En käsitä semmoisia ystäviä tai semmoisia joista on luullut että ovat ystäviä. Itse olen aina auttanut ystäviä hädässä, mutta kun itse joutuu hätään ei saakaan mitään apua. Ei kannattaisi luottaa kehenkään. Vastedes en itse enää auta ketään.
Työtön ja asunto menee -> ystävät jättää
Vihainen
5924
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
on todellakin olemassa sekä ystäviä, että "ystäviä". Usein on kuitenkin helvetin vaikeaa tunnistaa erot näiden välillä.
Ei ole lainkaan yksiselitteinen juttu, mutta itse ajattelen seuraavasti:
"Ystävä" ei välttämättä ole edes kaveri, ei koskaan voi olla todellinen ystävä, puhuu toisesta pahaa, on välinpitämätön, on epärehellinen, omaa taka-ajatuksia, on pidättyväinen, on aina oikeassa, ei ole kiinnostunut, on teennäinen eli pelkkä huijari.
"Ystäviä" tarvitaan, jotta osaisimme arvostaa ystäviä.
Ystävä sen sijaan kuuntelee, on avoin, on rehellinen ja vilpitön, on aidosti kiinnostunut, on oikeudenmukainen, auttaa, ottaa tarvittaessa itse apua vastaan, ei petä, eikä tuomitse toista.
Todellinen ystävä on hyvä syy elää ja iloita, mutta ystävien löytäminen on vaikeaa.
Kuka tahansa osaa olla "ystävä", mutta vain harva on luonnostaan ystävä.
En tietenkään pakota ketään auttamaan, mutta petetty olo sitä on kun huomaa ettei edes semmoisiin ihmisiin voi luottaa jotka kuvittelee tuntevansa hyvin. Nykyajan itsekkyysajattelu on näköjään levinnyt ihan lähipiiriin asti. Sukulaisiin nyt onneksi voi kuitenkin vielä luottaa ja he taitavatkin olla ainoat maailmassa jotka auttavat. Mulle ainakin on tullut ennen hyvä mieli kun olen saanut auttaa "ystäviäni" mutta nyt mieli on kääntynyt 180 astetta. En ehkä edes viitsi kysellä apua kaikilta tuntemiltani etten pety heihin liikaa jos osoittautuvat samanlaisiksi kuin edelliset.
En nyt muista ihan tarkkaan miten se meni, mutta muistaakseni jotkut sanovat että ovat pitäneet kyytä polvellaan tai asunnossaan. "Ystäväni" ovat aina olleet semmoisia jotka kyllä ovat kuunnelleet ja muutenkin ovat täyttäneet oikean ystävän merkit, mutta näköjään vain mahdollinen hätä paljastaa heidän todelliset luonteet.
mä en jätä omia ystävi vaikka kuolema korjais, jos ystävät on pulassa niitä autetaan. ja päinvastoin mahdollisuuksien mukaan. Tätä kutsutaan lojaaliudeksi ystäviä kohtaan.
Alkaa tuntu että suurin osa ystävistä on pelkkiä hyvän päivän tuttuja. Selkäänpuukottajia löytyy lähes joka paikasta, mutta semmoisia joiden käsiin uskaltaisi vaikka henkensä antaa ei ole monia.