Miksei muillakin syöksypommittajia?

Tuskin se Göringin vika oli ettei Saksasta vaan löytynyt riittävä määrä sellaista materiaali kuten alumiinia. Päinvastoin Göringhän valehteli Hitlerille että suuret tavoitteet voidaan toteuttaa ja sitten kun epäonnistuttiin niin syytti vanhaa toveriaan Udetia.

,,,,,Stuka oli kallis. Kantokapasiteetti räjähteille oli vähäinen,,,,,

Tottahan sodan aikana vuosien mittaan olisi lännellä ollut varaa ja mahdollisuuksia rakentaa Stukaa paljon tehokkaampia syöksäreitä. Eikä kantokapasiteetin tarvitsekaan olla valtaisa sillä pieni määrä pommeja tarkkaan kohteessa on paljon tuhoisampaa kuin suuri määrä sinne sun tänne kohteen ympäristöön paiskittuina.

Suurille pommareille oli tietenkin sosiaalinen tilauksensa suurissa alukohteissa. Mutta kalliiksi nekin tulivat sillä turhat pommit maksaa nekin sekä kuluttaa valtavasti polttoainetta kuljettaa tonneittain pommeja, jotka eivät lopultakaan osu kohteeseensa.

Vaan entäs tämä? kirjoitti:

,,,,,Stuka oli kallis. Kantokapasiteetti räjähteille oli vähäinen,,,,,

Tottahan sodan aikana vuosien mittaan olisi lännellä ollut varaa ja mahdollisuuksia rakentaa Stukaa paljon tehokkaampia syöksäreitä. Eikä kantokapasiteetin tarvitsekaan olla valtaisa sillä pieni määrä pommeja tarkkaan kohteessa on paljon tuhoisampaa kuin suuri määrä sinne sun tänne kohteen ympäristöön paiskittuina.

Suurille pommareille oli tietenkin sosiaalinen tilauksensa suurissa alukohteissa. Mutta kalliiksi nekin tulivat sillä turhat pommit maksaa nekin sekä kuluttaa valtavasti polttoainetta kuljettaa tonneittain pommeja, jotka eivät lopultakaan osu kohteeseensa.

Lue lisää

"Tottahan sodan aikana vuosien mittaan olisi lännellä ollut varaa ja mahdollisuuksia rakentaa Stukaa paljon tehokkaampia syöksäreitä."

Ja suunnilleen niin he tekivätkin. Esmes Apache-Mustangi, joka jo itsessään oli kelvokas syöksyilijä, tuplasi vielä koiratappelijanakin kunnes it-tuli alkoi verottaa rivejä kuten se teki kaikille syöksypommittajille.

"Eikä kantokapasiteetin tarvitsekaan olla valtaisa sillä pieni määrä pommeja tarkkaan kohteessa on paljon tuhoisampaa kuin suuri määrä sinne sun tänne kohteen ympäristöön paiskittuina."

Se riippuu suuresti kohteen luonteesta. Tässä ketjussa viitattiin aiemmin saksalaisten menestyksiin sodan alkupuolella ja se on osittain totta. Stukat on lähtemättömästi liitetty läpimurtoon Maasilla -40, mutta samalla on helppo unohtaa se pieni yksityiskohta, että pääosa noihin ilmaiskuihin osallistuneista koneista oli "perinteisiä" kaksimoottorisia pommareita.

Niinpä, ilmatoiminnan teho perustuikin pitkälti aluetta kohti suunnattujen pommien ja koneiden musertavaan määrään, jonka alla kehnosti varustetut ilmasuojaa vailla olevat jv-divisioonat lamaantuivat ja hajosivat. Hyvin samanlaisen ilmiön saksalaiset itse kokivat Normandiassa liittoutuneiden käynnistäessä läpimurtonsa, vaikka syöksypommittajat olivatkin jo silloin jääneet varjoihin.

"Göring oli tyhmä lellikki Hitlerille."
"Meyer" Göring oli hyvä esimerkki kuinka pelkästään puhumalla sontaa ja vedättämällä pystyy edetä urallaan ja pönkittämään asemaansa...
Toimii hyvin myös nykypäivänä, valitettavasti.

Mistähän ihmeestä olet saanut sellaisen tiedon että stuka oli kallis ???

Stuka oli ilmanmuuta halvempi kuin monimoottoriset pommitajat. Lentokoneen hinta nausee suorassa suhteessa -ja itseasiassa exponentaalisesti- kun moottoreita lisätään. Huolto on kalliimpaa, miehistöä (mukaanlukien huolto) tarvitaan paljon enemmän, lentokenttien pitää olla parempia jne, jne....

Kun ottaa huomioon että stuka oli halpa ja tarkka se oli erittäin käytännöllinen sodan työjuhta.

Älä läpise sontaa! Torjuntatulessa ei lennetä, kuin harjoituskentällä! Kas kun evät sitten pommittaneen Normandiassa laaki ja vainaa niitä suuria joukkojenkuljetusaluksia?
Varsovaan saattoi Sutkilla lentää, kuin tivolliin. Siellä ei tullut vastaan it-tulta. Sittenjo myöhemmin NL:n suurten jokien siltojen vieret olivatkin täynnä putkea taivaalle. Göring menetti Volgaan, Dnepriin ja Doniin valtaosan Stukistaan 1941-42. Tehtaat saivat tehtyä tilalle muistaakseni 20 % menetyksistä sodan ensimmäisenä vuonna.

huhahei kirjoitti:

Älä läpise sontaa! Torjuntatulessa ei lennetä, kuin harjoituskentällä! Kas kun evät sitten pommittaneen Normandiassa laaki ja vainaa niitä suuria joukkojenkuljetusaluksia?
Varsovaan saattoi Sutkilla lentää, kuin tivolliin. Siellä ei tullut vastaan it-tulta. Sittenjo myöhemmin NL:n suurten jokien siltojen vieret olivatkin täynnä putkea taivaalle. Göring menetti Volgaan, Dnepriin ja Doniin valtaosan Stukistaan 1941-42. Tehtaat saivat tehtyä tilalle muistaakseni 20 % menetyksistä sodan ensimmäisenä vuonna.

Lue lisää

,,,,,Torjuntatulessa ei lennetä, kuin harjoituskentällä! Kas kun evät sitten pommittaneen Normandiassa laaki ja vainaa niitä suuria joukkojenkuljetusaluksia?,,,,,

Ymmärrys hoi, äly älä jätä. Etkö tajua vieläkään mitään, täh? Kyse on avauksessa siitä miksi länsivallat eivät kehittäneet ja käyttäneet syöksäreitä. Et kai meinaa, että saksalaisten it oli joka paikassa niin armotonta, että syöksärien käyttö olisi ollut täysin mahdotonta? Ei tietenkään Saksa voinut Stukia Normandiassa käyttää enempää kuin muitakaan ilmavoimiaan. Eihän se voinut käyttää Heinkeleitäkään eikä Messerschmittejäkään.

Ei Stuka ollut ainoa konetyyppi mitä Saksa ei voinut Normandiassa käyttää. Mutta hyvinpä kykeni käyttään Stukiaan Tali-Ihantalassa. Vai oliko sekin täysi mahdottomuus, mitä? Koetatko kumota tapahtuneen historian?

Hitsin vitsi kun ymmärtämättömien kanssa on niin vaikeaa keskustella.

huhahei kirjoitti:

Älä läpise sontaa! Torjuntatulessa ei lennetä, kuin harjoituskentällä! Kas kun evät sitten pommittaneen Normandiassa laaki ja vainaa niitä suuria joukkojenkuljetusaluksia?
Varsovaan saattoi Sutkilla lentää, kuin tivolliin. Siellä ei tullut vastaan it-tulta. Sittenjo myöhemmin NL:n suurten jokien siltojen vieret olivatkin täynnä putkea taivaalle. Göring menetti Volgaan, Dnepriin ja Doniin valtaosan Stukistaan 1941-42. Tehtaat saivat tehtyä tilalle muistaakseni 20 % menetyksistä sodan ensimmäisenä vuonna.

Lue lisää

Saksalaisilla oli heittää Normandiassa maihinnousua torjumaan kaksi hävittäjää. Liittoutuneilla oli ilmaherruus eikä syöksypommittajilla olisi ollut mitään tekoa.

5+12 kirjoitti:

Saksalaisilla oli heittää Normandiassa maihinnousua torjumaan kaksi hävittäjää. Liittoutuneilla oli ilmaherruus eikä syöksypommittajilla olisi ollut mitään tekoa.

.....Liittoutuneilla oli ilmaherruus eikä syöksypommittajilla olisi ollut mitään tekoa.......

Älä nyt hyvä mies tuollaisia. Ei ilmaherruus takaa osumia. Kyllä vaan olisi ollut paljon helpompaa esim. Omaha-rannalla jos syöksärit olisivat käyneet 1000 kg pommeilla murskaamassa ensin sakujen betonibunkkerit.

On se vaan outoa jos Saksan sodanjohto ei tajunnut koko pitkän sodan aikana sitä minkä sinä nyt tajuat itsestään selvänä asiana. Nimittäin, että syösypommittaja on huono ase eikä sitä kannata käyttää. Ainakin vielä kesällä -44 Kannaksella Kuhlmayn Stukat olivat varsin tehokas ase.

Harmi kun sinä et ollut viime sodan aikana Saksan sodanjohdon konsulttina kertomassa ja opettamassa heille oikeita neuvoja. Ehkä olisivat jopa voittaneet sodan.

huoh sun kanssasi kirjoitti:

,,,,,Torjuntatulessa ei lennetä, kuin harjoituskentällä! Kas kun evät sitten pommittaneen Normandiassa laaki ja vainaa niitä suuria joukkojenkuljetusaluksia?,,,,,

Ymmärrys hoi, äly älä jätä. Etkö tajua vieläkään mitään, täh? Kyse on avauksessa siitä miksi länsivallat eivät kehittäneet ja käyttäneet syöksäreitä. Et kai meinaa, että saksalaisten it oli joka paikassa niin armotonta, että syöksärien käyttö olisi ollut täysin mahdotonta? Ei tietenkään Saksa voinut Stukia Normandiassa käyttää enempää kuin muitakaan ilmavoimiaan. Eihän se voinut käyttää Heinkeleitäkään eikä Messerschmittejäkään.

Ei Stuka ollut ainoa konetyyppi mitä Saksa ei voinut Normandiassa käyttää. Mutta hyvinpä kykeni käyttään Stukiaan Tali-Ihantalassa. Vai oliko sekin täysi mahdottomuus, mitä? Koetatko kumota tapahtuneen historian?

Hitsin vitsi kun ymmärtämättömien kanssa on niin vaikeaa keskustella.

Lue lisää

Jätä Korkeajännityksesi ja mene nukkumaan!

tsih tsih kirjoitti:

.....Liittoutuneilla oli ilmaherruus eikä syöksypommittajilla olisi ollut mitään tekoa.......

Älä nyt hyvä mies tuollaisia. Ei ilmaherruus takaa osumia. Kyllä vaan olisi ollut paljon helpompaa esim. Omaha-rannalla jos syöksärit olisivat käyneet 1000 kg pommeilla murskaamassa ensin sakujen betonibunkkerit.

On se vaan outoa jos Saksan sodanjohto ei tajunnut koko pitkän sodan aikana sitä minkä sinä nyt tajuat itsestään selvänä asiana. Nimittäin, että syösypommittaja on huono ase eikä sitä kannata käyttää. Ainakin vielä kesällä -44 Kannaksella Kuhlmayn Stukat olivat varsin tehokas ase.

Harmi kun sinä et ollut viime sodan aikana Saksan sodanjohdon konsulttina kertomassa ja opettamassa heille oikeita neuvoja. Ehkä olisivat jopa voittaneet sodan.

Lue lisää

ne korkkarit ne korkkarit?

huoh sun kanssasi kirjoitti:

,,,,,Torjuntatulessa ei lennetä, kuin harjoituskentällä! Kas kun evät sitten pommittaneen Normandiassa laaki ja vainaa niitä suuria joukkojenkuljetusaluksia?,,,,,

Ymmärrys hoi, äly älä jätä. Etkö tajua vieläkään mitään, täh? Kyse on avauksessa siitä miksi länsivallat eivät kehittäneet ja käyttäneet syöksäreitä. Et kai meinaa, että saksalaisten it oli joka paikassa niin armotonta, että syöksärien käyttö olisi ollut täysin mahdotonta? Ei tietenkään Saksa voinut Stukia Normandiassa käyttää enempää kuin muitakaan ilmavoimiaan. Eihän se voinut käyttää Heinkeleitäkään eikä Messerschmittejäkään.

Ei Stuka ollut ainoa konetyyppi mitä Saksa ei voinut Normandiassa käyttää. Mutta hyvinpä kykeni käyttään Stukiaan Tali-Ihantalassa. Vai oliko sekin täysi mahdottomuus, mitä? Koetatko kumota tapahtuneen historian?

Hitsin vitsi kun ymmärtämättömien kanssa on niin vaikeaa keskustella.

Lue lisää

"Kyse on avauksessa siitä miksi länsivallat eivät kehittäneet ja käyttäneet syöksäreitä"

Niitä ei tarvittu, koska rynnäkköhävittäjät ja -pommittajat yhdistettyinä vaakapommittajiin olivat tehokkaampia. Stuka sukulaisineen oli heikkotehoinen ja haavoittuva sodan kehittyessä teknisesti huimaa vauhtia.

Tali-Ihantalassa oli vastassa NL, ei länsivallat.

Oikea vastaus kirjoitti:

"Kyse on avauksessa siitä miksi länsivallat eivät kehittäneet ja käyttäneet syöksäreitä"

Niitä ei tarvittu, koska rynnäkköhävittäjät ja -pommittajat yhdistettyinä vaakapommittajiin olivat tehokkaampia. Stuka sukulaisineen oli heikkotehoinen ja haavoittuva sodan kehittyessä teknisesti huimaa vauhtia.

Tali-Ihantalassa oli vastassa NL, ei länsivallat.

Lue lisää

,,,,,Niitä ei tarvittu, koska rynnäkköhävittäjät ja -pommittajat yhdistettyinä vaakapommittajiin olivat tehokkaampia.,,,,,

Rynnäkköhävittäjä ei konekivääreillään ja pienillä tykeillään murskaa siltoja. Rynnäkkö- ja vaakapommittajien tarkkuus verrattuna syöksypommittajiin oli viime sodassa aivan olemattoman surkea. Ei se ole ratkaisevaa montako pommia saadaan pudotettua vaan ainoastaan osumat ratkaisevat. 100 pommia ohi maalin on turhaa mutta 1 pommi maalissa voi olla täysin riittävä.

Länsivaltain harjoittama massapommitus korkealta aiheutti myös Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa karmeat siviilitappiot sillä monesti valtava pommimassa meni kilometrejäkin sivuun ja siviilien niskaan. Syöksypommituksen käytöllä olisi ehkä säästynyt kymmeniä tuhansia siviilejä.

,,,,,Tali-Ihantalassa oli vastassa NL, ei länsivallat.,,,,,

Et siis vieläkään ole lukenut avausta ja sen kyllä huomaa. Kyse ei ole siitä, että miksi Saksa ei käyttänyt Stukiaan länsirintamalla vaan miksi ylivoimaiset länsivallat eivät käyttäneet syöksypommitusta Saksaa vastgaan. Tajuatko sinä eron vai pitäisikö vielä enemmän selittää?

Eikä Tali-Ihantalassakaan ei ollut kyse siitä kuka on vastassa vaan siitä kumpiko on tehokkaampi pommitustapa pienehköjä maaleja kuten panssarimakkaroita vastaan, vaakapommitus vaiko syöksypommitus. Tuloksiin nähden ei ole mitään eroa millaiset kansallisuustunnukset maalikohteilla on.

tsih tsih kirjoitti:

.....Liittoutuneilla oli ilmaherruus eikä syöksypommittajilla olisi ollut mitään tekoa.......

Älä nyt hyvä mies tuollaisia. Ei ilmaherruus takaa osumia. Kyllä vaan olisi ollut paljon helpompaa esim. Omaha-rannalla jos syöksärit olisivat käyneet 1000 kg pommeilla murskaamassa ensin sakujen betonibunkkerit.

On se vaan outoa jos Saksan sodanjohto ei tajunnut koko pitkän sodan aikana sitä minkä sinä nyt tajuat itsestään selvänä asiana. Nimittäin, että syösypommittaja on huono ase eikä sitä kannata käyttää. Ainakin vielä kesällä -44 Kannaksella Kuhlmayn Stukat olivat varsin tehokas ase.

Harmi kun sinä et ollut viime sodan aikana Saksan sodanjohdon konsulttina kertomassa ja opettamassa heille oikeita neuvoja. Ehkä olisivat jopa voittaneet sodan.

Lue lisää

Viesti oli vastaus tähän kysymykseen: "Kas kun evät sitten pommittaneen Normandiassa laaki ja vainaa niitä suuria joukkojenkuljetusaluksia?" Niillä kahdella hävittäjällä ei tehty mitään eikä syöksypommittajilla olisi ollut mitään asiaa ilmassa, vaikka niitä olisi ollut sinne heittää.

En tiedä mitä sinä skitsoat.

jokos tajuut? kirjoitti:

,,,,,Niitä ei tarvittu, koska rynnäkköhävittäjät ja -pommittajat yhdistettyinä vaakapommittajiin olivat tehokkaampia.,,,,,

Rynnäkköhävittäjä ei konekivääreillään ja pienillä tykeillään murskaa siltoja. Rynnäkkö- ja vaakapommittajien tarkkuus verrattuna syöksypommittajiin oli viime sodassa aivan olemattoman surkea. Ei se ole ratkaisevaa montako pommia saadaan pudotettua vaan ainoastaan osumat ratkaisevat. 100 pommia ohi maalin on turhaa mutta 1 pommi maalissa voi olla täysin riittävä.

