http://kiloklubi.fi/artikkelit/Suomalaiset-margariinit-sydänystävällisiä/1040/
Jos jollakin on yksikin syy (lukuunotamatta helppoa levittää leivälle jääkaapista otettuna) käyttää margariineja voin sijaan niin kertokaa ihmeessä.
terv Veijo
Jos jollakin on yksikin syy (lukuunotamatta helppoa levittää leivälle jääkaapista otettuna) käyttää margariineja voin sijaan niin kertokaa ihmeessä.
terv Veijo
Vastaukset 36
Vanhimmat
Vegaanista voita ei ole olemassa.
joku vaan
ts et edes sinä löytänyt mitään järkevää syytä.
terv Veijo
onkos vegaanit sitten jollain tavalla huonompaa väkeä. Varo vaan ettet saa kasvi VHH:lla olevia kimppuusi.
Entäs jos ei pidä voin mausta?
Voi maistuu voille ja joku muu aito elintarvike taas jollekin muulle. Ei mitään syytä vaihtaa teollisuusrasvoihin.
Veijo
No entäs jos haluaa päivän välttämättömät rasvahapot kiinteässä muodossa?
>
Jaa siihen, ettei suomalaiset margariinit sisällä transrasvaa ? Pakko se on uskoa kun mitään tuloksia ei ole siihen suuntaan, että sisältäisi. Lisäksi koko hydrausprosessista on luovuttu (lukuun ottamatta joitakin erikoistuotteita), joten kummallisesti ne transrasvat sitten muodostuisi, jos niitä uskoo margariinissa olevan.
>
Se pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin.
Myös maku on yksi tekijä (toisinaan). Kalorit on kolmas merkittävä tekijä jne. jne.
Heh!
Kovia on tekijät.
makuasioista ei voi kiistellä. Toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä.
Minä syön mielummi voita kuin kenkälankkia.
>
Jep, erittäin merkityksellisiä.
>
Näin on. Myöskään tuosta selkeästä terveysedusta ei voi kiistellä.
>
En ole koskaan syönyt kenkälankkia (enkä edes aio maistaa), joten minulla ei ole mielipidettä tähän.
Voi kuitenkin kannattaa korvata margariinilla, jos haluaa alentaa sydäntautiriskiään.
Ei margariineja kannata käyttää. Ensinnäkin margariini ei ole hyvän makuista voihin verrattuna. Jos taas haluaa helposti levittyvää niin ainahan voi sekoittaa oliiviöljyä ja voita. Oivariini ei käy kun siinä on rypsiöljyä. Minulla ei tuollaa levittyvyydellä ole mitään merkitystä kun en syö leipää niin en tarvitse levitteitäkään
Vaikka voi-oliiviöljyseos onkin tietyllä tavalla mielenkiintoisen makuista niin sen paisto-ominaisuudet ovat huonot ja siinä riitelee kaksi makua keskenään. ALA:a siinä on olemattomasti ja omega-3:omega-6 surkea.
Jotkut ihmiset pitävät margariinin mausta. Maku on pitkälti sitä, mihin on tottunut.
>
Toisinaan on. Monet margariinit ovat esim. varsin raikkaita verrattuna voin hienoiseen "tunkkaisuuteen".
>
Juuri rypsiöljyhän on sitä terveellisintä kasviöljyä, mitä oikeastaan normaalikaupasta saa.
Miten sen nyt ottaa. Oliiviöljyssä on omega-6-rasvahappoja 10367 mg/100g ja rypsiöljyssä 22080 mg/100g. Tuosta jo pitöisi ymmärtää kumpaa öljyä kannattaa laittaa voin sekaan.
Käytän usein voin ja oliiviöljyn sekä voin ja kookosöljyn sekoitusta paistamiseen. Molemmista tulee omat makunsa.
Olin kyllä tottunut margariinin makuun mutta se johtui siitä että elin maaseudulla lapsuuteni 50-luvulla ja silloin ei työläisperheissä syöty muuta kuin halpaa margariinia.
