimo tai muu lapsenlapsen äiti, yhtä äkkiä päättä omistavansa lapsenlapsen ja sanelee säännöt ja ehdot tapaamisiin ja yhdessä oloon?

Isovanhempien on parasta huomioida tämä ja suojella itseään, varsinkin, jos lapsenhoito ei kodissa ole pyyteetöntä tai olosuhteisiin nähden hyvää.

Meillä pätee tämä. Esikoinen 6v. on äidilleen vähemmän lapsi kuin kuopus 2v.. Esikoinen kiertää molemmilla isovanhemmilla, jopa neljän päivän ja yön vierailuilla, olut jo alle 2kk iässä yökylässä.
Kuopus ei ole koskaan ollut missään, ilman äitiään.

Lapselle ei ole koskaan pahitteeksi mitä useampi rakastava aikuinen hänellä on. Mutta siitä ei tule siltaa, lapsen isän tulevaan perheeseen tai elämään.
Hoitoapua tulet saamaan, lapsi saa lahjoja tarpeellisia että vähemmän tarpeellisia. No ne ehkä helpottavat jonkin verran talouttasi, mutta niiden varaan et voi laskea.

Jokaisella pitäisi olla tukiverkko. Joudut jääväämään itsesi lapsesi tukiverkosta näihin isovanhempiin.

En oikein ymmärtänyt, mitä Eeva-Maria halisu kirjoituksellaan sanoa isovanhemmista ja näiden roolista. Mielestäni tekstissä oli useita keskenään ristiriitaisa kohtia. Myös tämä viimeinen kappale kaipaa ehdottomasti tarkennusta:

"Jokaisella pitäisi olla tukiverkko. Joudut jääväämään itsesi lapsesi tukiverkosta näihin isovanhempiin. "

Miksi äidin pitäisi jäävätä itsensä lapsensa tukiverkosta?

Jos minun lapsillani olisi sama tilanne niin tottakai haluaisin tutustua uuteen ihmiseen joka on minun lapsenlapsi. Lapsen isä ei halua tulla isäksi, no silloin pitää katsoa että on ehkäissyt, eikä jälkeen päin alkaa uuperoimaan haluaako vai ei. Lapsesi isä on itsekkin aika lapsi, ei muka halua tulla isäksi mutta täytyisihän hänen tietää että jos tyttöjä lähestyy "sillai" niin on sekin riski.

Olipa niin mielenkiintoinen ketju ja hyviä ajatuksia laitan tähän
vielä omani jos toisi jotain ajattelemisen tynkää.

Jos nyt et tomi ajoissa ja ilmoita miehesi isovanhemille odottavasi
lasta niin mielestäni asian kertominen mutkistuu mitä kauemmaksi
asiaa siirrät sitä painavampaa "salaisuutta lapsesta kannat mukanasi"

Tässä vaiheessa ennen lapsen syntymää annat myös isovanhemmille
tilaisuuden sopetua ajatukseen syntyvästä lapsenlapsestaan

Voisit antaa lapsen isälle tilaisuuden kertoa vanhemmilleen isyydestä
jos hän ei täytä omaa osaansa asiasta kerro myös että aiot ilmoittaa
asiasta itsekkin isovanhemmille .

En tiedä kuinka mielekkäänä näet isälle ilmoittamisen kun hän
ei ole tukemassa sinua ...?

Olen mummu ja ilman muuta haluaisin tietää syntyvästä lapsen-
lapsestani oli tilanne mikä tahansa.

Tottakai kerrot, ja tämä ex miehesi on elatusvelvollinen halusi taikka ei. Laki on laki, ja hyvät tavat ovat hyviä. Lapsella on oikeus isään sekä isovanhempiin ja isovanhemmilla oikeus tietää lapsenlapsestaan. Heidän reaktionsa ei ole pääasia vaan ihan tieto.

Vaikka ex:si ei halua isäksi ryhtyä niin elarit joutuu maksaan ja ilmoita itse hänen vanhemmilleen asiasta niin miehen äiti voi pojalleen pitää sellaisen saarnan että ex mieli asiassa muttuu ja niin edelleen.

Isoäitinä vastaisin, että ihan hyvin voit soittaa ja sanoa, että heistä tulee isovanhempia. On sitten heidän asiansa, miten suhtautuvat.
Lapsellasi olisi periaatteessa oikeus mummoon ja pappaan ja päinvastoin.
Itse olisin vastaavassa tapauksessa onnellinen kaikesta huolimatta mummoudesta, vaikka pariskunta ei enää yhdessä eläisi.