Taloudellisempi vaihde

Tuo edellisen loppuosa pitää paikkansa Dieselmoottoreille, jotka haukkaavat aina kannun täyteen ilmaa kuormituksesta riippumatta. Bensakoneillahan täytöksen määrä riippuu kuormituksesta, jolloin 2000 r/min ja 3000 r/min, samalla teholla, koneen läpikulkema ilmamäärä on likimain sama.
Koska nykyään on tosi vaikeaa löytää mihinkään moottoriin simpukkadiagrammeja, niin ainoa tapa kulutuksen vertailuun taitaa olla omakohtainen mittaus.

Siinähän se oli lainattuna melkein koko taloudellisen ajon oppikirja,
jolla meitä osaamattomia autoilijoita opetetaan säästämään.
Autoinsinöörinä varmaan olet tutustunut noihin ominaiskulutuskäyriinkin, ja huomannut, että sieltä alaosastoltakin voi löytyä kaksi samanarvoista kierroslukua. joten yleistys, että nykyaikaisten autonmoottorien kulutus olisi suoraan verrannollinen kierroslukuun,vaikuttaa sangen asiantuntemattomalta heitolta.

Arje kirjoitti:

Siinähän se oli lainattuna melkein koko taloudellisen ajon oppikirja,
jolla meitä osaamattomia autoilijoita opetetaan säästämään.
Autoinsinöörinä varmaan olet tutustunut noihin ominaiskulutuskäyriinkin, ja huomannut, että sieltä alaosastoltakin voi löytyä kaksi samanarvoista kierroslukua. joten yleistys, että nykyaikaisten autonmoottorien kulutus olisi suoraan verrannollinen kierroslukuun,vaikuttaa sangen asiantuntemattomalta heitolta.

Lue lisää

Joo, varmaan löytyy ominaiskulutusten kannalta eriäviä kierroslukuja, mutta pääperiaate on kuitenkin melko selvä:

jos moottori käy nätisti, aja mahdollisimman pienillä kierroksilla. Tämähän on nyrkkisääntö.
Mitä vähemmän työtahteja, sitä vähemmän kulutusta.

Et voi muuttaa miksikään sitä tosiasiaa, että ottomoottori toimii pääsääntöisesti taloudellisimmillaan suurella kuormalla.
Kuormaa syntyy kun kone ei pääse hyrräämään jollain kakkos...kolmosvaihteella ajonopeutena 50 km/h.


Kuka autonsa omistaja on saanut lukeakseen ominaiskulutuskäyriä??
eihän niitä kellekään ulkopuolisille jaeta.

Onko sinulla jotain sisäpiirin tietoa?
Oletko penkittänyt erilaisia moottoreita ja ajanut niistä käyrät?
Jos olet, niin kerro muillekin omaamasi salaisuudet.

Voit mennä tietoinesi briljeeraamaan jollekin fysiikkapalstalle. Tosin siellä vaaditaan lisää tieteellistä asennoitumista ja väitteille kunnon evidenssejä.


Lopuksi:
kerro nyt reilusti, mikä sinua todella häiritsi minun viestissäni, sekö, ettet itse ole perehtynyt kunnolla asiaan vai titteli vai jokin muu?
En minä vittuillakseni näitä asioita kertonut eikä ne ole myöskään minun hallussani olevia asioita.

Jokainen valistunut surffaaja voi löytää samat taloudellisen ajon niksit ja moottorien toimintaperiaateselostukset hyötysuhdearvioineen internetistä ihan ilmaiseksi.
Pitää vain osata tehdä haku.
Sen verran pitää olla perehtynyt.

J H kirjoitti:

Joo, varmaan löytyy ominaiskulutusten kannalta eriäviä kierroslukuja, mutta pääperiaate on kuitenkin melko selvä:

jos moottori käy nätisti, aja mahdollisimman pienillä kierroksilla. Tämähän on nyrkkisääntö.
Mitä vähemmän työtahteja, sitä vähemmän kulutusta.

Et voi muuttaa miksikään sitä tosiasiaa, että ottomoottori toimii pääsääntöisesti taloudellisimmillaan suurella kuormalla.
Kuormaa syntyy kun kone ei pääse hyrräämään jollain kakkos...kolmosvaihteella ajonopeutena 50 km/h.


Kuka autonsa omistaja on saanut lukeakseen ominaiskulutuskäyriä??
eihän niitä kellekään ulkopuolisille jaeta.

Onko sinulla jotain sisäpiirin tietoa?
Oletko penkittänyt erilaisia moottoreita ja ajanut niistä käyrät?
Jos olet, niin kerro muillekin omaamasi salaisuudet.

Voit mennä tietoinesi briljeeraamaan jollekin fysiikkapalstalle. Tosin siellä vaaditaan lisää tieteellistä asennoitumista ja väitteille kunnon evidenssejä.


Lopuksi:
kerro nyt reilusti, mikä sinua todella häiritsi minun viestissäni, sekö, ettet itse ole perehtynyt kunnolla asiaan vai titteli vai jokin muu?
En minä vittuillakseni näitä asioita kertonut eikä ne ole myöskään minun hallussani olevia asioita.

