Ollaan keski-ikäinen pariskunta, ja ongelmani (nimenomaan minun sellainen, mies on täysin tyytyväinen) on, että mielestäni mieheni on liian tavallinen ja tylsä. Hän on vähäpuheinen ja rauhallinen, täysin yllätyksetön, ja hänen huumorinsakin on kuivakkaa. Hänen kanssaan eläminen on totista ja tasaista puurtamista. Ei meillä suuria riitoja ole, koska ei hän riitelekään. Nämä ovat vieläpä samoja piirteitä, joihin hänessä aikonaan ihastuinkin, hän on ehdottoman luotettava,rehellinen ja rauhallinen. Olen alkoholistiperheestä ja etsinkin varmaan juuri turvallista kainaloa. Hän on lähes raitis, mutta ei absolutisti eikä liian tiukkapipoinen. Perheenisänä hän onkin paras mahdollinen, mutta kaipaan muutakin. Hänen kanssaan ei voi hullutella,harrastaa syvällisiä keskusteluja erikoisista aiheista tai väitellä asioista huumorilla, sillä hän on aivan liian tosikko. En varmaankaan osaa antaa tarpeeksi arvoa hänen hyville piirteilleen, kun vielä muuta toivon. Tiedän, että epävakaassa suhteessa elävät voisivat olla kateellisia minun turvallisesta ja luotettavasta kumppanistani. Miten saisin häneen vähän enemmän eloa?
Mieheni on tylsä
70
6158
Vastaukset
- vaimo vie..
oletko kertonut näistä toiveista hänelle? Yrittäkää joskus päästä kahdestaan reissuun ja mennä vaikka kirkkovensoutuun tms höpöä...uusia åiirteistä voi löytyä sitten..
- tylsä mies teräväksi
Osta itsellesi punaiset seksikkäät alusasut. Juo muutama viinilasillinen. Houkuttele miehesi sänkyyn ja ehdota hänelle jokin uusi juttu, jonka olet valmiiksi kuvitellut mielessäsi. Tällä tavalla voit testata, onko miehessäsi vielä mahdollisuuksia johonkin rutiinista poikkeavaan.
- Camel boots
Kun toista ihmistä ei voi muuttaa, niin muutapa oma katsantokantasi. Jos arki on harmaata ja ikävää, tee jotakin, mikä muuttaa sen toisenlaiseksi. Mieti mitä haluaisit, toivoisit, tahtoisit, mistä unelmoit ja haaveilet, onko sinulla sellaisia asioita, joita voisit alkaa toteuttamaan pikkuhiljaa, vähän kerrassaan edeten, ettei se harmaa tylsyys hermostu.
Etsi itsellesi oman persoonasi mukaista tekemistä ja menemistä, ei parisuhe mikään vankila ole. Eikä sinun tarvitse olla harmaa, vaikka toinen onkin. Hus toteuttamaan itseäsi. - harmaata arkea
Täsmennän vielä, että meillä on jo takana yli 20 yhteistä vuotta. Ruuhkavuodet, kun lapset olivat pieniä ja työura vei molempia, olivat sen verran kiireistä aikaa, että tylsyys ei kerinnyt vaivaamaan, mutta nyt kun suurin rumba on takana, on liiankin tasaista. Olisi kiva kuulla, jos joku olisi kokenut saman ja keksinyt jonkun muun ratkaisun kuin viidenkympin villityksen ja vieraissa ravaamisen, sillä se nyt on ainakin poissa laskuista. Ehdottomasti haluan jatkaa avioliitossani ja etenkin rakkaan tosikkomieheni kanssa! Punaiset pitsit eivät auta, häntä eivät kuulemma hepenet kiinnosta vaan nainen siellä sisällä (sanonut itse joskus aiemmin, kun olen niitä hepeniä jo näytellyt). Hänestä olen vastenmielinen jos olen juovuksissa (omaan todella huonon viinapään vieläpä, ja olen itsekin lähes raitis) ja sängyssä enimmäkseen nukumme... Oikeastaan seksielämä sujuu ihan mukavasti, ja nimenomaan MUKAVASTI, mistään suuresta intohimosta ei ole siinäkään kyse. Molemmat jo tiedämme, mikä kumpaakin miellyttää, ja onkohan sekin jo tullut vuosien varrella liiankin tutuksi? Ja hän ei todellakaan halua lähteä minnekään lomalle tms. paikkaan, viihtyy kotona koska etenkin aiemmin työ vei ja hetket kotona olivat harvinaista luksusta. Yritän huomioida miestäni hemmottelemalla vapaapäivinä herkkuruuilla tai varaamalla kahdenkeskistä aikaa, vaikkapa vain yhteisen saunahetken vastojen kera, mutta tuntuu ettei hän edes huomaa! Olemme keskustelleet sen verran, että tiedän, että hän on ihan onnellinen ja tyytyväinen parisuhteeseemme, enemmän häntä huolettavat työasiat ja taloudellinen pärjääminen. Onkohan hän täysin järki-ihminen ja minä tunneihminen, vai miksi tuntuu välillä, että ajatuksemme kulkevat kovin eri latuja?
- harmaata arkea
Ja lisään vielä, että meillä meni ihan kuin vitsissä, kun vaimo kyseli, että kai sä sentään vielä rakastat...Mies siihen, että joo joo, mitä sitä yhtenään kyselet, kyllä mä kerron jos tilanne muuttuu... Meillä mies vaan ihan vakavalla naamalla ja tosissaan, ei ollut vitsi.
- Ei ihminen muutu
Heräsi pari ajatusta. Ensiksikin: Ei toista ihmistä voi muuttaa. Olet luultavasti nainut totisen torvensoittajan. Tiedätkin, että moni kadehtii sinua. Jos jättäisit miehesi, jonossa olisi varmasti liuta naisia, joille kelpaa ennalta arvattava kunnollinen mies.
Toiseksi: Tunnettu asia on, että naiset usein naivat isänsä kaltaisen miehen - jopa haksahtavat yhä uudelleen samaan tyyppiin. Niinpä esim. alkoholistin tytär usein hankkiutuu vaikeuksiin juuri alkoholistin kanssa, usein montakin kertaa elämässään.
Kolmanneksi: Miksihän niin monet nuoret ja keski-ikäiset ihmiset, usein naiset, haluavat kumppanin, joka on suoraan siirappileffasta?