>
Jep, kuten tiedetään niin enemmän monityydyttymättömiä sisältävä oljy on terveellisempää, niin tietenkin kannattaa valita tuo, jossa on enemmän tuota välttämätöntä rasvahappoa. Linolihappoahan ei ole koskaan todettu mitenkään haitalliseksi. Se mistä keskustellaan, on ALA- ja LA-suhteesta. Siitä ollaan sitä mieltä, että suhteet 1:1 - 1:4 on terveellisin (siis kun vielä haetaan terveellisyyttä lisää monityydyttymättömyyden lisäksi). Tässä mielessähän rypsiöljy on suorastaan loistava valinta: siinä on paljon terveellistä monityydyttymätöntä - ja juuri oikeassa suhteessa.
Oliiviöljyssähän tuo suhde on jotain 1:10 eli kehno.
Kannattaa muuten Sinunkin uhrata elämästäsi tunnin verran opiskellaksesi Wikipediasta, mitä omegarasvoista oikeasti tiedetään. Jäisi sitten tuollaiset typerät kuvitelmat pois.
Mutta ALA:a on oliiviöljyssä ihan mitättömästi. Vain yksi 20:s osa. Saadakseen päivittäisen 2 g sitä oliiviöljyä pitää käyttää 400 g päivässä. Itse asiassa kun sekoittaa oliiviöljyä 2/3 ja 1/ rypsiöljyä niin omegasuhde paranee oleellisesti (1:3.5 vs 1:19).
Täytyy muistaa, että nykykäsityksen mukaan omega-suhde on tärkeä, ei määrät.
Älä unta näe. Ei suhde ole lainkaan tärkeä vaan absoluuttinen määrä. Et kai ajattele että kun saat rypsiöljystä enemmän omega-3:sta niin samalla voit ummistaa silmäsi siltä että samalla saat runsaasti haitallista omega kuutosta.
Jep, 1:19 se taisikin olla. Muistin varassa vaan heitin oliiviöljylle suotuisemman luvun.
Tuo öljyjen sekoittaminen on varmasti paikallaan mm. silloin kun haluaa jotain tiettyä makua öljyltä.
>
Köh, "Clinical studies indicate that the ingested ratio of n−6 to n−3 (especially linoleic vs alpha-linolenic) fatty acids is important to maintaining cardiovascular health" (Wikipedia).
Ei siis määrä vaan suhde. [Määrä tietysti kun mitataan monityydyttymättömien kokonaissaantia - ja siinähän suurempi on parempi.]
>
Tällaista ei tunneta. Omega-6 (LA) on välttämätön rasvahappo. Sitä ilman ei ihminen elä.
Ota selvää ennen kun teet itsestäsi tuollaisen idiootin.
eikös,
ranskalaisissa suosituksissa nimen omaan oltu vähitnäään 4:1 tai 5:1 suhteen perään, niin ja rypsillähän se on 2:1 eli tosi hyvä, mutta ehkä se Ranska on epäterveellistä nimenpmaan tässä tapauksessa.
Omega-6-rasvahappo on välttämätön ja tärkeä mutta sen saannissa meillä ei ole ongelmia. Nyt olisi tärkeää välttää sen liikasaantia.
p.s.
sama oletko hölmölle.
muuten iltapalalle pitää siivuta voipaketista siivuja ruispalalle. Olisi muuten oivariinia, sitä Veijon vaahtoehtoa voille bregottia, ilmeisesti Mattilan mukaan terveellistä, mutta oivariini on epäterveellistä, kun siinä on siytä rypsiöljyä
Mutta kun tällaista "liikasaantia" ei ole missään raportoitu. Ainoastaan huonoja omegasuhteita on raportoitu (siis jotka voivat vaikuttaa terveyteen).
Kiistätkö nyt Wikipedian tiedot ? Millä perusteella ? Pelkästään uskomuksen perusteellako ?
