Kertokaa viisaammat!

Ensinnäkin, UNOHDA se "elämäsi rakkaus". Hän ei tahtonut olla kanssasi, joten sanoi tämän klassiseksi todetun lauseen "vika ei ole sinussa, vaan minussa", mutta tosiasiassa et kiinnostanut häntä tarpeeksi tai hänellä oli joku muu deittailtava mikä tuntui paremmalta vaihtoehdolta.

Saat 100% pakit jos otat häneen yhteyttä, tiedätkö edes, seurusteleeko tämä mies? Jätä hänet unholaan ja päästä itsesi piinasta.

Itsellä käynyt aikalailla samoin, ja ne miehet tekevät noin silloin kun koittavat "hienostuneesti" ilmaista sen, ettei kiinnosta.

Voit tietenkin ottaa häneen yhteyttä, mutta varaudu pakkeihin sekä siihen että hän saattaa olla jopa perheellinenkin/onnellisesti naimisissa/onnellisesti parisuhteessa yms...

Tutulta tuntuu, mut vastaavassa tilanteessa minä olin se mies joka halusi
vaan vähän aikaa..

Luulis et kaveri olis jo ottanut yhteyttä, mut voihan olla et ei kehtaa ottaa yhteyttä (minäkään en oikein kehdannut) vaikka sanoitkin: "jos joskus muutat mielesi, niin otathan yhteyttä", se voi tuntua vain tavanomaiselta sanonnalta, harva ehkä TODELLA tarkoittaa sitä.

Mulla meni sen yhteyden saamisen kanssa 6kk (tosin joitakin viestejä puolin toisin ja postikortin lähetin hänelle sinä aikana)
ja yhteyden otti Hän (siinä kai se vika olikin, siks kaikki kai meni pieleen).
Lähetä hänelle kortti tms. niin tietää ainakin et muistat hänet.

Sitä mä tässä itsekin mietin, että saattaa olla tosiaan varattu.. Meillä tosin on yhteisiä tuttuja joiden kautta voisin kalastella tietoja miehestä. En tiedä.. Jos otan yhteyttä ja saan pakit, niin pahalta tuntuu, jos en ota yhteyttä niin jälleen kerran pahalta tuntuu.. Jokainen tsänssi on mahdollisuus :D En tosiaan tiedä mitä teen, mutta kiitos vastauksista :)

Jos jo vuosi kulunut, älä ihmeessä rääkkää itseäsi enää, olet jo kuitenkin päässyt pahimman ylitse. Nyt jos menet vielä repimään auki jo hieman arpeutuneita haavojasi, voi olla pahempi päästä asioiden ylitse. Tuo kuvio on niin tuttu itselleni, että voisin jopa henkilöllistää tuon ihmisen. Hänellä oli toisessa suhteessa väliaika....siis rehellisesti sinulle kertoi, ettei oikein tiedä. Jos nyt alat häntä takaisin pyyteleen, saattaa taas tullakin hetkeksi, mutta taas lähtee. Mikäli haluat säilyttää jonkinlaisen mielenrauhan ja -terveyden jatka elämääsi ja etsi uusia ihmisiä, vapauta itsesi hänestä.

Totta puhut. Ei vaan ole helppoa unohtaa, kun todella tuntui olevan se "elämäni mies" Sitäkin olen miettinyt monesti, että jos ottaisikin yhteyttä, niin varmaan heti tulis pelko siitä, että koska taas katoaa.. Ei varmaan pystyis luottamaan enää.

Tiedän tuon tunteen "elämäni miehestä" ja sielun kumppanuudesta. Itse palasin aikoinani takaisin pyytelemään ja kerjäämään ja toinen tuli, mutta joka kerta jättäminen ja lähteminen tuntui pahemmalta ja pahemmalta. Kunnes olin niin tyhjä ja väsynyt ja hyväksikäytetty. Arvosta itseäsi, nyt vielä pystyt siihen. Voin sanoa, että itse olen enää varjo siitä ihmisestä mikä olin ennen tuon ota-jätä -suhteen alkamista. Olin energinen, luova, lahjakas, iloinen, sosiaalinen ja elämää rakastava nainen, nyt en tunne edes olevani nainen......
Hän tulee takaisin luoksesi jos niin on tarkoitus, mutta silloinkin, kyseenalaista ja keskustele....ota asiat rehellisesti esille, uskalla.