Länsivaltain harjoittama massapommitus korkealta aiheutti myös Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa karmeat siviilitappiot sillä monesti valtava pommimassa meni kilometrejäkin sivuun ja siviilien niskaan. Syöksypommituksen käytöllä olisi ehkä säästynyt kymmeniä tuhansia siviilejä.

,,,,,Tali-Ihantalassa oli vastassa NL, ei länsivallat.,,,,,

Et siis vieläkään ole lukenut avausta ja sen kyllä huomaa. Kyse ei ole siitä, että miksi Saksa ei käyttänyt Stukiaan länsirintamalla vaan miksi ylivoimaiset länsivallat eivät käyttäneet syöksypommitusta Saksaa vastgaan. Tajuatko sinä eron vai pitäisikö vielä enemmän selittää?

Eikä Tali-Ihantalassakaan ei ollut kyse siitä kuka on vastassa vaan siitä kumpiko on tehokkaampi pommitustapa pienehköjä maaleja kuten panssarimakkaroita vastaan, vaakapommitus vaiko syöksypommitus. Tuloksiin nähden ei ole mitään eroa millaiset kansallisuustunnukset maalikohteilla on.

Lue lisää

Oleellista ei ole siltojen murskaus vaan panssarien ja ajoneuvojen. Sitäkään tajua. Et kyllä mitään muutakaan,

Länsivallat korvasivat syöksypommitttajat tehokkaammilla vehkeillä, vaikkka et sitäkään tajua. Koeta ottaa selvää, kumpi osapuoli voitti sodan.

Tali-Ihantalassa oli pääosa pommareista vaakapommittajia. Sitäkään et tiedä.

Et tajua mitään kirjoitti:

Oleellista ei ole siltojen murskaus vaan panssarien ja ajoneuvojen. Sitäkään tajua. Et kyllä mitään muutakaan,

Länsivallat korvasivat syöksypommitttajat tehokkaammilla vehkeillä, vaikkka et sitäkään tajua. Koeta ottaa selvää, kumpi osapuoli voitti sodan.

Tali-Ihantalassa oli pääosa pommareista vaakapommittajia. Sitäkään et tiedä.

Lue lisää

,,,,,Länsivallat korvasivat syöksypommitttajat tehokkaammilla vehkeillä,,,,,,

Nimeä viime sodan ajalta yksikin lentokone, joka olisi ollut tarkkuutta vaativissa pommituksissa syöksypommittajaa tehokkaampi. Pommien tähtäintekniikka oli siihen aikaan vielä niin lapsenkengissä että vaakapommittajilla ei saatu edes 10 % siitä tarkkuudesta mihin syöksäri kykeni.

tsih tsih kirjoitti:

.....Liittoutuneilla oli ilmaherruus eikä syöksypommittajilla olisi ollut mitään tekoa.......

Älä nyt hyvä mies tuollaisia. Ei ilmaherruus takaa osumia. Kyllä vaan olisi ollut paljon helpompaa esim. Omaha-rannalla jos syöksärit olisivat käyneet 1000 kg pommeilla murskaamassa ensin sakujen betonibunkkerit.

On se vaan outoa jos Saksan sodanjohto ei tajunnut koko pitkän sodan aikana sitä minkä sinä nyt tajuat itsestään selvänä asiana. Nimittäin, että syösypommittaja on huono ase eikä sitä kannata käyttää. Ainakin vielä kesällä -44 Kannaksella Kuhlmayn Stukat olivat varsin tehokas ase.

Harmi kun sinä et ollut viime sodan aikana Saksan sodanjohdon konsulttina kertomassa ja opettamassa heille oikeita neuvoja. Ehkä olisivat jopa voittaneet sodan.

Lue lisää

"Ainakin vielä kesällä -44 Kannaksella Kuhlmayn Stukat olivat varsin tehokas ase."

Stukat oli vahvassa syöksykierteessä jo kesästä 1943 lähtien ja niitä korvattiin kasvavalla vauhdilla Fw-190-jaboilla. On siis todella epäilyttävää, että ne olisi mukamas jollain ihmeen keinolla olleet hyviä Suomen suunnalla vuonna 1944... Kuhlmeyn ilmoittamat tuhoamislukemat eivät ainakaan juuri kriittistä tarkastelua kestä, kun vertaa niitä kaikkialla muualla tehtyihin ilmarynnäköintitutkimuksiin. Jostain syystä Suomessa vaan niitä tunnutaan palvovan kuin herran sanaa.

Eli eiköhän vaan myönnetä, ettei se että jotain tehtiin Suomen rintamalla, tee paskasta kuitenkaan kultaa. EIkös juu?

vai oliko? kirjoitti:

"Ainakin vielä kesällä -44 Kannaksella Kuhlmayn Stukat olivat varsin tehokas ase."

Stukat oli vahvassa syöksykierteessä jo kesästä 1943 lähtien ja niitä korvattiin kasvavalla vauhdilla Fw-190-jaboilla. On siis todella epäilyttävää, että ne olisi mukamas jollain ihmeen keinolla olleet hyviä Suomen suunnalla vuonna 1944... Kuhlmeyn ilmoittamat tuhoamislukemat eivät ainakaan juuri kriittistä tarkastelua kestä, kun vertaa niitä kaikkialla muualla tehtyihin ilmarynnäköintitutkimuksiin. Jostain syystä Suomessa vaan niitä tunnutaan palvovan kuin herran sanaa.

Eli eiköhän vaan myönnetä, ettei se että jotain tehtiin Suomen rintamalla, tee paskasta kuitenkaan kultaa. EIkös juu?

Lue lisää

,,,,,tee paskasta kuitenkaan kultaa,,,,,

Saksalle todella suuri vahinko kun tuo sinun kaikkitietävyytesi ei ollut sodan aikana heidän käytettävissään. Olisit heti kyennyt antamaan neuvot, joilla saku olisi voittanut. Ja kertomaan senkin että sakujen rintamakomentajat luulevat aivan turhaan Stukia hyviksi aseiksi. Sinähän sen tiedät.

yritit taas huijata kirjoitti:

,,,,,Länsivallat korvasivat syöksypommitttajat tehokkaammilla vehkeillä,,,,,,

Nimeä viime sodan ajalta yksikin lentokone, joka olisi ollut tarkkuutta vaativissa pommituksissa syöksypommittajaa tehokkaampi. Pommien tähtäintekniikka oli siihen aikaan vielä niin lapsenkengissä että vaakapommittajilla ei saatu edes 10 % siitä tarkkuudesta mihin syöksäri kykeni.

Lue lisää

pudotti pomminsa loivasta liukusyöksystä. Vuosalmella ne osuivat ylikulkuun käytettyjen ponttoonien sisään, siis liikkeessä. Rynnäkköhävittäjien ja
-pommittajien käyttämät raketit osuivat paremmin kuin stukien pommit.

Mitä tulee aseisiin niin esimerkiksi B-25J rynnäkkökoneella oli 18 kpl 12,7 konekivääriä ja 1 360 kg pommeja. Nopeus 450 km/t.
Rynnäkköpommittaja A-20G:llä oli 4 kpl 20 mm tykkiä ja viisi 12,7 kk sekä
1 800 kg pommeja. Nopeus oli yli 500 km/t.

Tämän tyyppiset vehkeet olivat aivan toista kuin hidas ja heikosti aseistettu stuka. Stukan ulina ei tuhonnut mitään.

Olet tosi nero ! kirjoitti:

,,,,,tee paskasta kuitenkaan kultaa,,,,,

Saksalle todella suuri vahinko kun tuo sinun kaikkitietävyytesi ei ollut sodan aikana heidän käytettävissään. Olisit heti kyennyt antamaan neuvot, joilla saku olisi voittanut. Ja kertomaan senkin että sakujen rintamakomentajat luulevat aivan turhaan Stukia hyviksi aseiksi. Sinähän sen tiedät.

Lue lisää

Älä jauha paskaa vaan opettele lukemaan.

Sakut tajusivat itsekin ettei pommistukasta oikein ole mihinkään enää 1943 alkaen ja alkoivat hiljalleen korvaamaan sitä noilla jaboilla sekä tykkimallin Stukalla (rajoitetusti). Oliko sakut siis aivan pihalla kun näin tekivät?

Se, että joku jämäyksikkö käytti niitä vielä Suomen suunnalla 1944 kesällä ei ole mikään todiste aseen käyttökelpoisuudesta. Kuhlmey oli vaan prioriteettijärjestyksessä sen verran alhaalla, että osastolla oli vielä jäljellä noita pommistukia.

ei mua tarvittu kirjoitti:

Älä jauha paskaa vaan opettele lukemaan.

Sakut tajusivat itsekin ettei pommistukasta oikein ole mihinkään enää 1943 alkaen ja alkoivat hiljalleen korvaamaan sitä noilla jaboilla sekä tykkimallin Stukalla (rajoitetusti). Oliko sakut siis aivan pihalla kun näin tekivät?

Se, että joku jämäyksikkö käytti niitä vielä Suomen suunnalla 1944 kesällä ei ole mikään todiste aseen käyttökelpoisuudesta. Kuhlmey oli vaan prioriteettijärjestyksessä sen verran alhaalla, että osastolla oli vielä jäljellä noita pommistukia.

Lue lisää

Vai oli Kuhlmey prioriteettijärjestyksessä alhaalla. Tais kuule olla yhteen aikaan eversti Rudelin esimies joten ei todellakaan mikään pikkutekijä.

Kuules nyt Himohessu. Mitenkähän jos se on noin vaarallista mahtoi sitten onnistua kun Midwaylla jenkkien syöksypommarit upottivat muistaakseni japanilaisilta 3 lentotukialusta. Sellaisilta laivoilta ei totisesti ilmatorjuntaa puutu.

Eikä historia kerro, että ainuttakaan näistä syöksyjistä japsien it olisi ampunut alas.

it it it ratataaaa kirjoitti:

Kuules nyt Himohessu. Mitenkähän jos se on noin vaarallista mahtoi sitten onnistua kun Midwaylla jenkkien syöksypommarit upottivat muistaakseni japanilaisilta 3 lentotukialusta. Sellaisilta laivoilta ei totisesti ilmatorjuntaa puutu.

Eikä historia kerro, että ainuttakaan näistä syöksyjistä japsien it olisi ampunut alas.

Lue lisää

Midwaylla oli kysymys hyvästä ajoituksesta, tai puhtaasta sattumasta. amerikkalaisten torpedokoneet olivat samaan aikaan hyökkäämässä pintoja pitkin kohti japsien aluksia kun syöksypommarit tulivat. japsien tulitus oli keskittynyt täysin torpedokoneiden ampumiseen. Syöksypommarit eivät saaneet käytännöllisesti katsoen ollenkaan vastaansa it-tulta.

Himohessu kirjoitti:

Midwaylla oli kysymys hyvästä ajoituksesta, tai puhtaasta sattumasta. amerikkalaisten torpedokoneet olivat samaan aikaan hyökkäämässä pintoja pitkin kohti japsien aluksia kun syöksypommarit tulivat. japsien tulitus oli keskittynyt täysin torpedokoneiden ampumiseen. Syöksypommarit eivät saaneet käytännöllisesti katsoen ollenkaan vastaansa it-tulta.

Lue lisää

,,,,Midwaylla oli kysymys hyvästä ajoituksesta,,,,,

Joo,mutta kyse on osumatarkkuudesta. Ehkä jopa sadat torpedot eivät osuneet eikä vaakapommittajat mutta syöksypommittajat osuivat. Pommituksessa ratkaisevaa on osuminen eikä pommien määrä. Saa mättää vaikka 1000 tn pommeja mutta jos niistä osuu vain 5 % niin aika turha homma se on.

tikku-iivari kirjoitti:

,,,,Midwaylla oli kysymys hyvästä ajoituksesta,,,,,

Joo,mutta kyse on osumatarkkuudesta. Ehkä jopa sadat torpedot eivät osuneet eikä vaakapommittajat mutta syöksypommittajat osuivat. Pommituksessa ratkaisevaa on osuminen eikä pommien määrä. Saa mättää vaikka 1000 tn pommeja mutta jos niistä osuu vain 5 % niin aika turha homma se on.

Lue lisää

pommittajakaan aina osunut. Ja käytössä oli yleensä vain yksi raskas pommi ynnä sitten melko pieniä. Koneella tähtääminen on sinänsä selkeää, mutta ohi meni usein stukankin pommit.

Kun rynnäkköpommittajalla oli esimerkiksi 4-6 kpl 250 kg pommeja ynnä kymmenkunta pienempää, niin tehoa oli. Lisäksi koneet kykenivät suojaamaan itseään aivan toisin kuin stuka.Nopeuskin oli tupla.

Olisi hyvä käsittää 30-luvun ja 40-luvun osaamisen ero.

Ei syöksy- kirjoitti:

pommittajakaan aina osunut. Ja käytössä oli yleensä vain yksi raskas pommi ynnä sitten melko pieniä. Koneella tähtääminen on sinänsä selkeää, mutta ohi meni usein stukankin pommit.

Kun rynnäkköpommittajalla oli esimerkiksi 4-6 kpl 250 kg pommeja ynnä kymmenkunta pienempää, niin tehoa oli. Lisäksi koneet kykenivät suojaamaan itseään aivan toisin kuin stuka.Nopeuskin oli tupla.

Olisi hyvä käsittää 30-luvun ja 40-luvun osaamisen ero.

Lue lisää

====Ja käytössä oli yleensä vain yksi raskas pommi ynnä sitten melko pieniä.=====

Yksi raskas pommi maaliin on parempi kuin 100 sinnepäin.

====Koneella tähtääminen on sinänsä selkeää, mutta ohi meni usein stukankin pommit.====

Ohimeno ei ollut sääntö vaan poikkeus. Stukillahan katkottiin Puolassakin pioneerien miinottamien siltojen sytytyslangat siltaa vahingoittamatta. Näin siltä saatiin ehjänä hyökkääjän käyttöön. Vaakapommittajilla ei sellaista liene kukaan edes yrittänytkään, niin toivotonta se olisi ollut.

Ja vaikka vedotaan ilmatorjuntaan syöksärien surmana niin ei sodassa it ole joka paikassa kuolettavan voimakasta. Esim. marssikolonnat eivät voineet olla mahtavasti suojattuina koko ajan eikä edes osan aikaa.

====Kun rynnäkköpommittajalla oli esimerkiksi 4-6 kpl 250 kg pommeja ynnä kymmenkunta pienempää, niin tehoa oli. Lisäksi koneet kykenivät suojaamaan itseään aivan toisin kuin stuka.Nopeuskin oli tupla.=====

Ei pommien määrästä ole iloa jos osumatarkkuus on vain 1 % luokkaa. Eikä ratkaisevaa ole koneen itsensä suojaus sillä koneenhan on tarkoitus tuhota vihollista eikä vain lentää hirmuista vauhtia yli ja roiskia pommit sinne sun tänne. Hyödytöntä sodankäyntiä sekin on.

====Olisi hyvä käsittää 30-luvun ja 40-luvun osaamisen ero.=====

Niinpä, olet oikeassa. Siksipä 40-luvun tekniikalla olisikin saatu aikaan aivan eri tasoa olevia syöksäreitä kuin mitä Stuka oli. Mutta ehkä kyvyt vain eivät rittäneet ja turvauduttiinkin valtaviin lentokone- ja pommimassoihin. Saksa ei voinut tuottaa tuhansien pommikoneitten massoja joten piti satsata laatuun eli osumatarkkuuteen.

evp kapitalisti kirjoitti:

====Ja käytössä oli yleensä vain yksi raskas pommi ynnä sitten melko pieniä.=====

Yksi raskas pommi maaliin on parempi kuin 100 sinnepäin.

====Koneella tähtääminen on sinänsä selkeää, mutta ohi meni usein stukankin pommit.====

Ohimeno ei ollut sääntö vaan poikkeus. Stukillahan katkottiin Puolassakin pioneerien miinottamien siltojen sytytyslangat siltaa vahingoittamatta. Näin siltä saatiin ehjänä hyökkääjän käyttöön. Vaakapommittajilla ei sellaista liene kukaan edes yrittänytkään, niin toivotonta se olisi ollut.

Ja vaikka vedotaan ilmatorjuntaan syöksärien surmana niin ei sodassa it ole joka paikassa kuolettavan voimakasta. Esim. marssikolonnat eivät voineet olla mahtavasti suojattuina koko ajan eikä edes osan aikaa.

====Kun rynnäkköpommittajalla oli esimerkiksi 4-6 kpl 250 kg pommeja ynnä kymmenkunta pienempää, niin tehoa oli. Lisäksi koneet kykenivät suojaamaan itseään aivan toisin kuin stuka.Nopeuskin oli tupla.=====

Ei pommien määrästä ole iloa jos osumatarkkuus on vain 1 % luokkaa. Eikä ratkaisevaa ole koneen itsensä suojaus sillä koneenhan on tarkoitus tuhota vihollista eikä vain lentää hirmuista vauhtia yli ja roiskia pommit sinne sun tänne. Hyödytöntä sodankäyntiä sekin on.

====Olisi hyvä käsittää 30-luvun ja 40-luvun osaamisen ero.=====

Niinpä, olet oikeassa. Siksipä 40-luvun tekniikalla olisikin saatu aikaan aivan eri tasoa olevia syöksäreitä kuin mitä Stuka oli. Mutta ehkä kyvyt vain eivät rittäneet ja turvauduttiinkin valtaviin lentokone- ja pommimassoihin. Saksa ei voinut tuottaa tuhansien pommikoneitten massoja joten piti satsata laatuun eli osumatarkkuuteen.

