Samat merkit ovat taas nostaa päätään niin kuin jokaisen suhteeni loppusuoralla. En halua jättää, en halua aiheuttaa toiselle surua, mutta muuttuuko tämä tästä parempaankaan. Yli vuosi ollaan oltu yhdessä ja minua ei enää haittaa vaikka emme vietäkään kovin paljon aikaa yhdessä. Olen unohtanut soittaakin hänelle monta kertaa. Automaattisesti vältän hänen kosketustaan. Ennen suutuin kun hän ei ollut kovin kiinnostunut seksistä. Nyt se ei vaivaa minua tippaakaan.
Hän on tietysti huomannut eron minussa ja alkaa olla melko hätääntyneen oloinen. Se saa minut vielä kylmemmäksi. Taustalla on minulla vielä toive että tämä muuttuu ja että rakkauteni alkaa elämään uudelleen. Mutta tuskinpa vain. Tämä ei kai vain ollut sittenkään minulle se oikea.
Hän on tietysti huomannut eron minussa ja alkaa olla melko hätääntyneen oloinen. Se saa minut vielä kylmemmäksi. Taustalla on minulla vielä toive että tämä muuttuu ja että rakkauteni alkaa elämään uudelleen. Mutta tuskinpa vain. Tämä ei kai vain ollut sittenkään minulle se oikea.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.