En voi mitään itselleni että olen taas kerran loukkaantunut aviomiehelleni.
Hän ei koskaan kehua minua, ei varsinkaan ulkonäköäni. En kuitenkaan myönnä olevani ämpäriruma, saan miehiltä huomiota ja muilta miehiltä myös kehuja, mutta kun en tarvitse enkä halua niitä, haluaisin vain että oma mieheni edes joskus sanoisi että olet kaunis, haluttava, ihan mitä tahansa. Hän sanoo korkeintaan että hyvä perse...se ei vaan riitä. Itse kyllä kehun häntä, vaikka hän ei välttämättä ole mikään adonis, mutta minun silmissäni hän on maailman komein ja haluttavin mies.
Sen sijaan viimeksi eilen, mies kyllä kehui muita naisia, näitä naisia yhdisti se, että he ovat juuri ja juuri täysi-ikäisiä. Itse olen nelikymppinen ja mies minuakin vanhempi.
Vaikka kuntoilen ja pidän itsestäni huolta ei mikään tunnu riittävän...tämä on niin turhauttavaa ja surullista. Kyllä minä seksiin kelpaan, itseasiassa suhteellisen useinkin, mutta en kyllä silloinkaan tunne olevani haluttu.
Onko vain niin, että suurin osa miehistä viljelee kehuja vain suhteen alussa, ja sen jälkeen niitä ei kannata enään odottaa, odotanko liikaa kun odotan että edes joskus kuulisin jonkun kehun mieheni suusta.
Hän ei koskaan kehua minua, ei varsinkaan ulkonäköäni. En kuitenkaan myönnä olevani ämpäriruma, saan miehiltä huomiota ja muilta miehiltä myös kehuja, mutta kun en tarvitse enkä halua niitä, haluaisin vain että oma mieheni edes joskus sanoisi että olet kaunis, haluttava, ihan mitä tahansa. Hän sanoo korkeintaan että hyvä perse...se ei vaan riitä. Itse kyllä kehun häntä, vaikka hän ei välttämättä ole mikään adonis, mutta minun silmissäni hän on maailman komein ja haluttavin mies.
Sen sijaan viimeksi eilen, mies kyllä kehui muita naisia, näitä naisia yhdisti se, että he ovat juuri ja juuri täysi-ikäisiä. Itse olen nelikymppinen ja mies minuakin vanhempi.
Vaikka kuntoilen ja pidän itsestäni huolta ei mikään tunnu riittävän...tämä on niin turhauttavaa ja surullista. Kyllä minä seksiin kelpaan, itseasiassa suhteellisen useinkin, mutta en kyllä silloinkaan tunne olevani haluttu.
Onko vain niin, että suurin osa miehistä viljelee kehuja vain suhteen alussa, ja sen jälkeen niitä ei kannata enään odottaa, odotanko liikaa kun odotan että edes joskus kuulisin jonkun kehun mieheni suusta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sinun miehesi pitää sinua takuuvarmana ja ei sitten näe tarvetta jakaa niitä kaipaamiasi kehuja...miehesi saa seksiä kun haluaa joten miksi vaivautua...oletko kertonut mihellesi että kaipaat häneötä hellyyttä ja helliä sanoja? että tuntuu kurjalle kun muita naisia kehuu?ehkä tuo avaisi keskustelua välillenne? Jos mies vaan jukottaa...mieti onko liitto jatkamisen arvoinen? vai osoittaako mies muulla tavoin?...siivoaako autosi? auttaako kotitöissä...se voi olla toisille miehille helpompi "tehdä" jotakin kun ne hellät sanat juuttuu kurkkuun..:)
Kyllä, kyllä mies tekee kotitöitä ja auttaa. Nyt ei ole kyse siitä, ettenkö usko että mies rakastaa minua, rakastaa varmasti, mutta minä niinkuin nainen yleensäkin, kaipaa sitä että mies kehuisi, ja nimenomaan kehuisi ulkoistakin olemusta. Tätä ei paikkaa se, että sanotaan että vitsi sä olet maailman paras kokki.
