Minussako vikaa?

Löytyykö tuttja piirteitä?

http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq58.html

No kyllä toimit väärin. Eipä teidän touhuistanne yhtään mitään taida tulla isompien asioiden kohdalla kun nyt on jo tuommoista nillitystä joistain helkkarin elokuvista tai siitä jos fiilis siihen "pitelyyn" yhtäkkiä meneekin. Vitsit, yksi sai kumminkin kahvit ja aamiaset valmiiksilaitettuna? Itse en tajua koruongelmaannekaan mutta olkoon, ehkä tavara on kumminkin sitten jotain niin henkilökohtaista joillekin. Jos oikein alat miettimään niin ehkä joudutte vaihtamaan vaikkapa auton tai sohvakalustonkin! Mistäs tiedät jos exästä on lämpimiä muistoja liittyen autoon ja ne korut puolestaan onkin aivan yhdentekeviä puolisollesi siinä mielessä? Siinä sitä onkin ihmeteltävää jos ei ole edes koruihin varaa ja uusi auto pitäisi saada. Paiskaisitteko kengätkin roskiin jos ne on exältä saatu vaikka ei olisi rahaa uusiin?

Joku viisas on sanonut: "En ole vihannut ketään miestä niin paljon, että olisin palauttanut timantit." ;-)

Ekan asian ymmärsin, siis tuon koruasian. Ei ihan kohtuuton pyyntö ettei käyttäisi, vaikka en itse kyllä ymmärrä miksi ihmisillä olisi joku tunnelinkki korujaan kohtaan jotka ovat joltain exystävältään. Koruja ne vain minulle ovat.

Mutta tuo toinen. Mies teki sinulle aamiaista ja sinä valitat siitä, kun hän ei tullutkaan aamulla takaisin sänkyyn? Ei hyvä luoja, lue nyt itsekin tekstisi.

Ja ne oli vain DVD:t mitkä ostit. Kyllä sieltä kaupasta löytyy yhä enemmän ja enemmän uusia elokuvia joita voi yhdessä katsella.

Minusta tuntuu että olet vähän liian tunteikas ja takertuvainen.

Kaikista kolmesta jutusta paistaa läpi se, ettette kovin hyvin tunne toisianne tai edes välitä tuntevanne - parisuhde taitaa olla teille molemmille vielä aika uusi käsite - siinä mielessä siis että siihen kuuluu toisen huomioiminen silloinkin kun se aiheuttaa omalle reitille pienen mutkan.

Koko tämän jutun saa aika hyvin ynnättyä tähän:
"Hän sitten lähetti pienen päästä tekstiviestin jossa totesi, että kiitos vaan kun pilasit iltani, ja kertoi suunnittelevan matkalle lähtöä 1½ viikon kuluttua"
Minusta vähän tuntuu ettei suhteenne ole kovin kestävällä pohjalla, kun 3 dvd:tä onnistuu saamaan aikaan tämän. Suosittelen että istutte pöydän ääreen ja keskustelette - ette siis riitele tai syyttele tai mitään muutakaan naurettavaa - asioista kunnes pääsette yhteisymmärrykseen siitä, mitä tämä teidän parisuhteenne teille on ja tämä keskustelu antaa myös vähän osviittaa sen tulevaisuudesta.

Lopuksi en voi kun sanoa että tuollaiset wikip.:n viljelemät muotisanat kuten 'narsisti', 'läheisriippuvainen' ja muut idiotismit voi jättää normaalin parisuhdekeskustelun ulkopuolelle - jokainen ajattelematon/hiukan välinpitämätön ihminen ei ole narsisti, eikä jokainen läheisyyttä kaipaava läheisriippuvainen, vaikka S24 'asiantuntijat' näin jaksavat joka välissä väittääkin. Tunteissasi ei ole mitään vikaa eikä ole väärin haluta 'enemmän' suhteelta, mutta kumppanisi ei taida olla ihan samalla aallonpituudella tunteidensa kanssa kuin sinä.

Huhuh, miten lapsellinen ja vaikea ihminen olet. Ikää sinulla ei taida vielä kovin paljoa olla, puhumattakaan kokemusta ihmissuhteista?

Kohta1.. Mitä väliä sillä on, kuka korut on ostanut? Itse en edes muista, mistä olen saanut kaikki koruni, eikä tulisi mielenkään, että kumppani alkaisi kiukuttelemaan ja utelemaan, kuka on ostanut minkäkin korun. Hieman järkeä tähän..

Kohta2.. Kiukuttelet siitä, että kumppanisi teki sinulle aamiaisen, eikä tullut takaisin vuoteeseen. Jos et osaa arvostaa kumppanisi mukavaa tekoa, vaan kiukuttelet sängyssä turhista asioista, kasva aikuiseksi.