Tässä sinulle vähän pohdittavaa
Kasvisrasvat kuten soija-, auringonkukka ja rypsiöljy ovat mainioita traktorin polttoaineita mutta ihmisravinnoksi kelpaamattomia rasvoja. Tieto vaatii tietysti hieman kemian ymmärtämistä, joten yritän selvittää asian mahdollisimman selkeästi.
Omega-3- kuten omega-6-rasvat ovat tärkeitä elimistön säätelyjärjestelmien ainesosia. Eikosanoidit ovat hormonein kaltaisia aineita, jotka ovat hyvin tärkeitä säätelytekijöitä solujen välisessä kommunikaatiossa. Eikosanoidit säätelevät muun muassa tulehdusta, veren hyytymistä ja hyvin monia muita elimistön toiminnan kannalta tärkeitä toimintoja. Omegarasvat ovat eikosanoidien esiasteita.
Kun puhutaan hyvistä ja huonoista rasvoista, todellinen pahis on arakidonihappo (AA). Elimistö valmistaa itse arakinodihappoa linolihaposta, jotka molemmat ovat omega-6-rasvoja. Elimistö tarvitsee näitä rasvoja, mutta liika on haitallista.
Linolihappo muuttuu delta-6-desaturaasientsyymin avulla gammalinoli-hapoksi (GLA)), joka sitten muuttuu dihomogammalinoleenihapoksi (DGLA), joka on kaikkien, niin hyvien kuin pahojen, eikosanoidien lähde. Hyviä eikosanoideja syntyy itsestään DGLA:sta, kun taas delta-5-desaturaasientsyymi muuttaa DGLA:n arakidonihapoksi, joka vuorostaan on kaikkien "pahojen" eikosanoidien kantaäiti.
Rypsiöljy sisältää sekä linolihappoa (omega-6), että alfalinoleenihappoa (omega-3 esiaste). Nyt alan teollisuus mainostaa, että nämä rasvat olisivat terveyden lähde.
www.rypsioljy.fi
Valitettavasti tämä ei pidä paikkaansa. Rypsiöljyn omegarasvat ovat lyhyempiketjuisia (C18) mitä elimistömme voi käyttää hyväkseen (C20 -22). Teoriassa alfalinoleenihappo voi muuttua pitempiketjuiseksi omega-3-rasvaksi (DHA, EPA) mutta käytännössä niin ei käy, vaan aine jää elimistöön ja helposti hapettuvana rasvana muuttuu haitalliseksi yhdisteeksi.
Jos jatketaan vielä biokemian puolella. Arakidonihappo on erittäin välttämätön rasva, mutta erittäin myrkyllinen, jos sitä on liikaa. Siksi arakidonihapon pitoisuuden säätely on olennaisen tärkeää elimistölle. Arakidonihappo tappaa koe-eläimet suonensisäisesti ruiskutettuna, kun taas muilla rasvoilla ja kolesterolilla ei ole mitään vastaavaa vaikutusta.
Elimistö säätelee arakidonihapon pitoisuutta siirtämällä ylimäärän rasvasoluihin. Siten liika arakidonihappo stimuloi samalla rasvasolujen syntyä ja on siten yksi lihavuuden syitä. Mutta toisaalta ylimääräinen rasva suojelee elimistöä arakidonihapon haitoilta. Tulee mieleen tässä yhteydessä, kuinka terveellisiä ovat nykyisin suositut rasvaimut. Niin katoaa elimistön ainoa mahdollisuus säädellä arakidonihappon pitoisuuksia.
Transrasvat ja alfalinoleenihappo ehkäisevät delta-6-desaturaasientsyymiä, jolloin linoleenihappo ei muutu GLA:ksi ja koko synteesiketju pysähtyy. Tässä kohtaa väitteet rypsiöljyn terveellisyydestä muuttuvat vähintäänkin kyseenalaisiksi. Rypsiöljy estää siten elimistön luonnollisen eikosanoidisynteesin. Se on tässä suhteessa yhtä haitallinen kuin transrasva.
