avioero ja alkoholismi

Mun tarinani on se, että jätin alkoholismista kärsivän, pettävän ja valehtelevan mieheni jokunen vuosi sitten ja minulla on uusi suhde ja lapsia edellisestä ja tästä uudesta suhteesta. Ex oli jo avioliiton aikana yleensä rauhallinen ja mukava mies, kunnes kuningas alkoholi astui kuvaan. Sain useasti pelätä henkeni puolesta.
Avioron aikoihin hällä oli uusi nainen, jotein ero taisi olla hänelle ihan kevyt juttu, tiedä hänestä.
Viinan kanssa läträäminen on jatkunut koko ajan, en oikeastaan tiedä hänen henk. koht. elämästään paljoakaan, eikä kiinnosta. Välit on ihan ok, tullaan toimee. Eniten haittaa kun juominen aiheuttaa peruuntuneita lasten tapaamisia ja ei voi antaa lapsia känniselle ihimiselle.
Olen sanonut ihan suoraan, että siitä viinasta täytyi päästä eroon, vaikkei enää mun ongelmani olekaan. Ei kuulema ole viina ongelmana....niinpä...
Ahdistaa kun mies kännissä soittelee ja en jaksa, haluat, viitsi kuunnella aikuisen sinkkumiehen valitusta elämän raskaudesta, miten helvetissä se voi olla raskasta kun elää vain itselleen???? Naiset tulee ja menee. Viimeksi tokaisin, että en jaksa kuunnella kännisen ihmisen örinöitä, kun tässä on kaikilla muillakin ihmisillä omat juttunsa ja vaikeutensa. Hän sai vettä myllyynsä, että mitä ongelmia minulla on???? Löin kuurin korvaan...siitäpä alkoi sen päivänen tekstiviestien lähettely ja soittoralli. Tuli viestiä, ettei hänj ainakaan sitten pidä sitä eikä sitä eikä sitä lupaustaan lasten suhteen.

Jos on erottu jo aikoja sitten niin ei mun enää tarvitse kuunnella ja kestää alkoholistin vittumaisuuksia. Jokainen joka on alkoholistin kanssa ollut tekemisissä tietää miten piruksi sellainen voi muuttua hetkessä. Liekö syynä ettei juuri silloin ole kierroksessa ymmärtävää naista????? Kyllä se olis vaan niin hyvä kun siitä viinan perkeleestä eroon pääsis... Itsekin juon mutta kun on lapset hoidettavana jne ei ole mahdollista aina vetää päätä täyteen ja hukuttaa vitutustaan viinaan kun siltä tuntuu.