Olen 23-v nainen, ja olemme olleet yhdessä poikaystäväni kanssa noin 3,5 vuotta. Ongelmana on se, että poikaystävääni ei tunnu seksi juuri kiinnostavan. Ensimmäisen vuoden ajan kiinnosti jonkin verran, mutta nyt ei ole kiinnostanut enää pitkään aikaan.
Tunnen oloni epäseksikkääksi, ja itsetuntoni on huonontunut entisestään. Poikaystäväni taas kokee varmasti minun painostavan häntä asian suhteen, ja siinäpä on mukava kierre valmiina... Asia hiertää koko suhdettamme.
Onko muilla samantyyppistä ongelmaa?
Tunnen oloni epäseksikkääksi, ja itsetuntoni on huonontunut entisestään. Poikaystäväni taas kokee varmasti minun painostavan häntä asian suhteen, ja siinäpä on mukava kierre valmiina... Asia hiertää koko suhdettamme.
Onko muilla samantyyppistä ongelmaa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minulla taas on sama ongelma naiseni kanssa. Itseä haluttaisi hirveästi, mutta avovaimoani ei tunnu kiinnostavan pätkääkän..
Suhteen alussa "naitiin kuin kanit", mutta nyt lasten tultua kuvioihin on seksi loppunut tykkänään..
Kyllä meilläkin on tommosia ongelmia ollut. Mut silleenkin on ollut että miestä kiinnosti mut mua ei.
Se varmaan kanssa tunsi itsensä epäseksikkääksi.
Epäili kai että mulla oli joku muu.
Mut sitte se joku muu sai musta tarpeekseen
ja mulle jäi vaan se mustasukkanen ja epävarma mies. Ja nyt mun mies kokee varmaan että mä
painostan sitä.
Hiertää millon mihinkin suuntaan. Meilläkin joskus ollut tolleen kun teillä nyt, ollaan 15 vuotta oltu yhessä.
Semmosta tää elämä on, vaihtelevaa. Ole vaan kärsivällinen ja hellä ja kiltti miehelles.
Sillä on ehkä vaikeeta just nyt. Kyllä se siitä ajan kanssa. Tai sitte ei.
Sama vika paitsi, että meillä se on nainen, jota ei seksi kiinnosta. Se on hiertänyt suhdetta jo pitemmän aikaa. Se on aiheuttanut minulle turhautumista, epäseksikkään tunteen, kylmyyttä koko suhteeseen ja ärtymystä. Ei auta vaikka kuinka kysyisi, että mitä toinen haluaa ja mitä pitäisi tehdä. Voihan sitä aina vongata ja kyllä sitä saakin, mutta se ei tunnu mukavalta, kun näkee toisesta, että hän ei ole 100%:sti mukana. Se jo minun mielestä kertoo haluista aika paljon, jos aloitekyky on naisen puolelta suurinpiirtein 1/20.
oletkos varma, ettei sun miehes käy vieraissa.. :D
Ihan sama homma meillä.Ja ollaan myös oltu 3,5 vuotta yhdessä. Meilläkin on ollut tuo alkuaikojen huuma, joka kuitenkin omasta mielestäni hiipui liian nopeasti. Olemme asiasta keskustelleet, koska minua se on vaivannut todella paljon(ei niinkään enää).
Nykyään osaan olla painostamatta ja seksi sujuu mahtavasti silloin kun sitä harrastetaan. Eli muutaman kerran kuussa.
Toisaalta olen ajatellut, että mitä sitä murehtimaan seksikertojen lukumäärää, jos ne eivät kumpaakaan vaivaa. Täytyykö sitä ikuisesti kaneja ollakkaan. Omapahan on asiamme.
Lisäksi olemme vielä sellaisia molemmat, ettemme paljon uusia leikkejä ole innokkaat harrastamaan. Tai sitten pari ei ole oikea, tiedä häntä.