Lue lisää

"Niinpä, olet oikeassa. Siksipä 40-luvun tekniikalla olisikin saatu aikaan aivan eri tasoa olevia syöksäreitä kuin mitä Stuka oli"

Ja niin saatiinkin: jabot kehittyivät huimasti sodan aikana ja juuri ne menivätkin ohitse syöksypommittajista tehoa mitattaessa. Esim. US Navyn F4U Corsair sai kantoon 6x50cal konekivääriä ja 1000kg pommeja sekä raketteja, omaten samalla lähes tuplanopeuden Stukaan nähden ja moninkertaisen toimintasäteen, loistavia hävittäjäominaisuuksia unohtamatta!

Eli jabojen tapaiset moniroolikoneet (P-47, F4U, Fw-190 jne) ja varta vasten rakennetut rynnäkkökoneet (A-20G, A-26, Hs-129 jne) menivät kaikkien mielissä ohitse syöksypommareista, noista yhden roolin ihmeistä. Pommitähtäinten kehittyessä samaan tarkkuuteen päästiin jaboillakin, joten syöksypommari vanheni konetyyppinä jo sodan aikana. Viimeinen varsinaiseksi syöksypommariksi rakennettu ja operatiivisessa käytössä ollut kone oli SBC Helldiver, sen jälkeen niitä ei enää rakenneltu vaan niitä poistettiin hiljalleen käytöstä hävittäjä-pommittajien tieltä.

niin tekivätkin kirjoitti:

"Niinpä, olet oikeassa. Siksipä 40-luvun tekniikalla olisikin saatu aikaan aivan eri tasoa olevia syöksäreitä kuin mitä Stuka oli"

Ja niin saatiinkin: jabot kehittyivät huimasti sodan aikana ja juuri ne menivätkin ohitse syöksypommittajista tehoa mitattaessa. Esim. US Navyn F4U Corsair sai kantoon 6x50cal konekivääriä ja 1000kg pommeja sekä raketteja, omaten samalla lähes tuplanopeuden Stukaan nähden ja moninkertaisen toimintasäteen, loistavia hävittäjäominaisuuksia unohtamatta!

Eli jabojen tapaiset moniroolikoneet (P-47, F4U, Fw-190 jne) ja varta vasten rakennetut rynnäkkökoneet (A-20G, A-26, Hs-129 jne) menivät kaikkien mielissä ohitse syöksypommareista, noista yhden roolin ihmeistä. Pommitähtäinten kehittyessä samaan tarkkuuteen päästiin jaboillakin, joten syöksypommari vanheni konetyyppinä jo sodan aikana. Viimeinen varsinaiseksi syöksypommariksi rakennettu ja operatiivisessa käytössä ollut kone oli SBC Helldiver, sen jälkeen niitä ei enää rakenneltu vaan niitä poistettiin hiljalleen käytöstä hävittäjä-pommittajien tieltä.

Lue lisää

älä nyt kiihdy noin h'elevetisti! montako 1000 kilon pommia ne kantoikaan?

.out8lf5 kirjoitti:

älä nyt kiihdy noin h'elevetisti! montako 1000 kilon pommia ne kantoikaan?

Kaikille osapuolille Saksaa ja liittoutuneita myöten tuntui riittävän 250-500 kilon pommit, kun kerta siirtyivät jaboja käyttämään. Mitä sinä 1000 kilon jytkyillä tekisit?

.out8lf5 kirjoitti:

älä nyt kiihdy noin h'elevetisti! montako 1000 kilon pommia ne kantoikaan?

Ja jos nyt pakolla piti alkaa 1000 kilon pommeja raahaamaan, saatiin niitä kätevästi lastattua taktisten pommareiden ja rynnäkkökoneiden kyytiin (Mosquito, B-25, A-20, A-26 jne). Kyseiset koneet kykenivät loivissa syöksyissä yhtä suureen tarkkuuteen kuin syöksypommarit, kun niitä alettiin varustaa uudenaikaisilla pommitustähtäimillä.

niin ja vielä kirjoitti:

Ja jos nyt pakolla piti alkaa 1000 kilon pommeja raahaamaan, saatiin niitä kätevästi lastattua taktisten pommareiden ja rynnäkkökoneiden kyytiin (Mosquito, B-25, A-20, A-26 jne). Kyseiset koneet kykenivät loivissa syöksyissä yhtä suureen tarkkuuteen kuin syöksypommarit, kun niitä alettiin varustaa uudenaikaisilla pommitustähtäimillä.

Lue lisää

Korkkarit ja Siivet?

niinpä niin kirjoitti:

Korkkarit ja Siivet?

Korkkari ja Siivet oli jänniä lukea muksuna, mutta niin oli historiankirjatkin. Niistä kun oppi enemmän.

tikku-iivari kirjoitti:

,,,,Midwaylla oli kysymys hyvästä ajoituksesta,,,,,

Joo,mutta kyse on osumatarkkuudesta. Ehkä jopa sadat torpedot eivät osuneet eikä vaakapommittajat mutta syöksypommittajat osuivat. Pommituksessa ratkaisevaa on osuminen eikä pommien määrä. Saa mättää vaikka 1000 tn pommeja mutta jos niistä osuu vain 5 % niin aika turha homma se on.

Lue lisää

Ohjukset ovat tarkempia ja parempia ja ne surullisenkuuluisatkin täsmäpommit.
Syöksypommitus toisenmaailmansodanmalliin ei kauas heitä kamikazetouhusta :)

niin ja vielä kirjoitti:

Ja jos nyt pakolla piti alkaa 1000 kilon pommeja raahaamaan, saatiin niitä kätevästi lastattua taktisten pommareiden ja rynnäkkökoneiden kyytiin (Mosquito, B-25, A-20, A-26 jne). Kyseiset koneet kykenivät loivissa syöksyissä yhtä suureen tarkkuuteen kuin syöksypommarit, kun niitä alettiin varustaa uudenaikaisilla pommitustähtäimillä.

Lue lisää

,,,,,Kyseiset koneet kykenivät loivissa syöksyissä yhtä suureen tarkkuuteen kuin syöksypommarit, kun niitä alettiin varustaa uudenaikaisilla pommitustähtäimillä,,,,,

Niin, ja kun varsinaisen syöksypommarin olisi varustanut näillä samoilla tähtäimillä niin jälki olisi ollut vielä tuhoisampaa. Maassa kaikki olisi ollut muusina.

Kyllä se tiedetään 2. MS:n vaakapommituksen tarkkuus, lienee ollut 1 % luokkaa.

tarkkuutta kehiin kirjoitti:

,,,,,Kyseiset koneet kykenivät loivissa syöksyissä yhtä suureen tarkkuuteen kuin syöksypommarit, kun niitä alettiin varustaa uudenaikaisilla pommitustähtäimillä,,,,,

Niin, ja kun varsinaisen syöksypommarin olisi varustanut näillä samoilla tähtäimillä niin jälki olisi ollut vielä tuhoisampaa. Maassa kaikki olisi ollut muusina.

Kyllä se tiedetään 2. MS:n vaakapommituksen tarkkuus, lienee ollut 1 % luokkaa.

Lue lisää

"Kyllä se tiedetään 2. MS:n vaakapommituksen tarkkuus, lienee ollut 1 % luokkaa."

Rynnäkkökoneiden osumatarkkuus sekä pommein että raketein ja ampuma-asein oli täysin riittävä pientenkin maalien tuhoamiseen. Siksihän syöksypommittajia ei tarvittu.

Vaakapommitukset korkealta ovat aivan eri juttu. Silloin pudotettiin suuri määrä pommeja osumien takaamiseksi.

tarkkuutta kehiin kirjoitti:

,,,,,Kyseiset koneet kykenivät loivissa syöksyissä yhtä suureen tarkkuuteen kuin syöksypommarit, kun niitä alettiin varustaa uudenaikaisilla pommitustähtäimillä,,,,,

Niin, ja kun varsinaisen syöksypommarin olisi varustanut näillä samoilla tähtäimillä niin jälki olisi ollut vielä tuhoisampaa. Maassa kaikki olisi ollut muusina.

Kyllä se tiedetään 2. MS:n vaakapommituksen tarkkuus, lienee ollut 1 % luokkaa.

Lue lisää

"Niin, ja kun varsinaisen syöksypommarin olisi varustanut näillä samoilla tähtäimillä "

Miksi varustaa, kun jälki oli näemmä tarpeeksi tehokasta jo jaboilla sekä rynnäkkökoneilla; tämä lisäksi vielä konetyyppien suomat muut isot edut? Vai osaatko selittää muuten sitä, miksi syöksypommarit kuolivat sukupuuttoon kaikissa asevoimissa noiden konetyyppien tieltä?

"2. MS:n vaakapommituksen tarkkuus"

Rynnäkkökoneet ja jabot eivät käyttäneetkään vaakapommitusta vaan juurikin loivaa syöksyä yksittäisinä vetoina. Vaakapommitusta käyttivät sen sijaan varsinaiset pommikoneet ja silloin lenneltiin isommissa lautoissa juurikin maalin kyllästämiseksi pommimatoilla. Kaksi eri asiaa, kaksi eri toteutustapaa, kaksi eri tarkkuutta.

niinpä juurikin kirjoitti:

"Niin, ja kun varsinaisen syöksypommarin olisi varustanut näillä samoilla tähtäimillä "

Miksi varustaa, kun jälki oli näemmä tarpeeksi tehokasta jo jaboilla sekä rynnäkkökoneilla; tämä lisäksi vielä konetyyppien suomat muut isot edut? Vai osaatko selittää muuten sitä, miksi syöksypommarit kuolivat sukupuuttoon kaikissa asevoimissa noiden konetyyppien tieltä?

"2. MS:n vaakapommituksen tarkkuus"

Rynnäkkökoneet ja jabot eivät käyttäneetkään vaakapommitusta vaan juurikin loivaa syöksyä yksittäisinä vetoina. Vaakapommitusta käyttivät sen sijaan varsinaiset pommikoneet ja silloin lenneltiin isommissa lautoissa juurikin maalin kyllästämiseksi pommimatoilla. Kaksi eri asiaa, kaksi eri toteutustapaa, kaksi eri tarkkuutta.

Lue lisää

Kyllähän nopeita rynnäkkökoneita voitiin tehdä mutta mitä suuremmalla nopeudella pommitetaan it:n välttämiseksi niin sitä suurempi on epätarkkuus. Sen ajan koneissa ihminen oli se, joka painoi nappia ja suurilla nopeuksilla sekunnin osankin virhe tekee jo kymmeniä metrejä maassa. Suurempi epätarkkuus vaatii kuitenkin useampia ylilentoja mikä lopulta kasvattaa riskiä, että yksi kone ammutaan alas jos kohteella on ilmasuojaus. Ainahan sellaista ei ole.

Stukien tarkkuuteen ei millään konetyypillä viime sodan aikana päästy ja sehän nähtiin vielä Korean sodassakin. Luin joskus jostain tilastoa kuinka valtava määrä pommeja tarvittiin keskimäärin, että normaalin kokoiseen siltaan saatiin edes yksi kunnon osuma. Stukilla osumatarkkuus oli yleensä lähes laaki ja vainaa.

Stukia käyttämällä säästettiin kaikessa, vähemmän lentokoneita, vähemmän pommeja, vähemmän polttoainetta. Liittoutuneilla ei ollut tarvetta säästää mitään vaan taktiikka perustui suuriin massoihin.

Anni Huttila kirjoitti:

Kyllähän nopeita rynnäkkökoneita voitiin tehdä mutta mitä suuremmalla nopeudella pommitetaan it:n välttämiseksi niin sitä suurempi on epätarkkuus. Sen ajan koneissa ihminen oli se, joka painoi nappia ja suurilla nopeuksilla sekunnin osankin virhe tekee jo kymmeniä metrejä maassa. Suurempi epätarkkuus vaatii kuitenkin useampia ylilentoja mikä lopulta kasvattaa riskiä, että yksi kone ammutaan alas jos kohteella on ilmasuojaus. Ainahan sellaista ei ole.

Stukien tarkkuuteen ei millään konetyypillä viime sodan aikana päästy ja sehän nähtiin vielä Korean sodassakin. Luin joskus jostain tilastoa kuinka valtava määrä pommeja tarvittiin keskimäärin, että normaalin kokoiseen siltaan saatiin edes yksi kunnon osuma. Stukilla osumatarkkuus oli yleensä lähes laaki ja vainaa.

Stukia käyttämällä säästettiin kaikessa, vähemmän lentokoneita, vähemmän pommeja, vähemmän polttoainetta. Liittoutuneilla ei ollut tarvetta säästää mitään vaan taktiikka perustui suuriin massoihin.

Lue lisää

"Stukia käyttämällä säästettiin kaikessa, vähemmän lentokoneita, vähemmän pommeja, vähemmän polttoainetta"

Eipä säästetty. Kun hankittiin laivue Stukia, piti hankki myös hävittäjiä turvaamaan niitä. Hankkimalla jabolaivue pystyttiin sekä rynnäköintiin että hävittäjätoimintaan, eli konemäärän tarve ei ole yhtä suuri. Pienempi määrä eri konetyyppejä helpottaa myös huoltoa (koulutus, varaosat jne), eli säästöä tulee tästäkin.

Tämän kehityksen huomaa hyvin tarkastelemalla tukialusten lentokonevarustuksen kehitystä: alkuun niillä oli laivue syöksypommareita (SBD), laivue torpedopommittajia (TBD) ja laivue hävittäjiä (F4. Myöhemmin niillä oli enää monikäyttötorpedokoneita (TBM Avenger esim, kykeni rynnäköintiin sekä vaaka- ja syöksypommitukseen) ja jaboja (F4U, F6, F8). Kylmän sodan aikaan niillä on ollut hävittäjiä 60-70kpl (F-4 ja F-14) ja rynnäkkökoneita (A-4, A-6, A-7), nykyään enää n. 40-50kpl monikäyttöisiä jaboja (F/A-18).

Jos syöksypommari olisi ollut niin hyvä, olisi sitä kehitetty edelleen ja käytetty laajasti. Näinhän asia ei ole, vaan jopa stukafanittaja Saksa huomasi ettei konetyyppi vastannut tarpeisiin enää vuonna 1943.

eipä niinkään kirjoitti:

"Stukia käyttämällä säästettiin kaikessa, vähemmän lentokoneita, vähemmän pommeja, vähemmän polttoainetta"

Eipä säästetty. Kun hankittiin laivue Stukia, piti hankki myös hävittäjiä turvaamaan niitä. Hankkimalla jabolaivue pystyttiin sekä rynnäköintiin että hävittäjätoimintaan, eli konemäärän tarve ei ole yhtä suuri. Pienempi määrä eri konetyyppejä helpottaa myös huoltoa (koulutus, varaosat jne), eli säästöä tulee tästäkin.

Tämän kehityksen huomaa hyvin tarkastelemalla tukialusten lentokonevarustuksen kehitystä: alkuun niillä oli laivue syöksypommareita (SBD), laivue torpedopommittajia (TBD) ja laivue hävittäjiä (F4. Myöhemmin niillä oli enää monikäyttötorpedokoneita (TBM Avenger esim, kykeni rynnäköintiin sekä vaaka- ja syöksypommitukseen) ja jaboja (F4U, F6, F8). Kylmän sodan aikaan niillä on ollut hävittäjiä 60-70kpl (F-4 ja F-14) ja rynnäkkökoneita (A-4, A-6, A-7), nykyään enää n. 40-50kpl monikäyttöisiä jaboja (F/A-18).

Jos syöksypommari olisi ollut niin hyvä, olisi sitä kehitetty edelleen ja käytetty laajasti. Näinhän asia ei ole, vaan jopa stukafanittaja Saksa huomasi ettei konetyyppi vastannut tarpeisiin enää vuonna 1943.

Lue lisää

Yksi kone loistaa poissaolollaan JU-88. Sekin oli syöksypommari , paljon parempi ja nopeampi kuin Ju-87..

Himohessu kirjoitti:

Yksi kone loistaa poissaolollaan JU-88. Sekin oli syöksypommari , paljon parempi ja nopeampi kuin Ju-87..

Ju-88 ei kuitenkaan ollut varsinainen syöksypommari, vaan se oli suunniteltu vaakapommittajaksi. Kyseessä oli todellinen monikäyttövekotin liittoutuneiden 2-moottoristen työjuhtien tavoin. Aivan eri luokkaa kuin 1-ulotteinen ja 1-käyttöinen stuka.

Niin, puhumattakaan siitä että Midwaylla jenkit upottivat jopa neljä lentotukialusta. Ensin kolme yhdellä iskulla ja seuraavana päivänä vielä neljäs. Stukat eivät muuten tainneet onnistua upottamaan ainuttakaan lentotukialusta koko sodan aikana? Edes saattuetukialusta Jäämerellä?

Nii-i. Silakkakin on ihan mitätön kala jos vertaa valaaseen. Paitsi ettei valas ole kala. Siitä huolimatta tässä keskustelussa on pääasiallisesti vertailtu taktisten ilmavoimien kaluston käyttökelpoisuutta. Näissä mittelöissä Stuka jää häntäpäähän. Ongelma ei ehkä tietenkään ole niinkään kalusto vaan doktriini: Stukalla olisi pitänyt, noin esimerkinomaisesti, korvata sekä Typhoon että Marauder. Stuka oli taistelukentän kuningas syyskuusta 39 syyskuuhun 41 mutta sen jälkeen aika ja resurssit tekivät sille tepposet.

Sturzkampfflugzeug kirjoitti:

Nii-i. Silakkakin on ihan mitätön kala jos vertaa valaaseen. Paitsi ettei valas ole kala. Siitä huolimatta tässä keskustelussa on pääasiallisesti vertailtu taktisten ilmavoimien kaluston käyttökelpoisuutta. Näissä mittelöissä Stuka jää häntäpäähän. Ongelma ei ehkä tietenkään ole niinkään kalusto vaan doktriini: Stukalla olisi pitänyt, noin esimerkinomaisesti, korvata sekä Typhoon että Marauder. Stuka oli taistelukentän kuningas syyskuusta 39 syyskuuhun 41 mutta sen jälkeen aika ja resurssit tekivät sille tepposet.

