Lauri Ihalainen: "Takaisin ostovoima-ajatteluun".
Hallituksen tavoite on kova. Se haluaa painaa työttömyyden viiteen prosenttiin ja nostaa työllisyysasteen lähemmäs 72 prosenttia.
Työministeri Lauri Ihalaisen (sd) mukaan tämä tarkoittaa 90 000 uutta työpaikkaa.
-Hallitusohjelman kantava ajatus on se, että syntyy taloudellista kasvua. Kasvu taas syntyy siitä, että meillä on osaavaa työvoimaa, maahan investoidaan ja voimme kehittää sellaista tuottavuutta, joka ei lähde työvoiman saneerauksesta. Tuottavuus nähdään hallitusohjelmassa uudella tavalla, Ihalainen sanoo.
Tapa on niin uusi, ettei ainakaan elinkeinoelämä ole sitä vielä täysin ymmärtänyt.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK tyrmäsi heti kättelyssä hallitusohjelman kyvyt työllisyyden suhteen. EK:n mukaan uusi hallitus ei rohkaise työllistämistä saati investointeja.
Ihalainen ei halua lähteä nokkapokkaan EK:n kanssa.
-Elinkeinoelämä on varmasti noteerannut myönteisenä sen, että yhteisöverotuksen puolella liikkeitä on tehty.
Hallitus laskee yhteisöveroa prosenttiyksiköllä 26:sta 25:een. Myös tähän EK on tyytymätön. Sen mukaan alennus on riittämätön. Kilpailukyky olisi pitänyt palauttaa EK:n mielestä alentamalla yhteisöverokanta 20 prosenttiin.
Ihalainen korostaa, että palkansaajille on luvattu, ettei työn verotusta tällä kaudella kiristetä.Toisaalta valtiovarainministeriön arvion mukaan inflaatio laukkaa tänä vuonna 3,4 prosentissa.
-Tänä vuonna palkansaajien ostovoima ei nouse, vaikka palkat maltillisesti nousisivatkin. On syytä pohtia, pitäisikö meidän siirtyä nimellispalkkamallista takaisin ostovoima-ajatteluun, Ihalainen sanoo.
Työministeri peräänkuuluttaa parempaa koordinaatiota, mutta ei haikaile tupon perään.
-Meille pitäisi syntyä vahvempi keskinäinen ymmärrys yleisen talouspolitiikan ja toisaalta työmarkkinapolitiikan välille. Työmarkkinajärjestöjen vastuulla on pohtia, onko heillä mahdollisuutta hakea uutta mallia ja uutta alkua paremmalle koordinaatiolle.
-Voisiko syntyä löyhempi koordinaatio keskitetyn ja toisessa päässä olevan hyvin hajautetun sopimismallin sijaan. Hallitus on viestittänyt, että jos halua on, palataan asiaan kun kesälomat on pidetty, työministeri toteaa.
Erityisesti Ihalainen sanoo kantavansa huolta nuorista, jotka syrjäytyvät työttömyyden takia. Hallitusohjelmaan on kirjattu yhteiskuntatakuu, joka tulee voimaan 2013. Se takaa alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisen jälkeen. Rahaa hankkeeseen on varattu 60 miljoonaa euroa vuodessa.
Mutta mikä on lupaus, jonka työministeri Ihalainen pystyy varmasti pitämään tämän vaalikauden aikana?
-Teen voitavani sen eteen, että työttömyys laskisi. Teen myös voitavani, että työttömyydestä tai kouluttamattomuudesta johtuvaan nuorten syrjäytymiseen tulisi parannus, työministeri muotoilee.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110680273
Eipä voi muuta sanoo että kovin on kovat lupaukset työministerillä. Melkein yhtäkovat lupaukset kun matti vanhanen aikoinaan lupasi luoda suomeen 100 000 uutta työpaikkaa ja media selvitti tilanteen montako työpaikkaa olikaan matti luonut vastaus oli ei yhtään.
