Minua tässä mietityttää että kun pariskunta eroavat, minulla on sellainen tunne että jotkut perheitten erot voivat johtua sittenkin lapsista. Otetaan esimerkiksi näin; alkoholistiset pariskunta riitelevät koko ajan ja tyttölapsi istuu lattialla telkkarin äärellä peloissaan kuunnellessaan aikuisten riitelyä ja mies jättää tyttärensä ja tämän äitipuolensa olemaan kahdestaan eikä miehestä ole kuulunut enää ollenkaan. Äitipuoli puhuu vihaisesti tytärpuolelleen syyttäen siitä, että tyttö saapui kuvioihin. Eikä kukaan aikuisista halunnut lapsia. Tytön ajatus on näin; "Äitipuoli on oikeassa. Se on minun syyni."
Entäs jos todellisesti erot liittyvät lapsista joissain perheissä? Perheen tyypit voivat olla esim. päihteiden käyttöä, teiniraskaudet, ei ole tarpeeksi kypsä vanhemmiksi jne.
Entäs jos todellisesti erot liittyvät lapsista joissain perheissä? Perheen tyypit voivat olla esim. päihteiden käyttöä, teiniraskaudet, ei ole tarpeeksi kypsä vanhemmiksi jne.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eihän noissakaan tapauksissa erot johdu lapsista vaan aikuisten omista ongelmista. Ongelmalastenkin kanssa erot johtuvat aikuisten osaamattomuudesta hoitaa parisuhteita, eivät lapsista.
Lapset ovat tosin hyviä syyllistämään itsensä noista eroasioista.
Omituinen aloitus...
"Omituinen aloitus..."
Tuosta minäkin olen aika ihmeissään keskustelijan kommentista.
Eivät erot johdu todellakaan lapsista, vaan vanhempien kasvamattomuudesta. Lapsi voidaan kyllä syyllistää kuten omat vanhemmat aiheettomasti. Toivottavasti ei kuitenkaan lapsia syyllistetä, sillä syyllistämisellä paetaan sitä oma itseä, tekoja, ajatuksia. Väsynyt ihminen vain toimii niin.
Lapset toki kokevat olevansa monesti syyllisiä ja kantavat valtavaa taakkaa mukanaan, peläten tulevan vieläkin pahempaa. He yrittävät olla jopa tukena eronneelle vanhemmilleen.
Olen sitä mieltä, että pitäisi palauttaa entinen käytäntö. että jokainen erova pari joutuu niihin kolmeen terapiakohtaamiseen perheterapeutin kanssa ennen eron saamista. Tämä siksi, että siinä käsitellään lasten asiat kohdalleen ja samalla saa itsekin apua ajatuksiinsa ulkopuoliselta asiantuntijalta.
Eron syistä näen ensimmäisen uupumuksen tämän päivän vaatimuksiin, silloin odotetaan toiselta mahdottomia ja elämä kaatuu. Ihmiset etääntyvät ja viettävät työpaikalla vaikka aikaa enemmään kuin menevät kotiin, jossa odottaa masentunut puoliso ja jatkuva riita tai pahn vierättäminen toiselle. Molemmat myös voivat olla väsyneitä.
Ei ole helppoa olla työssä, hoitaa lapsia ja kotia, saattaa olla että työ vie työmatkoille toisen kauaskin, silloin olet yksin koko paineen alla.
Kyllä suomeen tarvittaisiin perheministeri, joka todella paneutuisi koko ministeriön voimalla tähän perheiden hyvinvoinnin parantamiseen.
Sillä on varmasti Suomelle paljon parempi taloudellinen tulos kuin nykyisellä myllytyksellä.
Yöllä kannattaisi nukkua, enimmäkseen, eikä tuottaa tuollaista tyhjäpäistä potaskaa. Sitten kun univajetta ei enää ole, kannattaa ruveta vaikka opiskelemaan tai ainakin jollakin tapaa kasvattaa itselleen käsityskykyä, ettei se loista noin hyvin poissaolollaan.
Lapset eivät ole syyllisiä yhtään mihinkään, laisesi ns. aikuiset sen sijaan aivan kaikkeen.
Kannatan edellistä, eli perheministeriä! Perheiden ongelmiin pitäisi todellakin kiinnittää enemmän huomiota. Aloittajan viestistä näkee, miten aikuisten ongelmat siirtyvät lasten taakaksi. Lapset ovat todellakin syyttömiä eroon. Eron taustalla on aikuisten kykenemättömyys rakentaa ja ylläpitää toimivia ihmissuhteita, alkaen suhteesta itseen, suhteesta puolisoon sekä kykenemättömyys riittävään vanhemmuuteen. Oma paha olo purkautuU kumppanin ja lasten syyttelyynä, päihteiden liikakäyttönä, loppuunpalamisena, avioerona jne. Koti on silloin lapselle huono kasvuympäristö ja koko perhe kärsii. Vanhempien pitäisi saada enemmän tukea ongelmiinsa, samoin lasten. Perheen pitäisi olla elämän tukikohta, josta jokainen perheenjäsen saa voimavarat elämän haasteisiin, ikävä kyllä joskus perhe-elämä on yhtä helvettiä, johon lapset ovat TÄYSIN SYYTTÖMIÄ.
Uusperheet on aina hirveän vaikeita, kun on sun lapsia ja mun lapsia ja yhteisiä, tai vaan toisella on lapsia.
Pitää olla todella tasapainoisia aikuisia, että osaa olla hyvä äiti/isäpuoli ja tasavertainen kaikkien kanssa.
Teini-ikäiset on kaikkein haastavampia uusperheissä.