Lue lisää

,,,,,,Stuka oli taistelukentän kuningas syyskuusta 39 syyskuuhun 41 mutta sen jälkeen aika ja resurssit tekivät sille tepposet,,,,,,

Näin varmastikin saattoi olla sillä Stukahan oli silloin jo vanha kone kuten kaikki muutkin -30 luvun koneet. Kaikki ne vanhenivat. Mutta -40 luvun "Stuka" ei olisi ollut vanhentunut, siitähän tässä on kyse.

Siitä miksi länsi turvautui valtaviin massapommituksiin kohtuullisen hyvän täsmävaihtoehdon asemesta. Kyllä 500 tn pommeja täsmällisesti kohteisiin on aivan eri asia kuin sama määärä aluepommituksena. Sotilaallisesti vastapuolelle tuhoisa mutta säästää ympäristön siviilejä.

Hra Nilken kirjoitti:

,,,,,,Stuka oli taistelukentän kuningas syyskuusta 39 syyskuuhun 41 mutta sen jälkeen aika ja resurssit tekivät sille tepposet,,,,,,

Näin varmastikin saattoi olla sillä Stukahan oli silloin jo vanha kone kuten kaikki muutkin -30 luvun koneet. Kaikki ne vanhenivat. Mutta -40 luvun "Stuka" ei olisi ollut vanhentunut, siitähän tässä on kyse.

Siitä miksi länsi turvautui valtaviin massapommituksiin kohtuullisen hyvän täsmävaihtoehdon asemesta. Kyllä 500 tn pommeja täsmällisesti kohteisiin on aivan eri asia kuin sama määärä aluepommituksena. Sotilaallisesti vastapuolelle tuhoisa mutta säästää ympäristön siviilejä.

Lue lisää

Stuka korvattiin rynnäkkökoneilla, koska ne olivat kaikin puolin parempia maavoimien tukemiseen siinä tilanteessa, mikä ilmasodassa oli -42 alkaen.
40-luvun "Stuka" oli rynnäkkökone.

Massapommitukset ovat sitten täysin toinen asia. Niitäkin joskus käytettiin myös taktisiin tarkoituksiin, mutta todettiin vähemmän hyviksi.

"Lisäksi sekin voidaan kysyä, että jos se oli niin huono ja merkityksetön ase niin miksi kaikki kuitenkin tunnustavat niitten suuren merkityksen Saksan voitoissa."

Parasta kaiketi kiskoa esiin aiemmin kirjoitettu:

"Se riippuu suuresti kohteen luonteesta. Tässä ketjussa viitattiin aiemmin saksalaisten menestyksiin sodan alkupuolella ja se on osittain totta. Stukat on lähtemättömästi liitetty läpimurtoon Maasilla -40, mutta samalla on helppo unohtaa se pieni yksityiskohta, että pääosa noihin ilmaiskuihin osallistuneista koneista oli "perinteisiä" kaksimoottorisia pommareita."

Et tajua vieläkään kirjoitti:

Stuka korvattiin rynnäkkökoneilla, koska ne olivat kaikin puolin parempia maavoimien tukemiseen siinä tilanteessa, mikä ilmasodassa oli -42 alkaen.
40-luvun "Stuka" oli rynnäkkökone.

Massapommitukset ovat sitten täysin toinen asia. Niitäkin joskus käytettiin myös taktisiin tarkoituksiin, mutta todettiin vähemmän hyviksi.

Lue lisää

Ilmeisesti Saksa teki emämunauksen rakentaessaan Stukia eli harjoittaessaan täsmäpommituksia.

Vaikka toisaalta, kyllä niiden amerikkalaisten rynnäkkökoneitten pommitustarkkuus tiedetään, ei osunut samalle hehtaarillekaan mitä Stukat. Kuinka hyvä kone olisikaan ollut -40 luvulla kehitetty syöksypommittaja.

Rynnäkkökoneista yritettiin tehdä hyviä monessa asiassa. Tämä vain väistämättä johtaa siihen, että sellainen härveli ei ole hyvä missään koska on niin monen asian kompromissi. Ei ole mikään itsestään selviö, että amerikkalais-englantilainen ajattelutapa olisi ollut kaikessa ainoa oikea tapa. Älä tätä unohda.

Me Again kirjoitti:

"Lisäksi sekin voidaan kysyä, että jos se oli niin huono ja merkityksetön ase niin miksi kaikki kuitenkin tunnustavat niitten suuren merkityksen Saksan voitoissa."

Parasta kaiketi kiskoa esiin aiemmin kirjoitettu:

"Se riippuu suuresti kohteen luonteesta. Tässä ketjussa viitattiin aiemmin saksalaisten menestyksiin sodan alkupuolella ja se on osittain totta. Stukat on lähtemättömästi liitetty läpimurtoon Maasilla -40, mutta samalla on helppo unohtaa se pieni yksityiskohta, että pääosa noihin ilmaiskuihin osallistuneista koneista oli "perinteisiä" kaksimoottorisia pommareita."

Lue lisää

,,,,, samalla on helppo unohtaa se pieni yksityiskohta, että pääosa noihin ilmaiskuihin osallistuneista koneista oli "perinteisiä" kaksimoottorisia pommareita." ,,,,,

Ei kai kukaan ole sanonutkaan, että vaakapommareita ei olisi tarvittu. Mutta esim. kuljetuskolonnan pommittaminen mutkaisella maantiellä (ja sen ajan tiet olivat kaikki mutkikkaita) on aika turhaa vaakapommittajilla mutta syöksypommitus saa aikaan rumaa jälkeä 10 %:lla siitä pommimäärästä mitä tarvitaan vaakapommareihin. Kuljetuskolonnien it ei koskaan ole huippuluokkaa.

Tietysti rynnäkkökonekin tykeillään saa jotain aikaan mutta se ei saa tiehen liikennettä katkaisevia, valtavia, pommikuoppia.

Mätkyvarvas kirjoitti:

,,,,, samalla on helppo unohtaa se pieni yksityiskohta, että pääosa noihin ilmaiskuihin osallistuneista koneista oli "perinteisiä" kaksimoottorisia pommareita." ,,,,,

Ei kai kukaan ole sanonutkaan, että vaakapommareita ei olisi tarvittu. Mutta esim. kuljetuskolonnan pommittaminen mutkaisella maantiellä (ja sen ajan tiet olivat kaikki mutkikkaita) on aika turhaa vaakapommittajilla mutta syöksypommitus saa aikaan rumaa jälkeä 10 %:lla siitä pommimäärästä mitä tarvitaan vaakapommareihin. Kuljetuskolonnien it ei koskaan ole huippuluokkaa.

Tietysti rynnäkkökonekin tykeillään saa jotain aikaan mutta se ei saa tiehen liikennettä katkaisevia, valtavia, pommikuoppia.

Lue lisää

"Tietysti rynnäkkökonekin tykeillään saa jotain aikaan mutta se ei saa tiehen liikennettä katkaisevia, valtavia, pommikuoppia. "

Liikenne loppuu kyllä, kun ajoneuvot tuhotaan ammusasein, raketein ja pommein.

Kuoppia syntyy ( jos tarvitaan) rynnäkköpommittajien 200-500 kg pommeilla.

Vaakapommitus ja rynnäköinti eivät ole rinnasteisia. Tosin tie katkeaa myös vaakapommiotuksella.

Kuvitteletko kuoppien teon joksikin pommituksen tarkoitukseksi.

Kun tieto ei riitä, ryhdytään kuvittelemaan.

Mätkyvarvas kirjoitti:

,,,,, samalla on helppo unohtaa se pieni yksityiskohta, että pääosa noihin ilmaiskuihin osallistuneista koneista oli "perinteisiä" kaksimoottorisia pommareita." ,,,,,

Ei kai kukaan ole sanonutkaan, että vaakapommareita ei olisi tarvittu. Mutta esim. kuljetuskolonnan pommittaminen mutkaisella maantiellä (ja sen ajan tiet olivat kaikki mutkikkaita) on aika turhaa vaakapommittajilla mutta syöksypommitus saa aikaan rumaa jälkeä 10 %:lla siitä pommimäärästä mitä tarvitaan vaakapommareihin. Kuljetuskolonnien it ei koskaan ole huippuluokkaa.

Tietysti rynnäkkökonekin tykeillään saa jotain aikaan mutta se ei saa tiehen liikennettä katkaisevia, valtavia, pommikuoppia.

Lue lisää

"Ei kai kukaan ole sanonutkaan, että vaakapommareita ei olisi tarvittu."

Eivät nuo argumentit minusta siltä ole näyttäneet. Pikemminkin niissä pyritään unohtamaan vaakapommitajien olemassaolo.

"Mutta esim. kuljetuskolonnan pommittaminen mutkaisella maantiellä (ja sen ajan tiet olivat kaikki mutkikkaita) on aika turhaa vaakapommittajilla mutta syöksypommitus saa aikaan rumaa jälkeä 10 %:lla siitä pommimäärästä mitä tarvitaan vaakapommareihin."

Minä en näe tässä mitään sellaista, jota rynnäkkökoneet eivät esimerkiksi voisi tehdä, vaikka pelkästään konetykeillään?

"Tietysti rynnäkkökonekin tykeillään saa jotain aikaan mutta se ei saa tiehen liikennettä katkaisevia, valtavia, pommikuoppia. "

Kuoppien tuottamiseksi pommeja voivat kantaa sekä rynnäkkökoneet, että taktiset pommittajat ja tod.näk. ne tekevät niitä kuoppia myös paljon enemmän tarvittaessa.

Mätkyvarvas kirjoitti:

Ilmeisesti Saksa teki emämunauksen rakentaessaan Stukia eli harjoittaessaan täsmäpommituksia.

Vaikka toisaalta, kyllä niiden amerikkalaisten rynnäkkökoneitten pommitustarkkuus tiedetään, ei osunut samalle hehtaarillekaan mitä Stukat. Kuinka hyvä kone olisikaan ollut -40 luvulla kehitetty syöksypommittaja.

Rynnäkkökoneista yritettiin tehdä hyviä monessa asiassa. Tämä vain väistämättä johtaa siihen, että sellainen härveli ei ole hyvä missään koska on niin monen asian kompromissi. Ei ole mikään itsestään selviö, että amerikkalais-englantilainen ajattelutapa olisi ollut kaikessa ainoa oikea tapa. Älä tätä unohda.

Lue lisää

"Kuinka hyvä kone olisikaan ollut -40 luvulla kehitetty syöksypommittaja."

Ei sitä tarvitse edes arvailla:

[Ja suunnilleen niin he tekivätkin. Esmes Apache-Mustangi, joka jo itsessään oli kelvokas syöksyilijä, tuplasi vielä koiratappelijanakin kunnes it-tuli alkoi verottaa rivejä kuten se teki kaikille syöksypommittajille.]

"Rynnäkkökoneista yritettiin tehdä hyviä monessa asiassa..."

Sitten tuo edellinen esimerkki pitäisi olla kiinnostava, koska syöksypommittajalle kävi samoin.

Todellinen ratkaisu olisi kenties ollut erikoistuneessa tykkikoneessa, joka olisi sopinut poimimaan kovapintaisia kohteita, kuten tankkeja, turvallisilta etäisyyksiltä.

Missä tieto??? kirjoitti:

"Tietysti rynnäkkökonekin tykeillään saa jotain aikaan mutta se ei saa tiehen liikennettä katkaisevia, valtavia, pommikuoppia. "

Liikenne loppuu kyllä, kun ajoneuvot tuhotaan ammusasein, raketein ja pommein.

Kuoppia syntyy ( jos tarvitaan) rynnäkköpommittajien 200-500 kg pommeilla.

Vaakapommitus ja rynnäköinti eivät ole rinnasteisia. Tosin tie katkeaa myös vaakapommiotuksella.

Kuvitteletko kuoppien teon joksikin pommituksen tarkoitukseksi.

Kun tieto ei riitä, ryhdytään kuvittelemaan.

Lue lisää

------Kuvitteletko kuoppien teon joksikin pommituksen tarkoitukseksi.----

Jossakin kapeassa paikassa se on erittäin tehokas keino katkaista liikenne vaikka yhdellä pommilla. Sen jälkeen paikallaan seisova kolonna on melkoisen paljon helpompaa maalia kuin liikkuva kolonna tai vain pelkkä ajanvoittokin voi olla puolustajalle suuri apu. Kun vihollisen lisäjoukot viivästyvät tuntikausia.

Me Again kirjoitti:

"Ei kai kukaan ole sanonutkaan, että vaakapommareita ei olisi tarvittu."

Eivät nuo argumentit minusta siltä ole näyttäneet. Pikemminkin niissä pyritään unohtamaan vaakapommitajien olemassaolo.

"Mutta esim. kuljetuskolonnan pommittaminen mutkaisella maantiellä (ja sen ajan tiet olivat kaikki mutkikkaita) on aika turhaa vaakapommittajilla mutta syöksypommitus saa aikaan rumaa jälkeä 10 %:lla siitä pommimäärästä mitä tarvitaan vaakapommareihin."

Minä en näe tässä mitään sellaista, jota rynnäkkökoneet eivät esimerkiksi voisi tehdä, vaikka pelkästään konetykeillään?

"Tietysti rynnäkkökonekin tykeillään saa jotain aikaan mutta se ei saa tiehen liikennettä katkaisevia, valtavia, pommikuoppia. "

Kuoppien tuottamiseksi pommeja voivat kantaa sekä rynnäkkökoneet, että taktiset pommittajat ja tod.näk. ne tekevät niitä kuoppia myös paljon enemmän tarvittaessa.

Lue lisää

,,,,,,Kuoppien tuottamiseksi pommeja voivat kantaa sekä rynnäkkökoneet, että taktiset pommittajat ja tod.näk. ne tekevät niitä kuoppia myös paljon enemmän tarvittaessa,,,,

Niin, jos osuvat siihen tiehen. Mutta selvää on, että noita koneita käytettäessä yhtä kuoppaa kohden tarvitaan pommeja paljon enemmän kuin hyvillä syöksypommittajilla. Mutta mikäs siinä, jos koneita ja pommeja on massottain niin kyllä silloin huonommillakin toimintaperiaatteilla päästään samaan lopputulokseen. Määrä korvaa silloin laadun.

K-18_K-18 kirjoitti:

,,,,,,Kuoppien tuottamiseksi pommeja voivat kantaa sekä rynnäkkökoneet, että taktiset pommittajat ja tod.näk. ne tekevät niitä kuoppia myös paljon enemmän tarvittaessa,,,,

Niin, jos osuvat siihen tiehen. Mutta selvää on, että noita koneita käytettäessä yhtä kuoppaa kohden tarvitaan pommeja paljon enemmän kuin hyvillä syöksypommittajilla. Mutta mikäs siinä, jos koneita ja pommeja on massottain niin kyllä silloin huonommillakin toimintaperiaatteilla päästään samaan lopputulokseen. Määrä korvaa silloin laadun.

Lue lisää

"asiantuntemus" enää parane. Mitä railakkaampaa hömppää, sen pitempi keskustelu.

"Mutta selvää on, että noita koneita käytettäessä yhtä kuoppaa kohden tarvitaan pommeja paljon enemmän kuin hyvillä syöksypommittajilla. "

Tuosta ei kirjoitti:

"asiantuntemus" enää parane. Mitä railakkaampaa hömppää, sen pitempi keskustelu.

"Mutta selvää on, että noita koneita käytettäessä yhtä kuoppaa kohden tarvitaan pommeja paljon enemmän kuin hyvillä syöksypommittajilla. "

Lue lisää

Todella hauskaa kun keskustelussa on tyyppejä, jotka eivät ymmärrä osumatarkkuuden merkitystä sodassa.

K-18_K-18 kirjoitti:

,,,,,,Kuoppien tuottamiseksi pommeja voivat kantaa sekä rynnäkkökoneet, että taktiset pommittajat ja tod.näk. ne tekevät niitä kuoppia myös paljon enemmän tarvittaessa,,,,

Niin, jos osuvat siihen tiehen. Mutta selvää on, että noita koneita käytettäessä yhtä kuoppaa kohden tarvitaan pommeja paljon enemmän kuin hyvillä syöksypommittajilla. Mutta mikäs siinä, jos koneita ja pommeja on massottain niin kyllä silloin huonommillakin toimintaperiaatteilla päästään samaan lopputulokseen. Määrä korvaa silloin laadun.

Lue lisää

"Niin, jos osuvat siihen tiehen. Mutta selvää on, että noita koneita käytettäessä yhtä kuoppaa kohden tarvitaan pommeja paljon enemmän kuin hyvillä syöksypommittajilla."

Osuminen nyt ei ole niin suuri haaste, mutta tarkoituksenakin luulisi olevan saada aikaan mahdollisimman paljon niitä kuoppia tiehen ympäristöineen vaikeuttamaan mahdollisia korjaustoimia.

"Mutta mikäs siinä, jos koneita ja pommeja on massottain niin kyllä silloin huonommillakin toimintaperiaatteilla päästään samaan lopputulokseen. Määrä korvaa silloin laadun. "

Hmmm, "huono" taitaa olla tässä tapauksessa kovin suhteellinen tekijä...

Anni Huttila kirjoitti:

Todella hauskaa kun keskustelussa on tyyppejä, jotka eivät ymmärrä osumatarkkuuden merkitystä sodassa.

punnitaan ihan muilla tekijöillä kuin kuopilla tiessä. Ne syntyvät siinä sivussa, jos sellaista halutaan. Kukaan ei lähde pommitusretkelle kuopan tekoa varten.