Ja vihon viimeksi: Minä olen naimisissa hurmaavan hulttion kanssa. Käy työstä korjata hänen jälkiään. Hän on hassuttelija ja arvaamaton. Mietin, kauanko jaksan maksella hänen velkojaan, selvitellä naissotkujaan jne. Kuten sanottu, hän on hurmaava ja rakastettava mies. Kaikille.- hui jännää?
Juu, mieheni on kahden etunimen kaima isäni kanssa... Se on tosin aivan sattumaa -myös heidän äitinsä olivat samannimiset. Myös samannimisiä tätejä löytyy.
- Vaihdetaanko??
Sinä "ei ihminen muutu"..
Otan osaa, täälläkin meinaa jo mitta ylittyä hurmurimieheni yllätettyä TAAS kerran minut, vaimonsa oikein kunnolla...Joudun TAAS setvimään asioitaan, jotka on TAAS kerran ryssinyt ja todellakin...harmaata päivää ei ole, olisikin..
Hurmaava ja rakastettava mies on todellakin ...ja kaikille, valitettavasti ..
Olen kateellinen "harmaata arjelle", vaihtaisin oitis paikkoja kanssasi. - elämästä voi oppia
Kohta kaksi ei välttämättä ole noin, että nainen aina hakee isänsä kloonia. Olen hurmuri-isän tytär ja valitsin tietoisesti päinvastaisen miehen, hiljaisen, rauhallisen ehkä vähän tylsänkin mutta turvallisen. Olen karvaasti saanut kokea hurmurin aiheuttaman piinan perheelleen ja tunnistin jo kaukaa casanovan enkä sortunut. Jos joku isäni kaltainen häntäheikki yrittikään jotain, juoksin heti pakoon.
- Viihtykää yhdessä
Huom. ap ei kirjoittanut seksistä sanaakaan, joten miksi sotkette sen tähän keskusteluun.
Yritä saada miehesi mukaasi jonnekin, mitä itsekin halauat, jospa hänkin syttyisi ajatukselle, että huomioit hänet mukaan.
Pitäkää naiskekkereitä vaikkapa vuorotellen kotonanne ja keksitte aina teeman, onko pukeutuminen, uudet kattaukset, ja tietenkin se keskustelu kaikesta mahdollisesta rönsyilemään.
Käykää pyörälenkillö erilaisissa paikoissa, viheralueilla ym. Mutta älkää aiheuttako mustasukkaisuutta puolisoillenne tapaamalla muita muita miehiä.
Kun saat hullutella edes naisten kanssa, se varmasti auttaa myös siihen harmaaseen arkeen siellä kotona ja pyydä puolisoasi mukaan. Menkää laivamatkalle yhdessä, tai vieraalle paikkakunnalle kylpylään viikonlopuksi.
Lapset voi hyvin antaa vaikkapa isovanhemmille siksi aikaa hoitoon.
Ei sen tarvitse niin olla kovinkaan suurta, mutta erilaista.- pikku lisähuomio
Lapset voi hyvin antaa vaikkapa isovanhemmille siksi aikaa hoitoon.
-No ei onnistu, tuskin palvelutaloon otetaan 2-kymppisiä... - kukkapalmu
Yritä saada miehesi mukaasi jonnekin, mitä itsekin halauat, jospa hänkin syttyisi ajatukselle, että huomioit hänet mukaan.
Hei, tuo olikin hyvä huomio! Tasaisuudestaan huolimatta mies varmasti haluaa vaimon ottavan hänetkin huomioon, ja jos vaimo viillettää omissa menoissaan, niin varmasti mies on pettynyt, ettei hänen hiljainen seuransa kelpaakaan. - hyvä vitsi
pikku lisähuomio kirjoitti:
Lapset voi hyvin antaa vaikkapa isovanhemmille siksi aikaa hoitoon.
-No ei onnistu, tuskin palvelutaloon otetaan 2-kymppisiä...:D
- Vanha nainen hunning
Kaadatkohan sinä nyt miehesi niskaan vastuun omasta harmaasta arjestasi? Jos miehesi ei halua käydä lomailemassa, mikä sinua estää? ei avioliitto tarkoita sitä, että KAIKKI asiat täytyy tehdä yhdessä, tai sitten ei tehdä mitään. Avioliitto on kotisatama, johon aina palataan, kun välillä käydään ulapalla haukkaamassa raikasta meri-ilmaa ja kokeilemassa, miten omat purjeet kestää.
Voin kokemuksesta kertoa, että jos kotisatama on rakennettu parista laudanpätkästä villin, vallattoman ja ailahtelevaisen puolison kanssa, ei se myrskyävä merikään enää tunnu niin houkuttelevalta. Joten ole onnellinen vakaasta ja turvallisesta liitostasi. Kyllä elämä on muutakin kuin parisuhde, joten opettele elämään myös sitä muuta elämää, äläkä syytä parisuhdetta harmaasta arjestasi.- ei kai??
" Avioliitto on kotisatama, johon aina palataan, kun välillä käydään ulapalla haukkaamassa raikasta meri-ilmaa ja kokeilemassa, miten omat purjeet kestää. "
Siis seikkaillaan maailman merillä ja tullaan nuolemaan haavoja kotiin? - Vanha nainen hunning
ei kai?? kirjoitti:
" Avioliitto on kotisatama, johon aina palataan, kun välillä käydään ulapalla haukkaamassa raikasta meri-ilmaa ja kokeilemassa, miten omat purjeet kestää. "
Siis seikkaillaan maailman merillä ja tullaan nuolemaan haavoja kotiin?Jaa, saat käsittää metaforani ihan niinkuin itse haluat.
Minun elämäni on muutakin, kuin haavoja, mutta toki, jos niitä haavoja tulee, niin niitäkin nuollaan turvallisesti kotona turvallisen miehen kainalossa. Ei se elämä aina pelkkää auringonpaistetta ole. - sinistä ja punaista
Vanha nainen hunning kirjoitti:
Jaa, saat käsittää metaforani ihan niinkuin itse haluat.
Minun elämäni on muutakin, kuin haavoja, mutta toki, jos niitä haavoja tulee, niin niitäkin nuollaan turvallisesti kotona turvallisen miehen kainalossa. Ei se elämä aina pelkkää auringonpaistetta ole.Ei todellakaan, eikä aina tarvitse olla yhtä juhlaa! Harmaan arjen keskellä juhlahetket vasta joltain tuntuukin.
- pirjaperji
Rauhallinen ja turvallinen mies on kuin kallio johon nojata. Ole aloittaja onnellinen että olet löytänyt sellaisen miehen! Opettele viihtymään myös kotona hänen kanssaan, nauttikaa yhteisistä hetkistä, vaikka ne olisivat sitä ihan tavallista arkielämää. Hohdokasta luksusta ei voi aina jatkuvasti ollakaan.
