Oikeustulkkaus

Oikeustulkkaus ei käsittääkseni ole mikään oma pääaineensa missään tiedekunnassa, ei ainakaan oikiksissa (joissa nyt muutenkaan ei ole mitään erityistä pääainetta) eikä humanistisessakaan (HY).

Nk. "juristi-lingvistejä" haetaan joskus ainakin Lakimiesliiton työpaikkasivuilla töihin mm. Euroopan unioniin erilaisiin juridista kielenkääntämistä käsittäviin työtehtäviin. Noihin töihin pääsyvaatimuksena on nimenomaan OTM -tutkinto; ei kieli- / kirjallisuustieteellinen tutkinto. Toki kieliäkin täytyy osata, mutta ei tarvitse olla käyttänyt aikaansa ihan FM:ksi asti.

On aivan selvää, että maallikon (kuten myös opintojensa alussa olevan oikeustieteen ylioppilaankin) on ylivoimaista ymmärtää, mitä prosessissa kulloinkin tapahtuu, milloin (ehkä) tapahtuu ja mitä, miten siihen pitäisi reagoida (so. mitä sanoa tai vaatia / olla sanomatta, milloin ja kenelle) onko oikeus johonkin, velvollisuus johonkin ja niin edelleen. Tämä monimutkaisuus puolestaan uhkaa luonnollisesti sen oikeusturvaa, jonka apuna tulkki on, jos tulkki on ei ole juristi / lainkaan perehtynyt juridiikkaan.

Juridiikka on kieltä ja kielipeliä; tosielämässä arkisessa maailmassa aina ensin tulee kuitenkin eteen juridinen ongelma ja vasta sitten sen kielellistäminen. Siten katsoisin, että kunnollisen oikeudessa työskentelevän tulkin tulee olla perehtynyt kielellisen substanssiosaamisen ohella myös juridiikkaan (ehkei nyt sen takia ihan tarvitse OTM -tutkintoa lähteä suorittamaan, mutta "jotakin" tarttis tietää, ainakin lainkäytöstä).

Täytyy kuitenkin muistaa, että tulkki EI ole prosessissa asianosaisen oikeudenkäyntiasiamies. Siksi vaatimustaso juridisen osaamisen suhteen ei voine nousta yhtä korkealle.

Nuo tulkkien välittäjät pelkästään tekevät kenen tahansa kanssa ns. tulkin sopimuksen, ilman mitään esim. kielellisiä vaatimuksia, ja sitten välittävät niitä tulkkeja erittäin asiantuntijoina.

Sopimus pelkästään rajoittaa tulkin oikeutta tehdä itse suora sopimus poliisin tai tuomioistuimen kanssa, ja myöskin tuomioistuin on sidottu johonkin toimistoon, joka pelkästään kerää hyvät rahat välistä. Eräs tuttavani kertoi, ettei ole muita mahdollisuuksia, jos haluaa tulkkamalla ansaita, joutuu tekemään tuollaisen sopimuksen. Muuten tulkit saisivat suoraan koko summan työstä.

Miksi joillekin välittäjille täytyy maksaa niitä välitysrahoja? Miksi tuomioistuiemt ja poliiisit ja ministeriöt eivät voisi suoraan palkata omalle päeviä tulkkeja ja samalla varmistaa, että tulkilla olisi myös oikeustieteellinen koulutus..

Eipäs tuorikaan tietää, että puhuuko tulkki omia mielipiteitä tai tulkattavan ihmisen sanoja ja lausumia salissa. Olen kuullut väittämiä, että tulkki on ihan erilailla tulkannut kuin se joka on asioita kertonut.

Välitystoimisto haaveilevat vain hyviä rahoja ja siihen niiden homma jää.

Tärkeintä on, että sinulla on oikeudessa minihame päällä tai esim. joku nätti pikkumusta. Muuten en (tulevana) tuomarina tykkää. Hyvä dieetti, kohtuullisesti liikunta ja meikkaustaito ovat myös kunniassaan. Älä näytä feministiltä tai rekkalesbolta. Nuorempi aina parempi, miel alle 30v.

Melkoisen huonoa esitystä annettu aiemmin tulkin koulutuksesta. Siis kääntämistä ja tulkkausta opiskellaan yliopistossa, ja varsinkin tulkin ammatti on niin vaativa, että siihen tarvitaan todella rautainen koulutus. Myös suomentajat eivät tee työtään millään lukiopohjalla. Itse olen FM ja tähtään suomentajaksi, mutta suoritan vielä täydentäviä opintoja.
Jos haluat Oikeustulkiksi ? (mitäseon), niin suosittelen kääntämisen opintoja, mm. Helsingin yliopistosta löytyy, ja sen lisäksi oikiksen opintoja. A voila, uusi ammattinimike on syntynyt juuri sinun tarpeisiisi.