Osumatarkkuuden merkityksen selvittävät ainakin Saksan tuotantoluvut
Saksa tuotti JU-87:ää -44 vielä 1 012, mutta ei enää
-45. FW190 rynnäkköversiota tuotettiin -44 yhteensä 4 279 ja vielä -45 1104.

Liittoutuneet eivät syöksypommittajia käyttäneet ainakaan -43 jälkeen. Rynnäkkökoneet olivat tarkempia ja tehokkaampia. Kuopan teossakin.

Me Again kirjoitti:

"Kuinka hyvä kone olisikaan ollut -40 luvulla kehitetty syöksypommittaja."

Ei sitä tarvitse edes arvailla:

[Ja suunnilleen niin he tekivätkin. Esmes Apache-Mustangi, joka jo itsessään oli kelvokas syöksyilijä, tuplasi vielä koiratappelijanakin kunnes it-tuli alkoi verottaa rivejä kuten se teki kaikille syöksypommittajille.]

"Rynnäkkökoneista yritettiin tehdä hyviä monessa asiassa..."

Sitten tuo edellinen esimerkki pitäisi olla kiinnostava, koska syöksypommittajalle kävi samoin.

Todellinen ratkaisu olisi kenties ollut erikoistuneessa tykkikoneessa, joka olisi sopinut poimimaan kovapintaisia kohteita, kuten tankkeja, turvallisilta etäisyyksiltä.

Lue lisää

"Todellinen ratkaisu olisi kenties ollut erikoistuneessa tykkikoneessa, joka olisi sopinut poimimaan kovapintaisia kohteita, kuten tankkeja, turvallisilta etäisyyksiltä."

Sitä yrrtettiin vimmatusti saksalaisten toimesta. Ja olihan noita, mutta ongelma oli aina sama. Kaukaa ei osunut ja hiljaa olisi pitänyt lentää. Toimivin laite tuohon hommaan taisi sittenkin olla Ju87G. Ja sillkin tuloksia saivat aikaan vain keskimääräistä paremmat lentäjät. Ja olihan briteillä Hurricane IID. Sakuilla vain ei ollut niin paljon tankkeja tuhottavaksi Afrikassa mutta ainakin kuorma-autoja ja puolitelvaunuja niillä jonkin verran tuhottiin. Sen käyttö oli kuitenkin sen verran vähäistä että lopullinen pätevyys hommaan jää arvailujen varaan. Vasta oikeastaan ohjus ratkaisi tämän ongelman.

Entäs Ju-88 tuotantomäärät?

Kuka väittää ettei Ju-88 ollut syöksypommittaja tai juuri sellaiseksi suunniteltu?

Sotataivaan sankarit -kirjassa on hyvä kuvaus kuinka Rantala tuhosi Ju-88 syöksypommittajalla kaksi polttoainerekkaa 30.6.1944.

Suomalaisten Ju-88:t pommitti venäläistä panssaridivisioonaa, joka oli matkalla Talista Portinhoikkaan ja suomalaisten lentokoneet havaitessaan pakeni tien kahtapuolen metsiin.
Peräti nelisenkymmentä erilaista pommikonetta oli matkalla samaan kohteeseen eri lentokentiltä. Rantalan Ju-88:ssa oli lastina 2*250 kg 2* 500 kg pommeja. Koska panssarit ehtivät tien kahtapuolen metsän suojiin, niin Rantala jatkoi tien suuntaan eteenpäin ja havaitsi isot polttoainerekat pysähtyneenä perätysten. Tulipalo oli valtava ja se näkyi kauas. Siitä on kuvauksia useissa muissakin kirjoissa, joissa se kuvataan isona mustana savupilvenä, joka kohosi korkealle.

Tulimyrskyn tuttavana : lentomestari "Otso" Rantalan muisteluja. Karisto 1981, 2. painos 2008
Syöksypommittaja : lentomestari ’Otso’ Rantalan muisteluja. Karisto 1982, 3. painos 2007
Kun taivas oli helvetti: lentomestari "Otso" Rantalan ja hänen kumppaniensa hätkähdyttävimpiä hetkiä sotataivaalla. Karisto 1984, 2. painos 2008
Jumalten keinu: lentomestari Osmo "Otso" Rantalan valikoimia sotataivaan lentäjien huimimpia seikkailuja. Karisto 1989
Sotataivaan sankarit: lentomestari "Otso" Rantalan muisteluja. Karisto 1995

Aiheesta enemmän:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9549225


Putkinen kirjoittaa ihan kummallisia juttuja Ju-88 koneista:

Taavetti Heikkisen päiväkirjan arviointia Putkisen taholta:

http://jussina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58061-nyt-se-on-sitten-luettu-jarmo-nieminen


15.1.2011 11:15 Juhani Putkinen

"Se on totta, että Ju-88 suunniteltiin syöksypommittajaksi - mutta sitten huomattiin, että syksyttäessä pommitettaessa pommikuilusta pudotettavat pommit TUHOSIVAT koneet, niin syöksypommitus kiellettiin Ju-88:lla."

Kyllä on Jussilla jäänyt nuo kirjat lukematta! Noissa kirjoissa kerrotaan yksityiskohtaisesti kuinka Ju-88:lla mentiin (likimain) aina pommitettaessa nimen omaan syöksypommitukseen, kovaa ja korkealta alas! Kesän 1944 tapahtumista on hurjia kuvauksia mm. Kannaksen pommituslennoilta.

Ju-88 kirjoitti:

Entäs Ju-88 tuotantomäärät?

Kuka väittää ettei Ju-88 ollut syöksypommittaja tai juuri sellaiseksi suunniteltu?

Sotataivaan sankarit -kirjassa on hyvä kuvaus kuinka Rantala tuhosi Ju-88 syöksypommittajalla kaksi polttoainerekkaa 30.6.1944.

Suomalaisten Ju-88:t pommitti venäläistä panssaridivisioonaa, joka oli matkalla Talista Portinhoikkaan ja suomalaisten lentokoneet havaitessaan pakeni tien kahtapuolen metsiin.
Peräti nelisenkymmentä erilaista pommikonetta oli matkalla samaan kohteeseen eri lentokentiltä. Rantalan Ju-88:ssa oli lastina 2*250 kg 2* 500 kg pommeja. Koska panssarit ehtivät tien kahtapuolen metsän suojiin, niin Rantala jatkoi tien suuntaan eteenpäin ja havaitsi isot polttoainerekat pysähtyneenä perätysten. Tulipalo oli valtava ja se näkyi kauas. Siitä on kuvauksia useissa muissakin kirjoissa, joissa se kuvataan isona mustana savupilvenä, joka kohosi korkealle.

Tulimyrskyn tuttavana : lentomestari "Otso" Rantalan muisteluja. Karisto 1981, 2. painos 2008
Syöksypommittaja : lentomestari ’Otso’ Rantalan muisteluja. Karisto 1982, 3. painos 2007
Kun taivas oli helvetti: lentomestari "Otso" Rantalan ja hänen kumppaniensa hätkähdyttävimpiä hetkiä sotataivaalla. Karisto 1984, 2. painos 2008
Jumalten keinu: lentomestari Osmo "Otso" Rantalan valikoimia sotataivaan lentäjien huimimpia seikkailuja. Karisto 1989
Sotataivaan sankarit: lentomestari "Otso" Rantalan muisteluja. Karisto 1995

Aiheesta enemmän:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9549225


Putkinen kirjoittaa ihan kummallisia juttuja Ju-88 koneista:

Taavetti Heikkisen päiväkirjan arviointia Putkisen taholta:

http://jussina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58061-nyt-se-on-sitten-luettu-jarmo-nieminen


15.1.2011 11:15 Juhani Putkinen

"Se on totta, että Ju-88 suunniteltiin syöksypommittajaksi - mutta sitten huomattiin, että syksyttäessä pommitettaessa pommikuilusta pudotettavat pommit TUHOSIVAT koneet, niin syöksypommitus kiellettiin Ju-88:lla."

Kyllä on Jussilla jäänyt nuo kirjat lukematta! Noissa kirjoissa kerrotaan yksityiskohtaisesti kuinka Ju-88:lla mentiin (likimain) aina pommitettaessa nimen omaan syöksypommitukseen, kovaa ja korkealta alas! Kesän 1944 tapahtumista on hurjia kuvauksia mm. Kannaksen pommituslennoilta.

Lue lisää

>>Kuka väittää ettei Ju-88 ollut syöksypommittaja tai juuri sellaiseksi suunniteltu?

G-mies. kirjoitti:

>>Kuka väittää ettei Ju-88 ollut syöksypommittaja tai juuri sellaiseksi suunniteltu?

Suunnilleen oikein.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Junkers_Ju_88

Ju-88 kirjoitti:

Entäs Ju-88 tuotantomäärät?

Kuka väittää ettei Ju-88 ollut syöksypommittaja tai juuri sellaiseksi suunniteltu?

Sotataivaan sankarit -kirjassa on hyvä kuvaus kuinka Rantala tuhosi Ju-88 syöksypommittajalla kaksi polttoainerekkaa 30.6.1944.

Suomalaisten Ju-88:t pommitti venäläistä panssaridivisioonaa, joka oli matkalla Talista Portinhoikkaan ja suomalaisten lentokoneet havaitessaan pakeni tien kahtapuolen metsiin.
Peräti nelisenkymmentä erilaista pommikonetta oli matkalla samaan kohteeseen eri lentokentiltä. Rantalan Ju-88:ssa oli lastina 2*250 kg 2* 500 kg pommeja. Koska panssarit ehtivät tien kahtapuolen metsän suojiin, niin Rantala jatkoi tien suuntaan eteenpäin ja havaitsi isot polttoainerekat pysähtyneenä perätysten. Tulipalo oli valtava ja se näkyi kauas. Siitä on kuvauksia useissa muissakin kirjoissa, joissa se kuvataan isona mustana savupilvenä, joka kohosi korkealle.

Tulimyrskyn tuttavana : lentomestari "Otso" Rantalan muisteluja. Karisto 1981, 2. painos 2008
Syöksypommittaja : lentomestari ’Otso’ Rantalan muisteluja. Karisto 1982, 3. painos 2007
Kun taivas oli helvetti: lentomestari "Otso" Rantalan ja hänen kumppaniensa hätkähdyttävimpiä hetkiä sotataivaalla. Karisto 1984, 2. painos 2008
Jumalten keinu: lentomestari Osmo "Otso" Rantalan valikoimia sotataivaan lentäjien huimimpia seikkailuja. Karisto 1989
Sotataivaan sankarit: lentomestari "Otso" Rantalan muisteluja. Karisto 1995

Aiheesta enemmän:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9549225


Putkinen kirjoittaa ihan kummallisia juttuja Ju-88 koneista:

Taavetti Heikkisen päiväkirjan arviointia Putkisen taholta:

http://jussina.puheenvuoro.uusisuomi.fi/58061-nyt-se-on-sitten-luettu-jarmo-nieminen


15.1.2011 11:15 Juhani Putkinen

"Se on totta, että Ju-88 suunniteltiin syöksypommittajaksi - mutta sitten huomattiin, että syksyttäessä pommitettaessa pommikuilusta pudotettavat pommit TUHOSIVAT koneet, niin syöksypommitus kiellettiin Ju-88:lla."

Kyllä on Jussilla jäänyt nuo kirjat lukematta! Noissa kirjoissa kerrotaan yksityiskohtaisesti kuinka Ju-88:lla mentiin (likimain) aina pommitettaessa nimen omaan syöksypommitukseen, kovaa ja korkealta alas! Kesän 1944 tapahtumista on hurjia kuvauksia mm. Kannaksen pommituslennoilta.

Lue lisää

"Entäs Ju-88 tuotantomäärät?"


Koneen syöksypommittajaversiota valmistettiin 9 122, pääosa 1941-43.
Siis tuplaten Ju-87.

Jaboja vain 8. Molemmat kyklenivät kuljettamaan 500 kg pommikuorman. Stukien teho lienee siis ollut noin nelinkertainen ynnä näyttävyys päälle. Ne kohottivat taisteluhenkeä ainakin Ihantalassa.

FW-hävittäjiää oli noin 40, joten ne kaksinkertaistivat ajanmukaisten hävittäjien määrän.

----Ainoana poikkeuksena oli laivaston Curtiss Helldiver, joka puolsi paikkaansa tyynellä merellä----

Mitä ihmettä, eikö japsien laivoissa muka ollut ilmatorjuntaa? Luulen, että laivoilla oli tehokkaampi ja toimintavalmiimpi it kuin marssikolonnalla.

syöskyn puolesta kirjoitti:

----Ainoana poikkeuksena oli laivaston Curtiss Helldiver, joka puolsi paikkaansa tyynellä merellä----

Mitä ihmettä, eikö japsien laivoissa muka ollut ilmatorjuntaa? Luulen, että laivoilla oli tehokkaampi ja toimintavalmiimpi it kuin marssikolonnalla.

Lue lisää

Totta kai laivoissa oli ilmatorjuntaa. Sodan alussa huomattiin ympäri maailman että laivojen it oli aivan liian puutteellista, niinpä sitä pyrittiin lisäämään nopeasti, mutta siitäkin huolimatta kävi pian selväksi että paras IT laivoille oli lentotukialusten läsnäolo. Syöksypommittaja oli käyttökepoinen edelleen laivoja vastaan jos vihollisen hävittäjäsuoja pystyttiin eliminoimaan. Lisäksi Helldiveria käytettiin saarien valtauksissa pommittamaan japanilaisten linnoitteita ja puolustuspesäkkeitä missä tarvittiin suurempaa tarkkuutta jo omien joukkojen läheisyydenkin vuoksi. Marssi -ja huoltokolonnat eivät ehkä siltikään ole syöksypommittajille parhaita kohteita. Niiden kurittamiseen vahvasti aseistetut hävittäjäpommittajat ja rynnäkkökoneet olivat riittäviä. Kovemmat maalit olivat syöksypommittajien heiniä.

propelli kirjoitti:

Totta kai laivoissa oli ilmatorjuntaa. Sodan alussa huomattiin ympäri maailman että laivojen it oli aivan liian puutteellista, niinpä sitä pyrittiin lisäämään nopeasti, mutta siitäkin huolimatta kävi pian selväksi että paras IT laivoille oli lentotukialusten läsnäolo. Syöksypommittaja oli käyttökepoinen edelleen laivoja vastaan jos vihollisen hävittäjäsuoja pystyttiin eliminoimaan. Lisäksi Helldiveria käytettiin saarien valtauksissa pommittamaan japanilaisten linnoitteita ja puolustuspesäkkeitä missä tarvittiin suurempaa tarkkuutta jo omien joukkojen läheisyydenkin vuoksi. Marssi -ja huoltokolonnat eivät ehkä siltikään ole syöksypommittajille parhaita kohteita. Niiden kurittamiseen vahvasti aseistetut hävittäjäpommittajat ja rynnäkkökoneet olivat riittäviä. Kovemmat maalit olivat syöksypommittajien heiniä.

Lue lisää

,,,,,Sodan alussa huomattiin ympäri maailman että laivojen it oli aivan liian puutteellista, niinpä sitä pyrittiin lisäämään nopeasti, mutta siitäkin huolimatta kävi pian selväksi että paras IT laivoille oli lentotukialusten läsnäolo,,,,,,,

Mutku mutku, syöksyttäjillähän pommitettiin lentotukialuksia ja niillä jos missä oli vahva it.

syöksyyyyyn, mars! kirjoitti:

,,,,,Sodan alussa huomattiin ympäri maailman että laivojen it oli aivan liian puutteellista, niinpä sitä pyrittiin lisäämään nopeasti, mutta siitäkin huolimatta kävi pian selväksi että paras IT laivoille oli lentotukialusten läsnäolo,,,,,,,

Mutku mutku, syöksyttäjillähän pommitettiin lentotukialuksia ja niillä jos missä oli vahva it.

Lue lisää

Japanilaisten tukialuskanta koki melkoisen harvennuksen jo Midwaylla. Monet tukialukset olivat melko heikkoja IT:ltään ja niitä pyrittin vahvistamaan. Vaikka paperilla aseistusta olikin, se jouduttiin sijoittamaan lentokannen sivuille joka tehokkaasti rajasi ampuma-alaa. Jos samaan aikaan tehtiin vielä torpedohyökkäys ei it kovin keskitettyä ollut. Ei se toki vaaratonta puhaa lentäjille ollut. Paras ratkaisu olisi todennäköisesti ollut pari IT-risteilijää lentotukialuksen seurana. Ilmeisesti näitä ei Japanilaisilla juuri ollut.

Ja kyllä lukemani perusteella syöksypommittajilla hyökättiin kaikenlaisia laivoja vastaan, ei pelkästään lentotukialuksia, nehän olivat käyneet japanilaisilta nopeasti vähiin. Paljon pommitettiin myös kiinteitä pistemaaleja maalla kuten aikaisemmin mainitsin.

ja tulitti myös pakolaisrivistöjä keväällä -40. Se oli puhdasta terroria.
Samaa teki puna-armeija Kannaksella kesällä -44 ja Itä-Preussissa talvella -45.

"Saksan syöksypommitustaktiikka hyökkäyksen edessä oli siviilejä säästävä tapa käydä sotaa. Siinä tuhottiin vain kohde eikä sen lisäksi valtavia alueita aivan turhaan. Kuten Normandian onnistuneessa läpimurrossakin pudotettiin jotain 7000 tn pommeja. Mitähän alueen siviileille mahtoi kuulua sen pommituksen jälkeen, jos oli enää ainuttakaan hengissä? Saksa olisi Stukillaan saanut saman tuhovaikutuksen vastustajaan ehkä enintään sadalla tonnilla."

