On varmasti ihmisiä jotka ovat sinkkuja, eivät omasta tahdostaan vaan koska eivät yksinkertaisesti kohtaa toista ihmistä monipuolisista yrityksistään huolimatta. Tämä keskustelu tuskin puhuttelee tälläkertaa heitä.
Otetaan esimerkki; olet kaupan kassajonossa ja omissa ajatuksissasi kunnes yhtäkkiä heräät kassalla. Sinua katsoo suoraan silmiin viehättävä kassaneiti, katsoo liian kauan, hymyilee, menet hämillesi. Kun olet pakkaamassa ostoksiasi huomaat että joudutte uudelleen katsekontaktiin.
Ajattelet autossasi mikset tehnyt mitään. No käännyt takaisin, menet hänen luokseen perhoset vatsassasi ja sanot että tämä unohtui, annat vapisten käyntikorttisi. Hän laittaa sinulle tekstiviestin, alatte soittelemaan, sovitte treffit. Olet kovin ihastunut häneen, ajattelet häntä kaiken aikaa. Toisilla treffeillä elokuvan jälkeen juotte pari lasillista liikaa punaviiniä ja menette toisen kotiin, päädytte sänkyyn. Heräät aamulla. Sovitte että tavataan taas. Alat kuitenkin miettiä että olimmeko lopulta kuitenkaan samalla aaltopituudella ja perhosetkin ovat jo lentäneet pois. Joskus "herääminen" ei tapahdu näin pian mutta aina nopeasti, yllättävästi kuin salama kirkkaalta taivaalta. Moni nainen ajattelee nyt että on jätkällä otsaa ja vitun paska itsetunto kun pitää vaan valloittaa. Mutta kun ihastuminen lopahtaa aina naps, ei siihen mekanismiin voi vaikuttaa. Joku on joskus sanonut että jos vähänkin epäilyttää, ei kannata jatkaa. Olen kuullut että silloin ei epäilytä yksikään asia kun oikea on kohdalla. Kun kohtaat muttet löydä, eksyksissäkö?
Otetaan esimerkki; olet kaupan kassajonossa ja omissa ajatuksissasi kunnes yhtäkkiä heräät kassalla. Sinua katsoo suoraan silmiin viehättävä kassaneiti, katsoo liian kauan, hymyilee, menet hämillesi. Kun olet pakkaamassa ostoksiasi huomaat että joudutte uudelleen katsekontaktiin.
Ajattelet autossasi mikset tehnyt mitään. No käännyt takaisin, menet hänen luokseen perhoset vatsassasi ja sanot että tämä unohtui, annat vapisten käyntikorttisi. Hän laittaa sinulle tekstiviestin, alatte soittelemaan, sovitte treffit. Olet kovin ihastunut häneen, ajattelet häntä kaiken aikaa. Toisilla treffeillä elokuvan jälkeen juotte pari lasillista liikaa punaviiniä ja menette toisen kotiin, päädytte sänkyyn. Heräät aamulla. Sovitte että tavataan taas. Alat kuitenkin miettiä että olimmeko lopulta kuitenkaan samalla aaltopituudella ja perhosetkin ovat jo lentäneet pois. Joskus "herääminen" ei tapahdu näin pian mutta aina nopeasti, yllättävästi kuin salama kirkkaalta taivaalta. Moni nainen ajattelee nyt että on jätkällä otsaa ja vitun paska itsetunto kun pitää vaan valloittaa. Mutta kun ihastuminen lopahtaa aina naps, ei siihen mekanismiin voi vaikuttaa. Joku on joskus sanonut että jos vähänkin epäilyttää, ei kannata jatkaa. Olen kuullut että silloin ei epäilytä yksikään asia kun oikea on kohdalla. Kun kohtaat muttet löydä, eksyksissäkö?
Vastaukset 14
Vanhimmat
just tänää mietin pitkään,et kyllästyn tosi nopeesti miehiin..en tajuu mistä johtuu.
alussa on niin ihana tunne ku ekoja kertoja tapaillaan..mut sit kaikki lässähtää ja muutki alkaa taas kiinnostaa..mikä on vialla?
