Elikkäs olen seurustellut tässä alkuun todella kaikintavoin täydelliseltä, itselleni, vaikuttavan naisen kanssa kohta alun toista vuotta.
Kaikki oli hienoa ja ihanaa, seksi lähes täydellistä ja kemia sekä yhteys toimi paremmin kuin hyvin.
Hänellä on ongelmansa, näistä on keskulteltu ja olen auttanut enemmän kuin tarpeeksi oli sitten kyseessä työongelmat, rahalliset kuin muuten vain elämän potkinta erinäisissä muodoissaan.
Kunnes sitten alkoi erikoisen kylmäkiskoinen kohtelu aivan tyhjästä. Mm. jatkuvaa nälvintää, suoranaista kyykyttämistä ja täydellistä kunnioituksen puutetta sitä ihmistä kohtaan joka on kuitenkin tehnyt kaikkensa auttaakseen ja tarjotakseen parastaan parisuhteeseen. Vittuilu kyllä sujuu mainiosti ja seuraavia epäkohtia löytyy kuulemma.
- liian kiltti, siis mitä tämäkin tarkoittaa.. kuinka voi olla liian kiltti?
- vähemmän imartelevia huomautuksia fysiikasta, kuten löysä perse.. okei, turhamaisuus ei ole paheeni mutta valehtelematta painin täysin eri sarjassa hänen ruumiilliseen statukseensa verrattuna (eli omaan treenatun vähärasvaisen kropan, vaikkakin löysällä perseellä sitten)
- mitään en tee oikein, joka asiasta löytyy huomautettavaa lähes tikulla kaivamalla
- kaikki sanat ja sanonnat käännetään lähes tahallaan jollain tavoin arvosteluksi häntä kohtaan
- jne jne
Mitään en omasta mielestäni ole tehnyt niin pahoin että moisen käytöksen olisin provosoinut. Kestän paljon paskaa, mutta alkaa kamelin selkä jo notkumaan.
Olen saanut kuvan että hän ikäänkuin haluaa minusta eroon ja tekee kaiken niin hankalaksi että ei jää muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa itse, siitä sitten pääsee todennäköisesti kuittaamaan ja säälipisteet keräämään.
Josko sitä yrittäisi vielä, katsoa saisiko homman toimimaan vai suosiolla lähteä ja mahdollisesti löytää tasapainoisen ihmisen..
Seläntakana en ala puuhastelemaan, eli se on joko tai ja yksi kerrallaan.
Kaikki oli hienoa ja ihanaa, seksi lähes täydellistä ja kemia sekä yhteys toimi paremmin kuin hyvin.
Hänellä on ongelmansa, näistä on keskulteltu ja olen auttanut enemmän kuin tarpeeksi oli sitten kyseessä työongelmat, rahalliset kuin muuten vain elämän potkinta erinäisissä muodoissaan.
Kunnes sitten alkoi erikoisen kylmäkiskoinen kohtelu aivan tyhjästä. Mm. jatkuvaa nälvintää, suoranaista kyykyttämistä ja täydellistä kunnioituksen puutetta sitä ihmistä kohtaan joka on kuitenkin tehnyt kaikkensa auttaakseen ja tarjotakseen parastaan parisuhteeseen. Vittuilu kyllä sujuu mainiosti ja seuraavia epäkohtia löytyy kuulemma.
- liian kiltti, siis mitä tämäkin tarkoittaa.. kuinka voi olla liian kiltti?
- vähemmän imartelevia huomautuksia fysiikasta, kuten löysä perse.. okei, turhamaisuus ei ole paheeni mutta valehtelematta painin täysin eri sarjassa hänen ruumiilliseen statukseensa verrattuna (eli omaan treenatun vähärasvaisen kropan, vaikkakin löysällä perseellä sitten)
- mitään en tee oikein, joka asiasta löytyy huomautettavaa lähes tikulla kaivamalla
- kaikki sanat ja sanonnat käännetään lähes tahallaan jollain tavoin arvosteluksi häntä kohtaan
- jne jne
Mitään en omasta mielestäni ole tehnyt niin pahoin että moisen käytöksen olisin provosoinut. Kestän paljon paskaa, mutta alkaa kamelin selkä jo notkumaan.
Olen saanut kuvan että hän ikäänkuin haluaa minusta eroon ja tekee kaiken niin hankalaksi että ei jää muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa itse, siitä sitten pääsee todennäköisesti kuittaamaan ja säälipisteet keräämään.
Josko sitä yrittäisi vielä, katsoa saisiko homman toimimaan vai suosiolla lähteä ja mahdollisesti löytää tasapainoisen ihmisen..
Seläntakana en ala puuhastelemaan, eli se on joko tai ja yksi kerrallaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Masentunut. Jostain syystä toimintakyky miinuksella, sinä autat, josta voi kokea syyllisyyttä. Jotain pahaa oloa purkaa valitettavasti sinunkin kautta.
katos prkl, ensimmäinen vastaus ja heti vaikuttaa ihan järkevältä idealta. Tarkemmin ajateltuna saatat olla jäljillä, kun miettii viime aikoina tapahtuneita juttuja ja stressitekijöitä.
Luonto ei anna kyllä periksi jättää ihmistä yksin masennuksen kanssa jos näin on, keinot lienee tosin mietittävä miten voisin sitten auttaa.
Niin mä olen sanonut jo kauan et naiset ei tykkää kiltistä miehestä joka kohtelee hyvin. Jospa alkaisit ilkeeksi ja alkaisit kans kohtelemaan huonosti naistasi. Ala vaan haukkumaan takas koska muuten olet joku ihme nynny äidin kiltti poika.
sen viimeisen alamäen alku. Ei kovin kestävä toimintatapa, vaikka miten ottaisi päästä.
No, vaikutat kyllä helposti johdateltavissa olevalta... sinulla ei liene liiemmälti kokemusta naisista (suhteessaolosta)?
Siinä sitten vaan jatkat auttelemista ja kuuntelet haukut päälle. Jos tämä tahti jatkuu, niin kauanko sinulla on vielä a) katto pään päällä b) itseluottamus kondiksessa (vai oliko sitä alun alkaenkaan)?
Ehkä olet itsekin hieman turhamaisuuteen taipuvainen ja halusit statuksesi kohoavan kumppanisi timmillä kropalla?
Mulla sama tilanne mut oon se masentunut osapuoli. En tunne et oon sen toisen arvonen ja pelkään salaa että se löytää paremman ja jättää mut. Niistä ajatuksista tulee paha olo ja se purkautuu kiukutteluna. Mitään ohjeita tai vinkkejä en osaa antaa. Me erotaan nyt ja kai se on oikein mulle.