Aiemmasta lainattua --> Stukat on lähtemättömästi liitetty läpimurtoon Maasilla -40, mutta samalla on helppo unohtaa se pieni yksityiskohta, että pääosa noihin ilmaiskuihin osallistuneista koneista oli "perinteisiä" kaksimoottorisia pommareita.

Saksalaisten hyökkäys oli kokonaisuudessaan hyvin samantapainen kuin liittoutuneiden läpimurto muutamia vuosia myöhemmin Normandiassa; koneiden ja pommien silkka määrä eikä niinkään mikään erityinen tarkkuus romahdutti vastustajan rintamakaistan molemmissa tapauksissa.

Saksa pommitti kirjoitti:

ja tulitti myös pakolaisrivistöjä keväällä -40. Se oli puhdasta terroria.
Samaa teki puna-armeija Kannaksella kesällä -44 ja Itä-Preussissa talvella -45.

----- tulitti myös pakolaisrivistöjä keväällä -40. Se oli puhdasta terroria.
Samaa teki puna-armeija Kannaksella kesällä -44 ja Itä-Preussissa talvella -45------

Kaikki osapuolet tappoivat siviilejä mutta Ranskahan ei ollut Englannin ja USA:n kanssa sodassa !!!

Mutta miten tekstisi liittyy arviointiin syöksypommituksen vaikutuksista, en näe mitään yhteyttä.

Me Again kirjoitti:

"Saksan syöksypommitustaktiikka hyökkäyksen edessä oli siviilejä säästävä tapa käydä sotaa. Siinä tuhottiin vain kohde eikä sen lisäksi valtavia alueita aivan turhaan. Kuten Normandian onnistuneessa läpimurrossakin pudotettiin jotain 7000 tn pommeja. Mitähän alueen siviileille mahtoi kuulua sen pommituksen jälkeen, jos oli enää ainuttakaan hengissä? Saksa olisi Stukillaan saanut saman tuhovaikutuksen vastustajaan ehkä enintään sadalla tonnilla."

Aiemmasta lainattua --> Stukat on lähtemättömästi liitetty läpimurtoon Maasilla -40, mutta samalla on helppo unohtaa se pieni yksityiskohta, että pääosa noihin ilmaiskuihin osallistuneista koneista oli "perinteisiä" kaksimoottorisia pommareita.

Saksalaisten hyökkäys oli kokonaisuudessaan hyvin samantapainen kuin liittoutuneiden läpimurto muutamia vuosia myöhemmin Normandiassa; koneiden ja pommien silkka määrä eikä niinkään mikään erityinen tarkkuus romahdutti vastustajan rintamakaistan molemmissa tapauksissa.

Lue lisää

Ei kyse ole vain yhdestä hyökkäyksestä vaan esim. siitä kun Puolan sotaretkellä Stukat katkoivat puolalaisten pioneerien miinottamien siltojen sytytyslankoja. Näin Wehrmacht saikin sillan ehjänä haltuunsa. Tätä ei aluepommitus tee.

-----koneiden ja pommien silkka määrä -----

Saksalaisilla koneiden ja pommien määrä oli vain murto-osa siitä mikä oli sen vastustajilla lännessä 1944-45. Joten kyllä kyse oli jostain ihan muusta. Liittoutuneet menivät sekaisin kesällä -40 nimenomaan Saksan pommitusten tarkkuuden ja panssarivoimien takia. Pommi, joka putoaa kohdalle on aivan eri kuin 100 pommia, jotka menevät jonnekin pitkin metsiä. Kokenut sotilas ei menetä hermojaan olkoon pieleen menevä pommitus miten rajua kuunneltavaa tahansa.

Naakanketale kirjoitti:

----- tulitti myös pakolaisrivistöjä keväällä -40. Se oli puhdasta terroria.
Samaa teki puna-armeija Kannaksella kesällä -44 ja Itä-Preussissa talvella -45------

Kaikki osapuolet tappoivat siviilejä mutta Ranskahan ei ollut Englannin ja USA:n kanssa sodassa !!!

Mutta miten tekstisi liittyy arviointiin syöksypommituksen vaikutuksista, en näe mitään yhteyttä.

Lue lisää

pommittivat ja tulittivat joukkojen lisäksi myös pakolaisrivistöjä. Sekä sakut että neukut. Ihailusi heitä kohtaan ei muuta totuutta miksikään.

"Mutta miten tekstisi liittyy arviointiin syöksypommituksen vaikutuksista, en näe mitään yhteyttä. "

Et tajua mitään muutakaan.

Syöksypommittajat kirjoitti:

pommittivat ja tulittivat joukkojen lisäksi myös pakolaisrivistöjä. Sekä sakut että neukut. Ihailusi heitä kohtaan ei muuta totuutta miksikään.

"Mutta miten tekstisi liittyy arviointiin syöksypommituksen vaikutuksista, en näe mitään yhteyttä. "

Et tajua mitään muutakaan.

Lue lisää

Tekstisi on niin tiiviisti asiantuntemuksen läpitunkemaa, että sinun täytyy olla nero.

Naakanketale kirjoitti:

Ei kyse ole vain yhdestä hyökkäyksestä vaan esim. siitä kun Puolan sotaretkellä Stukat katkoivat puolalaisten pioneerien miinottamien siltojen sytytyslankoja. Näin Wehrmacht saikin sillan ehjänä haltuunsa. Tätä ei aluepommitus tee.

-----koneiden ja pommien silkka määrä -----

Saksalaisilla koneiden ja pommien määrä oli vain murto-osa siitä mikä oli sen vastustajilla lännessä 1944-45. Joten kyllä kyse oli jostain ihan muusta. Liittoutuneet menivät sekaisin kesällä -40 nimenomaan Saksan pommitusten tarkkuuden ja panssarivoimien takia. Pommi, joka putoaa kohdalle on aivan eri kuin 100 pommia, jotka menevät jonnekin pitkin metsiä. Kokenut sotilas ei menetä hermojaan olkoon pieleen menevä pommitus miten rajua kuunneltavaa tahansa.

Lue lisää

"Ei kyse ole vain yhdestä hyökkäyksestä vaan esim. siitä kun Puolan sotaretkellä Stukat katkoivat puolalaisten pioneerien miinottamien siltojen sytytyslankoja. Näin Wehrmacht saikin sillan ehjänä haltuunsa. Tätä ei aluepommitus tee."

Ei ole kyse yhdestä hyökkäyksestä vaan yhdestä toisesta hyökkäyksestä? Ok, huonosti valittu esimerkki kuitenkin. Stukat suorittivat tuossa tapauksessa vaakapommituksen lähestyen kohdetta erittäin matalalta. Sitä siltaakaan muuten ei edes saatu ehjänä; puolalaiset ehtivät räjäyttää sen iskusta huolimatta ennenkuin saksalaisten maajoukot saavuttivat sen.

"Saksalaisilla koneiden ja pommien määrä oli vain murto-osa siitä mikä oli sen vastustajilla lännessä 1944-45."

Merkittävä ero oli siinä, että länsiliittoutuneiden Normandian ulosmurtautumisessa käyttämien koneiden pommikapasiteetti oli paljon suurempi kuin saksalaisten Maasillä käyttämien. Muuten niiden modus operandi ei olennaisesti poikennut liittoutuneiden vastaavasta.

"Liittoutuneet menivät sekaisin kesällä -40 nimenomaan Saksan pommitusten tarkkuuden..."

Maasin läpimurtoa tukeneiden ilmaiskujen psykologinen vaikutus oli paljon suurempi kuin mikään yksittäisten pommien tarkkuus, kuten juuri pääsin sanomasta. Mikä olikin muuten ihan oikea resepti kun kohteena ovat leveää rintamaa puolustavat jv-divisioonat.

"...ja panssarivoimien takia."

Ja tämä jälkimmäinenkin muuten vain vahvistaa saman kaavan toimivuuden saksalaisia itseään vastaan vuosia myöhemmin liittoutuneiden läpimurron yhteydessä, vaikka se ei erityisen olennainen nyt olekaan.

"Pommi, joka putoaa kohdalle on aivan eri kuin 100 pommia, jotka menevät jonnekin pitkin metsiä."

Mutta mikäli kohteena on tiettyyn ympäristöön levittäytyneitä vastustajan divisioonia, joiden viestiyhteydet, tykistöyksiköt ja psykologinen yhtenäisyys yleensä tulee lamauttaa, on aluevaikutukseen tähtäävä pommitus selvästi tarkoituksenmukainen. Juuri sen kaavan mukaan saksalaiset ja liittoutuneet puolellaan menettelivät noissa esimerkeissä.

"Kokenut sotilas ei menetä hermojaan olkoon pieleen menevä pommitus miten rajua kuunneltavaa tahansa. "

Olisipa ollut hauskaa kuulla sinun sanovan tuo niille "kokeneille" ranskalaisille reserviläisille, jotka joko lamaantuivat tai pakenivat jouduttuaan taukoamattoman ilmahyökkäyksen alle Maasin linjaa puolustaessaan. Tuskin sellaisia teräsmiehiä on mikään stukien ulinakaan voinut pelottaa...

Ei siinä, ne oletettavasti kokeneemmat saksalaisetkin murtuivat vastaavassa tilanteessa Normandian läpimurron yhteydessä.

Stukat tulee! kirjoitti:

Tekstisi on niin tiiviisti asiantuntemuksen läpitunkemaa, että sinun täytyy olla nero.

edes vähäinen oivallus.

"sinun täytyy olla nero."

Me Again kirjoitti:

"Ei kyse ole vain yhdestä hyökkäyksestä vaan esim. siitä kun Puolan sotaretkellä Stukat katkoivat puolalaisten pioneerien miinottamien siltojen sytytyslankoja. Näin Wehrmacht saikin sillan ehjänä haltuunsa. Tätä ei aluepommitus tee."

Ei ole kyse yhdestä hyökkäyksestä vaan yhdestä toisesta hyökkäyksestä? Ok, huonosti valittu esimerkki kuitenkin. Stukat suorittivat tuossa tapauksessa vaakapommituksen lähestyen kohdetta erittäin matalalta. Sitä siltaakaan muuten ei edes saatu ehjänä; puolalaiset ehtivät räjäyttää sen iskusta huolimatta ennenkuin saksalaisten maajoukot saavuttivat sen.

"Saksalaisilla koneiden ja pommien määrä oli vain murto-osa siitä mikä oli sen vastustajilla lännessä 1944-45."

Merkittävä ero oli siinä, että länsiliittoutuneiden Normandian ulosmurtautumisessa käyttämien koneiden pommikapasiteetti oli paljon suurempi kuin saksalaisten Maasillä käyttämien. Muuten niiden modus operandi ei olennaisesti poikennut liittoutuneiden vastaavasta.

"Liittoutuneet menivät sekaisin kesällä -40 nimenomaan Saksan pommitusten tarkkuuden..."

Maasin läpimurtoa tukeneiden ilmaiskujen psykologinen vaikutus oli paljon suurempi kuin mikään yksittäisten pommien tarkkuus, kuten juuri pääsin sanomasta. Mikä olikin muuten ihan oikea resepti kun kohteena ovat leveää rintamaa puolustavat jv-divisioonat.

"...ja panssarivoimien takia."

Ja tämä jälkimmäinenkin muuten vain vahvistaa saman kaavan toimivuuden saksalaisia itseään vastaan vuosia myöhemmin liittoutuneiden läpimurron yhteydessä, vaikka se ei erityisen olennainen nyt olekaan.

"Pommi, joka putoaa kohdalle on aivan eri kuin 100 pommia, jotka menevät jonnekin pitkin metsiä."

Mutta mikäli kohteena on tiettyyn ympäristöön levittäytyneitä vastustajan divisioonia, joiden viestiyhteydet, tykistöyksiköt ja psykologinen yhtenäisyys yleensä tulee lamauttaa, on aluevaikutukseen tähtäävä pommitus selvästi tarkoituksenmukainen. Juuri sen kaavan mukaan saksalaiset ja liittoutuneet puolellaan menettelivät noissa esimerkeissä.

"Kokenut sotilas ei menetä hermojaan olkoon pieleen menevä pommitus miten rajua kuunneltavaa tahansa. "

Olisipa ollut hauskaa kuulla sinun sanovan tuo niille "kokeneille" ranskalaisille reserviläisille, jotka joko lamaantuivat tai pakenivat jouduttuaan taukoamattoman ilmahyökkäyksen alle Maasin linjaa puolustaessaan. Tuskin sellaisia teräsmiehiä on mikään stukien ulinakaan voinut pelottaa...

Ei siinä, ne oletettavasti kokeneemmat saksalaisetkin murtuivat vastaavassa tilanteessa Normandian läpimurron yhteydessä.

Lue lisää

,,,,,liittoutuneiden läpimurron yhteydessä, ,,,,,

Tarkentaisin sen verran vain, että amerikkalaisten tekemien läpimurtojen yhteydessä. Englantihan ei tehnyt ainuttakaan läpimurtoa.

-------oletettavasti kokeneemmat saksalaisetkin murtuivat vastaavassa tilanteessa Normandian läpimurron yhteydessä----

Tietysti suurella pommimassalla saa aikaan saman kuin pienellä määrällä tarkkuuspommitusta. Kun heittää vastustajan niskaan 1000 pommia niin aina niistä osa osuu maaliinsa. Mutta alueen siviilien tuhot ovat samalla järkyttäviä kuten Ranskassa kävi. Sotilaat kykenevät aina suojaamaan itseään melko hyvin mutta siviileiltä se ei kovin hyvin onnistu. Siinä on merkittävä ero näitä pommitustapoja arvioitaessa mutta siitä ei ole haluttu puhua kun on vähän arkaluonteinen aihe.

Faktamies kirjoitti:

,,,,,liittoutuneiden läpimurron yhteydessä, ,,,,,

Tarkentaisin sen verran vain, että amerikkalaisten tekemien läpimurtojen yhteydessä. Englantihan ei tehnyt ainuttakaan läpimurtoa.

-------oletettavasti kokeneemmat saksalaisetkin murtuivat vastaavassa tilanteessa Normandian läpimurron yhteydessä----

Tietysti suurella pommimassalla saa aikaan saman kuin pienellä määrällä tarkkuuspommitusta. Kun heittää vastustajan niskaan 1000 pommia niin aina niistä osa osuu maaliinsa. Mutta alueen siviilien tuhot ovat samalla järkyttäviä kuten Ranskassa kävi. Sotilaat kykenevät aina suojaamaan itseään melko hyvin mutta siviileiltä se ei kovin hyvin onnistu. Siinä on merkittävä ero näitä pommitustapoja arvioitaessa mutta siitä ei ole haluttu puhua kun on vähän arkaluonteinen aihe.

Lue lisää

"Tarkentaisin sen verran vain, että amerikkalaisten tekemien läpimurtojen yhteydessä. Englantihan ei tehnyt ainuttakaan läpimurtoa."

Itseasiassa he kyllä tekivät läpimurtoja, vaikka eivät vain juuri tässä tapauksessa.

"Sotilaat kykenevät aina suojaamaan itseään melko hyvin mutta siviileiltä se ei kovin hyvin onnistu."

Varsin suhteellista. Ihmiset eivät ole tyhmiä vaan taistelualueiden lähistöllä siviilit usein sovelsivat Ranskassakin oma-aloitteisuutta joko poistumalla paikalta tai hankkiutumalla ennalta määritetyille suojapaikoille.

"Siinä on merkittävä ero näitä pommitustapoja arvioitaessa mutta siitä ei ole haluttu puhua kun on vähän arkaluonteinen aihe. "

Se, että sinä luulet tilanteen olevan noin ei tietenkään tarkoita, että niin olisi.

Me Again kirjoitti:

"Tarkentaisin sen verran vain, että amerikkalaisten tekemien läpimurtojen yhteydessä. Englantihan ei tehnyt ainuttakaan läpimurtoa."

Itseasiassa he kyllä tekivät läpimurtoja, vaikka eivät vain juuri tässä tapauksessa.

"Sotilaat kykenevät aina suojaamaan itseään melko hyvin mutta siviileiltä se ei kovin hyvin onnistu."

Varsin suhteellista. Ihmiset eivät ole tyhmiä vaan taistelualueiden lähistöllä siviilit usein sovelsivat Ranskassakin oma-aloitteisuutta joko poistumalla paikalta tai hankkiutumalla ennalta määritetyille suojapaikoille.

"Siinä on merkittävä ero näitä pommitustapoja arvioitaessa mutta siitä ei ole haluttu puhua kun on vähän arkaluonteinen aihe. "

Se, että sinä luulet tilanteen olevan noin ei tietenkään tarkoita, että niin olisi.

Lue lisää

-----Ihmiset eivät ole tyhmiä vaan taistelualueiden lähistöllä siviilit usein sovelsivat Ranskassakin oma-aloitteisuutta joko poistumalla paikalta tai hankkiutumalla ennalta määritetyille suojapaikoille------

Ei ne tietenkään ole tyhmiä kunhan vain olisivat ennalta tienneet mitä aluetta ja mitä kyliä pommitetaan tulevana yönä. Liittoutuneet kun eivät halunneet sakujen tietävän mitä pommitetaan seuraavaksi.

Samasta syystä on aika hankalaa mennä millekään suoja-alueelle eikä sellaisia olisi voinut ennalta ilmoittaa. Sakuhan olisi tiennyt, että tuolle alueelle ne eivät siis aio hyökätä eikä sitä pommittaa. Olisi ollut kovin houkuttelevaa käyttää samoja alueita omien joukkojen, vaikkapa reservien, suoja-alueena tai jopa vastahyökkäysjoukkojen ryhmitysalueena.