Jokainen valistunut surffaaja voi löytää samat taloudellisen ajon niksit ja moottorien toimintaperiaateselostukset hyötysuhdearvioineen internetistä ihan ilmaiseksi.
Pitää vain osata tehdä haku.
Sen verran pitää olla perehtynyt.

Lue lisää

Et ilmeiseti koskaan hermostu kanssa-autoilijoihinkaan. Sen verran negatiivista suhtautumista samankaltainen nimetön kuittailu tuntuu saavan aikaan. (täällä ei tosin kukkaan pääse hengestään; eikä TITTELEITÄ kysytä) *kjähn, kjähn*

Tuosta kiihdytysohjeesta olen kyllä eri mieltä. Lähinnä kohdasta kolme. Kun vauhti kiihtyy, on moottori hyvin kuormitettu oli vaihde suuri tai pieni. Kyse ei siis ole "hyrryyttelemisestä" , vaikka kiihdyttäisi pienellä vaihteella. Jos vääntökäyrä on nouseva esim. 5000 kierrokseen niin kasvava vääntö korvannee kasvavat lämpöhäviöt.

Kun kiihdyttää kakkosella kuuteenkymppiin ja vaihtaa suoraan vitoselle, niin vältytään myös vaihtamishäviöiltä. Kun kytkin on pohjassa vaihtamisen aikana, niin bensaa kuluu vaikka vauhti kiihtymisen sijaan hieman hidastuu.

Kiihdytysohjeesi on kyllä hyvä yleisohje esim. 8 venttiilisille kookkaille vääntökoneille(bensa), jotka kylläkin hieman liioitellen sanottuna kuluttavat paljon ajotavasta riippumatta.

J H kirjoitti:

Joo, varmaan löytyy ominaiskulutusten kannalta eriäviä kierroslukuja, mutta pääperiaate on kuitenkin melko selvä:

jos moottori käy nätisti, aja mahdollisimman pienillä kierroksilla. Tämähän on nyrkkisääntö.
Mitä vähemmän työtahteja, sitä vähemmän kulutusta.

Et voi muuttaa miksikään sitä tosiasiaa, että ottomoottori toimii pääsääntöisesti taloudellisimmillaan suurella kuormalla.
Kuormaa syntyy kun kone ei pääse hyrräämään jollain kakkos...kolmosvaihteella ajonopeutena 50 km/h.


Kuka autonsa omistaja on saanut lukeakseen ominaiskulutuskäyriä??
eihän niitä kellekään ulkopuolisille jaeta.

Onko sinulla jotain sisäpiirin tietoa?
Oletko penkittänyt erilaisia moottoreita ja ajanut niistä käyrät?
Jos olet, niin kerro muillekin omaamasi salaisuudet.

Voit mennä tietoinesi briljeeraamaan jollekin fysiikkapalstalle. Tosin siellä vaaditaan lisää tieteellistä asennoitumista ja väitteille kunnon evidenssejä.


Lopuksi:
kerro nyt reilusti, mikä sinua todella häiritsi minun viestissäni, sekö, ettet itse ole perehtynyt kunnolla asiaan vai titteli vai jokin muu?
En minä vittuillakseni näitä asioita kertonut eikä ne ole myöskään minun hallussani olevia asioita.

Jokainen valistunut surffaaja voi löytää samat taloudellisen ajon niksit ja moottorien toimintaperiaateselostukset hyötysuhdearvioineen internetistä ihan ilmaiseksi.
Pitää vain osata tehdä haku.
Sen verran pitää olla perehtynyt.

Lue lisää

- Artikkelissasi ei hiertänyt mikään (tuhtia asiaa kaikille )
. Simpukkadiagrammit (ominaiskukutuskäyrästöt) ovat todella kiven alla, mutta mitään
salaisuuksia ne eivät ole.Löytyy joskus jopa esittelybrosyyristä.
- Olen kyllä penkittänyt koneita, ja laatinut jopa kukutuskäyriä.
- En omista asiasta mitään salaista tietoa.
- En ole perehtynyt asiaan netin kautta.
- Olen ollut siinä uskossa että tämä on keskustelupalsta, johon voi esittää omia näkemyksiään asioista.
- Ja lopuksi, jos löydät netistä hyvän artikkelin,joka rönsyää runsaasti aiheen ohi, kerrot sen omin sanoin, höystettynä selvillä sammakoilla (" Mitä vähemmän työtahteja, sitä vähemmän kulutusta " ), ja liität auktoriteettia osoittavan nimimerkin, ja sitten poltat hihasi, jos kommentit eivät olekaan " bravo ja briljant ", niin itsetutkiskelu tuskin olisi pahasta.

sarina kirjoitti:

Tuosta kiihdytysohjeesta olen kyllä eri mieltä. Lähinnä kohdasta kolme. Kun vauhti kiihtyy, on moottori hyvin kuormitettu oli vaihde suuri tai pieni. Kyse ei siis ole "hyrryyttelemisestä" , vaikka kiihdyttäisi pienellä vaihteella. Jos vääntökäyrä on nouseva esim. 5000 kierrokseen niin kasvava vääntö korvannee kasvavat lämpöhäviöt.