- nainenjaelämää
Ihan kuin omasta elämästäni. Olen itsekin alkoholistiperheestä ja siksi valitsin itselleni nuorena superluotettavan ja tasaisen kumppanin. Vuosien saatossa pääsin itse kuitenkin tasapainoon oman menneisyyteni kanssa ja aloin tuntea oloni turvalliseksi ilman miestäkin.
Kumppanini oli hyvä mies, mutta todella tylsä. Ei halunnut tehdä juuri muuta kuin oleskella rauhallisesti kotosalla. Yritin sitten piristää arkea harrastuksillani ja ystävien kanssa, ja olinkin yleisesti ottaen tyytyväinen elämääni.
Jossain vaiheessa kuitenkin tulin siihen tulokseen, ettei meillä enää ollut riittävästi yhteistä. En tuntenut enää läheisyyttä ja rakkautta kumppanini kanssa. Vuosien harkinnan jälkeen sitten jätin hänet. Sain kuulla lähipiiriltäni olevani itsekeskeinen idiootti kun jätin noin ihanan miehen.
Olin ihan tyytyväinen sinkkuna, vaikka joskus tuntuikin yksinäiseltä. Koskaan en kuitenkaan katunut mieheni jättämistä.
Sitten tapasin yllättäen miehen, joka muutti kaiken. Hän on turvallinen ja luotettava, mutta nauttii myös hauskanpidosta, matkustelusta ja yllätyksistä, aivan kuten minäkin. Olemme nyt olleet nelisen vuotta naimisissa. Exääni pidän yhä yhteyttä ja olemme kaverit.
Omalla kohdallani siis ero oli hyvä ratkaisu. En kuitenkaan suosittele eroamista heti kun vähän pitkästyttää. Kyllästymisiä tulee ja menee. Itse kuitenkin olin vuosien varrella kai muuttunut aika paljon. En nuorena osannut valita otselleni täysin sopivaa kumppania.
Ehkä sinulle riittäisi uusien harrastusten hankkiminen? Voisit matkustella ystäviesi kanssa, ja nauttia sitten kotona tasaisesta ja turvallisesta arjesta miehesi kanssa.
Hyvää kesää joka tapauksessa:)- harmaata arkea
Tätä juuri tarkoitin, että en halua liittomme vähitellen johtavan eroon vaan että miten parisuhdetta hoidetaan niin että elämäntapojen erilaisuudesta huolimatta pysytään onnellisina yhdessä?
- RadiCaali
No niin, sinä olet samoilla linjoilla kuin minäkin tässä, kyllä vaan mun mieleeni tuli, että jos olette kuin eri maailmoista ja lapsetkin jo pois kotoa, niin mikä teitä pakottaa jatkamaan elämää yhdessä, jos se on noin vaikeeta? On niitä muitakin miehiä, ja muita naisiakin, eli myös miehesi voi löytää paremmin totiseen elämänmenoonsa sopivan kumppanin. On vain tämä yksi elämä!
- Prkl !
"Olisi kiva kuulla, jos joku olisi kokenut saman ja keksinyt jonkun muun ratkaisun kuin viidenkympin villityksen ja vieraissa ravaamisen, sillä se nyt on ainakin poissa laskuista."
Olisikohan tässä se ongelman ydin: kuulunet niihin vanhanaikaisten liittojen hyvin koulutettuihin vaimoihmisiin (vrt. koira), joille omat reissut ja kulkemiset tarkoittavat samaa kuin "vieraissa ravaaminen". Missä kohdassa sulle on vieraissa käyntiä esitelty? Onko mielesi ahdas?
Itse olen lähtenyt "ravaamaan" jo, kun lapset olivat niin isoja, ettei ainaista kotivahtia enää tarvittu, enkä ole kuitenkaan sillä mentaliteetilla menojani koskaan kulkenut ja tehnyt, että mielessä olisi ollut vieraat miehet. Ihan muuta elämää, vaihtelua, mielen virkistystä, hauskanpitoa ja sen sellaista muuta mukavaa pitää olla, jotta harmaa arki ei tylsistytä lopulta kokonaan toimimattomaksi.
Ja siihen kaikkeen on lupa ilman sitä harmaata siippaa! Ja vielä: kyllä ihminen muuttuu, jos itse sitä haluaa, mutta toista ihmistä ei voi muuttaa, siihen tarvitaan oma halu, oma järki, oma asenne, oma ajatus, oma käsityskyky ... Ja kaikilla ne eivät riitä.- harmaata arkea
Ja se villi elämä ja vieraat miehet tuli ihan siitä mieleen, kun olen seurannut tuttavapiirin keski-ikäisten naisten toilailuja kun he lähtevät "elämään omaa elämää" kyllästyttyään tylsäksi muuttuneeseen avioliittonsa.
En todellakaan ole ahdasmielinen, kaikkea muuta! Siinä mielessä kyllä vanhanaikainen, että haluan uskoa avioliiton pysyvyyteen.
En kaipaa vaihtelua tai sitä "omaa elämää" nykyistä enempää, vaan aineksia avioliiton sujumiseen jatkossakin, kun kohta jäämme tähän kahden asumaan lasten lähtiessä kotoa ulos maailmaan. Jotain sellaista ehkä tyhjän pesänkin pelkoa taitaa olla jo nyt? - Siniksi
Villi salarakastaja voisi kuitenkin pistää vipinää elämään, eikö? Uskallatko?
- avovokki
harmaata arkea kirjoitti:
Ja se villi elämä ja vieraat miehet tuli ihan siitä mieleen, kun olen seurannut tuttavapiirin keski-ikäisten naisten toilailuja kun he lähtevät "elämään omaa elämää" kyllästyttyään tylsäksi muuttuneeseen avioliittonsa.
En todellakaan ole ahdasmielinen, kaikkea muuta! Siinä mielessä kyllä vanhanaikainen, että haluan uskoa avioliiton pysyvyyteen.
En kaipaa vaihtelua tai sitä "omaa elämää" nykyistä enempää, vaan aineksia avioliiton sujumiseen jatkossakin, kun kohta jäämme tähän kahden asumaan lasten lähtiessä kotoa ulos maailmaan. Jotain sellaista ehkä tyhjän pesänkin pelkoa taitaa olla jo nyt?Miten ois avoin suhde? Löytyy Suomi24:stäkin oma palsta juttua siitä.