Hallituksen tavoite on kova. Se haluaa painaa työttömyyden viiteen prosenttiin ja nostaa työllisyysasteen lähemmäs 72 prosenttia.
Työministeri Lauri Ihalaisen (sd) mukaan tämä tarkoittaa 90 000 uutta työpaikkaa.
-Hallitusohjelman kantava ajatus on se, että syntyy taloudellista kasvua. Kasvu taas syntyy siitä, että meillä on osaavaa työvoimaa, maahan investoidaan ja voimme kehittää sellaista tuottavuutta, joka ei lähde työvoiman saneerauksesta. Tuottavuus nähdään hallitusohjelmassa uudella tavalla, Ihalainen sanoo.
Tapa on niin uusi, ettei ainakaan elinkeinoelämä ole sitä vielä täysin ymmärtänyt.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK tyrmäsi heti kättelyssä hallitusohjelman kyvyt työllisyyden suhteen. EK:n mukaan uusi hallitus ei rohkaise työllistämistä saati investointeja.
Ihalainen ei halua lähteä nokkapokkaan EK:n kanssa.
-Elinkeinoelämä on varmasti noteerannut myönteisenä sen, että yhteisöverotuksen puolella liikkeitä on tehty.
Hallitus laskee yhteisöveroa prosenttiyksiköllä 26:sta 25:een. Myös tähän EK on tyytymätön. Sen mukaan alennus on riittämätön. Kilpailukyky olisi pitänyt palauttaa EK:n mielestä alentamalla yhteisöverokanta 20 prosenttiin.
Ihalainen korostaa, että palkansaajille on luvattu, ettei työn verotusta tällä kaudella kiristetä.Toisaalta valtiovarainministeriön arvion mukaan inflaatio laukkaa tänä vuonna 3,4 prosentissa.
-Tänä vuonna palkansaajien ostovoima ei nouse, vaikka palkat maltillisesti nousisivatkin. On syytä pohtia, pitäisikö meidän siirtyä nimellispalkkamallista takaisin ostovoima-ajatteluun, Ihalainen sanoo.
Työministeri peräänkuuluttaa parempaa koordinaatiota, mutta ei haikaile tupon perään.
-Meille pitäisi syntyä vahvempi keskinäinen ymmärrys yleisen talouspolitiikan ja toisaalta työmarkkinapolitiikan välille. Työmarkkinajärjestöjen vastuulla on pohtia, onko heillä mahdollisuutta hakea uutta mallia ja uutta alkua paremmalle koordinaatiolle.
-Voisiko syntyä löyhempi koordinaatio keskitetyn ja toisessa päässä olevan hyvin hajautetun sopimismallin sijaan. Hallitus on viestittänyt, että jos halua on, palataan asiaan kun kesälomat on pidetty, työministeri toteaa.
Erityisesti Ihalainen sanoo kantavansa huolta nuorista, jotka syrjäytyvät työttömyyden takia. Hallitusohjelmaan on kirjattu yhteiskuntatakuu, joka tulee voimaan 2013. Se takaa alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisen jälkeen. Rahaa hankkeeseen on varattu 60 miljoonaa euroa vuodessa.
Mutta mikä on lupaus, jonka työministeri Ihalainen pystyy varmasti pitämään tämän vaalikauden aikana?
-Teen voitavani sen eteen, että työttömyys laskisi. Teen myös voitavani, että työttömyydestä tai kouluttamattomuudesta johtuvaan nuorten syrjäytymiseen tulisi parannus, työministeri muotoilee.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110680273
Eipä voi muuta sanoo että kovin on kovat lupaukset työministerillä. Melkein yhtäkovat lupaukset kun matti vanhanen aikoinaan lupasi luoda suomeen 100 000 uutta työpaikkaa ja media selvitti tilanteen montako työpaikkaa olikaan matti luonut vastaus oli ei yhtään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Orjatyöllistämiseen rahaa turhaa. Tämän avulla ei synny yhtään todellista työpaikkaa koskaan.
