Miksi eron täytyy aina koskea niin paljon,...?? Eikö ihmisellä voisi olla jotain sujausmekanismia jolla se saisi kaikki tunteensa suljettua pois,..!!??
Meidän yhteinen taival loppui viime yönä, kestettyään reilut 2vuotta.
Tuona aikana sitä kiintyy jo toiseen ihmiseen niin syvästi,.(ainakin minä) että on vaikea kuvitella tulevaisuutta eteenpäin -ilman häntä.
Aika parantaa haavat -tiedetään, mutta miksei se voisi parantaa niitä heti!??
On tuskaista muistella meidän yhteisiä hetkiä, niin huonoja kuin hyviäkin. Tiedän että niiden muisteleminen juuri kaataa suolaa haavoihin,..mutta miten saisin aivoni toimimaan niin etten ajattelisi häntä -meitä???!
Koska,..aina eron tullen,...sitä huomaa kaiken -piennimmätkin asiat- jotka muistuttavat hänestä -ja meistä. Ja suurimppan osaan niistä asioista ei ennen edes kiinnittänyt huomiota, mutta nyt.. kaikki asiat ja esineet huutavat hänen nimeään!
Tämä meidän suhde on ollut melkein aina On/Off -suhde, mutta.. kuten hän sen sanoi: "ei se ole ollut pelkkä ilma joka meidät on pitänyt yhdessä ja palauttanut aina yhteen,.."
Hän rakastaa minua vielä -tiedän sen- ja hän sanookin sen, mutta..syy minkä takia meille tuli ero oli,..minun puhumattomuus ja riidat.. Ei kukaan täysjärkinen kestä päivittäisiä riitoja,..-minä ainakaan!!..eikä hän-
Kun vain saisi aikaa käännettyä taakse päin,.. sitä tietäisi miten toimia jottei joutuisi tähän tilanteeseen, johon kumpikaan ei selvästikään halunnut,..
Rakastan Häntä ja hän tietää sen.
Hän rakastaa minua ja minä tiedän sen.
Mutta kumpikaan meistä ei tiedä minkä ihmeen takia -toisiaan syvästi rakastavat- riitelevät jatkuvasti!!!?
Meidän yhteinen taival loppui viime yönä, kestettyään reilut 2vuotta.
Tuona aikana sitä kiintyy jo toiseen ihmiseen niin syvästi,.(ainakin minä) että on vaikea kuvitella tulevaisuutta eteenpäin -ilman häntä.
Aika parantaa haavat -tiedetään, mutta miksei se voisi parantaa niitä heti!??
On tuskaista muistella meidän yhteisiä hetkiä, niin huonoja kuin hyviäkin. Tiedän että niiden muisteleminen juuri kaataa suolaa haavoihin,..mutta miten saisin aivoni toimimaan niin etten ajattelisi häntä -meitä???!
Koska,..aina eron tullen,...sitä huomaa kaiken -piennimmätkin asiat- jotka muistuttavat hänestä -ja meistä. Ja suurimppan osaan niistä asioista ei ennen edes kiinnittänyt huomiota, mutta nyt.. kaikki asiat ja esineet huutavat hänen nimeään!
Tämä meidän suhde on ollut melkein aina On/Off -suhde, mutta.. kuten hän sen sanoi: "ei se ole ollut pelkkä ilma joka meidät on pitänyt yhdessä ja palauttanut aina yhteen,.."
Hän rakastaa minua vielä -tiedän sen- ja hän sanookin sen, mutta..syy minkä takia meille tuli ero oli,..minun puhumattomuus ja riidat.. Ei kukaan täysjärkinen kestä päivittäisiä riitoja,..-minä ainakaan!!..eikä hän-
Kun vain saisi aikaa käännettyä taakse päin,.. sitä tietäisi miten toimia jottei joutuisi tähän tilanteeseen, johon kumpikaan ei selvästikään halunnut,..
Rakastan Häntä ja hän tietää sen.
Hän rakastaa minua ja minä tiedän sen.
Mutta kumpikaan meistä ei tiedä minkä ihmeen takia -toisiaan syvästi rakastavat- riitelevät jatkuvasti!!!?
Vastaukset 4
Vanhimmat
pahoillani.
Uskoisin, että välillänne on jokin todella selvittämätön asia, mikä tulee ulos riitelynä mistä tahansa asiasta. Siitä pitäisi pystyä puhumaan. Ehkäpä kommunikointi keinonne on niin erilaiset. Jos ette halua erota, käykää vaikka ulkopuolisen henkilön juttusilla. Silloin saattaisitte saada selvitettyä jotakin, mikä painaa selvästi. mistä olette yleensä riidelleet?