Faktamies kirjoitti:

-----Ihmiset eivät ole tyhmiä vaan taistelualueiden lähistöllä siviilit usein sovelsivat Ranskassakin oma-aloitteisuutta joko poistumalla paikalta tai hankkiutumalla ennalta määritetyille suojapaikoille------

Ei ne tietenkään ole tyhmiä kunhan vain olisivat ennalta tienneet mitä aluetta ja mitä kyliä pommitetaan tulevana yönä. Liittoutuneet kun eivät halunneet sakujen tietävän mitä pommitetaan seuraavaksi.

Samasta syystä on aika hankalaa mennä millekään suoja-alueelle eikä sellaisia olisi voinut ennalta ilmoittaa. Sakuhan olisi tiennyt, että tuolle alueelle ne eivät siis aio hyökätä eikä sitä pommittaa. Olisi ollut kovin houkuttelevaa käyttää samoja alueita omien joukkojen, vaikkapa reservien, suoja-alueena tai jopa vastahyökkäysjoukkojen ryhmitysalueena.

Lue lisää

"Ei ne tietenkään ole tyhmiä kunhan vain olisivat ennalta tienneet mitä aluetta ja mitä kyliä pommitetaan tulevana yönä. Liittoutuneet kun eivät halunneet sakujen tietävän mitä pommitetaan seuraavaksi."

Ja siinä on se syy miksi ihmiset pyrkivät suojautumaan taistelualueiden lähistöllä. Ilmapommitukset eivät edes olleet ainoa asia, mitä pelätä.

"Samasta syystä on aika hankalaa mennä millekään suoja-alueelle eikä sellaisia olisi voinut ennalta ilmoittaa."

Miten niin hankala? Monilla Ranskan alueilla oli jo vanhasta perinteestä paikkoja joihin väki voi suojautua olojen käydessä levottomiksi.

"Olisi ollut kovin houkuttelevaa käyttää samoja alueita omien joukkojen, vaikkapa reservien, suoja-alueena tai jopa vastahyökkäysjoukkojen ryhmitysalueena. "

Kuka sanoo, että niin ei edes olisi tehty?

nahdollista vain sotaretkien alkuvaiheissa, kun vastapuoli eli vielä edellisen sodan ajatuksissa. Sodan jatkuessa tarvittiin yhä suuremmat mies- ja materiaalimäärät, jos haluttiin hyökkäyksissä onnistua. "Salamasota" tuli kyseeseen vain vastustajan romahtaessa. Silloinkin mm. polttoainehuolto asetti rajoituksensa.

"Liittoutuneethan eivät harjoittaneetkaan salamasotaa vaan aika perinteistä rintamien hidasta vyörytystä teräksen ja miesten massalla."

Aivan sama oli tilanne sakuilla Kurskissa.

Salamasota oli kirjoitti:

nahdollista vain sotaretkien alkuvaiheissa, kun vastapuoli eli vielä edellisen sodan ajatuksissa. Sodan jatkuessa tarvittiin yhä suuremmat mies- ja materiaalimäärät, jos haluttiin hyökkäyksissä onnistua. "Salamasota" tuli kyseeseen vain vastustajan romahtaessa. Silloinkin mm. polttoainehuolto asetti rajoituksensa.

"Liittoutuneethan eivät harjoittaneetkaan salamasotaa vaan aika perinteistä rintamien hidasta vyörytystä teräksen ja miesten massalla."

Aivan sama oli tilanne sakuilla Kurskissa.

Lue lisää

-----Aivan sama oli tilanne sakuilla Kurskissa-----

Ei ei hei hei. Totta kai salamasotakin vaati ensin läpimurron eli piti tehdä reikä vastustajan rintamaan. Vasta tästä aukosta sitten nopeat joukot ajoivat linjojen taakse tekemään omia töitään.

Kurskissa vain kävi niin, että saku ei päässyt läpimurtoon eli ei taktiikka ollut miksikään muuttunut eikä salamasotaa oltu unohdettu.

,,,, "Salamasota" tuli kyseeseen vain vastustajan romahtaessa,,,,,

Ei salamasota ollut romahduksen seuraus vaan syy. Salamasota aiheutti sen romahduksen eikä päinvastoin.

"Stukat olivat lisänimeltään lentävä tykistö. Jos kiistää Stukien merkityksen läpimurroissa panssarien tukena niin kiistää tykistön merkityksen sodassa."

Minä en ihan seuraa nyt. Eikö koko ketjun pointti näytä pikemminkin olevan eräiden halu todistella, että vaakapommituksilla ei ole roolia sanotaan nyt vaikka "lentävänä tykistönä"?

"Ilman Stukia Saksan salamasotataktiikka olisi ollut mahdoton. Liittoutuneethan eivät harjoittaneetkaan salamasotaa vaan aika perinteistä rintamien hidasta vyörytystä teräksen ja miesten massalla."

Mikä nyt oikeastaan on määritelmä tästä mystisestä "salamasodasta"? Saksalaisten legendaarisin ns. salamasotavoitto eli läpimurto Ranskassa -40 perustui nimenomaan tähän kumma kyllä laajalti halveksuttuun kaluston massaan ja massiiviseen tulenkäyttöön, jonka turvin he runnoivat aukon vastustajan rintaman heikoimpaan kohtaan edeten sitten tuhoamistaisteluun.

Liittoutuneiden strategiaa -40 voi kaiketi pitää "hitaana" ja "jäykkänä", mutta sitten taas heidän tavoitteensakin olivat varsin erilaiset ja puolustukseen orientoituneet. Hyvin erilaiset ainakin kuin esmes myöhemmin Normandiassa, missä tavoitteenakin oli mittava harhautus, läpimurto ja sitä seuraava tuhoamistaistelu.

Me Again kirjoitti:

"Stukat olivat lisänimeltään lentävä tykistö. Jos kiistää Stukien merkityksen läpimurroissa panssarien tukena niin kiistää tykistön merkityksen sodassa."

Minä en ihan seuraa nyt. Eikö koko ketjun pointti näytä pikemminkin olevan eräiden halu todistella, että vaakapommituksilla ei ole roolia sanotaan nyt vaikka "lentävänä tykistönä"?

"Ilman Stukia Saksan salamasotataktiikka olisi ollut mahdoton. Liittoutuneethan eivät harjoittaneetkaan salamasotaa vaan aika perinteistä rintamien hidasta vyörytystä teräksen ja miesten massalla."

Mikä nyt oikeastaan on määritelmä tästä mystisestä "salamasodasta"? Saksalaisten legendaarisin ns. salamasotavoitto eli läpimurto Ranskassa -40 perustui nimenomaan tähän kumma kyllä laajalti halveksuttuun kaluston massaan ja massiiviseen tulenkäyttöön, jonka turvin he runnoivat aukon vastustajan rintaman heikoimpaan kohtaan edeten sitten tuhoamistaisteluun.

Liittoutuneiden strategiaa -40 voi kaiketi pitää "hitaana" ja "jäykkänä", mutta sitten taas heidän tavoitteensakin olivat varsin erilaiset ja puolustukseen orientoituneet. Hyvin erilaiset ainakin kuin esmes myöhemmin Normandiassa, missä tavoitteenakin oli mittava harhautus, läpimurto ja sitä seuraava tuhoamistaistelu.

Lue lisää

Kyllä salamasota ruletti jo Puolassa ja sitten myös Ranskassa ja Neuvosoliitossa. Kuten myös P-Afrikassa ja Balkanilla eli koko sen ajan kun Saksa kykeni etenemään.

Faktamies kirjoitti:

Kyllä salamasota ruletti jo Puolassa ja sitten myös Ranskassa ja Neuvosoliitossa. Kuten myös P-Afrikassa ja Balkanilla eli koko sen ajan kun Saksa kykeni etenemään.

"Kyllä salamasota ruletti jo Puolassa ja sitten myös Ranskassa ja Neuvosoliitossa. Kuten myös P-Afrikassa ja Balkanilla eli koko sen ajan kun Saksa kykeni etenemään. "

Se on tietysti hienoa, mutta minä sanoin jotain muuta:

"Mikä nyt oikeastaan on määritelmä tästä mystisestä "salamasodasta"? "

Tässä keskustelussa "salamasota" näyttää olevan vain jonkinlaatuista koodikieltä rintaman läpimurrolle ja sen hyödyntämiselle.

-----kun myös Monty hallitsi salamasodan temput-----

Höpsis, Monty ei hallinnut salamasotaa missään vaiheessa vaan kävi sotansa erittäin vanhanaikaisesti ja valtavalla materiaaliylivoimalla hitaasti vyöryttäen.

Puna-armeija hallitsi sen taidon mikä kävi ilmi eritoten Bagrationissa. Jenkit myös oppivat sen aika hyvin.

Faktamies kirjoitti:

-----kun myös Monty hallitsi salamasodan temput-----

Höpsis, Monty ei hallinnut salamasotaa missään vaiheessa vaan kävi sotansa erittäin vanhanaikaisesti ja valtavalla materiaaliylivoimalla hitaasti vyöryttäen.

Puna-armeija hallitsi sen taidon mikä kävi ilmi eritoten Bagrationissa. Jenkit myös oppivat sen aika hyvin.

Lue lisää

"Höpsis, Monty ei hallinnut salamasotaa missään vaiheessa vaan kävi sotansa erittäin vanhanaikaisesti ja valtavalla materiaaliylivoimalla hitaasti vyöryttäen."

Edelleen puhutaan salamasodasta, mutta määrittelemättä mitä se on. Jos salamasota on läpimurto ja sen hyödyntäminen, niin silloin Montgomery kyllä kuuluu niihin, jotka hallitsivat "temput":...

"Puna-armeija hallitsi sen taidon mikä kävi ilmi eritoten Bagrationissa. Jenkit myös oppivat sen aika hyvin."

Hassua sinänsä, että tuo yhdysvaltalaisten suorittama läpimurto Normandiassa kuului juuri Montgomeryn suunnitelmiin. Epäsuorasti sinä siis myönsit nyt Montyn hallinneen "salamasodan"...

Me Again kirjoitti:

"Höpsis, Monty ei hallinnut salamasotaa missään vaiheessa vaan kävi sotansa erittäin vanhanaikaisesti ja valtavalla materiaaliylivoimalla hitaasti vyöryttäen."

Edelleen puhutaan salamasodasta, mutta määrittelemättä mitä se on. Jos salamasota on läpimurto ja sen hyödyntäminen, niin silloin Montgomery kyllä kuuluu niihin, jotka hallitsivat "temput":...

"Puna-armeija hallitsi sen taidon mikä kävi ilmi eritoten Bagrationissa. Jenkit myös oppivat sen aika hyvin."

Hassua sinänsä, että tuo yhdysvaltalaisten suorittama läpimurto Normandiassa kuului juuri Montgomeryn suunnitelmiin. Epäsuorasti sinä siis myönsit nyt Montyn hallinneen "salamasodan"...

Lue lisää

-----Epäsuorasti sinä siis myönsit nyt Montyn hallinneen "salamasodan"... ----

Eihän sitä kukaan täysijärkinen voi myöntää koska monty ei sitä hallinnut. On eri asia ajatella ja ehdottaa esimiehelleen mitä tehtäisiin ja taas eri asia johtaa suurtaistelu. Siihen monty ei olisi kyennyt ja montyn johdolla Falaisen motti olisi jäänyt syntymättä.

Faktamies kirjoitti:

-----Epäsuorasti sinä siis myönsit nyt Montyn hallinneen "salamasodan"... ----

Eihän sitä kukaan täysijärkinen voi myöntää koska monty ei sitä hallinnut. On eri asia ajatella ja ehdottaa esimiehelleen mitä tehtäisiin ja taas eri asia johtaa suurtaistelu. Siihen monty ei olisi kyennyt ja montyn johdolla Falaisen motti olisi jäänyt syntymättä.

Lue lisää

"Eihän sitä kukaan täysijärkinen voi myöntää koska monty ei sitä hallinnut."

En minä oletakaan sinua "täysjärkiseksi"....

"On eri asia ajatella ja ehdottaa esimiehelleen mitä tehtäisiin ja taas eri asia johtaa suurtaistelu."

Mutta kuitenkin hän johti suurtaistelua. Minä muuten huomaan, että sinä et ole määritellyt vielä sitä salamasotaa.

"Siihen monty ei olisi kyennyt ja montyn johdolla Falaisen motti olisi jäänyt syntymättä."

Sinä et vain tunne aihetta. Itseasiassa se oli nimenomaan Montgomeryn strategia, joka synnytti tämän Falaisen motin.

Faktamies kirjoitti:

-----Epäsuorasti sinä siis myönsit nyt Montyn hallinneen "salamasodan"... ----

Eihän sitä kukaan täysijärkinen voi myöntää koska monty ei sitä hallinnut. On eri asia ajatella ja ehdottaa esimiehelleen mitä tehtäisiin ja taas eri asia johtaa suurtaistelu. Siihen monty ei olisi kyennyt ja montyn johdolla Falaisen motti olisi jäänyt syntymättä.

Lue lisää

salamasodan viimeistä piirtoa myöten. Juuri siksi häm kykeni lyömään toisen mestarin eli Rommelin Alan el Halfassa, Tunisiassa, Italiassa ja Normandiessa.

##"-----Epäsuorasti sinä siis myönsit nyt Montyn hallinneen "salamasodan"... ----
Eihän sitä kukaan täysijärkinen voi myöntää koska monty ei sitä hallinnut"

Monty käytti itse salamasodan keinoja varoen, koska hän halusi aina pelata varman päälle, eikä ottaa riskejä, jotka veivät lopulta Rommelinkin tappioon.
Monty hallitsi hommansa. Siksi hän voitikin kaikki taistelunsa syksystä -42 alkaen.

Salamasotaan pyritään silloin, kun on saatava nopea voitto. Monty tiesi lopulta voittavansa muutenkin. Siksi hän ei lähtenyt riskeeraamaan, vaan pelasi aina varman päälle.

Niin, kerran hän riskeerasi Arnhemissa ja huonosti oli käydä.

Monty hallitsi kirjoitti:

salamasodan viimeistä piirtoa myöten. Juuri siksi häm kykeni lyömään toisen mestarin eli Rommelin Alan el Halfassa, Tunisiassa, Italiassa ja Normandiessa.

##"-----Epäsuorasti sinä siis myönsit nyt Montyn hallinneen "salamasodan"... ----
Eihän sitä kukaan täysijärkinen voi myöntää koska monty ei sitä hallinnut"

Monty käytti itse salamasodan keinoja varoen, koska hän halusi aina pelata varman päälle, eikä ottaa riskejä, jotka veivät lopulta Rommelinkin tappioon.
Monty hallitsi hommansa. Siksi hän voitikin kaikki taistelunsa syksystä -42 alkaen.

Salamasotaan pyritään silloin, kun on saatava nopea voitto. Monty tiesi lopulta voittavansa muutenkin. Siksi hän ei lähtenyt riskeeraamaan, vaan pelasi aina varman päälle.

Niin, kerran hän riskeerasi Arnhemissa ja huonosti oli käydä.

Lue lisää

Aika oli brittien puolella. Periaattesssa monty olisi voinut odottaa afrikasssa niin kauan että ryssä olisi päässyt berliiniin omin avuin ja sota olisi loppunutsilti

LaDivisionFantome kirjoitti:

Aika oli brittien puolella. Periaattesssa monty olisi voinut odottaa afrikasssa niin kauan että ryssä olisi päässyt berliiniin omin avuin ja sota olisi loppunutsilti

Poliittiset johtajat laativat strategiat, joita sotilaiden oli noudatettava.

"Periaattesssa monty olisi voinut odottaa afrikasssa"

Monty hallitsi kirjoitti:

salamasodan viimeistä piirtoa myöten. Juuri siksi häm kykeni lyömään toisen mestarin eli Rommelin Alan el Halfassa, Tunisiassa, Italiassa ja Normandiessa.

##"-----Epäsuorasti sinä siis myönsit nyt Montyn hallinneen "salamasodan"... ----
Eihän sitä kukaan täysijärkinen voi myöntää koska monty ei sitä hallinnut"

Monty käytti itse salamasodan keinoja varoen, koska hän halusi aina pelata varman päälle, eikä ottaa riskejä, jotka veivät lopulta Rommelinkin tappioon.
Monty hallitsi hommansa. Siksi hän voitikin kaikki taistelunsa syksystä -42 alkaen.

Salamasotaan pyritään silloin, kun on saatava nopea voitto. Monty tiesi lopulta voittavansa muutenkin. Siksi hän ei lähtenyt riskeeraamaan, vaan pelasi aina varman päälle.

Niin, kerran hän riskeerasi Arnhemissa ja huonosti oli käydä.

Lue lisää

,,,,,Monty hallitsi salamasodan viimeistä piirtoa myöten. Juuri siksi häm kykeni lyömään toisen mestarin eli Rommelin Alan el Halfassa, Tunisiassa, Italiassa ja Normandiessa,,,,,,,

Monty voitti Rommelin vain ja ainoastaan valtavalla ylivoimalla, junnaten 1. MS:n tyyliin ja pysyi ylipäätään hengissä Tunisiassa, Italiassa ja Normandiessa kun amerikkalaiset sitoivat suurimman osan Saksan joukoista. Jos amerikkalaisia ei olisi ollut mukana sodassa joukkoinen ja briteille annettuine aseapuineen niin Monty olisi uinut Suezin kanavassa alle aikayksikön.

Etkä tiennyt sitäkään, että P-Afrikka oli -42 vuonna briteille pääsotanäyttämö mutta Hitlerille se oli vain pikku kiusa, jonne ei paljon kannattanut resursseja haaskata. Briteillä siellä oli ainakin 50 % tai enemmän koko maan sotavoimasta, Saksalla hyvä jos pari %:a. Että siinä mielessä El Alameinin voitto tai tappio ei kerro brittien kyvyistä yhtikäs mittään.

Sitten vielä, voisitko taas kertoa hieman tarkemmin Montyn Normandiassa käymästä salamasodasta. Olen kai sen verran tyhmä ja tietämätön että ainakaan minun silmiini ei sellaista vaihetta Normandian taisteluissa ole sattunut.

