Pystytkö ihastumaan pelkkään tekstiin?

No en ole muutenkaan mikään nopea ihastuja, joten en usko että pystyisin kehenkään ihastumaan pelkästään tekstin perusteella. Minulle se ihastuminen vaatii sitä kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Toki sitä voi netissä kiinnostua toisesta ihmisestä hänen kirjoitustensa perusteella, tavata ja sitten ihastua. Joten ehkä näin netissä se toisen kirjoittama teksti on se ensiaskel siihen ihastumiseen, mutta en kyllä koe olevani kykenevä ihastumaan toiseen pelkästään hänen kirjoittamansa tekstin perusteella.

Kyllä, olen ihastunut pelkkään tekstiin! Miksi ei! Kirjoittaminen on ajattelemista ja sillä ilmaistaan persoonaa. Se voi olla kaunis tai ruma! Hyvänä esimerkkinä rumista mielistä Älyn haamu, eATMe, sillitrolli yms.

Essi saa...

Olen ihastunut pienesti pelkkään tekstiin: lähinnä ajatellut että vau, kylläpä tuo kirjoittaa mukavasti ja ajatuksella ja voisi olla juuri minulle sopiva mies.

Olen monia vuosia nuorempana kun käsittelin uusia tunteita netissä.

Nykyään tuskin!

Minuun on kyllä ihastuttu pelkän tekstin perusteella, erityisesti silloin kymmenen vuotta sitten.

En. Nämä naiset eivät tee asiaa helpoksi.. Lähinnä paheksuntaa tunnen heitä kohtaan.

No, en.

Koska itsekin kirjoittelen netissa mitä sattu, hih!:)))

Ja ihminen on monimutkainen kokonaisuus.

Valitettavasti pystyn. Netti-ihastumiseni ovat kerrassaan tragikoomisia XD. Ihastuin kerran naiseen, joka on vallan mainio ja älykäs bloggaaja, tai ainakin hänen persoonaansa.

WoWissa olin ihastunut killassani pelaavaan serbialaiseen naiseen. Tämä nainen flirttaili minulle jatkuvasti ja lähetteli henkilökohtaisia chat-viestejä, joissa halusi suhdetta kanssani. Toki otin sen vain leikkinä, mutta pikkuhiljaa aloin ihastua.

Hän oli sitten ilmeisesti kuiskaillut muillekin miehille, sillä kiltajohtaja lensi toisesta maasta hänen luokseen treffeille ja he ilmeisesti harrastivat seksiä. Nainen halusi suhdetta, mutta mies totesi sen olleen vain seksiä ja että olisi hullua ryhtyä suhteeseen, jossa toinen asuu 1000 kilometrin päässä. Sitten hän rehvasteli panollaan kilta-officerien chatissa.

Syntyi valtava draama, jossa koko kilta meinasi hajota. Killan varajohtajana yritin pitää killan kasassa ja molemmat osapuolet kävivät henkilökohtaisilla viesteillä koko ajan keskustelua minun kanssani yhtäaikaa. Nainen haki myötätuntoa ja mies hieroi samaan aikaan paskaa naamaani ja kertoi yksityiskohtia ja ihmetteli vanhanaikaisuuttani, jos lainkaan toin kyseisen naisen näkökantoja keskusteluun. Minä yritin teeskennellä asiallisena molemmille, etten ole lainkaan mustasukkainen ja etsiä jotain ratkaisua. Sen illan jälkeen oli helppo päätös vain niellä tappionsa ja unohtaa tämä nainen.

Ei,
vaan suomalainen spurgu kuin sinä

Valitettavasti pystyn. Luultavasti en pelkkään sähköpostikirjoitteluun, mutta meseily on vuorovaikutteisempaa. Mutta kun kerran on polttanut näppinsä siinä touhussa, olen pitänyt siitä lähtien todellakin huolen, että jalat pysyvät ennen tapaamisia maan pinnalla ja mitään romanttiseen viittaavaakaan en jutuissa viljele.

En enkä kuvittele sen olevan mahdollista. Tai sitten ihastus ainakin ratkeaa lopullisesti ulkonäköön (eli jos ei miellytäkään niin ihastuminen katoaa).

Ihastuminen ja kiinnostuminen ovat kaksi eri asiaa.

Ihastua en voisi tekstiin koska en ihastu kehenkään edes ensi näkemältä vaan ajan kuluessa toisesta syntyessä ei pelkästään positiivisia mielikuvia vaan MUISTIKUVIA.

Ihmisen käytöksen esimerkiksi näkee vasta ajan kuluessa, ei ekalla tapaamiskerralla edes joten sen puolesta haistatan pitkät kaikille "ensivaikutelmille".