Kun kiihdyttää kakkosella kuuteenkymppiin ja vaihtaa suoraan vitoselle, niin vältytään myös vaihtamishäviöiltä. Kun kytkin on pohjassa vaihtamisen aikana, niin bensaa kuluu vaikka vauhti kiihtymisen sijaan hieman hidastuu.

Kiihdytysohjeesi on kyllä hyvä yleisohje esim. 8 venttiilisille kookkaille vääntökoneille(bensa), jotka kylläkin hieman liioitellen sanottuna kuluttavat paljon ajotavasta riippumatta.

Lue lisää

Kommentoin nyt hiukan kun vielä jaksan..


"Kun kiihdyttää kakkosella kuuteenkymppiin ja vaihtaa suoraan vitoselle, niin vältytään myös vaihtamishäviöiltä"

Mikä ihmeen vaihtamishäviö? eihän niillä nopeuksilla (alle 50km/h) tuulenvastus merkitse vielä mitään eikä vierintävastuskaan niin suuri ole, että se pilaisi asian.
Jokainen voi koittaa tahollaan miten auto rullaa näissä nopeuksissa.
Tämähän on hyvin moottorikohtainen juttu.
Lisäksi siihen vaikuttaa auton paino.
Mainitsin myöskin, että yhden vaihteen voi jättää väliin. Riippuu välityssuhteista.




"Kun kytkin on pohjassa vaihtamisen aikana, niin bensaa kuluu vaikka vauhti kiihtymisen sijaan hieman hidastuu."

Öh, pitäisikö sitten olla vaihtamatta kokonaan?
Tyhjäkäynnillä kuluu bensaa alle litran tunnissa.
Paljonko kuluu puolessa sekunnissa ?
Jaa 3600:lla



"Kiihdytysohjeesi on kyllä hyvä yleisohje esim. 8 venttiilisille kookkaille vääntökoneille(bensa), jotka kylläkin hieman liioitellen sanottuna kuluttavat paljon ajotavasta riippumatta."

Vähänkin automaailmaa seuranneena tietää, että varsinkin ranskalaiset ja miksei saksalaisetkin ovat kyenneet tekemään aivan viimeaikoihin saakka ns. vanhanaikaisia 2-venttiilisiä moottoreita joiden ominaiskulutus on erittäin alhainen.

Ominaiskulutukseen ei tosiaankaan vaikuta kannessa olevien venttiilien/reikien määrä.
Kysehän on vain hengityksestä jossa ratkaisee myös moottorin pitkäiskuisuus ja huipputehon kierrosluvun alhaisuus.
Useasti juuri näillä 2-ventt. moottoreilla saavutettiin suuri alhaisten kierrosten vääntö.
Taidat olla Toyota mainosten uhri (multivalve)

Reipas alavääntöhän on pienen kulutuksen tae;
liikutaan juuri sillä alueella jossa ei mitkään kaasunvaihtohäviöt eivätkä suuret kitkahäviöt vielä vaikuta.

Ehdotan, että perehdyt laivadieseleitten toimintaan, niitten hidaskäyntisten.
Niistä löytyy paras hyötysuhde mitä mäntäpolttomoottorilta voi yleensäkään odottaa.

J H kirjoitti:

Kommentoin nyt hiukan kun vielä jaksan..


"Kun kiihdyttää kakkosella kuuteenkymppiin ja vaihtaa suoraan vitoselle, niin vältytään myös vaihtamishäviöiltä"

Mikä ihmeen vaihtamishäviö? eihän niillä nopeuksilla (alle 50km/h) tuulenvastus merkitse vielä mitään eikä vierintävastuskaan niin suuri ole, että se pilaisi asian.
Jokainen voi koittaa tahollaan miten auto rullaa näissä nopeuksissa.
Tämähän on hyvin moottorikohtainen juttu.
Lisäksi siihen vaikuttaa auton paino.
Mainitsin myöskin, että yhden vaihteen voi jättää väliin. Riippuu välityssuhteista.




"Kun kytkin on pohjassa vaihtamisen aikana, niin bensaa kuluu vaikka vauhti kiihtymisen sijaan hieman hidastuu."

Öh, pitäisikö sitten olla vaihtamatta kokonaan?
Tyhjäkäynnillä kuluu bensaa alle litran tunnissa.
Paljonko kuluu puolessa sekunnissa ?
Jaa 3600:lla



"Kiihdytysohjeesi on kyllä hyvä yleisohje esim. 8 venttiilisille kookkaille vääntökoneille(bensa), jotka kylläkin hieman liioitellen sanottuna kuluttavat paljon ajotavasta riippumatta."