Delta-5-desaturaasiaentsyymiä ehkäisevät vuorostaan EPA ja glukagoni- hormoni, joka on insuliinin vastavaikuttaja. Siten nämä aineet vähentävät arakidonihapon määrää elimistössä ja sitä kautta myös muun muassa tulehdusta. Insuliini vuorostaan stimuloi tätä entsyymiä eli lisää arakidonirasvan määrää ja samalla taipumusta tulehduksiin ja veritulppiin. Onkin mielenkiintoista, että esimerkiksi monen muun teollisuuden tukeman järjestön ohella Suomen diabetesyhdistys suosittelee vapaata insuliinin käyttöä ja rypsiöljyä.
Toivottavasti edellä mainittu valottaa käsitystäni rypsiöljyn haitoista. Rypsiöljy on haitallista sen sisältämän suuren alfalinolihapon pitoisuuden takia, joka estää eikosanoidien luonnollisen synteesin. Paljon parempi vaihtoehto on oliiviöljy, joka sisältää pääasiassa yksityydytettyä oleiinihappoa, jota ihmisen rasvasta on 45 % sekä linolihappoa, mutta erittäin vähän alfalinolihappoa.
Oheisena sivusto joka käsittelee Kanadan vastaavaa ihmeöljyä, jota kutsutaan Canola-öljyksi. Se on tehty rapsista, rypsin sukulaisöljystä. Molemmat öljyt sisältävät erukkarasvaa, joka on todellinen sydän- myrkky, ja sitten täysin oma kappaleensa tätä öljytarinaa. Valmistajat tosin väittävät, ettei erukkaa enää löydy nykyisistä öljyistä, mutta en usko koko juttuun
healthforcecenter.com
Liha on ihmisen arkidonihapon pääasiallinen ravintolähde. Lihan arakidonihapon pitoisuus määräytyy, kuinka eläintä on ravittu. Nykyiset rehut (kasvirasvat, soija jne) lisäävät olennaisesti arakidonihapon pitoisuuksia lihassa. Kun puhutaan punaisen lihan haitoista, niin kysymys on keinoruokittujen eläinten lihasta. Eläimen luonnollinen ruokinta tuottaa eläimen rasvaan paljon pitkäketjuisia (C-20) omegarasvoja, jotka ovat ihmisravinnon todellinen omegalähde Tietysti liha tulee tuottaa luonnollisella tavalla.
Oheisena erinomaiset linkit, joista selviää kuinka paljon omega-6-rasvaa on öljyissä ja eri lihoissa (USA)
omega-6-omega-3-balance.omegaoptimize.com
omega-6-omega-3-balance.omegaoptimize.com
tosiaan,
hyvä oletko hölmö, minkäköhän takia nämä Ranskan suositukset määritteli suhteen 4:1, vai olikos se 5:1, Tosin rypsin suhde taitaa olla 2:1. No Ranskassa ymmärtää, kait sielläkin on EU-tukea saavia oliivin viljelijöitä.
Tosin esim Kreikassa noin crammamäärät taitaisi paukkua kunnolla .
Ensinnäkään mikään ravintorasva ei käy sellaisenaan dieselin polttoaineeksi. Ongelma on savuttaminen.
Rypsistä ja rapsista on jalostettu erukkahappo pois.
Erukkahappokaan ei ole myrkky joskin se saattaa olla sv-haitallista.
Elimistö käyttää hyväkseen varsin hyvin sekä ALA:a että LA ja molemmat ovat välttämättömiä rasvahappoja. ALA:sta jopa tehdää EPA:a ja ja DHA:ta.
ALA on omega-3 -rasvahappo eikä sen esiaste.