Ehkä ekojen tapaamisten jälkeen alkaa löytyä jonkinlaisia vikoja ja puutteita, ja sitten kiinnostus laantuu. Tai kohde on liian helppo tms. Mulla ainakin itsellä on toi eka muutaman kerran ollut... kun huomaa että toisella on ärsyttäviä luonteenpiirteitä, tapoja, tms tai näkee että on ihan liian erilainen että hommasta pidemmän päälle tulisi mitään.
kun illalla menee nukkumaan on toinen ajatuksissa, mutta kun aamulla heräät on tunne tiessään.
ei sille mitään mahda..kiinnostus vain useimmiten lakkaa. saahan sillä jossain vaiheessa "negatiivisen pelimiehen" maineen, kun alkaa kertyä paljon suhteentynkiä jotka loppuu kun ei vain iske..mutta hällä väliä.
itselläni joskus oli aika kun jaksoi yrittää pidempiä suhteita, jotka sitten kariutu jossain vaiheessa..sitten jossain vaiheessa "jäädyin" (naismielipide); uusia suhteenalkuja on nykyiselläänkin melko usein, eikä niissä ole suoranaista vikaa..tosin useimmat kulkee juuri tuon juonen mukaan: tapaaminen tai pari, hässimistä, poikki. alussa kävi mielessä, onko se ihan reilua että kun välillä tuntuu ettei edes yritä, mutta tätä nykyä olen tullut siihen tulokseen että jos nainen lakkaa kiinnostamasta, ei sille mitään voi.
jos juttua yrittää pitkittää keinotekoisesti, se aiheuttaa vaan lisää tuskaa sitten kun kuitenki katkeaa..
vähän vaikea uskoa että vastaan tulee tapaus, jonka kanssa kaikki menee että naks vaan..mutta ainahan sitä saa uskoa. siihen asti ei auta kuin kokeilla ja erehtyä, jättää ja yrittää uudestaan..
vaan on kun ei toinen ymmärrä mihin katosit tai mikä oli kun ei käytöksestä huomannut mitään. On ensiarvoisen tärkeää lopettaa mahdollisimman pian, siten satuttaa toista mahdollisimman vähän. Ja jos suhde on jatkunut esimerkiksi kolme kuukautta ja "pakastuminen" tapahtuu on vihoviimeisin virhe sortua tapaamaan sen jälkeen edes silloin tällöin vaikka toinen kuinka vonkaisi. Sortumisen vaaranhan aiheuttaa tietenkin seksi johon on jo kehittynyt yhteinen sävel. Yhdenyön juttuja kun ei voi edes verrata. Olen samaa mieltä siinä että vaikka epäonnistumisen mahdollisuus onkin ilmeinen ei voi elää yrittämättäkään. Kuitenkin haluaa uskoa että onnistuminen voi teoriassa olla mahdollista. Eikä se ole ilkeyttä tai pahuutta toista kohtaan jos tunteet vaan ei roihahda. Niin ainakin yritän uskoa vaikka sieluun joskus sattuukin toisen puolesta.
kai sinä nyt ainakin kerrot niille naisille että sori mutta seksi kanssasi kiinnostaa, ei muu.
En tiedä onko se vain minä vai muutenkin naiset, mutta minä ainakin tiedän pelkän keskustelun perusteella tuleeko jutusta jonkun miehen kanssa mitään, ei siihen sänkyynmenoa tarvita. Eli toisin sanoen menen sänkyyn vain sellaisten miesten kanssa joihin haluan oikeasti tutustua. Harmi vain että miehet ovat olleet samanlaisia kuin sinä ja siksi minulle on tullut tahtomattani "yhdenillanjuttuja".
Seksiä voi harrastaa ilman suurempia tunteita ja elämänkumppanuutta. Jos nainen on viehättävä ja seksikäs, tai sinulla tekee muuten vain mieli harrastaa hänen kanssaan seksiä, vonkaat häneltä sitä. Jos taasen kolahtaa oikein kunnolla, et välttämättä harrasta seksiä heti vaan säästelet hieman, mutta harrastat seksiä kuitenkin piakkoin. Jos ette pääse sänkyyn asti, ei hänestä ole vaimoksi asti.
Oikeesti, mitä hävittävää siinä on, vaikka harrastat seksiä sellasen kanssa josta ei tule sinulle elämänkumppania? Seksi ja seurustelu kuuluvat yhteen, en kiellä. Mutta mikään muu kuin uskonto ei sido niitä erottamattomasti yhteen.