Vähänkin automaailmaa seuranneena tietää, että varsinkin ranskalaiset ja miksei saksalaisetkin ovat kyenneet tekemään aivan viimeaikoihin saakka ns. vanhanaikaisia 2-venttiilisiä moottoreita joiden ominaiskulutus on erittäin alhainen.

Ominaiskulutukseen ei tosiaankaan vaikuta kannessa olevien venttiilien/reikien määrä.
Kysehän on vain hengityksestä jossa ratkaisee myös moottorin pitkäiskuisuus ja huipputehon kierrosluvun alhaisuus.
Useasti juuri näillä 2-ventt. moottoreilla saavutettiin suuri alhaisten kierrosten vääntö.
Taidat olla Toyota mainosten uhri (multivalve)

Reipas alavääntöhän on pienen kulutuksen tae;
liikutaan juuri sillä alueella jossa ei mitkään kaasunvaihtohäviöt eivätkä suuret kitkahäviöt vielä vaikuta.

Ehdotan, että perehdyt laivadieseleitten toimintaan, niitten hidaskäyntisten.
Niistä löytyy paras hyötysuhde mitä mäntäpolttomoottorilta voi yleensäkään odottaa.

Lue lisää

Se esittäminen, ja jatka niitten autolehtien ja netin selaamista.
Kyllä noista jutuista on jo selvinny, että autoinssi tai muu asiantuntija susta ei tule vielä pitkään aikaan.

J H kirjoitti:

Kommentoin nyt hiukan kun vielä jaksan..


"Kun kiihdyttää kakkosella kuuteenkymppiin ja vaihtaa suoraan vitoselle, niin vältytään myös vaihtamishäviöiltä"

Mikä ihmeen vaihtamishäviö? eihän niillä nopeuksilla (alle 50km/h) tuulenvastus merkitse vielä mitään eikä vierintävastuskaan niin suuri ole, että se pilaisi asian.
Jokainen voi koittaa tahollaan miten auto rullaa näissä nopeuksissa.
Tämähän on hyvin moottorikohtainen juttu.
Lisäksi siihen vaikuttaa auton paino.
Mainitsin myöskin, että yhden vaihteen voi jättää väliin. Riippuu välityssuhteista.




"Kun kytkin on pohjassa vaihtamisen aikana, niin bensaa kuluu vaikka vauhti kiihtymisen sijaan hieman hidastuu."

Öh, pitäisikö sitten olla vaihtamatta kokonaan?
Tyhjäkäynnillä kuluu bensaa alle litran tunnissa.
Paljonko kuluu puolessa sekunnissa ?
Jaa 3600:lla



"Kiihdytysohjeesi on kyllä hyvä yleisohje esim. 8 venttiilisille kookkaille vääntökoneille(bensa), jotka kylläkin hieman liioitellen sanottuna kuluttavat paljon ajotavasta riippumatta."

Vähänkin automaailmaa seuranneena tietää, että varsinkin ranskalaiset ja miksei saksalaisetkin ovat kyenneet tekemään aivan viimeaikoihin saakka ns. vanhanaikaisia 2-venttiilisiä moottoreita joiden ominaiskulutus on erittäin alhainen.

Ominaiskulutukseen ei tosiaankaan vaikuta kannessa olevien venttiilien/reikien määrä.
Kysehän on vain hengityksestä jossa ratkaisee myös moottorin pitkäiskuisuus ja huipputehon kierrosluvun alhaisuus.
Useasti juuri näillä 2-ventt. moottoreilla saavutettiin suuri alhaisten kierrosten vääntö.
Taidat olla Toyota mainosten uhri (multivalve)

Reipas alavääntöhän on pienen kulutuksen tae;
liikutaan juuri sillä alueella jossa ei mitkään kaasunvaihtohäviöt eivätkä suuret kitkahäviöt vielä vaikuta.

Ehdotan, että perehdyt laivadieseleitten toimintaan, niitten hidaskäyntisten.
Niistä löytyy paras hyötysuhde mitä mäntäpolttomoottorilta voi yleensäkään odottaa.

Lue lisää

Ei uskoisi insinööriksi, kun et tunnu ymmärtävän, mitä tarkoitin. Leikitkö tyhmää vai oletko oikeasti?

Kierrosten käyttö on taloudellista vain näissä multivalvekoneissa, joissa on vääntöhuippu korkealla. Matalalla oleva vääntöhuippu antaa kyllä hyvää käytännön taloudellisuutta ja niillä on helppo ajaa suhteellisen taloudellisesti, mutta multivalvekoneen saa omalla aktiivisuudella toimimaan vieläkin taloudellisemmin - ja löytyy vielä tehoreserviäkin tarvittaessa.

Esim. minulla on carina e 1.6 85kW kulutus n. 7,2 vaikka ajo on lähes pelkästään kaupungissa.

Luulisi sinun insinöörinä tietävän, että ominaiskulutus on hieman eri asia kuin käytännön kulutus. Taidat olla oikein teoriainsinöörin stereotyyppi, kun et tunnu ymmärtävän käytännöstä yhtään mitään. Kas kun et ehdota soininvaaran tapaan generaattoria auton voimanlähteeksi.

