"Nainen on miehelle lipputanko, jolla on tissit", on joskus moitittu. Vielä enemmän pitää kuitenkin paikkansa se, että mies on naiselle lompakko, jolla on kulli. Nainen haluaa mieheltä paalua ja parrua, ja jos jompakumpaa näistä on vähänlaisesti, on sitä toista oltava sitäkin enemmän. Toisaalta, jos kumpaakaan hyödykettä ei oikein löydy, mies voi huoletta unohtaa parisuhteesta haaveilemisen, ja keskittyä itseensä. Kyllä se elämä on elämisen arvoista ilman naistakin, ja parempaakin!
Yksinkertainen totuus
Töksäyttelijä
2116
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tottakai, jos on tunnevammainen olio jolla ei ole mitään tunteita, niin tuo on totta.
Jos on taas tunteva ihminen, niin sinun toteesi on kuin hevosen pepusta vedetty totuus, mikä on kaukana totuudesta.
Taitaa nämä jotka tälläisiä totuuksia vetelevät vähän liikaa lukea palstojen trollauksia ja katsella näitä Reality show:ta telkusta :> hih. Onneksi suurinosa ihmisistä sentään tietää miten tosiasiat on.
Tässä maailmassa harvoin on yksinkertaisia totuuksia. Olisi tietenkin helpompaa jos olisi, esimerkiksi varmaan syyttää kaikkia miehiä idiotismista kun yksi on törppö tai syyttää kaikkia naisia materialismista, jos itse ei kelpaa. Se olisi tietenkin helpompaa, ja vähemmän tuskattomampaa, kun erinköisten vaihtoehtojen miettiminen, missä matkalla osa "syystä" saattaa kapsahtaa omaankin nilkkaan.
Mutta se on toki totta, että kyllä elämä on elämisen arvoista ilman parisuhdetta ja parempaa yksin kuin huonossa parisuhteessa, esimerkiksi itsekeskeisen, esineenä kohtelevan tai umpimaterialistin kanssa! On ehkä hyväkin jos liian parisuhteesta haaveilemisen pystyy unohtamaan, siis elämään, tekemään, menemään, tutustumaan, pitämään hauskaa ja jos siltä tuntuu, voi asiaa kysyä ja tiedustella, mutta jos ei, niin ei: kun keskittyy siihen omaan elämäänsä ei siitä murru. Eikä etenkään ala antaa liikaa painoa näille yksinkertaisille totuuksille, mitä sitten elämään pettyneenä syytää omaan mieleensä ja pahimmillaan myrkyttää sen.
Tottakai on pettymys jos on pitkään yksin ja parisuhteesta haaveilee, ja jokainen kaipaa viimeistään aikuisena myös parisuhe rakkautta, mutta se ei tarkoita, ettei ilman voisi elää ja ettei elämässä olisi muuta. Kaikkea ei vaan tässä maailmassa saa, ja mitä paremmin sen pystyy hyväksymään ja luopumaan pakkomielteisestä tahtomisesta, sitä tyytyväisempi pystyy olemaan: ja sitä lyhyempiä ne masennukset ovat. Kun opettelee olemaan pienestä tyytyväinen, on helpommin tyytyväinen. Kun opettelee olemaan kiitollinen, huomaa, että elämässä on todella paljon asioita, mistä voi kiittää, vaikkei parisuhdetta olisikaan, etenkin täällä pallon osalla.
Unelmat on hyviä mutta liika on liikaa ja jos sitä ei saa mitä haluaa, kannattaakin siis olla huoletta ja elää sillä mitä on saanut. Kyllä elämä on elämisen arvoista ilman naistakin, ja ilman miestäkin, jos niikseen tulee. Ja joskus parempaakin!