Kiitos paljon asiallisista vastauksista. Onneksi tajusin kysyä neuvoa, ennen kuin ryhdyn tuumasta toimeen. Näitä vastauksia lueskellessa taidan ymmärtää sen,ettei enää kannata yrittää. Mä niin toivoisin, että löytäisin joskus jostain jonkun miehen joka pysyy rinnallani.Ehkä silloin pystyn lakata haaveilemasta ja nää vanhat jutu voi unohtaa. Sitä odotellessa :)

Täällä tuntuu olevan tosi kokeneita ihmisiä liikkeellä, toivottavasti kuitenkin haet vakavaa suhdetta etkä pelkkiä kokemuksia?
Hyvät hmissuhteet eivät koskaan noudata mitään tiettyjä kaavoja, vaan ihminen on aina oma persoonansa.

Totta tuokin, mutta teeppä niin tai teeppä näin, niin aina teet väärin päin :)

Tiedän tuon tunteen, niin raastavaa ja henkisesti raskasta. Minä aikinani otin yhteyttä kuukausien päästä ja tulikin luokseni mutta vain hetkeksi ja lähti taas ja sama toistui monta kertaa.Meni pari vuotta ennenkuin pääsin kaiken yli ja vieläkin pelottaa mitä tapahtuu kun törmätään, tuskin enään mitään.
Olen monasti miettinyt jälkeenpäin jos en olisi ottanut yhteyttä olisiko hän ottanut ja antanut asioiden tapahtua omalla painollaan..rakastuminen on kamalaa kun se on yksipuolista'..voimia sinulle ja hyvää kesää :))

Helvetti mitä yleistystä taas kerran, toi oli sun kertomukses *sade*

Jokainen voi kirjoittaa tänne mitä haluaa. Haluankin kuulla erilaisista kokemuksista. En kysynyt neuvoa siksi, että te kertoisitte mitä teen ja sitten toimin niin, vaan pähkäillään yhdessä ja lopulta päätöksen teen itse :)

jos ei tykkää kunnolla, ihan täysin, niin silloin on oikein, että ei aloita suhdetta?

Voi kyllä pitää jostakin ja voi olla, että on ihanaa yhdessäkin, mutta jos haluaa pitkäaikaista, ehkä sitä oikeaakin suhdetta, niin kannattaa odottaa ja antaa rakaisun tulla sydämestä, ehkä vähän järjenkin ääntä kuunnellen.

Tilanne on kuitenkin aina uusi. Tunnen tuon omasta nuoruudestani, kun olen joskus passannut ehkä hyvänkin suhteen ihan oman tyhmyyteni takia, tai sitten en ollut vielä siihen "kypsä".

Voi olla, että suhteen pitäisi olla kahden kypsän ihmisen luova kohtaaminen ja sen kehittyminen tai syntyminen olisi hyvä tapahtua mahdollisimman puhtaalta pöydältä.

Olen varma, että se oikea vielä sinulle löytyy. Aikaa on.

Itse en olisi voinut uskoa, että olen tässä iässä vielä etsimässä ja löytämässä Häntä. Mutta niin se vain on.

Juu, tuttua on. Aloin suhteen viime syksynä miehen kanssa, kaikki niin täydellistä, paitsi ikä toi vaikutusta ja hänen ero tai jotain. Alussa suhteessa roikkui joku kesähoitokin..tai puolihoito oikeestaan.
Kaikki oli melkein täydellistä, kunnes repesi ja klassinen lause todellakin; ei syy ole sussa, mussa se on!!! Siihen päättyi avoliittomme, vanhuuden yhteiselämä, jossa toistemme lauseita täydennettiin ja tehtiin asioita ennenkuin toinen kerkesi sanoa. Silti emme olleet identtiset, että ei tylsyys vikana ollut.
Nyt paljastuu koko ajan valheiden verkkoa, ja arvailen vain mikä oli todellinen syy... Ei vanhaa tulta kannata yrittää lämmittää, se on utopiaa.
Kertoihan mies, että voi olla ehkä yhteen palataan...kakka juttu vain, että lapsia kuvioissa. Nyt jo herra erakko komeilee treffeissä etsimässä tulevaa vaipanvaihtajaa :(

No "aikuistensuhde" sua on kyllä joku ihan huithapeli kaataja huijannu, jo alussa oli joku kolmas ..voi että mikä aikuistensuhde tosiaan, haloo?
Ei kaikki epäonnistuneet suhteet perustu valehteluun ja "vanhan tulen" lämmityksen järkevyys riippuu lämmittäjästä ja lämmitettävästä.