Tunge sitten se laivadieseli siihen volvoos jos se kerran on niin taloudellinen. Vaihda vielä vaihdetta 10 kierroksen välein niin saat sen ominaiskulutuksesi vieläkin pienemmäksi.

Nämä raukat kaikentietäjät, merkonomit ja amispellet eivät kestä, että joku puhuu asiaa. Vieläpä tietäen siitä mistä puhuu.
Jollei muuta keksitä, niin väännetään aihe kokonaan sivuun siitä mikä olin alkuperäinen viesti.
Tuttuja keinoja joita asioista tietämättömät käyttävät.

Eri juttu yleensäkin on, mikä saa ihmiset näin katkeriksi..



Jokainen voi päätellä tyhmässäkin päässään, mitä merkitsee se, että tasaista nopeutta esim 60 km/h ajamalla, on varmasti taloudellisempaa käyttää suurinta vaihdetta kuin pykälää pienempää.

Autotestien kulutuskäyriin perehtyminen auttaa, joskus niitä otettiin muillakin kuin suurimmalla vaihteella. Kulutus aina suurempi pienemmällä vaihteella.

Toinen autoinssi kirjoitti:

Nämä raukat kaikentietäjät, merkonomit ja amispellet eivät kestä, että joku puhuu asiaa. Vieläpä tietäen siitä mistä puhuu.
Jollei muuta keksitä, niin väännetään aihe kokonaan sivuun siitä mikä olin alkuperäinen viesti.
Tuttuja keinoja joita asioista tietämättömät käyttävät.

Eri juttu yleensäkin on, mikä saa ihmiset näin katkeriksi..



Jokainen voi päätellä tyhmässäkin päässään, mitä merkitsee se, että tasaista nopeutta esim 60 km/h ajamalla, on varmasti taloudellisempaa käyttää suurinta vaihdetta kuin pykälää pienempää.

Autotestien kulutuskäyriin perehtyminen auttaa, joskus niitä otettiin muillakin kuin suurimmalla vaihteella. Kulutus aina suurempi pienemmällä vaihteella.

Lue lisää

Kuulunkohan noihin tyhmäpäisiin amispelleihin, mutta autolehtien kulutuskäyriä lueskellessa olen kyllä törmännyt myös tapauksiin. joissa kulutus 60 nopeudessa ei ple pienempi suuremmalla vaihteella.
Muuten olen samaa mieltä.

Kolnas auto... kirjoitti:

Kuulunkohan noihin tyhmäpäisiin amispelleihin, mutta autolehtien kulutuskäyriä lueskellessa olen kyllä törmännyt myös tapauksiin. joissa kulutus 60 nopeudessa ei ple pienempi suuremmalla vaihteella.
Muuten olen samaa mieltä.

Lue lisää

Mainitsemasi ilmiö johtuu siitä, että joissakin (aika monessa autossa) on jo niin pitkät välitykset, että moottori ei toimi enää ollenkaan edullisella alueella kulutuksen suhteen jossain 50Km/h:n nopeudessa.
Moottori joutuu jo "jurnuttamaan" alikierroksilla.
Reippaasti suurimman vääntömomentin kierrosluvun alapuolella.

Mutta tästähän tuossa ylempänä näytti olevan puhe.
Ei pidä väkisin kiusata konetta törkeillä alikierroksilla varsinkaan kuormittaen.

Ihan oikean havoinnon olet tehnyt.
Polttomoottori ei ole mikää höyrykone, taloudellinen alakierrosraja löytyy.

Toinen autoinssi kirjoitti:

Nämä raukat kaikentietäjät, merkonomit ja amispellet eivät kestä, että joku puhuu asiaa. Vieläpä tietäen siitä mistä puhuu.
Jollei muuta keksitä, niin väännetään aihe kokonaan sivuun siitä mikä olin alkuperäinen viesti.
Tuttuja keinoja joita asioista tietämättömät käyttävät.

Eri juttu yleensäkin on, mikä saa ihmiset näin katkeriksi..



Jokainen voi päätellä tyhmässäkin päässään, mitä merkitsee se, että tasaista nopeutta esim 60 km/h ajamalla, on varmasti taloudellisempaa käyttää suurinta vaihdetta kuin pykälää pienempää.

Autotestien kulutuskäyriin perehtyminen auttaa, joskus niitä otettiin muillakin kuin suurimmalla vaihteella. Kulutus aina suurempi pienemmällä vaihteella.

Lue lisää

Tään saman, keskimääräistä vakavampaa mielikipeyttä potevan veijarin jutut on naurettu ukos muiltakin palstoilta, eikä nimimerkin vaihto nytkään paljon auta.
Joten jospa antaisit asian jo olla.

blymount kirjoitti:

Tään saman, keskimääräistä vakavampaa mielikipeyttä potevan veijarin jutut on naurettu ukos muiltakin palstoilta, eikä nimimerkin vaihto nytkään paljon auta.
Joten jospa antaisit asian jo olla.