- harmaata arkea
Siis sitä muuta elämäähän mulla kyllä on, on työ ja harrastuksia, mutta mietinkin lähinnä sitä, miten tätä parisuhdetta voisi sorvata paremmin meitä molempia tyydyttäväksi kun toinen on tasamaan tallaaja, minä taas elohiiri. Olen puhelias, eloisa, seurallinen, hullun huumorin ystävä, nautiskelija ja mietiskelijä, ja se toinen sitten se totinen torvensoittaja. Ei se ole ratkaisu parisuhdeongelmiin että menen ja kohkaan kaikkea ystävieni kanssa, kun mieheni seurakin olisi mieluisaa, enkä ole häneen kyllästynyt, vaan hänen ylettömään tasaisuuteensa.
- Ei taatusti harmaata
No hyvä ihminen sentään, siinä sitten harmaannut ja tasapäistyt toisen kanssa ihan rauhassa, jos et ymmärrä etsiä itsellesi "puheliasta, eloista, humoristista ..." seuraa ja tekemistä. Kuka sille mitään mahtaa.
Sitten on kohta kaksi harmaata tasapäätä, onko se parempi vaihtoehto kuin se, että pidät itsesi omasi laisena ja ilostutat ja virkistät sen torvensoittajankin elämää, kun käyt hakemassa voimaa jostakin.
Kuka sinun muuten käskee toimia samalla tavalla kuin olet nähnyt tuttavapiirisi toimivan ? Eiköhän tässä(kin) ole vain pelko persuksissa, jos sattuisikin löytymään kivempi, niin miten sitten suu ja muu laitetaan.- eräs mies
Minusta tässä ei ole vain pelko persuksissa kuten väitit. Sain ap:n kirjoituksesta sen kuvan, että hän rakastaa miestään, mutta haluaa mieheensä vähän säpinää ja saada tunnekuohua mukaan.
Suosittelen ap:lle, että ottaa itse aktiivisemman roolin, eikä ajattele, että mies syyllinen arjen harmauteen. Syyllisten hakeminen ei ole koskaan rakentava tapa lähestyä ongelmia. Sen sijaan kannattaa lähteä harrastamaan ja tapamaan ihmisiä harrastusten merkeissä.
Voi olla, että olen täysin hakoteilla, mutta tuli sellainen olo, että mies jotenkin vetäytynyt kuoreensa ja kokee ap:n yritykset innostaa ahdistavina. Ehkä mies ajattelee, että vaimon tyytyväisenä pitäminen on samanlaista suorittamista ja "henkiinjäämis taistelua" kuin kaikki muukin hänen elämässään. Siksi vaimon omat harrastukset ja rennompi vaimo kotona saattaisi piristää miestä, että hän hoksaa, ettei se hauskanpito olekaan ikävä velvollisuus muiden joukossa. - harmaata arkea
eräs mies kirjoitti:
Minusta tässä ei ole vain pelko persuksissa kuten väitit. Sain ap:n kirjoituksesta sen kuvan, että hän rakastaa miestään, mutta haluaa mieheensä vähän säpinää ja saada tunnekuohua mukaan.
Suosittelen ap:lle, että ottaa itse aktiivisemman roolin, eikä ajattele, että mies syyllinen arjen harmauteen. Syyllisten hakeminen ei ole koskaan rakentava tapa lähestyä ongelmia. Sen sijaan kannattaa lähteä harrastamaan ja tapamaan ihmisiä harrastusten merkeissä.
Voi olla, että olen täysin hakoteilla, mutta tuli sellainen olo, että mies jotenkin vetäytynyt kuoreensa ja kokee ap:n yritykset innostaa ahdistavina. Ehkä mies ajattelee, että vaimon tyytyväisenä pitäminen on samanlaista suorittamista ja "henkiinjäämis taistelua" kuin kaikki muukin hänen elämässään. Siksi vaimon omat harrastukset ja rennompi vaimo kotona saattaisi piristää miestä, että hän hoksaa, ettei se hauskanpito olekaan ikävä velvollisuus muiden joukossa.Jes, juuri jostain tämän suuntaisesta lienee kyse, että miestä ahdistaa, etten anna hänen olla kaikessa rauhassa tasainen tallukka vaan tahtoisin että hänkin eläisi täysillä, tavallaan vapautuisi tasaisesta ulkokuorestaan rennommaksi ja välittömämmäksi. Vai pitääkö hänen antaa vaan olla koko ikänsä tosikko?
- räpätiräpäti..
harmaata arkea kirjoitti:
Jes, juuri jostain tämän suuntaisesta lienee kyse, että miestä ahdistaa, etten anna hänen olla kaikessa rauhassa tasainen tallukka vaan tahtoisin että hänkin eläisi täysillä, tavallaan vapautuisi tasaisesta ulkokuorestaan rennommaksi ja välittömämmäksi. Vai pitääkö hänen antaa vaan olla koko ikänsä tosikko?
"pitääkö antaa...?"
Kai se mies itse päättää, millainen haluaa olla?
Ei kaikki halua olla mitään pyryharakoita, itseäni lähinnä ärsyttävät kaltaisesi naisihmiset, jotka koilotuksillaan erottaa jo kaukaa.
Jotkut rakastavat rauhaa ja hiljaisuutta, joten sellainen naisihminen voisi sopia miehellesi paremmin ja hän olisi onnellisempi, kuin sinun kanssasi.
Baarista löydät itsellesi näitä smolkkie-tolkkie tyyppejä, jotka räkättää tyhjille juttuillekkin päivät pitkät ja parantavat muka maailmaa..
Sanonta kuuluu: "mies tulee räkänokastakin, mutta ei ikinä tyhjännaurajasta.." - Kunhan sanon
harmaata arkea kirjoitti:
Jes, juuri jostain tämän suuntaisesta lienee kyse, että miestä ahdistaa, etten anna hänen olla kaikessa rauhassa tasainen tallukka vaan tahtoisin että hänkin eläisi täysillä, tavallaan vapautuisi tasaisesta ulkokuorestaan rennommaksi ja välittömämmäksi. Vai pitääkö hänen antaa vaan olla koko ikänsä tosikko?
Temperamentti - josta sinä miehesi osalta puhut, on pääosin pysyvä ominaisuus. Ei se ole mitään "opittua". Näin ollen on jotakuinkin tuulimyllyjä vastaan taistelemista, ja mielestäni myös kovin epäoikeudenmukaista ruveta muutospyrkimyksiin sen osalta. Erityisesti vuosien avioliiton jälkeen.
