Kuinka kauan kerkesitte olla

Yleensä tuollaiset asiat selviävät tapaamisvaiheessa, joten tuskinpa mistään seurustelusta on ollut kysymys. Ja et voi varmuudella tietää että juurikin se sinun duunarihommasi on ollut syy kiinnostuksen puutteeseen.

Valitettavasti vaan amatsun ja korkeakoulun/yliopiston käyneet voi erottaa. Työmaallani on molempia.

Duunarit röyhtäilevät ja kiroilevat, oli seura sitten mitä tahansa, ja puhuvat murteella eivätkä osaa käytöstapoja. Haisevat tupakalle ja omaavat epäterveelliset elämäntavat. Puheenaiheet hallissa ovat aivan erilaisia kuin toimiston puolella.

Korkeammin koulutetut omaavat hyvät käytöstavat, keskustelevat enemmän selkeällä puhekielellä (ei siis kirjakieltä ihan kuitenkaan vaikkakin lähellä) ja pukeutuvat tyylikkäästi vapaa-ajallaankin. Heillä myös harvemmin on ylipainoa.


Onhan tuo aika karkea rajaus, poikkeuksia on toki muutamia puoleen ja toiseen. Sivistyneet perusduunarit ovat vaan kiven alla. Yleensä se itsensä kehittäminen on loppunut siihen amatsun todistuksen saamiseen.

Itse haluaisin sivistyneen duunarin, joka osaisi keskustella kanssani vaikkapa päivän politiikasta, historiasta, kirjallisuudesta, tekniikasta, ihmissuhteista, tunteista ja tulevaisuuden näkymistä. Minusta olisi myös mukavaa, jos mies osallistuisi avukseni esim. remontteihin eikä olisi aivan kädetön. Arvostan myös hyvää fyysistä kuntoa ja itsestään huolehtimista. Olisi sen miehen hyvä pärjätä metsäretkilläkin itkemättä kylmää, väsymystä tai ötököitä.


Mutta ihan rehellisesti: jos joku näyttää ja vaikuttaa perusduunarilta siinä negatiivisessa merkityksessä, en ole kiinnostunut. Siis jo ennen kuin hän on kertonut olevansa mitä sitten onkaan, vaikka paljastuisi tohtoriksi myöhemmin. Ei kiitos mulle.