Lue lisää

Näyttää, että sinulla sitä mielenkipeyttä on omastakin takaa.

En ole nähnyt sinun tässäkään viestiketjussa perustelevan mielipiteitäsi mitenkään vaan olet pelkästään arvostellut.

Onko sinulla tästä taloudellisen ajon hommasta edes mitään mielipidettä tai jotain teoreettista pohjaa esittää?
Jotain mikä poikkeaa arvostelemasi nimimerkin kirjoituksesta.
Jotain sellaista mikä toisi uuden näkökulman.

Oletko ehkä sitä mieltä, että peruutusvaihde päällä huudattamalla ja siis peruuttaen auto tuottaa alhaisimmat kulutuslukemat ??

Kerro nyt edes jotain itse asiaan liittyvää.

Kaikki odotamme mielenkiinnolla "blymountin"
suuren teknisen tietämyksen arkun kannen avaamista!!!

Jos kiihdytysvastus on taloudellisinta voittaa lähellä vääntömaksimia olevilla kierroksilla, miksi sama ei koske myös tavallista ajoa, jolloin vastus aiheutuu monenlaisista kitkoista ja ilmanvastuksesta ? Eihän moottori tiedä, mikä vastus on voitettavana ! Siis mikä on se moottorin hyötysuhteeseen liittyvä seikka, jonka vuoksi reipas kiihdytys säästää polttoainetta kiihdytysvaiheessa, mutta tasaisessa ajossa nimenomaan alhaiset kierrokset takaavatkin mahdollisimman alhaisen polttoaineenkulutuksen.

Kun bensamoottori toimii taloudellisimmin kuormitettuna, tarkoittaako se sitä, että ajetaan vaihteella, jolla tarvittava teho on mahdollisimman lähellä vääntömomentista ja kierrosluvusta laskettavaa tehoa ?

Ja kuinkas sitten taloudellisen ajon kisoissa kiihdytetään - reippaasti vai pikku hiljaa; joku tietäja kertonee.

Entäs sitten diesel - onko ohje sama eli reipas kiihdytys ja sitten matka-ajoa suhteellisen alhaisilla kierroksilla ?

Tietämätön kirjoitti:

Jos kiihdytysvastus on taloudellisinta voittaa lähellä vääntömaksimia olevilla kierroksilla, miksi sama ei koske myös tavallista ajoa, jolloin vastus aiheutuu monenlaisista kitkoista ja ilmanvastuksesta ? Eihän moottori tiedä, mikä vastus on voitettavana ! Siis mikä on se moottorin hyötysuhteeseen liittyvä seikka, jonka vuoksi reipas kiihdytys säästää polttoainetta kiihdytysvaiheessa, mutta tasaisessa ajossa nimenomaan alhaiset kierrokset takaavatkin mahdollisimman alhaisen polttoaineenkulutuksen.

Kun bensamoottori toimii taloudellisimmin kuormitettuna, tarkoittaako se sitä, että ajetaan vaihteella, jolla tarvittava teho on mahdollisimman lähellä vääntömomentista ja kierrosluvusta laskettavaa tehoa ?

Ja kuinkas sitten taloudellisen ajon kisoissa kiihdytetään - reippaasti vai pikku hiljaa; joku tietäja kertonee.

Entäs sitten diesel - onko ohje sama eli reipas kiihdytys ja sitten matka-ajoa suhteellisen alhaisilla kierroksilla ?

Lue lisää

Olet oikeassa tuon ihmettelysi suhteen...

Insinöörit (auto- ja liikenneinsinöörit) ovat laskeneet että on kansantaloudellisesti parempi saada liikenne vetämään so. kiihdyttämään tavoitenopeuteen ripeästi.
Jos likkeellelähtö tapahtuisi madellen pintakaasulla, eli säästeliäästi, koko liikenteellinen infra palaisi 40 vuoden takaiselle tasolle.
Onko tähän jotain lisättävää kellään?

kulkuri kirjoitti:

Olet oikeassa tuon ihmettelysi suhteen...

Insinöörit (auto- ja liikenneinsinöörit) ovat laskeneet että on kansantaloudellisesti parempi saada liikenne vetämään so. kiihdyttämään tavoitenopeuteen ripeästi.
Jos likkeellelähtö tapahtuisi madellen pintakaasulla, eli säästeliäästi, koko liikenteellinen infra palaisi 40 vuoden takaiselle tasolle.
Onko tähän jotain lisättävää kellään?

Lue lisää

Ei varmaan ole liikenteenkään sujumisen kannalta järkeä kiihdyttää liian varovaisesti, mutta eiköhän asialle löydy selitys ihan hyötysuhdefysiikasta !

Log in kirjoitti:

Ei varmaan ole liikenteenkään sujumisen kannalta järkeä kiihdyttää liian varovaisesti, mutta eiköhän asialle löydy selitys ihan hyötysuhdefysiikasta !