En tiedä lukeeko alkuperäinen tätä enää, mutta kääntämistä ja tulkkausta voi lukea useammassakin yliopistossa. Ainakin Helsingin yliopiston kääntäjäopiskelijat (eli kääntämistä pääaineena opiskelevat, ei sivuaineopiskelijat) voivat jossain vaiheessa opiskelujaan valita useammasta eri suuntauksesta erikoistumisalakseen lain ja hallinnon. Niillä kursseilla perehdytään siis nimenomaan juridisiin teksteihin ja niiden kääntämiseen molempiin suuntiin. Lakitekstien kääntäminen on hyvin erilaista työtä kuin vaikka kaunokirjallisuuden, lääketieteellisen tekstin tai käyttöohjeiden kääntäminen. Tulkkauskurssit on erikseen, ne taitavat olla enemmänkin yleisluontoisia kursseja, mutta jos sekä juridinen kieli että tulkkaustaidot ovat hallussa, ne taidot ehkäpä voi yhdistää... ;)

Pelkästään lakitekstien kääntämiseen ei kuitenkaan missään voi erikoistua, vaan koko tutkinto koostuu useista eri ammattikääntämisen kursseista, käännöstieteestä, vieraista kielistä ja suomen kielestä. Enkä oikein ymmärrä miksi joku, joka aikoo työskennellä kääntäjänä tai tulkkina, edes haluaisi rajoittaa töitään pelkästään lakiteksteihin. Varsinaisiin lingvisti-juristin töihin vaaditaan OTM-tutkinto. Ainakin Helsingin yliopistossa on muuten tälläkin hetkellä useampiakin henkilöitä, jotka opiskelevat yhä aikaa oikeustieteellistä tutkintoa ja kääntäjän tai filologin tutkintoa - siis ei toista sivuaineena vaan ihan kaksoistutkintoa.

"Nuo tulkkien välittäjät pelkästään tekevät kenen tahansa kanssa ns. tulkin sopimuksen, ilman mitään esim. kielellisiä vaatimuksia, ja sitten välittävät niitä tulkkeja erittäin asiantuntijoina."

Tämän voi välttää katsomalla hieman mistä sen tulkin (tai kääntäjän) hankkii. Valitettavasti vaan se, että kaikki on pakko saada mahdollisimman halvalla käsitys siitä, että jokainen joka osaa kieltä, osaa myös kääntää/tulkata, johtaa juuri tähän. Kyse ei kuitenkaan missään nimessä ole siitä, etteikö päteviä kääntäjiä ja tulkkeja olisi, vaan siitä että porukka hankkii niitä mahdollisimman halvalla ja sitten valittaa kun laatu on jaskaa.

"'Virallisen kääntäjän' paperin saa jokainen maallikko, kun vaan maksaa valtion kassaan tietyn summan ja osaa äidinkieltään tai jonkun verran jotakin vierasta kieltä."

Mitähän kummaa mahdat tarkoittaa "virallisen kääntäjän paperilla"? Jos puhut auktorisoiduista kääntäjistä, niin sitä paperia ei kyllä saa ilman asianmukaista koulutusta ja pätevyyttä alalle. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071231
Läheskään kaikki ammattikääntäjät eivät kuitenkaan ole auktorisoituja kääntäjiä - jos ei käännä paljon sellaisia lupia ja todistuksia, joiden vahvistamista auktorisoidulla kääntäjällä tyypillisesti vaaditaan, ei ole mitään järkeä sitä auktorisointia itselleen hommata.

Olen itse muun ohella oikeustulkki. Minulla on yhteiskunnallisen alan tutkinto, sisältäen myös jonkin verran oikeustieteitä, eikä se ole ollenkaan hullumpi pohja näissä hommissa. Kielitaito on tullut minulla myöhemmin (ja alanvaihto). On totta, että osa oikeustulkeista yliarvioi kykynsä eikä tunne terminologiaa (esim. menevät sekaisin todistelu ja todistaja, asianosainen ja asianomainen yms.). Maahanmuuttajia käytetään joskus oikeustulkkauksessa liian heppoisin kriteerein. Tasoa olisi syytä nostaa. Kuitenkin uskallan sanoa, että ei oikeustulkkaus vaadi mitään kaksoistutkintoa. Asioiden käsittelyyn ja yleisimpään terminologiaan voi perehtyä varsin hyvin esim. istumalla oikeussalissa ja lukemalla materiaalia. Kyllä tärkeämpi sittenkin on itse kielen osaaminen, koska oikeustulkki VAIN TULKKAA eikä avusta. Jos tippuu kärryiltä, on tulkilla oikeus pyytää ammatti-ihmisiä yksinkertaistamaan sanottavaansa (minun ei ole tarvinnut). Vaativaa työ kyllä on, koska istunnot ovat joskus pitkiä, täytyy osata reagoida nopeasti eikä aina voi juuri tietää etukäteen, mitä on tulossa, vaikka olisi materiaalitkin.
Jos palkkaa ajattelet, lue ennemmin juristiksi ja unohda tulkkaus. Ei tällä työllä yksistään tässä maassa elä. Lakimiehet vetävät 5 - 10 -kertaisia palkkioita kaikenlaisten roikaleitten puolustamisesta.

Kuinka olet siihen hommaan päässyt? Minuakin kiinnostaisi?

Hienoa ettei ihmisillä ole mitään parempaa tekemistä aamulla klo 2.49.

Sinä sekoitat nyt kääntäjän ja tulkin toisiinsa. Tulkin ammattinimike ei ole millään lailla suojattu, mikä onkin suuri ongelma.

"Virallisella kääntäjällä" tarkoitat varmaan auktorisoitua kääntäjää. Niitä papereita ei saa helposti, mutta tällä asialla taas ei ole tulkkaamisen kanssa mitään tekemistä.