Seksiasiat on arka juttu ja niistä on hyvä puhua perusteellisesti, vaikka sitten pelottaakin että asiaan alkaa kiinnittää liikaakin huomiota. Puhutte omista ja toisen haluista ja toiveista niin toivon mukaan se siitä lähtee.
Meidän suhteessa seksi ei ole pääasia, vaan rakastamme toisiamme myös muilta osin, koska meillä on toistemme kanssa hyvä olla.
N20 ja M21
Kuten jo otsikkokin kertoi, vaihtelu virkistää! Vaihtakaa paikkoja ja asentoja, esim. ravintolan wc tai yleinen uimaranta tms... Mielikuvitusta ja jännitystä peliin! ;) Jos ei homma ala skulaan, vaihda miestä tai seksuaaliterapeutille mars!
Teidän ongelmanne on se, että olette aloittaneet seksileikit aivan liian nuorena. Henkinen kasvunne ( ja myös fyysinenkin) on siinä aloitusvaiheessa ollut niin pahasti kesken, että ette todellisuudessa ole tienneet, mitä keskenänne oikein teitte. Olitte kavereiltanne kuulleet sen, mitä parin tulee tehdä yhdessä, mutta homman tarkoitus on jäänyt teiltä kokonaan ymmärtämättä. Siitä se ongelmanne nyt johtuu.
Harrastitte varmasti aikanne innokkaasti seksiä, mutta sitten poikaystäväsi on varmaan alkanut ajatella koko homman mielekkyyttä. Te molemmat olette vaan peuhanneet keskenänne lastenkamarissa sellaisia lastenleikkejä, ja vasta nyt alatte miettiä sitä, mitä oikein tulikaan tehtyä ja minkä vuoksi.
Nykyisin esiintyy nuorilla pareilla ( miehillä ja naisilla) erittäin paljon seksuaalista haluttomuutta. Syy johtuu yksistään siitä, että seksielämä on aloitettu jo lapsena, jolloin taitamattomat ihmisenalut ovat pilanneet kohelluksellaan halun harrastaa nautinnollista seksiä myöhemmällä iällä. Taitava seksiterapeutti saattaa tätä onnetonta tilannetta saada hieman korjattua, mutta täyteen loistoon parin seksielämää ei enää koskaan saada. Keskenkasvuisten taitamattomat seksileikit ovat siis pilanneet kahden ihmisen mahdollisuuden nauttia seksistä oikealla tavalla.
Seksileikkejä ei pitäisi aloittaa liian nuorena pelkän ympäristön painostuksen vuoksi, sillä se voi johtaa seksuaaliseen haluttomuuteen jo alle 30 vuoden iässä. Jos seksielämä aloitetaan aikuisena, niin silloin halukkuus säilyy hyvin vanhuusikään asti ja vielä vanhuudessakin. Hätäilemällä ei saa mitään hyvää aikaan.
Niin. Mikä siis on liian nuori?
Voin vain todeta että et ole ainut joka kärsii samasta asiasta...
Itse olen seurustellut kohta 5 vuotta ja todellakin alussa naitiin kun kanit, oltiin rohkeita ja harrastettiin seksiä missä huvitti ja miten huvitti, hauskaa siis oli...Sitten kun oltiin asuttu noin vuosi yhdessä niin rakastelu kerrat vähenivät ja enää ei mies innostunut mistään uudesta. Makuuhuone oli vain jossa sitä enää harrastettiin, nihkeää oli...Minulle tilanne oli todella ahistava ja söi itsetuntoa todella paljon.Ja minä kun haluaisin selvittää kaikki asiat perin pohjin että mistä kiikastaa niin mies ei osaa ja ala puhumaan. Hermotkin joskus meni...
Olen huomannut että painostamisesta ei seuraa mitään hyvää, parempi "houkutella ansaan" leikkisästi hyväillen, ihan niin kuin ei olisi seksiä haluamassakaan, kiusoitella...