Kohta 3.. Kumppanisi katsoi dvd-leffat ilman sinua ja sinä kiukuttelet siitäkin, vaikka kumppanisi lupaa katsoa leffat sinun kanssa uudelleen.

"Kohta 3.. Kumppanisi katsoi dvd-leffat ilman sinua ja sinä kiukuttelet siitäkin, vaikka kumppanisi lupaa katsoa leffat sinun kanssa uudelleen. "

Eipäs luvannut, vaan juurikin päinvastoin.

"Huhuh, miten lapsellinen ja vaikea ihminen olet. Ikää sinulla ei taida vielä kovin paljoa olla, puhumattakaan kokemusta ihmissuhteista?"

Vähän nuori se taitaa olla, mutta eipä se kyllä mitään "lapsellista ja vaikeaa" ole jos haluaa läheisyyttä ja tunteidenosoituksia, päinvastoin, jos niitä ei halua, on jossain pahasti vikaa - tosin jos normit määritellään 'suurimman osan' mukaan, taitaa olla että on normaalia olla välinpitämätön kusipää sen sijaan että tunteilisi ja haluaisi läheisyyttä.

Kyllä, vaadit aivan liikaa.
Nuo ovat pikkuasioita ja maailma on täynnä niitä. Sinusta keksisi kolme samanlaista juttua aivan helpolla todennäköisesti, et vaan itse pidä niitä minään. Olette ehkä hyvin nuoria ettekä varmaan tunteneet kauan. Silloin syntyy riitaa ja pilkun halontaa aivan turhan päiväisistä asioista. Ei ole mitään suhteellisuuden tajua ja kaikkea kerjätään ja vaaditaan kuin pikkulapsi... Juu, on se niitten suurten tunteiden aikaa, mutta kyllä se on niin rasittavaakin, ettei kyllä totisesti ole ikävä niitä aikoja!

Unohda korut. Ne ovat vain koruja. Lopettakaa tuollaisten asioitten selittely toisillenne, ja kysely niistä: käyttäkää mitä sattuu olemaan. Ei ne edelliset suhteet minnekään katoa sillä, että mäkättää joka asiasta ja kuulustelee turhan päiväisyyksistä.

Olisit ollut edes jotenkin kiitollinen aamukahveesta ja mukavasta kohtelusta, mutta ei... Kun kaikki mulle heti tänne ja kaikki pitää saada ja mennä täydellisesti. Ei mene nyt eikä tule menemään koskaan. Olisit tosiaan huikannut hänet takaisin tai unohtanut vaan itsekin koko asian, kuulostaa pikkuvauvalta, joka odottaa palvelua ja peittelyä, tissiä ja pullaa. Onko teidän suhteenne lämpö ja läheisyys todella tuosta kiinni?
Kuule, kun se suhde päättyy jatkuviin pikku hiertymiin ja tajuat, ettei sitä kahviakaan enää tule, ehkä silloin ymmärrät, kannattiko tuostakin nillittää vai ei.

Jos asia olisi ollut tärkeä, olisit etukäteen sanonut ääneen, että ÄLÄ katso näitä, ne on niin tärkeitä minulle, että haluan katsoa ne sinun kanssasi, älä vaan katso näitä!! Kukaan tajua tuollaistakaan ajatella, että... Joo.
Olisit ostanut uudet 3 dvd:tä tuliaisiksi.

Ei teillä ainakaan vielä mitään kovin vakavalla pohjalla olevaa suhdetta ole, nuo ovat niin pieniä asioita. Eikä teillä kovin paljon ole elämän kokemustakaan, että jaksatte noita edes pitää ongelmina, tai ainakin sinä siis. Vaadit siis todellakin liikaa empatiaa, halot pilkkua ja käyttäydyt kuin pikkuvauva. Et siis vaadi empatiaa, vaan vauvana "äitiä" ymmärtämää kaiken. Suhde ei sitten kestä toisen ikuista lapsena oloa, parisuhde ei ole hoivasuhde eikä kahden aikuisen suhde voi olla vanhempi-lapsi- suhde.
Mieti asioita.

On teilläkin kauheita ongelmia. Menkää terapiaan molemmat. Muuten teille tulee ero

Musta olisi ihanaa jos joku tekisi mulle aamiaista...

Olet dramatiikanhakuinen ja naiivi. Et taida tajuta ottaa huomioon toisen tekemiä kivoja asioita ja sitä että hän todellakin on toinen ihminen, vaan pidät häntä ikäänkun itsesi jatkeena jonka täytyy tietää mitä ajattelet ja tunnet ja toimia automaattisesti sen mukaan. Kumppanillasi on kestämistä. Saas nähdä kauanko kattelee.