Miksi miehesi pitäisi muuttua? Jos se kerran on mielestäsi mahdollista, mikset sinä sitten muutu enemmän miehesi kaltaiseksi?
Sinä kuvaat viestissä "elämisen täysillä" kuin absoluuttisena normina. Se saattaa olla sinun normisi, mutta on hyvin itsekästä vaatia muiden osalta samaa normia. - ap.
räpätiräpäti.. kirjoitti:
"pitääkö antaa...?"
Kai se mies itse päättää, millainen haluaa olla?
Ei kaikki halua olla mitään pyryharakoita, itseäni lähinnä ärsyttävät kaltaisesi naisihmiset, jotka koilotuksillaan erottaa jo kaukaa.
Jotkut rakastavat rauhaa ja hiljaisuutta, joten sellainen naisihminen voisi sopia miehellesi paremmin ja hän olisi onnellisempi, kuin sinun kanssasi.
Baarista löydät itsellesi näitä smolkkie-tolkkie tyyppejä, jotka räkättää tyhjille juttuillekkin päivät pitkät ja parantavat muka maailmaa..
Sanonta kuuluu: "mies tulee räkänokastakin, mutta ei ikinä tyhjännaurajasta.."No mitenhän hyvin mahdat minut tuntea? Hymyilytti tuo kuvauksesi...Pyryharakka, jonka koilotuksen erottaa jo kaukaa. Jos olenkin puhelias, eloisa, seurallinen tms. niin en kai silti ole tyhjäpää joka räkättää päivät pitkät tyhjille jutuille? Olen myös erittäin syvällinen ja filosofinenkin, kyllä minusta löytyy muitakin puolia kuin tuo smolkitolki. Tyhjännauraminenkin silloin tällöin on hyvin terapeuttista, ja ihmisen on hyväksi myös vapautua, nauraa ja nauttia elämästä eikä keskittyä vain työ- ja muihin "asiallisiin" asioihin. Ja etenkin itselleen on hyvä oppia nauramaan.
- Hah !
räpätiräpäti.. kirjoitti:
"pitääkö antaa...?"
Kai se mies itse päättää, millainen haluaa olla?
Ei kaikki halua olla mitään pyryharakoita, itseäni lähinnä ärsyttävät kaltaisesi naisihmiset, jotka koilotuksillaan erottaa jo kaukaa.
Jotkut rakastavat rauhaa ja hiljaisuutta, joten sellainen naisihminen voisi sopia miehellesi paremmin ja hän olisi onnellisempi, kuin sinun kanssasi.
Baarista löydät itsellesi näitä smolkkie-tolkkie tyyppejä, jotka räkättää tyhjille juttuillekkin päivät pitkät ja parantavat muka maailmaa..
Sanonta kuuluu: "mies tulee räkänokastakin, mutta ei ikinä tyhjännaurajasta.."Asenteesi on syvältä etkä ole ymmärtänyt lukemaasi ollenkaan. Miksi siis vaivaudut räpättämään, räpätäti ?
- vanharuusa
harmaata arkea kirjoitti:
Jes, juuri jostain tämän suuntaisesta lienee kyse, että miestä ahdistaa, etten anna hänen olla kaikessa rauhassa tasainen tallukka vaan tahtoisin että hänkin eläisi täysillä, tavallaan vapautuisi tasaisesta ulkokuorestaan rennommaksi ja välittömämmäksi. Vai pitääkö hänen antaa vaan olla koko ikänsä tosikko?
Ei ihminen muutu. Siis vaimon on parasta hyväksyä vaan, että mies on hiljainen tosikko, ja miettiä sen sijaan omaa suhtautumistaan. Ehkä omaa ajattelutapaa muuttamalla mieskin alkaisi vaikuttaa íhan mukiinmenevältä tylsyydestään huolimatta, tuntuuhan hänellä olevan kosolti muita hyviä ominaisuuksia. Pitkään suhteeseen toki kuuluukin jonkinlainen kyllästyminen ja tuttuuden tunne, eihän kukaan voi olla vuosikymmeniä palavasti rakastunut.
- Ja eikun menoksi
eräs mies kirjoitti:
Minusta tässä ei ole vain pelko persuksissa kuten väitit. Sain ap:n kirjoituksesta sen kuvan, että hän rakastaa miestään, mutta haluaa mieheensä vähän säpinää ja saada tunnekuohua mukaan.
Suosittelen ap:lle, että ottaa itse aktiivisemman roolin, eikä ajattele, että mies syyllinen arjen harmauteen. Syyllisten hakeminen ei ole koskaan rakentava tapa lähestyä ongelmia. Sen sijaan kannattaa lähteä harrastamaan ja tapamaan ihmisiä harrastusten merkeissä.
Voi olla, että olen täysin hakoteilla, mutta tuli sellainen olo, että mies jotenkin vetäytynyt kuoreensa ja kokee ap:n yritykset innostaa ahdistavina. Ehkä mies ajattelee, että vaimon tyytyväisenä pitäminen on samanlaista suorittamista ja "henkiinjäämis taistelua" kuin kaikki muukin hänen elämässään. Siksi vaimon omat harrastukset ja rennompi vaimo kotona saattaisi piristää miestä, että hän hoksaa, ettei se hauskanpito olekaan ikävä velvollisuus muiden joukossa.Jooo, ja just six vaimon pitää mennä, tehdä, viipottaa ja liihottaa omilla teillään aina joskus välillä. Tasapäisyys on luonne'vika', hiljainen, tasainen, rauhallinen jöröttäjä ei muutu muuksi. Tai voi muuttua, mutta siihen tarvitaan hänen oma tahtonsa, muut eivät asialle mahda mitään.
Sellaisen tapauksen kanssa ainut keino on piristää omaa elämäänsä ja oloansa ja hakea virkistys muualta, että jaksaa sitten sietää ja kestää tasaista harmaata. Ja kun edes toinen jaksaa niin harmauskaan ei ole niin harmaata, siihen tulee sävyjä.
Jokaisen pitää rakastaa ensin itseään niin paljon, että tietää, mikä itselle on hyväksi ja parhaaksi. Se on ainut keino jaksaa rakastaa toisia, eli muita, tasapäitäkin. - Kyllä fiksu muuttaa
vanharuusa kirjoitti:
Ei ihminen muutu. Siis vaimon on parasta hyväksyä vaan, että mies on hiljainen tosikko, ja miettiä sen sijaan omaa suhtautumistaan. Ehkä omaa ajattelutapaa muuttamalla mieskin alkaisi vaikuttaa íhan mukiinmenevältä tylsyydestään huolimatta, tuntuuhan hänellä olevan kosolti muita hyviä ominaisuuksia. Pitkään suhteeseen toki kuuluukin jonkinlainen kyllästyminen ja tuttuuden tunne, eihän kukaan voi olla vuosikymmeniä palavasti rakastunut.