Harvinaisen paljon asiavirheitä mutta ei ihme koska se on peräisin Heikkilän blogista.
joku vaan tuossa jo listasikin osan suorista virheistä, mitä tuo uskonnollinen teksti pitää sisällään. Uskotko ihan oikeasti tarkastamatta faktoja tuollaiseen uskonnolliseen blogiin ? [Josta vieläpä lähde jäi merkitsemättä.]
Ei vittu mikä ääliö.
No, listataan lisää.
>
Ne eivät sovi polttoaineeksi (kuten jo kerrottiin). Sen sijaan ihmisravintona ne on paljon parempaa kuin yksikään tyydyttynyt rasva.
>
Arakidonihappoa ei ole todistettu mitenkään erityisen haitalliseksi ihmisellä. Heikkilän kirjoitus siis perustuu uskomukseen (ja Sinäkö uskot tällaisia tarkastamatta mitään ?).
Lisäksi kannattaa muistaa, että arakidonihapon suurimmat lähteet ruokavaliossamme on eläinrasvat, kananmuna ja maitotuotteet. Kielletäänkö nyt ne kun arakidonihappo on niin "kovin vaarallista" ?
>
Liika arakidonihappo on kuitenkin terveellisempää kuin liian vähäinen omegarasvapitoisuus.
>
Heh, tässä on tieteellinen todiste, että näin tosiaan käy: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11844977
Onko Heikkilä oikeassa vai onko sittenkin reaalimaailmassa havaittu ALA:n muutos sittenkin enemmän oikeassa ? Aivan, tästä huomaat, että Heikkilä on joko tietämätön tai sitten valehtelee uskontonsa puolesta. Kumpikaan vaihtoehto ei tuo luottamusta. Itse asiassa noin suuri virhe tekstissä tiputtaa koko tekstin paskapuheen kategoriaan.
>
Tuskin kyse on pelkästä arakidonihaposta. Se on vain yksi rasva kaikkien muiden joukossa.
>
Siis nimenomaan ALA vähentää arakidonihapon syntyä koska tuo sama desaturaasientsyymi muuttaa molempia omegarasvoja seuraavaan muotoon (ketjussa joka johtaa niihin pidempiketjuisiin monityydyttymättömiin): http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/58/EFA_to_Eicosanoids.svg
Huomaatko, että Heikkilä puhuu itsensä pussiin tuossa: ensin hän sanoo, että liikaa arakidonihappoa tulee välttää, mutta sitten kun sille on selkeä välttämiskeino (runsas ALA:n nauttiminen LA:n kanssa samaan aikaan eli esim. rypsiöljyn suosiminen), niin hän sanoo, ettei arakidonihapon synteesiä saisikaan rajoittaa. Sitä rajoitetaan nimenomaan syömällä ALA, joka siis (kuten kuvasta näet) käyttää samoja entsyymejä muodostaakseen noita pidempiketjuisia tarvittavia rasvahappoja. Tästä tutkijat ovat yhtä mieltä, että liian suuri LA-osuus tietenkin tuottaa liian suuren osuuden omega-6-johdannaisia verrattuna sitten taas omega-3-johdannaisiin, mutta jos noita rasvoja (siis joihin entsyymit vaikuttavat molempiin samalla tavalla) nautitaan sellaisessa suhteessa, että molempien omegarasvojen johdannaisia tulee paljon, niin se on terveellisin mahdollinen tapaus. Tuoksi oikeaksi omegarasvojen suhteeksi tutkijat ovat saaneet 1:1 - 1:4 (siis O-3:O-6). Tällöin ei muodostu liikaa kumpiakaan johdannaisia. Rypsiöljyssä tuo suhde sattuu olemaan 1:2 eli se on aivan erinomainen. Muissa rasvoissa, kuten oliiviöljyssä, auringonkukkaöljyssä jne., tuo suhde on kaukana optimista.