Niinpä, it's all about sex... ainakin minulle. Mitä sitten, se on mun elämä ja elän sitä kuten haluan. En viettele naista lupaamalla hänelle taivaalta kuusi kuuta vain seksin toivossa. Toki tunnelmaa pilaa hieman, jos sanon että "oot mulle pelkkä tyhjennysastia". Ymmärrän, koska itsekkin loukkaantuisin jos nainen sanois mulle et "mä ratsastan itelleni orkut ja kerään kamani jättäen sut nuolee näppejäs"
eli miehen on pakko valehdella tai ainakin antaa ymmärtää jotta pääsisi sänkyyn...kuulostaa pahalta.
Eikö olisi paljon reilumpaa sanoa suoraan mitä on vailla? silloin naisellakin on jotain päätäntävaltaa ja osoitat että kunnioitat häntä.
Minä ainakin kunnioittaisin miestä jolla on selkärankaa puhua totta eikä luihusti hyväksikäytä naista.
mun ymmärtääkseni nää miehet jotka tässä on kirjoitellu,ei ole sanonu että on pelkästään seksin perässä..vaan että toivoo löytävänsä naisen joka kiinnostaa,mut ongelma on että alun jälkeen huomaa ettei kiinnosta enää..
mulla itelläki on sillein että vaikka aluks kiinnostais ni hyvin pian saattaa huomata että eipä tunnukkaan enää miltään..
eli jos mies jättää muutaman tapaamisen jälkeen ei se välttämättä tarkota että olis ihan pelkästään seksin takia tapaillut.miehellä on hyvinki voinut olla toiveita naisen suhteen,mutta minkä sille voi jos kiinnostuksen tunne lakkaa..
haluaa pitempää suhdetta ei silloin hyppäisi sänkyyn niin alussa jos tietää että yleensä se kiinnostus on siihen loppunut.
ensiksikin se että onko miestenkään pakko sinne sänkyyn pyrkiä niin aikaisin. Niin kauan voit olla ihastunut kunnes näet että sillä prinsessallakin on vähän selluliittiä reisissä ja finnejä olkapäillä. Mutta kun tapailet ja tutustut sen ihmisen luonteeseen ja sieluun ei tuollaiset pikkuasiat enää haittaa ja se pysyy yhä prinsessana.
toinen pointti mikä vasta äskettäin on tullut mieleen on se että kuvitteleeko miehet että rakkaus syttyy jos sängyssä menee mahtavasti. Miksi muuten aina sen ensimmäisen sänkyyn menon jälkeen ne tunteet yhtäkkiä lopahtaisi??
"Mihin kiinnostus katoaa kun kerran saa?"
Voisko johtuu siitä, että seksiä harrastetaan liian aikasin jolloin toista ei tunneta tarpeeksi hyvin.
Mun mielestä kannattaa treffailla ja tutustua aluksi kaikessa rauhassa. Kyllä siinä jo viidensien treffien jälkeen huomaa jos toinen ei kiinnosta tai yhteistä säveltä ei synny. Mutta jos se sävel syntyy niin ensisuudelmat vaikka vasta kymmeninsillä treffeillä tuntuu paaaaljon mahtavammalle. Niin kuin myös se seksi.
ihmiset eivät pariutuisi, kun vähän arvelluttaa, ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon jo kauan sitten.
Jos ei nappaa, niin sitten ei. Ei sille sinäänsä voi mitään. Toisaalta sitten osa ihmisistä etsii vaan aina uusia extreme-elämyksiä ja ei osaa olla aloillaan silloinkaan kun on asiat hyvin.
Kuulostaa NIIN tutulle. Mulle käy aina noin. Ikää tulee nyt kesällä 24 ja lukuisia erimittasia suhteita takana. Lyhin yks viikonloppu, pisin 4,5 v. Tässä joukossa on ollu tasan yks kundi, joka kolahti totaalisesti ku näin eka kerran. Sitä fiilistä tuskin koskaan unohtaa. Muutaman kerran sitte tapailtiin ja sitte tyyppi ilmotti, et "ei tästä nyt tuu mitää, ku oon just eronnu edellisestä"!!! Lupasi kuitenkin pitää yhteyttä. Meni kuukausia aikaa, eikä kuulunu mitään. Vähitellen tuo huippu hyvä fiilis muuttu kiukuks ja nyt hiljattain kundi alko ilmottelemaan itestään, mut ei taaskaan enää kiinnosta mun osalta pätkääkään... Koskahan tää kierre loppuu, vai loppuuko koskaan?!