Ei niin. Mutta itseään ja elämää pitää rakastaa sen verran, että ei tee kummastakaan harmaata ja tasapäistä, kun vaihtoehtojakin on.
- sinäkö fiksu?? ;))))
Kyllä fiksu muuttaa kirjoitti:
Ei niin. Mutta itseään ja elämää pitää rakastaa sen verran, että ei tee kummastakaan harmaata ja tasapäistä, kun vaihtoehtojakin on.
höpöhöpö!
- ymmyrkäinen
"enkä ole häneen kyllästynyt, vaan hänen ylettömään tasaisuuteensa. "
En oikein pääse selville, mitä ap haluaa. Olet mennyt naimisiin tasaisen ja luotettavan miehen kanssa, mies siis sattuu olemaan luonteeltaan tasapainoinen ja hötkyilemätön. Joku sanoisi että turvallinen valinta.
Etkö siis halua turvallisuutta? Vai oletko esim. vaihdevuosi-ikäisenä ruvennut haikailemaan, että "jotain muutakin pitäisi olla"?
Nykykäsityksen mukaan luonne ei muutu. Ja sanot vielä, että mies on tyytyväinen itseensä ja suhteeseenne.
Tunnetusti miehen on aika vaikea ymmärtää naisten loputtomia jaaritteluja parisuhteen yksityiskohdista.
Jos olisin tällaisessa tilanteessa en kyllä käsittäisi, mitä MIES enempää voi, jos hän jo nyt todnäk katsoo olevansa ok aviomies.
Nyt heittäisinkin pallon ap:lle. Kerro meille, mitä oikeastaan haluaisit miehesi olevan tai tekevän toisin! Sano se konkreettisesti. Pitäisikö miehen viedä sinut moottoripyörän takasatulassa maailmanympärikeikalle? Vai riittääkö se, että levität filtin teidän takapihalle ja leikitte siinä piknikkiä?- ap.
Mietin tuossa, että mieheni on varmaan oppinut tosikkomaisuuden ja järki-ihmisenä elämisen selviytymiskeinokseen niinä aikoina kun oli todella pitkään raskasta ja vaativaa, esim. työasioiden ja talouden epävakauden paineissa, eikä osaa hellittää vieläkään. Ehkä myös lapsuuden vanhanaikaisen ja ankaran kasvatuksen jäljet näkyvät edelleen, mieshän ei saa perinteisesti olla tunteellinen eikä herkkä.
- Harmaa olet itse.
ap. kirjoitti:
Mietin tuossa, että mieheni on varmaan oppinut tosikkomaisuuden ja järki-ihmisenä elämisen selviytymiskeinokseen niinä aikoina kun oli todella pitkään raskasta ja vaativaa, esim. työasioiden ja talouden epävakauden paineissa, eikä osaa hellittää vieläkään. Ehkä myös lapsuuden vanhanaikaisen ja ankaran kasvatuksen jäljet näkyvät edelleen, mieshän ei saa perinteisesti olla tunteellinen eikä herkkä.
Höpö höpö!
On vain kyllästynyt sinuun.
20 v. on pitkä aika, eikä siinä enää toinen paljon tunteita herättele.
Varmaan on toisten, varsinkin nuorten naisten parissa oikea huuliveikko, niinkuin miehet vanhemmiten ovat, sinä vain luulet miehen happamuuden olevan sen luonne, vaikka on sitä vain sinun seurassasi.
Siitä vain puumailemaan ja etsimään extremeä sinäkin, voi tulla miehesi vastaan kuuma misu kainalossaan.. - ap.
Harmaa olet itse. kirjoitti:
Höpö höpö!
On vain kyllästynyt sinuun.
20 v. on pitkä aika, eikä siinä enää toinen paljon tunteita herättele.
Varmaan on toisten, varsinkin nuorten naisten parissa oikea huuliveikko, niinkuin miehet vanhemmiten ovat, sinä vain luulet miehen happamuuden olevan sen luonne, vaikka on sitä vain sinun seurassasi.
Siitä vain puumailemaan ja etsimään extremeä sinäkin, voi tulla miehesi vastaan kuuma misu kainalossaan..Joopa, näin voi toki ollakin. Pelkään vain ettei hän kuumia misuja ajattele vaan seuraavan auton hankkimista tai työasioita, kun istuu soffassa illan ajatuksiinsa vaipuneena.
Sorry, mut aika tarkkaan tunnen mieheni, varmaan paremmin kuin sinä. Vai oletko se kuuma blondi mieheni työpaikalta... - miauskiss
Harmaa olet itse. kirjoitti:
Höpö höpö!
On vain kyllästynyt sinuun.
20 v. on pitkä aika, eikä siinä enää toinen paljon tunteita herättele.
Varmaan on toisten, varsinkin nuorten naisten parissa oikea huuliveikko, niinkuin miehet vanhemmiten ovat, sinä vain luulet miehen happamuuden olevan sen luonne, vaikka on sitä vain sinun seurassasi.
Siitä vain puumailemaan ja etsimään extremeä sinäkin, voi tulla miehesi vastaan kuuma misu kainalossaan..Joo eiköhän aloittajan miehellä ole kuuma kisu kierroksessa jo, ja vanha puuma saa naukua niinkuin lystää.
- pöllästynyt ex
ap. kirjoitti:
Joopa, näin voi toki ollakin. Pelkään vain ettei hän kuumia misuja ajattele vaan seuraavan auton hankkimista tai työasioita, kun istuu soffassa illan ajatuksiinsa vaipuneena.
Sorry, mut aika tarkkaan tunnen mieheni, varmaan paremmin kuin sinä. Vai oletko se kuuma blondi mieheni työpaikalta...En ole se blondi, mutta lähelle liippasit..nimittäin se minunkin tylsä, harmaa, mitäänsanomaton hissukka mieheni pudotti pommin, kun kertoi rakastuneensa työpaikkansa blondiin, ja muutti hänen luokseen alta aikayksikön..
Ja joo, yhteisillä autokaupoilla kuuluivat olleen.
Niin se elämä yllättää..
