eli olen elänyt nuoruuteni aika typerää elämää, ryypännyt, remunnut, rellestänyt. en ole ajatellut tulevaa. noh, jokusia vuosia sitten tuli stoppi ja alkoi velkoja mennä ulosottoon, olin todella helpottunut ja onnellinen. sain vihdoin muutoksen elämälleni vaikkakin pakon sanelemana. velkaa on nyt ulosotossa n. 20000€... olen töissä ja tienaan n. 1500€/kk.. noh, ongelma on tämä. olin ajatellut että maksan velkanin kiltisti pois ja alan vasta sitten etsimään parisuhdetta itselleni, kun olen jo jonkin aikaa haaveillut perheestä. nyt kuitenkin olen tavannut aivan ihanan naisen, jonka kanssa tulen juttuun paremmin kuin hyvin. olemme paljon jutelleet asioista ja molemmilla on samoja tulevaisuuden haaveita. itse olen kuitenkin hidastellut touhua, ja ehkä omalla tavallani viestitän että en olisi hänestä niin innostunut. syynä puhtaasti nuo minun velkani. itseäni ne ei häiritse, maksan ne pois pikkuhiljaa kuten olen ajatellutkin. mutta pelkään sitä miten nainen noihin suhtautuisi. pakkohan noista olisi kuitenkin kertoa ennenkuin mitään vakavampaa voisi tapahtua. ja mielestäni hänen kuuluisi saada tietää noista jko hyvissä ajoin, ettei tule tunnetta että olen valehdellut tai mitään.. mutta siis, miten naiset suhtautuisitte mieheen jolla on ulosottovelkaa, joka kuitenkin käy töissä, haluaa maksaa jokaisen sentin pois ja on täysin muuttunut niistä ajoista kun nuo hölmöilyt on tehty?
toivottavasti tästä nyt ei kovin sekavaa tästä tekstistä tullut, kiitollinen olisin,m jos joku kertoilisi vähän mielipiteitään asiasta.
toivottavasti tästä nyt ei kovin sekavaa tästä tekstistä tullut, kiitollinen olisin,m jos joku kertoilisi vähän mielipiteitään asiasta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaikille pitää antaa mielestäni mahdollisuus.Olen itsekin tehnyt nuoruudessa virheitä, joita en enää ikinä tekisi ( ei kuitenkaan rikoksia).
Jos tapaisin kaltaisesi miehen ja hän kertoisi miten on käynyt, niin en häntä sen takia hylkäisi, jos muuten on tunteet kohdallaan.
Olen kuitenkin kohta 5-kymppinen, elämää kokenut, niin ehkä suhtaudun asioihin eritavalla, kuin sinun ikäpolvi ( oletan, että olet alle 3-kymppinen).
Rohkaise vain mielesi, vaikka se ei helppoa olekaan,saathan tälläkin tavalla varmuuden hänen tunteistaan.
No ei kait siinä mittään, jos kerran tajuaa vastuunsa ja haluaa kantaa sen.
Ihminen tekee virheitä, voi muuttua jos niin itse haluaa. Itse olet tajunnut lopettaa hölmöilyt ja se on hyvä. Maksat niistä kalliisti mutta se että maksat ne suosiolla hiljalleen on kyllä hienoa.
Ei minua haittaisi.