Ei kutsua häihin?

Njaa. Toivottavasti et oikeasti usko saavasi täältä luotettavaa arviota kaverisi mielenliikkeista?

Tiedätkö, mitä isot häät maksavat ? Jos on täysi pitopöytä ruokineen, kakkuineen ja muine tilpehööreineen, niin 25 ekeä per nuppi ei ehkä riitä vielä alkuunkaan. Jos vieraita on vaikkapa sata, niin laskepa siitä. Ja tuossa hinnassa ei ole juomapuoli ja sen sellainen muu krumeluuri mukana vielä ollenkaan.

Jos molempien suku, esim., on suuri ja muitakin läheisiä paljon, niin raja on pakko panna johonkin. Kyllä siinä kavereita tippuu automaattisesti, muitakin kuin sinä. Ei muuta kuin juhlia järjestämään, niin kyllä ainakin kustannuspuoli selkiää aika nopeasti.

Tärkein syy lienee se, että sinä kuvittelet "ystävyyssuhteenne" olevan jotain ainutlaatuista, ja hän taas pitää sitä lähinnä rasitteena itselleen.

Minusta ainakin olisi rasittavaa olla "kaveri" tyypille, jonka mielestä on olemassa "huonommat", ja "paremmat" piirit-näihin kuuluu yleensä ne ns.lapsuudenkaverit, jotka jäi lippis vinossa kotiseudulle, kun itse muutin töitten perässä muualle, katkeroituneita ja kateellisia.

Tunnetko puolisoa lainkaan? Jos naimisiin menneellä pariskunnalla on suurelta osin yhteinen kaveripiiri, ne kaverit, jotka vain toinen tuntee, jäävät helposti vieraslistalta pois. Tai vaimo on voinut hallita vieraslistaa enemmän (en halua yleistää, mutta usein nainen on häistä kiinnostuneempi ja mies antaa paljon periksi, koska pääsee siten helpommalla). Tunnetko muita vieraita paljon? Usein on myös helppo jättää kutsumatta sellaiset, jotka eivät ole tiivis osa sitä kaveripiiriä, jota on kutsuttu - monesta on myös kiusallista mennä häihin, joissa ei tunne muita vieraita lainkaan.

Tai sitten et vain ole niin läheinen kuin luulit. Ei siihen mitään riitaa tarvita.

Mitä tulee ajatella sellaisen ihmisen ajatuksen juoksusta, joka leimaa ihmiset jotenkin huonommiksi kavereiksi, ei riittävän läheisiksi, rasitteeksi, kateellisiksi, katkeriksi ...

Kun mistään ei voi tietää, millaisena pidetään, niin eikö ole parempi vain ajatella, että se raja on todellakin pantava johonkin kohtaan, silti, vaikka välittäisi entisistäkin ystävistä ja kavereista kuinka paljon ja tahtoisi heidätkin mukaan. Mutta kun se raharajakin on pantava johonkin, ainakin tavallisen, normaalituloisen ihmisen.

Tuollainen ajatusmalli ei kerro ystävästä / kaverista mitään, mutta lausujastaan melkein kaiken.

Aloittajalle: sinuna vetäisin asiasta omat johtopäätökseni, ja pitäisin kaveriin "hajurakoa". Ei kannata ainakaan katkeroitua, jotkut kaveruussuhteet vain loppuvat, ilman riitaakin. Häneltä on tullut selvä viesti mikä hänen mielipiteensä on. Kannattaa unohtaa.

Onnea vain avioliitolle, sitä tarvitaankin, jos jo yksi ainoa päivä aiheuttaa niin paljon stressiä...

No...me jätettiin omissa häissä osa kaukana asuvista kavereista kutsumatta ihan sen takia koska arvattiin etteivät he kuitenkaan pääse ja niinhän siinä kävikin. Kukaan yli 100km säteellä asuva kaveri ei vaivautunut paikalle. Sukulaiste kyllä tulivat kauempaakin... säästimme siis paikat sellaisille, joista tiesimme melko varmasti pääsevän paikalle. Meilläkin oli kuitenkin raja johonkin vedettävä paljonko vieraita kutsutaan ja paljonko häät saavat maksaa.

Yleensä häissä kutsuvieraslistan laativat morsian ja sulhasen äiti, näin kärjistetysti, ja kun kumpikin tahollaan kuluttavat aikaansa 1. morsian pohtimalla kuka hänen kavereistaan olisi kutsun arvoinen 2. sulhasen äiti, että tulee kutsuttua kummin mummin kaimakin sieltä palvelutalosta, niin sulhanen joko älyää pitää puolensa tai sitten ei. Jotkut sulhaset ovat passiivisia/inhoavat koko hösäämistä/ haluavat jättää vastuun naisväelle ja sen vuoksi mokia voi sattua. Ota tämä huomioon ennen kuin tuomitset vanhan kaverisi täysin.Saat varmasti aika helposti selville ketä juhlissa oli muita vanhoja kavereita ja jos yhä olet se ainoa kutsumatta jäänyt, niin kannattaa loukkaantua. Se, että joku täällä vinkuu hääkustannuksista on hänen ihan ikioma valintansa ja kuvastaa tämän hetken kaupallistunutta, persoonatonta ajattelukykyä, jossa ei omalla luovuudella osata rellestää.

Jouduin itse aikoinaan samaan tilanteeseen vanhan kaverin kanssa ja koska kaveri kaiken lisäksi halusi soittaa kertoakseen juhlista päätin, että pöllö mikä pöllö.

Kutsumatta jättämiseen sellaisissa ihmissuhteissa, jotka ovat tärkeitä ja pitkäkestoisia, ei ikinä ole hyvää syytä olla kutsumatta pl. jos häät ovat pienelle joukolle. Silloinkin asia huomaavaisesti mainitaan kutsutta jääneille ja kaikki ymmärtävät sen.

En ole ikinä tajunnut suomalaista kutsun tai en kutsu-politiikkaa. Se on varmasti tämän jäyhän, mulkoilevan kansan ainoa keino tuntea joskus valtansa. Ja myös huonotapaista!

Joo, samaa mieltä olen kuin muutama muukin tässä, että jonnekin se raja vaan vedetään, esim. listalta jää pois vain toisen tuttavat, tai ne, joihin ei ole pidetty yhteeyttä vähään aikaan. Eli ei siinä mitään riitaa tarvitse olla, ei kannata olla loukkaantunut, vaan mieluummin lähettää lämpimät onnentoivotukset, niin hääpari huomaa, että välitätä heistä yhä. Itse olen ollut päinvastaisessa tilanteessa, tullut kutsutuksi puolitutun pariskunnan häihin, ei ollut oikeastaan kivaa sekään. Tunsin oloni omituiseksi lähes vieraitten ihmisten seurassa. Pari kertaa olen ollut kuokkavieraana häissä, toisella kertaa kutsu oli äidilleni, toisella kertaa sisarelleni. Kumpikaan ei halunnut yksin mennä.