Me Again kirjoitti:

"Eihän sitä kukaan täysijärkinen voi myöntää koska monty ei sitä hallinnut."

En minä oletakaan sinua "täysjärkiseksi"....

"On eri asia ajatella ja ehdottaa esimiehelleen mitä tehtäisiin ja taas eri asia johtaa suurtaistelu."

Mutta kuitenkin hän johti suurtaistelua. Minä muuten huomaan, että sinä et ole määritellyt vielä sitä salamasotaa.

"Siihen monty ei olisi kyennyt ja montyn johdolla Falaisen motti olisi jäänyt syntymättä."

Sinä et vain tunne aihetta. Itseasiassa se oli nimenomaan Montgomeryn strategia, joka synnytti tämän Falaisen motin.

Lue lisää

....Mutta kuitenkin hän johti suurtaistelua....

Valetta ja väärää tietoa. Monty ei todellakaan johtanut Falaisen mottimestareita Pattonia ja Bradley'ä. Ne herrat olivat Eisenhowerin alaisia ja olisivat haistattaneet pitkät jos jokin Montyn kaltainen olisi yritetty asettaa heille esimieheksi.

däddärää kirjoitti:

,,,,,Monty hallitsi salamasodan viimeistä piirtoa myöten. Juuri siksi häm kykeni lyömään toisen mestarin eli Rommelin Alan el Halfassa, Tunisiassa, Italiassa ja Normandiessa,,,,,,,

Monty voitti Rommelin vain ja ainoastaan valtavalla ylivoimalla, junnaten 1. MS:n tyyliin ja pysyi ylipäätään hengissä Tunisiassa, Italiassa ja Normandiessa kun amerikkalaiset sitoivat suurimman osan Saksan joukoista. Jos amerikkalaisia ei olisi ollut mukana sodassa joukkoinen ja briteille annettuine aseapuineen niin Monty olisi uinut Suezin kanavassa alle aikayksikön.

Etkä tiennyt sitäkään, että P-Afrikka oli -42 vuonna briteille pääsotanäyttämö mutta Hitlerille se oli vain pikku kiusa, jonne ei paljon kannattanut resursseja haaskata. Briteillä siellä oli ainakin 50 % tai enemmän koko maan sotavoimasta, Saksalla hyvä jos pari %:a. Että siinä mielessä El Alameinin voitto tai tappio ei kerro brittien kyvyistä yhtikäs mittään.

Sitten vielä, voisitko taas kertoa hieman tarkemmin Montyn Normandiassa käymästä salamasodasta. Olen kai sen verran tyhmä ja tietämätön että ainakaan minun silmiini ei sellaista vaihetta Normandian taisteluissa ole sattunut.

Lue lisää

"Monty voitti Rommelin vain ja ainoastaan valtavalla ylivoimalla, junnaten 1. MS:n tyyliin ja pysyi ylipäätään hengissä Tunisiassa, Italiassa ja Normandiessa kun amerikkalaiset sitoivat suurimman osan Saksan joukoista."

Tunisiassa britit muodostivat kahdella armeijalla liittoutuneiden päävoiman. Sisiliassa joukot olivat samansuuruiset. Salernossa oli brittejä puolet maihinnousujoukoista ynnä 8. Armeija idempänä kokonaan. He pelastivat jenkit täystuholta.

Normandiessa brittejä oli puolet maihinnousujoukoista. Vasta loppukesästä jenkkejä oli määrällisesti enemmän.

Briteillä oli loppuvuodesta -42 noin 40 divisioonaa maavoimia ynnä Kansainyhteisön muiden maiden joukot päälle. P-Afrikassa oli kaksi armeijaa ja kolmas Kauko-Idässä. Britit kävivät maailmansotaa.

P-Afrikassa antautui briteille 250 000 akselin sotilasta mm. saksalainen panssariarmeija, joten ei se ihan pikku kiusa ollut. Lisäksi aukesi tie Eurooppaan. Sinnekin britit tulivat ensimmäisinä.

Nikin vaihto ei näytä lisäävän tietoja. Koeta ensin perehtyä sotahistoriaan ja pura brittikaunaasi esimerkiksi faktatietojen varassa. Mihin se nikki "Faktamies" jäi? Alkoiko hävettää?

däddärää kirjoitti:

....Mutta kuitenkin hän johti suurtaistelua....

Valetta ja väärää tietoa. Monty ei todellakaan johtanut Falaisen mottimestareita Pattonia ja Bradley'ä. Ne herrat olivat Eisenhowerin alaisia ja olisivat haistattaneet pitkät jos jokin Montyn kaltainen olisi yritetty asettaa heille esimieheksi.

Lue lisää

"Valetta ja väärää tietoa."

Niin sinulla on

"Monty ei todellakaan johtanut Falaisen mottimestareita Pattonia ja Bradley'ä."

Teknisesti hän kylläkin johti ja strategia, jota herrat toteuttivat Normandiassa oli Montyn.

"Ne herrat olivat Eisenhowerin alaisia ja olisivat haistattaneet pitkät jos jokin Montyn kaltainen olisi yritetty asettaa heille esimieheksi."

Montgomery itseasiassa pysyi liittoutuneiden maavoimien komentajana vielä Falaisen jälkeenkin.

däddärää kirjoitti:

,,,,,Monty hallitsi salamasodan viimeistä piirtoa myöten. Juuri siksi häm kykeni lyömään toisen mestarin eli Rommelin Alan el Halfassa, Tunisiassa, Italiassa ja Normandiessa,,,,,,,

Monty voitti Rommelin vain ja ainoastaan valtavalla ylivoimalla, junnaten 1. MS:n tyyliin ja pysyi ylipäätään hengissä Tunisiassa, Italiassa ja Normandiessa kun amerikkalaiset sitoivat suurimman osan Saksan joukoista. Jos amerikkalaisia ei olisi ollut mukana sodassa joukkoinen ja briteille annettuine aseapuineen niin Monty olisi uinut Suezin kanavassa alle aikayksikön.

Etkä tiennyt sitäkään, että P-Afrikka oli -42 vuonna briteille pääsotanäyttämö mutta Hitlerille se oli vain pikku kiusa, jonne ei paljon kannattanut resursseja haaskata. Briteillä siellä oli ainakin 50 % tai enemmän koko maan sotavoimasta, Saksalla hyvä jos pari %:a. Että siinä mielessä El Alameinin voitto tai tappio ei kerro brittien kyvyistä yhtikäs mittään.

Sitten vielä, voisitko taas kertoa hieman tarkemmin Montyn Normandiassa käymästä salamasodasta. Olen kai sen verran tyhmä ja tietämätön että ainakaan minun silmiini ei sellaista vaihetta Normandian taisteluissa ole sattunut.

Lue lisää

"Monty voitti Rommelin vain ja ainoastaan valtavalla ylivoimalla, junnaten 1. MS:n tyyliin ja pysyi ylipäätään hengissä Tunisiassa, Italiassa ja Normandiessa kun amerikkalaiset sitoivat suurimman osan Saksan joukoista."

Taas sinulla menee pahasti pieleen, Mopsteri.

Esimerkiksi Normandiassa Montgomeryn suunnitelma toimi nimenomaan toisinpäin. Britit itse sitoivat isoimman osan saksalaisten panssarijoukoista ja yhdysvaltalaiset murtautuivat läpi jolloin saksalaisten armeijaryhmän tasapaino romahti. Suunnitelma oli hyvin pitkälti saanut vaikutteita Montyn El Alameinin taistelussa soveltamasta.

"Etkä tiennyt sitäkään, että P-Afrikka oli -42 vuonna briteille pääsotanäyttämö mutta Hitlerille se oli vain pikku kiusa... jaadejaade..."

Sinulla taas unohtuu, että Afrikassa taistelivat akselin joukot, joista vain osa oli saksalaisia.

"Sitten vielä, voisitko taas kertoa hieman tarkemmin Montyn Normandiassa käymästä salamasodasta."

Mopsteri/Bettina/Faktamies, määrittele ensin se salamasotasi.

"Olen kai sen verran tyhmä ja tietämätön että ainakaan minun silmiini ei sellaista vaihetta Normandian taisteluissa ole sattunut. "

Samaa mieltä; olet tyhmä ja tietämätön.

"Ensimmäinen maailmansota unohti aluksi panssarivaunut."

Ne kehitettiin vasta sodan aikana.

"Toinen maailmansota unohti lentokoneiden nopeuden merkityksen"

Ei. Mäntämoottoreista otettiin kaikki irti. Suihkumoottoreita ruvetiin kehittämään ja ainakin Saksa ja Englanti saivat suihkukoneita taisteluun.

Ei huono tämäkään, mutta pitää muistaa saksalaisten ongelmat raaka-aineiden saannin suhteen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Messerschmitt_Me_262

Onhan nuo Libyaa jo 4 kk pommittaneet mutta tulokset yhtä tyhjän kanssa. Pommitkin seuraavaksi loppuu Natolta into ja uho. Maa toisensa jälkeen lopettaa ja häipyy takavasempaan vähin äänin.

Kuka tuollaista EU:a tai Natoa enää jatkossa viitsisi pelätä, ei varmasti kukaan. Syyriassa ne eivät uskalla edes yrittääkään. Eiväthän ne muuhun kykene kuin tuhoamaan suuria hallintorakennuksia. Näyttävää jytinää mutta tulokset, pyöreä 0.

Ehkä nyt viimeistään kaikki tajuaa miten vaikeassa paikassa Israel joutuu elämään ja tulemaan toimeen.

Kaikkien edustaja kirjoitti:

Onhan nuo Libyaa jo 4 kk pommittaneet mutta tulokset yhtä tyhjän kanssa. Pommitkin seuraavaksi loppuu Natolta into ja uho. Maa toisensa jälkeen lopettaa ja häipyy takavasempaan vähin äänin.

Kuka tuollaista EU:a tai Natoa enää jatkossa viitsisi pelätä, ei varmasti kukaan. Syyriassa ne eivät uskalla edes yrittääkään. Eiväthän ne muuhun kykene kuin tuhoamaan suuria hallintorakennuksia. Näyttävää jytinää mutta tulokset, pyöreä 0.

Ehkä nyt viimeistään kaikki tajuaa miten vaikeassa paikassa Israel joutuu elämään ja tulemaan toimeen.

Lue lisää

islraelin nyt vois pyyhkiä kartalta

Kaikkien edustaja kirjoitti:

Onhan nuo Libyaa jo 4 kk pommittaneet mutta tulokset yhtä tyhjän kanssa. Pommitkin seuraavaksi loppuu Natolta into ja uho. Maa toisensa jälkeen lopettaa ja häipyy takavasempaan vähin äänin.

Kuka tuollaista EU:a tai Natoa enää jatkossa viitsisi pelätä, ei varmasti kukaan. Syyriassa ne eivät uskalla edes yrittääkään. Eiväthän ne muuhun kykene kuin tuhoamaan suuria hallintorakennuksia. Näyttävää jytinää mutta tulokset, pyöreä 0.

Ehkä nyt viimeistään kaikki tajuaa miten vaikeassa paikassa Israel joutuu elämään ja tulemaan toimeen.

Lue lisää

"Onhan nuo Libyaa jo 4 kk pommittaneet mutta tulokset yhtä tyhjän kanssa. "

Tehtävänä oli estää kansanmurha. Se on täytetty. Gaddafi on hyvin hiljaa.

"Syyriassa ne eivät uskalla edes yrittääkään"

Ei ole mandaattia. Valehtelet taas.

Nato on puolustusjärjestö. Ei sen tehtäviin kuulu hyökkäily sinne tänne, vaan jäsenmaiden puolustus. Muihin operaatioihin ne osallistuvat oman harkintansa mukaan.

Aavikkoilmavoimissaan useita stukia paljon tehokkaampia konetyyppejä ( mm rynnäkköpommittajia). Varastojen tuhoaminen ei siis ollut kalustosta kiinni. Niiden löytäminen saattoi olla ongelma. Lisäksi britit valtasivat varastot omaan käyttöönsä.

"Mutta kun niitä ei ollut hankittuna niin Rommelin hyökkäily ja myöhemi pakomatka onnistui."

Rommelin hyökkäykset syksyllä -42 torjuttiin. Varastoista ei myöskään ollut apua pakomatkalla, vaan sen aikana tankattiin taemmista varastoista.
Väität siis täysin perättömiä.

Briteillä oli kirjoitti:

Aavikkoilmavoimissaan useita stukia paljon tehokkaampia konetyyppejä ( mm rynnäkköpommittajia). Varastojen tuhoaminen ei siis ollut kalustosta kiinni. Niiden löytäminen saattoi olla ongelma. Lisäksi britit valtasivat varastot omaan käyttöönsä.

"Mutta kun niitä ei ollut hankittuna niin Rommelin hyökkäily ja myöhemi pakomatka onnistui."

Rommelin hyökkäykset syksyllä -42 torjuttiin. Varastoista ei myöskään ollut apua pakomatkalla, vaan sen aikana tankattiin taemmista varastoista.
Väität siis täysin perättömiä.

Lue lisää

----- Varastoista ei myöskään ollut apua pakomatkalla, vaan sen aikana tankattiin taemmista varastoista.------

Oliko vastauksesi tahatonta vai tahallista komiikkaa? Käsittääkseni niin varasto kuin taaempikin varasto ovat molemmat aivan samanlaisia varastoja. Vai mikä niissä on ero noin niinkuin käyttäjän tai pommittajan kannalta?

-----Niiden löytäminen saattoi olla ongelma.-----

Ei olisi pitänyt olla ongelma löytää erämaasta isoa varastoa. Eivät ne missään älyttömän kaukana ainoasta tiestä voineet olla ja olihan briteillä sadoittain tiedustelukoneita.

------Lisäksi britit valtasivat varastot omaan käyttöönsä.----

Eivät vallanneet sillä niksmanni tuhosi sen mitä ei itse voinut käyttää. Mutta ne niksmannien varastot olisi pitänyt tuhota jo paljon ennen El Alameinia. Mitä britti teki täydellisellä ilmaherruudellaan jos ei edes tuhonnut sakujen polttoainevarastoja. Ehkä yritti mutta ei osunut.

....Eiköhän sellaiset miehet kuin ilmamarsalkka Tedder osanneet käyttä koneitaan täysin tarkoituksenmukaisesti....

Oliko kovinkin tarkoituksenmukaista käyttää ilmavoimia suurimittaiseen siviilien joukkotuhontaan. Ei siis osannut käyttää kovin viisaasti eli nähdään siitäkin kun amerikkalaiset käyttivät koneitaan muuhun kuin siviilien joukkotuhontaan. Tuskin rintamien taisteluja tukeneet paikalliset ilmavoimat edes olivatkaan Tedderin alaisia vaan eiköhän ne olleet P-Afrikassakin Montyn alaisia.

........Polttoainevarastot tietysti hajautettiin ja naamioitiin huolella....

Paljaassa erämaassa missä on vain yksi tie on naamiointi aika vaikeaa. Toista sen on metsäisillä alueilla missä varastot voidaan kasata puuston suojaan. Sku löysi omassa hyökkäysvaiheessaan ihmeen tehokkaasti vastustajan varastot yleensä.

älä sinä uhoo kirjoitti:

....Eiköhän sellaiset miehet kuin ilmamarsalkka Tedder osanneet käyttä koneitaan täysin tarkoituksenmukaisesti....

Oliko kovinkin tarkoituksenmukaista käyttää ilmavoimia suurimittaiseen siviilien joukkotuhontaan. Ei siis osannut käyttää kovin viisaasti eli nähdään siitäkin kun amerikkalaiset käyttivät koneitaan muuhun kuin siviilien joukkotuhontaan. Tuskin rintamien taisteluja tukeneet paikalliset ilmavoimat edes olivatkaan Tedderin alaisia vaan eiköhän ne olleet P-Afrikassakin Montyn alaisia.

........Polttoainevarastot tietysti hajautettiin ja naamioitiin huolella....

Paljaassa erämaassa missä on vain yksi tie on naamiointi aika vaikeaa. Toista sen on metsäisillä alueilla missä varastot voidaan kasata puuston suojaan. Sku löysi omassa hyökkäysvaiheessaan ihmeen tehokkaasti vastustajan varastot yleensä.

Lue lisää

Tedder johti Aavikkoilmavoimia ja sitten kaikkia Eisenhowerin johdossa olevia taktisia ilmavoimia aina pitkälle kesään -44. Mutta mistäpä sinä olisit moista tiennyt. Olet vain brittikaunainen inttäjä.

"kun amerikkalaiset käyttivät koneitaan muuhun kuin siviilien joukkotuhontaan"

Taas pötyä. Jenkit ja britit käyttivät strategisia pommittajia täysin samalla tavalla. Molemmat tuhosivat sekä siviilejä että teollisuutta ja yhteyksiä. Kohdemaalien ( laivat, padot ym) tuhoamisessa britit olivat jenkkejä huomattavasti taitavampia.
Joukkotuhonnan aloittivat saksalaiset Espanjassa ja jatkoivat sitä Puolassa,. Ranskassa, Belgiassa, Englannissa ja idässäkin. Taaskin olet täysin pihalla.

"Paljaassa erämaassa missä on vain yksi tie on naamiointi aika vaikeaa."

Aina vain pötyä. P-Afrikassa oli kaupunkeja,asutusta, tiestöä ja kasvullisuutta. Rotkoisessa ja kivikkoisessa erämaassa on myös mahdollista naamioida isotkin varastot. Et näy tästäkään mitään tietävän.

Miten olisi asiaan perehtyminen ennen seuraavaa kertaa? Jäit taas valeista kiinni. Toisaalta olet ihan hupaisa pelle kaikessa asiantuntemattomassa brittivihassa.