Lainaan tähän Johanna Kurkelan laulun sanoja:
Sano minulle jotain suloista
jotain hellää ja huikeaa
ei mitään tylsää tai alakuloista
eikä mitään masentavaa
Sano että rakastat silloinkin
kun en ole herttainen
että silti oon naisista hurmaavin
et saisit ääneen sanoa sen
Palvoa minua vähän
sitä tänään tarvitsen
sano että olen kaunis
että olen ihmeellinen
palvo minua vähän
sinut siitä palkitaan
sillä palvottuna pystyn
melkein mihin vaan
Katso mua kuin kuningatarta
se sulle tahdon mä ollakin
ja liehettele kuin ruhtinatarta
hellin hansikkain silkkisin
sano että hiukseni hehkuvat
ja huuleni houkuttaa
että silmäni ovat niin ihanat
sä ettet katsettas irti saa
Palvo minua vähän
sitä tänään tarvitsen
sano että olen kaunis
että olen ihmeellinen
palvo minua vähän
sinut siitä palkitaan
sillä palvottuna pystyn
melkein mihin vaan
Jokainen nainen joskus kaipaa palvontaa
sillä olla itsestäänselvyys
mikään ei ole pahempaa
Niin, mikään ei ole pahempaa kuin olla itsestäänselvyys. Edellinen liittoni päättyi siihen että olin itsestäänselvyys, toivon todella ettei tälle liitolle käy samoin. Minä kun kuitenkin rakastan miestäni enemmän kuin ketään koskaan.
Eikö tämä(kään) iänikuinen juttu selviä joillekin koskaan. Oma mies, siippa, oli liitto minkä niminen ja tasoinen tahansa, ei kehu omaansa, ei koskaan - tai ainakin hyvin harvoissa tapauksissa. Mutta poikkeuksethan vahvistavat säännöt.
Mies ei kykene suomaan kehua tai kehuja, kun mies pelkää, että kehu nousee naisen nuppiin, menee pissi päähän, nainen tulee ylpeäksi ja liian tietoiseksi omasta viehättävyydestään. Ja silloin nainen tulee liian varmaksi itsestään ja on liian haluttava kaikkien muittenkin miesten mielestä ja se on pahin mahdollinen peikko ja painajainen miehelle, että oma omistus olisi jonkun muunkin.
Tästä samasta syystä miehet myös niin auliisti jakavat kehuja muille naisille ja arvioivat omaansa heihin nähden. Sillä lailla pidetään ikioma varpaisillaan, epävarmana itsestään ja minuudestaan. Siitä on etua - mieähelle.
Vaikka tuossa edellisessä on jotain totta, en kuitenkaan yleistäisi noin paljon.
Aloittajalle: Et odota liikaa, kun odotat kehuja mieheltäsi. Miehen kotitöiden tekeminen jne. ei riitä ainakaan kaikille naisille. He odottavat myös sanoja. Kehumattomuus johtuu usein miehen tietynlaisesta laiskuudesta. Hän ei viitsi vaivautua juttelemaan muusta kuin yhdentekevistä asioista.
Ja vielä huom! Meitä naisia on moneen junaan. Muistaakseni mieheni ei ole koskaan sanonut minua kauniiksi, yleensäkään hänellä ei ole tapana arvioida KENENKÄÄN ulkoisia avuja.
Enpä minäkään kehuja juuri jakele. Meitä on todella moneen junaan. Yhteiselosta ja yhteisistä harrastuksista, mielipiteiden vaihdosta ja puuhasteluista kumpikin näkee, että hyvin meillä menee.
Emme ole naimisissa siksi, että olemme - ja todella olemme - nykyisen mittapuun mukaan ( kevyt media) hyvännäköisiä ihmisinä. Parempia olemme muista syistä kuin pintasyistä.
Sulle AP, jos kerran itse olet tyytyväinen itseesi, mitä sen toisen kehumisilla on väliä??