Vai etkö ole muka koskaan kuullut nykyajan miehistä, jotka vaihtaa ilmassa entisen uuteen? - pillu sillä mielessä
miauskiss kirjoitti:
Joo eiköhän aloittajan miehellä ole kuuma kisu kierroksessa jo, ja vanha puuma saa naukua niinkuin lystää.
niin mäkin luulen, se ajatuksissaan sohvalla istuskelu merkkaa ihan muuta, kuin
vaimo luulee...
onhan näitä juttuja kuultu.. - kuuma kanttura
pöllästynyt ex kirjoitti:
En ole se blondi, mutta lähelle liippasit..nimittäin se minunkin tylsä, harmaa, mitäänsanomaton hissukka mieheni pudotti pommin, kun kertoi rakastuneensa työpaikkansa blondiin, ja muutti hänen luokseen alta aikayksikön..
Ja joo, yhteisillä autokaupoilla kuuluivat olleen.
Niin se elämä yllättää..
Vai etkö ole muka koskaan kuullut nykyajan miehistä, jotka vaihtaa ilmassa entisen uuteen?Naisista kylläkin ihan tuttavapiirissäkin. Melko puumia.
- liisariepu
ap. kirjoitti:
Mietin tuossa, että mieheni on varmaan oppinut tosikkomaisuuden ja järki-ihmisenä elämisen selviytymiskeinokseen niinä aikoina kun oli todella pitkään raskasta ja vaativaa, esim. työasioiden ja talouden epävakauden paineissa, eikä osaa hellittää vieläkään. Ehkä myös lapsuuden vanhanaikaisen ja ankaran kasvatuksen jäljet näkyvät edelleen, mieshän ei saa perinteisesti olla tunteellinen eikä herkkä.
No kaiki¨kien sota-ajan lasten pitäisi sitten olla jotenkin luonteeltaan vinksahtaneita. Ei kai kurja lapsuuskaan aina ole oikea selitys?
- nainen+mies=huumaa
kuuma kanttura kirjoitti:
Naisista kylläkin ihan tuttavapiirissäkin. Melko puumia.
Ei naista ilman miestä..
vai keskenäänkö ne tuntemasi naiset kuhertelevat?????
- jökömies
Onneksi olkoon, harmaata arkea- nimimerkki! Olet nainut perisuomalainen jököttäjän! Parempi vaan hyväksyä mies tuollaisenaan, sillä jököttäjä ei muutu, vaikka voissa paistaisi (en suosittele). Jökötä sinä hänen kanssaan, siten saat suhteesta eniten irti! Pesiydy sinäkin sohvanpohjaan miettimään syntyjä syviä äläkä häiritse jökötysrauhaa turhilla höpinöillä. Välillä voitte hieman keskustella: mjööh, öh, yhymmm ym. ovat käyttökelpoisia repliikkejä. Vietä vilkkaampaa elämää ystäviesi keskuudessa, sillä aviopuolisosi aitona jököttäjänä ei tuosta muutu. Ja ole onnellinen, että sinulla on tasaisen rauhallinen ja taatusti turvallinen jököttäjäpuoliso!
Pilkettä silmiin ja hauskaa elämää jököttäjän rinnalla! - Sushannah
Eiköhän tuo ole vain sitä, että pitkä suhde pakostakin arkipäiväistyy! Ei ole mikään pakko olla vuosia rakastunut, rakkaus on silti olemassa. Teetpäs nyt niin, että listaa toiseen listaan puolisosi hyvät piirteet, toiseen listaan huoinot piirteet -ja sitten revi se huonojen piirteiden lista ja unohda. Hyvien piirteiden listaa käy läpi mielessäsi aina silloin tällöin, niin muistat, miksi otit mieheksesi juuri tuon miehen.
- Aha !
Nii-in, ja 'rakkaus' on olemassa silti, vaikka etsii itselleen virkistystä ja piristystä maailmalta kun sitä ei kotoa löydy. Ei se häviä pitämällä huolta itsestään ja omista tarpeistaan. - Ai niin, paitsi yksinkertaisilta.
- Punainenpiste
Minä voin sanoa että olen kanssa sisaresi. Olen myös alkotaustaisesta perheessä kasvanut ja etsin juuri rauhallista ja turvallista miestä jonka kanssa ei tarvitse pelätä. Sain sellaisen ja hän on ihana aviomies ja ihana isä. Olemme olleet yhdessä kohta 17 vuotta. Olemme aivan toistemme vastakohtia ja välillä se tympii pahasti. Minä haluasin mennä ja kokea sekä tehdä asioita. Hän haluaa harkita, miettiä ja analysoida. Välillä kyrsii pahasti.
Kiva tietää että on muitakin saman suuntaista kokevia, ei tunne mietteistään niin huonoa omatuntoa :)- tosikon vaimoke
Meitä on siis muitakin kuin sinä, minä ja aloittaja. Ja turha enää väittää, etteikö Suomesta löytyissi kunnollisia miehiä! Meidän miehemme tuntuvat olevan liiankin kunnollisia!
- viinamies on paras!
tosikon vaimoke kirjoitti:
Meitä on siis muitakin kuin sinä, minä ja aloittaja. Ja turha enää väittää, etteikö Suomesta löytyissi kunnollisia miehiä! Meidän miehemme tuntuvat olevan liiankin kunnollisia!
ja sen takia ne joutaakin potkia pellolle!
- kotostelua
tosikon vaimoke kirjoitti:
Meitä on siis muitakin kuin sinä, minä ja aloittaja. Ja turha enää väittää, etteikö Suomesta löytyissi kunnollisia miehiä! Meidän miehemme tuntuvat olevan liiankin kunnollisia!
Hupaisaa, kun sinkkunaiset huhuilee kunnollisten miesten perään. Turhaa huhuilevat, koska ne kunnolliset nimittäin jurnuttavat turvallisesti kotona eivät todellakaan baareissa luuhaa seikkailuja etsimässä, koska ovat kunnollisia.Pikkujouluaikaan heitä voi ehkä tavatakin baanalla ja heidät tunnistaa siitä, että ovat kovin vaivaantuneen ja eksyneen oloisia.
- Kumma-llista
kotostelua kirjoitti:
Hupaisaa, kun sinkkunaiset huhuilee kunnollisten miesten perään. Turhaa huhuilevat, koska ne kunnolliset nimittäin jurnuttavat turvallisesti kotona eivät todellakaan baareissa luuhaa seikkailuja etsimässä, koska ovat kunnollisia.Pikkujouluaikaan heitä voi ehkä tavatakin baanalla ja heidät tunnistaa siitä, että ovat kovin vaivaantuneen ja eksyneen oloisia.