Virkamiehillehän riittää heidän omiin palkkoihin hyvin 60 miljoonaa, sitähän tämä tarkoittaa.
"Hallitusohjelmaan on kirjattu yhteiskuntatakuu, joka tulee voimaan 2013. Se takaa alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisen jälkeen. Rahaa hankkeeseen on varattu 60 miljoonaa euroa vuodessa."
Harjoittelu on vienyt työpaikkoja erityisesti nuorilta. Kun on kokeneita ihmisiä harjoitteluun, ei tahdo edes opiskelija saada valmistumisen takia pakollisia harjoitteluja suoritettua. Juuri kävelin yhden Siwan ohi muutama viikko sitten, ovessa harapaikka vapautuu...eli haralaista tarvitaan koko ajan! Jos ei olisi harjoittelua, tarvittaisiin palkattuja apulaisia entisajan malliin. Jossain olisi hyvä mennä taaksekin päin.
Tuo on ikävä kyllä totta että monet paikat kierrätävät harjoittelijoita. Kun harjoittelijalta loppuu työharjoittelu sopimus niin samantien hakevat uutta työharjoittelijaa entisen tilalle. Tähän pitäisi saada muutosta koska tämä työharjoittelijoilla paikkaaminen syö avoimia työpaikkoja markkinoilta, tätä kannattaisi muuttaa sillä tavalla että esim maksimissaan 1-2harjoittelijaa vuodessa voisi olla yrityksessä tämän jälkeen eivät saisi työharjoittelijoita työkkärin kautta esim 5vuoteen.
Onneksi työllistämistoimet auttavat tehokkaasti työn syrjään kiinni:
"Työllisyyslisäbudjetilla taklataan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvua
ELY-keskukset ovat käyttäneet alkuvuonna tehokkaasti työllisyysmäärärahoja. Meillä on ollut koulutuksessa, palkkatuetussa työssä ja muissa aktivointitoimenpiteissä alkuvuonna ennätyksellisen paljon ihmisiä - esimerkiksi maaliskuun 2011 lopussa 115 800 henkilöä, mikä on yli 15 500 ihmistä enemmän kuin vuotta aiemmin, jatkaa Oivo.
- Kovin tarve on nyt yrityksille suunnatulla palkkatuella. Samoin on tärkeää turvata nuorten hyvällä uralla oleva työllisyyskehitys, painottaa Oivo.
- Määrärahoja kohdennetaan nyt nuorten työllisyyden turvaamisen lisäksi erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen sekä henkilöstön sopeuttamiseen matkapuhelinsektorilla tapahtuvassa rakennemuutoksessa, Oivo kertoo.
Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien rahoitukseen ehdotetaan lisäbudjetissa 28 miljoonan euron määrärahan ja 4 miljoonan euron valtuuden lisäystä. Lisämäärärahasta arvioidaan käytettävän työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan yhteensä 8,8miljoonaa euroa. Työllistämiseen arvioidaan käytettävän yhteensä 19,2 miljoonaa euroa. Näin lähes neljä tuhatta ihmistä saa mahdollisuuden koulutukseen ja palkkatuettuun työhön."
Tiedote:
http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=333054
Naurettavaa puuhastelua. Kaikki on täysin turhaa touhua ja synnyttää vain loispummikonsulttien työpajoja valtion rahoilla.
Yksikään normaali yritys ei ole kiinnostunut 25 euron palkkatuesta.
Virkamiehet ovat joko umpityhmiä tai huijareita.
http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyonantajat/06_2rekrytoinnin_tuki/02_palkkatuki/index.jsp
Palkkatuki muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Vuonna 2009 perustuen suuruus on 25,63 euroa/päivä. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain työ- ja elinkeinotoimiston harkinnan mukaan. Lisäosan suuruus on enintään 60 % perustuen määrästä, joissakin tapauksissa enintään 90 % perustuen määrästä. Tuen määrään vaikuttavat työnhakijaan ja työnantajaan liittyvät seikat.