Ja tosiaan, tyydyttynyt rasva kannattaa aina vaihtaa tyydyttymättömään. Tiedämme, että kun elimistössä on paljon omegarasvoja, synteesi hidastuu. Näin siis elimistö ei itsenäisesti tuota liikaa omegajohdannaisia [Tämä on nyt omaa tulkintaani, mutta epäilen, että tosiaan, jos elimistö tarvitsee esim. omega-3-johdannaista, esim. EPA, niin synteesi on aktiivinen. Jos kuitenkin lähtöaineina on omega-6-sarjaan kuuluvaa LA:ta runsaasti, entsyymit eivät osaa valikoida, joten muodostuu vaan lisää omega-6-sarjalaisia ja vain vähän tarvittavaa omega-3:a. Juuri tämä voi viedä tilanteeseen, jossa omega-6-happoja on liikaa elimistössä.], mutta kaikkia tarvittavia rasvahappoja on koko ajan saatavilla kuten pitääkin. Eikä tällaisessa tilanteessa ole ihme, että esim. sydäntautien riski alenee merkittävästi verrattuna niihin ihmisiin, joilla omegarasvojen määrä on pieni elimistössä.
[Mikään ketjun entsyymi ei ole siis spesifinen kumpaankaan omegaryhmään (vaikka Heikkilä sellaista yrittääkin vääristellä).]
>
Tutkijat ovat kuitenkin osoittaneet, että nimenomaan rypsiöljyn omegasuhde on oikea. Esim. oliiviöljyssä on aivan liian suuri osuus linolihappoa, josta esim. sitä arakidonihappoa syntyy.
>
Rypsiöljyn englanninkielinen nimi canola oil on keksitty alkuperäisen rypsiöljyn, rapeseed oil, tilalle juuri erottamaan se, että canola oil ei sisällä erukahappoa.
>
Ei ole myrkky (myrkyllä on määritelmä). Se voi olla pahan makuinen, mutta itse asiassa sen haitallisuuttakaan ihmisellä ei ole todettu.
>
Tämä on kuitenkin ihan tieteellistä tietoa, joten kyse on siis jälleen uskonnollisesta denialismista.
>
Eikö eläimet pitäisi sitten ruokkia rypsillä kun se Heikkilän mukaan estää arakidonisynteesin ?
Mieti, miten pehmeitä Heikkilä tuossakin puhelee. Hänen linkkiensäkin takaa löytyy sivu, joka esittelee dataa, joka tukee runsasta monityydyttymättömien saantia ja suurta omega-3-osuutta.
Meni nämä sitten väärään paikkaan. Oli tarkoitettu siis tuohon Heikkilän tajunnanvirran jälkeen murskaamaan nuo selkeät uskomukset ja suorastaan valheet.
Oliiviöljyn ALA-pitoisuus vaihtelee jonkin verran ja omega-suhde sen mukana. Omegasuhde on välillä 1:20-1:10. En mene vannomaan todeksi mutta meille tuodaan suurimmaksi osaksi espanjalaista oliiviöljyä ja siellä suhde on tuo 1:19.
Oliivi on harvinaisen jalostamaton kasvi muutenkin. Puiden jalostaminen on muutenkin hidasta mutta esimerkiksi omena on harvinaisen jalostettu kasviksi. Olisi siis ehkä mahdollista nostaa oliiviöljyn ALA-pitoisuutta.
Oliiviöljyn maku muuttuu väkevämmäksi aika nopeasti ja jos oliiviöljyn maku on omaan makuun liian voimakas niin sitä kannattaa laimentaa rypsiöljyllä eikä kaataa pois. Sama tietysti koskee tuoretta huonompilaatuista oliiviöljyäkin.
ottaisit
itse selvää. Mm tiettyjen piirien hehkuttamassa Ranskan rasvasuosituksissa O6/O3 suhteeksi pyrittiin saamaan 5:1 vai 4:1. Määrinä 2000 kcal:n valiossa taisi olla O6 minimi 4,4g suositus 8g vs O3 min 1,8g Suositus lähellä n. 2g.