En kylläkään ole sinkku, mutta kunnollinen ja tavallinen - hmmm, mitä se nyt tarkoittaakaan ja miten tahdotaan ymmärtää. En "luuhaa baareissa" alinomaa enkä ole kotonakaan aina, mutta kun olen maailmalla, baarissa tai missä vaan, niin en minä siitä kyllä "vaivaannu ja eksy". Miksi ihmeessä ?
- ....................
Aloittajalla kun tuntuu olevan jokaiselle jotakin niin ethän sä muuta tarvitse kuin suomi 24:sen ja vähän mielikuvistusta :D
Täältä tavoitat ihan millaisia ihmisiä tahansa ja voit vieläpä aika henk. koht asioista jauhaa ja samalla säilyy kasvot naapuriinkin :)
Vaihda ajoittain se mies sillä mielikuvituskaukosäätimellä. Jos taloudellinen tilanne mahdollistaa niin matkustakaa johonkin -vaikka ilmajoelle ja menkää paikallisen huoltoaseman kahvilaan kahville.- mie vaen
Ihan totta, täällähän me kaikki Suoli24.ssä tollistellaan! Ja kakkaa jauhetaan. So wot? Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaiset.
Ilimajoen Seolla hyvät nisut ja kahveet, eiku sinne vaen! - ap.
No meni hieman yli tuo kommenttisi. Jokaiselle jotakin? Säilyy kasvot naapuriin? Ilmajoelle?
- Hah !
Miksi juuri Ilmajoelle ?
- Pullaa tarjolla
Miksi ei Ilmajoelle....
- Kaukaa haettu
Että jos liittoon pittää saaha vipinää, niin syö pullia ... Niitä voi syyvä muuallakkiii ... - Mutta eikö Ilmajoella ole joku kesäinen musiikkitapahtuma, se kuulostaa jo paremmalta kuin pullan mussuttaminen.
- Ei aina extremeä
Kahvittelu Ilmajoella taisi olla hymy poskessa heitetty ehdotus ei-niin-tosikoille. Mutta mikä ettei, pienistä asioista se alkaa tylsyyden karkoitus! Eli siis tosiaan vaikka autoajelu, mukavaa jutustelua, jouten oloa ja kahvit kivassa paikassa. Ja jo taas oli yksi päivä vähemmän tylsä! Myös se piknikki takapihalla, miksi ei? Tämmöistä arkikivaa, varmaan saa miehenkin innostumaan mukaan kun on kuitenkin aika tavallista menoa.
- vessaa katselemaan..
Voi vide!!
ILMAjoelle pullaa syömään??
Mahtaa se pierettää autoajelut sen jälkeen......
- ap.
Kiitos teille, jotka vastasitte asiallisesti! Sain paljon ajateltavaa, esim. sen, että omaa ajattelutapaani minun on muutettava. Tuskin kommentoin tämän enempää, ellei jotain ihan uutta ilmaannu.
Asiattomat kommentit voin jättää omaan arvoonsa (tai arvottomuuteensa), ne eivät minua loukkaa. Harmi, kun osa kommentoijista on joka keskusteluketjussa näitä tyhmiä, jotka tahallaan haluavat tölväistä.- huihai!
Ai, ne on tyhmiä, jotka sua potkaisee vähän perseelle, kun olet niin omahyväinen? ;))
Oo kuule onnellinen niistäkin potkuista!
Voit muuten menettää miehesi sellaiselle, joka häntä arvostaa.
- toinen totinen
Mikä onglema? Sinulla ei ongelmaa olekaan, teet vain itse sellaisen! Järkiinny!
- Täsmälääkitys
Lääke: alkakaa karavaanareiksi ja kiertäkää ensin Suomi, sitten kohti eurooppaa. ;)
- Mietipä vielä
Miehesi tuskin on tylsä, mutta varmasti on hämillään mistä kyse. Pikemminkin olet itse tylsä ja ilmeisesti puhumaton.
Mietihän mikä saa sinut ajattelmaan noin, ihan itsekö keksit, vaiko luit facebookista, keskustelupalstoilta.
Sinun ei tarvitse ottaa mitään oppia muista, vaan elää sitä teidän elämää, ilman mitään toisten ohjeita. Rakenna itse niitä virikkeitä. - maailmallehus
Aloittajalle sopivia harrastuksia olisivat mm. harrastajateatteri, vapaaehtoinen ystävä- tms. toiminta esim. SPR:n piirissä, yleensäkin kaikenlainen seura- ja yhdistysroiminta. Spontaania puolta pääsisi hyvin käyttämään myös lasten ja nuorten kanssa toimiessa, sillä sektorillä aina kaivataan vapaaehtoisia voimia. Vaikka nuorten ilta-ja yökahvilan emäntänä, Walkers tms. jos sattuu olemaan lähellä. Menet persoonana vallan hukkaan siellä kotisohvan laidalla.
Miehelläsi varmaan on vastuullinen, haastava, paljon ottava ja antava työpaikka. Kaikkensa siellä antaneena hän iltaisin ja viikonloppuisin nauttii kodin rauhasta. Sinulla, jos aikanaan olet erinäisistä syistä alisuoriutunut koulussa ja/tai valinnut jonkin vähän haasteita antavan työn, tilanne on ihan toinen. Mieti vieläkö voisit opiskella uuden ammatin tai pätevyyden, tai olisiko jokin toinen ala/työpaikka parempi juuri omalle persoonallesi. Ihan suotta kotona turhaudut energiaa kuplien. Kunhan löydät tapoja toteuttaa ominta itseäsi muualla kuin avioliiton pikku maailmassa, on olosi parempi ja miehesikin saa hengähtää alituiselta painostukseltasi. - elämäonhauskaa
Voi jos naisen ilahduttaminen ja tyydyttäminen olisi noin helppoa. Pari vitsiä päivässä ja kaikki olisi ok.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!1442480Näetkö feminismin uhkana
Vai mahdollisuutena kun deittailet naisia? Mitä miehet mieltä feminismistä?1971173Tykkäätkö halaamisesta?
Minä en. Tänään tuttava, jolle olen maininnut että en pidä halaamisesta, yritti halata minua ja olen vieläkin ihan raivo1131081Hinduilu on suurta eksytystä
tekosyvällinen tarina uppoaa moneen. Harhautusta todellisen Jumalan yhteydestä. Kuka haluaisi nähdä sielunvaelluksessa389940Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi298901- 66868
- 53851
- 90850
- 46839
- 55789