Tuota ykkösvaihteen kulutusmantraa on hoettu aivan loputtomiin.
Onhan se nyt hetkellisen kulutuksen valossa kuluttavaa mutta pidetään nyt järki mukana ja otetaan tankillinen ja sen mukanaan tuoma 700km:n kulutus ja verrataan ykkösellä ja pakilla ajettua määrää tuohon.

Nimimerkin tapauksessa, kun ajoneuvossa on alle 30hv ja vääntöä vain aavistus, ei ole epäilystäkään ettäikö juuri oikea vaihde ole silmässä AINA.

Arje kirjoitti:

- Artikkelissasi ei hiertänyt mikään (tuhtia asiaa kaikille )
. Simpukkadiagrammit (ominaiskukutuskäyrästöt) ovat todella kiven alla, mutta mitään
salaisuuksia ne eivät ole.Löytyy joskus jopa esittelybrosyyristä.
- Olen kyllä penkittänyt koneita, ja laatinut jopa kukutuskäyriä.
- En omista asiasta mitään salaista tietoa.
- En ole perehtynyt asiaan netin kautta.
- Olen ollut siinä uskossa että tämä on keskustelupalsta, johon voi esittää omia näkemyksiään asioista.
- Ja lopuksi, jos löydät netistä hyvän artikkelin,joka rönsyää runsaasti aiheen ohi, kerrot sen omin sanoin, höystettynä selvillä sammakoilla (" Mitä vähemmän työtahteja, sitä vähemmän kulutusta " ), ja liität auktoriteettia osoittavan nimimerkin, ja sitten poltat hihasi, jos kommentit eivät olekaan " bravo ja briljant ", niin itsetutkiskelu tuskin olisi pahasta.

Lue lisää

Netistä ? Ihan vaan opiskelun vuoksi.

"Mitä vähemmän työtahteja, sitä vähemmän kulutusta."
- pitääkö paikkansa vai ei ?

kulkuri kirjoitti:

Tuota ykkösvaihteen kulutusmantraa on hoettu aivan loputtomiin.
Onhan se nyt hetkellisen kulutuksen valossa kuluttavaa mutta pidetään nyt järki mukana ja otetaan tankillinen ja sen mukanaan tuoma 700km:n kulutus ja verrataan ykkösellä ja pakilla ajettua määrää tuohon.

Nimimerkin tapauksessa, kun ajoneuvossa on alle 30hv ja vääntöä vain aavistus, ei ole epäilystäkään ettäikö juuri oikea vaihde ole silmässä AINA.

Lue lisää

Siis oletko sitä mieltä, että varovainen kiihdytys on kulutuksen kannalta se järkevin tapa ?

Log in kirjoitti:

Siis oletko sitä mieltä, että varovainen kiihdytys on kulutuksen kannalta se järkevin tapa ?

Minun tapauksessani täysi kiihdytys 1-3 tuottaa tulokseksi noin 60km/h nopeuden. Hissuttele siinä sitten ;-)
Nelosella voikin sitten nauttia kauniista Suomen kesästä.

Simpukka kirjoitti:

Netistä ? Ihan vaan opiskelun vuoksi.

"Mitä vähemmän työtahteja, sitä vähemmän kulutusta."
- pitääkö paikkansa vai ei ?

Kyllä pitää paikkansa sillä tarkkuudella, kuin
autonkäyttäjälle on tarpeellista!

Tietämätön kirjoitti:

Jos kiihdytysvastus on taloudellisinta voittaa lähellä vääntömaksimia olevilla kierroksilla, miksi sama ei koske myös tavallista ajoa, jolloin vastus aiheutuu monenlaisista kitkoista ja ilmanvastuksesta ? Eihän moottori tiedä, mikä vastus on voitettavana ! Siis mikä on se moottorin hyötysuhteeseen liittyvä seikka, jonka vuoksi reipas kiihdytys säästää polttoainetta kiihdytysvaiheessa, mutta tasaisessa ajossa nimenomaan alhaiset kierrokset takaavatkin mahdollisimman alhaisen polttoaineenkulutuksen.

Kun bensamoottori toimii taloudellisimmin kuormitettuna, tarkoittaako se sitä, että ajetaan vaihteella, jolla tarvittava teho on mahdollisimman lähellä vääntömomentista ja kierrosluvusta laskettavaa tehoa ?

Ja kuinkas sitten taloudellisen ajon kisoissa kiihdytetään - reippaasti vai pikku hiljaa; joku tietäja kertonee.

Entäs sitten diesel - onko ohje sama eli reipas kiihdytys ja sitten matka-ajoa suhteellisen alhaisilla kierroksilla ?

Lue lisää

Teinpä vastikään 2.5tdi:llä vedätystestiä
pitkässä ja jyrkähkössä ylämäessä.
80 km/h nopeudella suurimmalla vaihteella
kulutus 9.5 l/100km ja pykälää pienemmällä
12.5 l/100 km.

Joskus aiemmin 2.0 bensakoneisella vastaavasti 50 km/h jyrkempää ylämäkeä suurimmalla vaihteella kone pahasti ravistaen 12 l/100 km ja pykälää pienemmällä samaa mäkeä (jolloin kone kävi siististi) 14.5 l/100 km.