Meillä mies kyllä kehaisee, jos naapurin mies on katsellut kuulemma "periäni", mutta napsautan siihenkin, että "kyllä mä sen tiedän", niinkuin tiedänkin ja tiedän monen muunkin miehen katselevan perääni, olenhan kunnostani hyvää huolta pitävä kaunis keski-ikäinen nainen.
Itseäni turhauttaa enempi toisten kehut, se on mielestäni pelkkää mielistelyä, enkä tavitse sellaista. Onhan minulla silmät itsellänikin ja tiedän tasan tarkkaan, että näytän hyvältä.
Tuohon, että miehesi kehuu muita nuoria naisia, mitä sitten?
Kyllä minulla ainakin on muistissa sekin aika, kun olin nuori ja kuola roiskui ukoilla, kun ohi kävelin, se siis nuorille naisille suotakoon... ;))
Oma tyttönikin on kuin ruusun nuppu, joten kehut kuuluvatkin asiaan.
Etköhän nyt ole tehnyt kärpäsestä härkäsen, pitkässä liitossa nyt ei enää
kohteliaisuudet lennä, joten keskity muihin asioihin, vaikka miehesi hemmoitteluun. Itsekkin hemmottelen miestäni vaikka hyvällä seksillä yllättäen, enkä tosiaankaan odota mitään vastapalvelua, haluan vain tehdä hänet onnelliseksi.
Olen juu, tyytyväinen itseeni, ja kuten yritinkin ainakin ymmärrettävästi aloitusviestissä sanoa, en kaipaa muiden miesten kehuja enkä katseita. Ainoa jonka mielipiteellä on väliä ei kuitenkaan koskaan sano mitään nättiä, ja kyllä, se ahdistaa varsinkin kun noita nuoria neitoja pitää kehaista.
Minusta en ole tehnyt härkästä, minulla on oikeus tuntea kuten tunnen. Etsin vain syytä siihen, miksi näin on. Tiedän että mies rakastaa, ja suhteemme toimii kyllä, mutta miksi niitä kehuja on niin vaikea antaa, kun minä esim. niitä kyllä hänelle jaan. En voi kuin ihmetellä tuota hemmottele vaikka seksillä, kun tässä ei todellakaan ole siitä kyse! Meillä on seksiä, ja se toimii, eikä hitto sillä seksillä kaikkea voi paikata.
Sinulle kehut voivat olla yhdentekeviä, minulle ei. Edelleenkään en ymmärrä miksi ne nätit sanat on niin vaikea lausua, varsinkin kun tietää että saisi toiselle sillä hyvän mielen.
Kai tää taas jää ikuiseksi arvoitukseksi. Pelkäänpä vaan, etten edelleenkään suostu olemaan itsestään selvyys...
Jospa keskustelisit asiasta sen miehesi kanssa, eiköhän se vastaus tulisi sieltä parhaiten, kuin täältä. ;D
Tämä lienee keskustelupalsta. Jos et kestä keskustelua niin keksi jotain muuta ajanviettoa.
Aloittajalle: Miehet on vaan erilaisia kun naiset. Miehet ei puhu tunteistaan kuten naiset, kehuvat vain kun sinkkuna vonkaavat itselleen. Naisten pitää vaan hyväksyä tämä tosiasia, mies menee järjellä ja mutterilla, nainen tunteella
Olisi kyllä johdonmukaista, ettei miehesi kehuisi sitten muitakaan naisia, jos ei sinuakaan! Sinuna muistuttaisin - ystävällisessä hengessä tietysti... - häntä siitä. Monet miehet (ehkä vaimotkin?) pitävät puolisoitaan itsestäänselvyyksinä.
Onko mahdollisesti niin, ettei miehesi ole kasvanut itsekään erityisen kannustavassa ja kiittävässä kodissa? Ja kuten varmasti tiedät me toistamme aika lailla lapsuutemme ihmissuhdemalleja luodaksemme turvallisuuden ilmapiiriä, missä myös ne heikkoudetkin sitten kulkevat mukana.