Jos ei teistä kumpikaan näe enää yhteistä tulevaisuutta, niin sitten aika parantaa haavat, ainakin osittain. Toipuminen on prosessi, jonka jokainen käy läpi omalla tavallaan.
tsemppiä sinulle
Se sattuu. Niin paljon..
Aina rakkaus ei vaan riitä. Se menee vaan niin.
Mun kipeestä ja rankasta erosta on kulunu 2 vuotta. Eron jälkeen, olin varma, etten halua enkä pysty elämään ilman mun suurta rakkautta.
Millään ei ollu merkitystä.
Nyt 2 vuotta myöhemmin mun särkynyt sydän on ehjempi, muttei koskaan tuu olemaan täysin ehjä.
En unohda koskaan, mutta kyllä selviän.
Selviäminen ei hetkessä onnistu. Se on se aika mikä parantaa, mitä itsekin sanoit.
Silloin, kun mä olin tosi huonossa kunnossa, mun läheiset jankkasi mulle, että anna ajan kuluu, kyllä se siitä. Sillon se tuntu pelkältä paskan jauhamiselta, mutta nyt sen ymmärrän, että täyttä tottahan se oli. Tilanteen ollessa pahiten päällä, sen yli pääseminen tuntuu mahdottomalta.
Se sattuu, mutta.... vaikka tyhmältä kuulostaakin.. Kyllä se siitä.
Jos te molemmat rakastatte toisianne tarpeeksi, niin luulisi, että jokin ratkaisu löytyy - keskustelemalla, keskustelemalla ja keskustelemalla. Ammattiapukin saattaa toimia?
Mutta jos päätätte erota lopullisesti, niin ehkei kannatakaan yrittää unohtaa heti. Anna itelles aikaa. Ota vaikka yhden pitkän viikonlopun verran vapaata, laita puhelimet kiinni ja ota ovikellosta patterit pois. Sitten hautaudut nenäliinapaketin kanssa sohvalle ja annat itelles luvan vajota itsesääliin. Itke, huuda, potki seiniä, mitä tahansa. Anna ittes miettiä asioita, kaikkea mitä tulee mieleen, vaikka se tekiskin kipeää. Voi olla ettei olo helpota heti, mutta kun tarpeeks kauan tätä tekee niin ajatukset selkiytyy ja saatat tuntea itses vahvemmaks ja myöntää suoraan, että näin kävi, mutta nyt on aika jatkaa kohti uutta elämää.
Tärkeintä on, että annat itelles luvan kokea ne tunteet - synkätkin sellaiset. Jos yrität työntää kaiken taka-alalle, et pääse koskaan tekemään surutyötä loppuun ja asia vaivaa vielä vuosienkin päästä.
Onnea matkaan!
Hmph,.. Mieheni tais ajatella asioita tarkemmin erinäkökulmista ja tuli päätökseen ettei hän pysty eikä halua elää ilman minua,.. Olen ollut tärkeä osa hänen elämäänsä niin kauan, ettei halua luopua siitä mitä meillä on.(niin hän sanoi)
Nytten alkaa sitten suuret keskustelut meistä ja mitä teemme jotta suhteemme toimisi.
Ensikis täytyy meidän täytyy myöntää toisillemme virheemme ja koittaa parantaa ne,.. -yhdessä.
Pakko sanoa, että helvetin moinen hyökyaalto hyökyaallon perään viimeinen 24h on ollut,..ensin mies järisyttää koko maailmani sanomalla haluavansa eroon,.. ja nyt -järkiin tullessaan! ;)- haluavansa jatkaa,..
En sitä tarkoita ettenkö tuota olisi halunnut kuulla -toki!! Mutta..olo on vieläkin niin sekainen,... -sanoiko hän oikeasti minulle rakastavansa minua enemmän kuin mitään muuta!?? ..haluaako hän tosissaan yrittää uudelleen!!?- *nipistys* -kyllä se totta oli!!
Edetään nyt päivä kerraan,.. ja otetaan rauhallisesti,.. -myös kun tuulet puhaltavat!
Kaunis Kiitos Teille, teidän lohduttavista sanoista!!
Tuon kaiken tietää entuudestaan, mutta niihin on hyvä saada ulkopuolisten tukea!!!
=) Iloista Päivän jatkoa teille kaikille tasapuolisesti!