Mutta netissä voin kiinnostua jonkun ajatuksista joka tietysti välittyy tekstin välityksellä. ehkä siinä voi näkyä minua kiehtova poikkeuksellinen ajatustyyli tai maailmankuva jonka näen korreloivan omani kanssa.

Vaikka naisella olisi netissä kuva tai video itsestään niin en voisi häneen ihastua joten sillä onko kyseessä pelkkä teksti tai ei, ei ole merkitystä.

Voin kyllä nähdä itseni vahvasti KIINNOSTUVAN jostakin esimerkiksi messengerin välityksellä jos kommunikaatio välillämme pelaisi niin maagisesti.

Ihastuminen vaatii sen toisen läsnäoloa sitten.

Ainakin hyvän kirjoittajan tekstin lukeminen ilahduttaa, parhaimmillaan se myös herättää ajatuksia samanmielisyydestä ja kokemuksen eheänä välittämisen kyvystä. Lukiessa syntyy nopeasti mielikuvia kirjoittajan havaintokyvystä, luovuudesta, huumorintajusta, tunneälystä, retorisista taidoista jne.

Teksti myös antaa tilaa sanoa sellaista, mihin muissa yhteyksissä ei välttämättä usein törmää. Arkielämän kohtaamisissa keskustelu liittyy usein joko johonkin meneillään olevaan tekemiseen tai on tavanomaista small talkia työ-, loma- ja viikonloppukuulumisista tai ajankohtaisista asioista.

Toisaalta reaalimailmassa vastassa on myös kanssakäymisen suullinen ja nonverbaalinen puoli - välttämättä tekstin tasolla hyvin toimiva synkka ei enää naamakkain samassa määrin toistukaan.

Kyllä huomaa, jos kieli on sujuvaa ja sanankäyttö hallussa, herättää se kieltämättä mielenkiintoa. Tarkoittaa siis kielen ulkoista puolta; suhtautuminen voi kääntyä päälaelleenkin, jos sisältö on sitten omituista, ihmettelyä herättävää ja/tai suoranaista soopaa.
Sikäli kun olen vilkuillut tänne, muutaman nimimerkin (taisi olla jungfrau esim) kieli on hyvinkin sujuvaa ja erottuu joukosta. Tosin pitempiä tekstejä kirjoittavat pääosin ne, joilta se käy; lyhyet 'tikkukirjaimiset' huutelut onnistuvat kaikilta, jotka ovat opetelleet netin näpyttelyn.

?

Joo, olen muualla. Enkä turhaan. Joskus ne mielikuvat on ihan todellisia ja oikein muodostuneita. :-)

Myönnän, että olen ihastunut kaksi kertaa tosi vahvasti pelkän kirjoittelun perusteella. Tämä johtuu ehkä osittain siitä, että pidän itse hyvin paljon suomenkielestä, sanoilla leikittelystä, metaforista jne. Ihailen ihmisessä älyä, joten sellainen kielinäppäryys vaikuttaa todella paljon. Myös sätissä kiinnostukseni herää heti, jos joku on hauska ja verbaalinen.

Valitettavasti omalla kohdallani on käynyt niin, että sujuvakirjoitteinen ihminen onkin sitten ollut kasvotusten valtava pettymys. Siksi nykyään en enää oikeastaan halua edes tavata ketään verbaali-iloittelijaa livenä. Helpompaa suojella itseään pettymyksiltä.

Pystyn ihastumaan pelkän tekstin perusteella, olen ihastunutkin kahdesti, mutta tapaaminen voi toki silti olla pettymys.

Tekstin perusteella ihastumiseen vaaditaan minun kohdallani kaksi asiaa. Ensinnäkin toisen pitää pystyä kirjoittamaan abstraktisti ja melko objektiivisesti, mutta silti elävästi ja persoonallisesti. Toiseksi minulla ja vastapäällä pitää olla paljon yhteistä kiinnostuksenkohteissa, elämäntavoissa, arvoissa jne, sillä muuten abstraktit jutut eivät kohtaa.

Niinä kahtena kertana kun nuo ehdot ovat täyttyneet, kirjoittelusta on tullut sellainen olo, että tässä on nyt sellainen ihminen, että haluan tavata hänet muutamankin kerran ja antaa riittävästi aikaa live-ihastuksen syntymiselle.

Kiinnostumaan kyllä pystyy, mutta ihastuminen vaatiikin sitten jo tapaamisen kasvotusten.

Kaipa sitä joskus on ollu kiinnostunu pienesti muttei sitä ihastumiseksi voi sanoa.