20g rypsiä -> 4g vs 2g. 20g oliivia -> 2g vs 0,1g ja voi 100 g 3g vs 1g. Itse asiassa rypsillä saatetaan päästä nopeammin O3 suositusten päälle.
Erukkahappoa saa olla rypsiöljyssä korkeintaan 5% EU-normien mukaan. Erukkahappo ei ole mitenkään erityisen pahan makuinen mutta kun rypsiä jalostettiin jotta saataisiin sen glykosidipitoisuutta ("sinappiöljy") laskettua jotta öljyn maku olisi neutraalimpi niin myös erukkahappo hävisi. Ihan yleistä kasvinjalostuksessa, läheisten geenien erottaminen on liki mahdotonta perinteisillä jalostuskeinoilla.
Erukkahaposta tiedetään aivan liian vähän jotta sen terveysvaikutuksista voisi sanoa mitään. Alkuperäinen sydäntautiepäilys johtui rottakokeesta, jossa ei ollut verrokkiryhmää. Jälkeenpäin huomattiin nimittäin se, että rotat eivät kestä mitään rasvaa ravinnossaan.
Teknisiin tarkoituksiin erukkahappo on erittäin haluttua. Se tarttuu kiinni metallipintoihin erittäin hyvin ja suojaa siksi kulumiselta erittäin hyvin ja sen viskositeetti on matala. Erinomainen öljy vaikkapa hydrauliikkanesteeksi. Biohajoavana sitä käytetään myös teräketjuöljynä. (Voiteluöljynä erukkaöljy yleensä trans-esteröidään vaikkapa glykoliin joten kyseessä on itse asiassa voiteluvaha.)
Sinappiöljy on EU:ssa kielletty elintarvikkeena sen korkean erukkahappopitoisuuden takia.
Kiitokset selvennyksestä.
Erukahaposta tosiaan kirjoitetaan näin: http://en.wikipedia.org/wiki/Erucic_acid#Biochemical_effects
Itse asiassa otan tähän vielä tuon toisen keskustelussa esiintyneen hapon, arakidonihapon, tietoja: http://en.wikipedia.org/wiki/Arachidonic_acid#Health_effects_of_arachidonic_acid_supplementation
Siis Heikkilän "todellinen pahis" on "hivenen" liiottelua. Ainakaan tiedemiehet eivät ole ollenkaan Heikkilän linjoilla tuossa kysymyksessä: hehän suosittelevat arakidonihappoa "rajoituksetta".
Yllättävän hiljaiseksi veti taas hihhulirivistön kun pistettiin tieteellistä tietoa pöytään murskaamaan nuo Heikkilän paskapuheet.
Voisiko tässä kohdassa jälleen todeta:
KYYKKYYN !
Kiitos itsellenne blogini lukijat. Näen mielenkiinnon ja se tietysti kannustaa pitämään blogin ajantasalla.
terv Veijo
kATSOTAAN TAAS
Paskiaisten kirjoittelut on yhtä tyhjän kanssa. Heillä ei ole mitää kiinnostusta sivun aiheesta. Palloilua numeroilla ja väärinkäsityksiä vilisemällä. Ei kannata hukata aikaa edes lukemiseen. Mitä piempi kirjoitus sitä vähemmän mielenkiintoa ja tietoa näyttää nyrkkisäännöltä. No, ovathan jokut huvittavia itse sitä tietämättä.
terv Veijo
>
Kuten ei koskaan Sinun aloituksiisi.
Huomasitko muuten, että jälleen kerran jouduit tuppisuuksi kun tuli vähän oikeaa tietoa kerrankin palstalle ?
>
Ei mitään kiinnostusta ? Ja silti on useita viestejä, joissa kerrotaan ihan tieteellistä tietämystä ravitsemuksesta.
Etpä muuten osannut nimetä yhtäkään väärinkäsitystä, joten eipä niitä sitten taida ollakaan. Kunhan iniset kyykytettynä.