Mietin myös oletko jäänyt jonkinlaiseen ajatusluuppiin, jossa haluat aina ajatella olevasi itsestäänselvyys miehen tietyn käytösmallin seurauksena? Toistat itseäsi parisuhteesta toisiin kaivelematta tarkemmin, miksi päättelet juuri niin. Kuten tiedät, että mitä yksipuolisempi ajatusmalli sen enemmän se sanelee vaikeissa tilanteissa asenteitasi ja käytöstäsi ja näin saatat tietämättäsi provosoida toista käyttäytymään niin kuin käyttäytyy. Pyöritte yhdessä hölmöä leikkiä, missä toinen aloittaa kehumalla nuoria tyttöjä ja sinä jatkat pyörittämistä toteamalla mielessäsi,että taas se toljake päästeli sammakoita suustaan. Kun voisit ottaa tilanteen hallintaasi ja aivan vakavasti ryhtyä keskustelemaan, miten olisi mukavaa kuunnella aikamiehen suusta joskus älyllisempiäkin kommentteja aikanaisista. Alkaahan siinä nimittäin olemaan säälittävää vanhenevan miehen kakoiluakin, jos ei osaa naisessa nähdä kuin ulkoiset muodot ja kertoo myös karua tarinaansa siitä, ettei miehessä todennäköisesti älyllinen taso ole erityisen korkealla tasolla.
Muista nyt kuitenkin kiittää itseäsi. Oma hyvinvointi on hyvän parisuhteen pohja ja antaa rikkautta sille muussakin kuin ulkonäöllisissä asioissa.
Suosittelen myös huumoria mukaan. Jossakin ikävaiheessa nuoret naiset alkavat näyttämään suloisilta lapsilta, joiden kehuminen käy molemmilta luontevasti. Silläkin voi avata tilannetta ja täten antaa toisen huomata, että ihan oikeasti me ollaan jo setiä ja tätejä ja meidän kauneutta alkaa olemaan myös elämän tuoma kypsyys.
Voi voi. Mies tekee kotityöt, hankkii perheelle elannon, tekee vielä "miestentyöt"... Ja sitten 4-kymppinen akka itkee netissä, kun mies kehuu 2-kymppisiä nuoria naisia kauniiksi. No onhan ne kauniimpia ja todennäkisesti kyvykkäitä kantamaan miehelle jälkeläisiä. (Halukkaita ehkä eivät ole, mutta tuskin mies sitä tietoisesti edes ajattelee.) Onko aloittaja muuten itse kehunut miestään milloin viimeksi?
Kannattaiskohan aloittaa sen miehen huomioiminen ihan erilailla. Kyllä se on huomattu että naisilla on "oikeuksia", kun teitä raukkoja on vuosisadat riistetty ja käytetty hyväksi. Isoäitinnekin joutuivat pyykkiä pesemään. Ota hyvä aloittaja järki käteen, poista mieheltäsi edes osa taakasta joka tämän niskoille olet sysännyt. Tee kotitöitä ja sen lisäksi yllätä mies iloisesti olemalla aktiivinen seksiasioissa. Ja kun lopetat tuon itsestäänselvyytenä pitämäsi miehen parjaamisen, ja turhien kehujen odottelun, niin kas kummaa kohta se ukko onkin sitä mieltä, että teillä on kivaa keskenänne. Teette yhdessä juttuja, eikä hän ole vain sinun orjasi.
Oletteko kuulleet sitä vanhaa viisautta: "Suihinotto on miehelle kuin kukat naiselle!" Pitäkää mies seksuaalisesti tyytyväisenä, niin eipä katsele muita naisia.
Hah-hah-hah-haaaa .... "vanhaa viisautta" ? "Suihinotto" on niin nykykansan perversio, että siitä ei ole vanhoja viisauksia, vain pellen päähänpinttymiä.