Mies joskus sanoi että ei se ole niin jännää kun minä suostun niin helposti seksiin, pitää siis "pihdata" välillä..Eli koitappas olla joskus oikein tavoittelemisen takana, niin mies voi kummasti innostua ;)
Ja tottakai kannattaa yrittää puhua, vaikka se voi olla todella ahdistavaakin, pitää yrittää muistaa olla vain kiltti seksi jutusteluissa että jos loukkaa niillä toista niin tilanne pahenee tuplasti.
Miehen ongelmat ei todellakaan johdu aina naisesta! Mutta kai toi ajattelutapa on jotenkin tyypillistä naisille: syyllistää aina itsensä miehenkin ongelmista.
Miehen pitäis mennä itseensä ja selvittää taustat sille, että ei kiinnosta intiimi yhdessäolo parisuhteessa. Se ei ole normaalia tasapainosen ihmisen käytöstä, joten siihen on syyt, jotka kumpuaa omasta asenteesta, valinnoista, elämäntyylistä, itsetunnosta, jne jne. ja jonka vain itse voi muuttaa.
Partneri voi vaan kertoa miltä itsestä tuntuu elää sellaisen kumppanin rinnalla, jota ei seksi kiinnosta ollenkaan. Siitä sitten joko ottaa onkeensa ja alkaa itsekin ihmetellä asiaa, tai sitten käpertyy vaan tiukemmalle rullalle, kun pelko lamaannuttaa.
Miten vaan, mutta toisen huolestuneisuuden pitäis saada aikaan edes jonkinlainen reaktio.
Toivotaan siis, että miehessäsi on rohkeutta kohdata näitä elämän ongelmia kasvotusten. Ei se auta, että ne lakasee aina maton alle ja teeskentelee ettei niitä ole olemassa tai että niistä syyllistää aina toisen osapuolen, niin kuin itsellä ei olis mitään osaa eikä arpaa onglmien syntyyn.
Sinä voit kiskoa tänkin ongelman aina vaan uudelleen päivänvaloon senkin uhalla, että miehes siitä suuttuu. Suuttuminen on jo merkkis siitä, että osuma tuli ja tuntui jossakin. Siitä se selvittely sitten alkaa kun kupla on rikottu. Täydellinen välinpitämättömyys onkin sitten jo haastavampi juttu...
Mulla ollut vastaavia ongelmia tämän 3-vuotisen suhteemme aikana. Eka puol vuotta oltiin kiihkeitä, sitten miehellä vaan lopahti.Syitä en tiedä tänä päivänäkään, mutta luulen, että työasiat/stressi...
Seuraavat asiat kuitenkin opin:
1.ELÄ painosta yhtään miestä.Odota, odota ja odota, vaikka viikkoja, että hän tekee aloitteen.
2. elä mainitse, että miksi niin harvoin.Sekin on painostusta ja niin kauan kuin miestä painostetaan, hän lyö jarruja vaan syvemmälle pohjaan.
3.vaikka tekee monesti kipeää ja on tuskaista, yritä silti olla hänelle hyvä, mieliksi, ystävällinen, muista kehua jne.
Nämä säännöt ei tarkoita, että pitäis alistua.
Meillä tämä tepsi.Puolisen vuotta oli tällaista,kunnes juteltiin, miehen aloitteesta. Hänen sanat olivat uuden työpaikan saannin jälkeen ja useiden rakastelukertojen jälkeen seuraavat:
Tuntuu niinku olis löytäny sutki uudetaan kultsi pieni. Miten tää mun elämä menikin niin, etten hoksannu sua kulta rakkaani....
Ja veti mut kainaloon ja siinä oon nyt ollu.Ja elämä hymyilee ja seksi maistuu.
Malttia, rakkautta ja hyvää mieltä. Seksi ei ole tärkein asia suhteessa, vaan kummankin hyvinvointi.