Kannattaa itse tehdä kokeita, jos ei usko
asioista valmiiksi tietäviä.

tekemään kirjoitti:

Teinpä vastikään 2.5tdi:llä vedätystestiä
pitkässä ja jyrkähkössä ylämäessä.
80 km/h nopeudella suurimmalla vaihteella
kulutus 9.5 l/100km ja pykälää pienemmällä
12.5 l/100 km.

Joskus aiemmin 2.0 bensakoneisella vastaavasti 50 km/h jyrkempää ylämäkeä suurimmalla vaihteella kone pahasti ravistaen 12 l/100 km ja pykälää pienemmällä samaa mäkeä (jolloin kone kävi siististi) 14.5 l/100 km.

Kannattaa itse tehdä kokeita, jos ei usko
asioista valmiiksi tietäviä.

Lue lisää

"Teinpä vastikään 2.5tdi:llä vedätystestiä
pitkässä ja jyrkähkössä ylämäessä.
80 km/h nopeudella suurimmalla vaihteella
kulutus 9.5 l/100km ja pykälää pienemmällä
12.5 l/100 km."

Ja ajoit koko ajan tasaista 80km/h myös pienemmällä vaihteella. Ei pienintäkään kiihtyvyttä kummassakaan tapauksessako?

onkos tuo nyt Inspektan labraama mittalaite ;-)

tekemään kirjoitti:

Teinpä vastikään 2.5tdi:llä vedätystestiä
pitkässä ja jyrkähkössä ylämäessä.
80 km/h nopeudella suurimmalla vaihteella
kulutus 9.5 l/100km ja pykälää pienemmällä
12.5 l/100 km.

Joskus aiemmin 2.0 bensakoneisella vastaavasti 50 km/h jyrkempää ylämäkeä suurimmalla vaihteella kone pahasti ravistaen 12 l/100 km ja pykälää pienemmällä samaa mäkeä (jolloin kone kävi siististi) 14.5 l/100 km.

Kannattaa itse tehdä kokeita, jos ei usko
asioista valmiiksi tietäviä.

Lue lisää

Pitkä 12% mäki. Nopeus 50km/h. Auto: carina e 1.6. Mittausväline: economyvalo(vihreä/punainen).
Vaihde 3: Kone tuntuisi vääntävän hyvin, ei ravista, mutta valo vaihtuu väkisinkin punaiselle. Vaihde 2: Valo pysyy vihreällä, vaikka hieman kiihdyttäisi.

Simpukka kirjoitti:

Netistä ? Ihan vaan opiskelun vuoksi.

"Mitä vähemmän työtahteja, sitä vähemmän kulutusta."
- pitääkö paikkansa vai ei ?

Google vois auttaa.

Tässä kuitenkin yksi ylimalkainen malliksi, niin selviää periaate.

Esim. 37 kw teholla (vääntö 180 Nm / 12ö Nm ),tämä moottori kuluttaa 3000 r/min huomattavasti ja vielä 4000 r/min hiukan vähemmän kuin 2000 r/min , kun taas 25 kw teholla 2000 r/min kuluttaa vähemmän kuin 3000 r/min..

http://www.auto-innovations.com/site/glossaire/gmoteur-co3.html

"Reilu kaasu" kiihdytyksessä kyllä saa bensiinimoottorin toimimaan mahdollisimman kuormitettuna ja siten hyvällä hyötysuhteella, mutta toisaalta reilu kaasu kiihdytyksessä nostaa ajon keskinopeutta, mikä taas nostaa keskikulutusta.

Siten taloudellisen ajon ohjeen voisi mielestäni pelkistää muotoon:

Käytä ykkösvaihdetta vain liikkeellelähtöön ja siirry sitten ripeästi vaihtaen suurimmalle käyttökelpoiselle vaihteelle.

Tuo ohje sopii sekä bensiinimoottorille, joka kuluttaa vähiten kuormitettuna ja dieselille, joka kuluttaa vähiten pienillä kierroksilla.

tekemään kirjoitti:

Teinpä vastikään 2.5tdi:llä vedätystestiä
pitkässä ja jyrkähkössä ylämäessä.
80 km/h nopeudella suurimmalla vaihteella
kulutus 9.5 l/100km ja pykälää pienemmällä
12.5 l/100 km.

Joskus aiemmin 2.0 bensakoneisella vastaavasti 50 km/h jyrkempää ylämäkeä suurimmalla vaihteella kone pahasti ravistaen 12 l/100 km ja pykälää pienemmällä samaa mäkeä (jolloin kone kävi siististi) 14.5 l/100 km.

Kannattaa itse tehdä kokeita, jos ei usko
asioista valmiiksi tietäviä.

Lue lisää

Testisi mukaan iso vaihde ja pienet kierrokset takaavat alhaisen kulutuksen sekä diesel- että bensiinimoottorilla. Testisi eivät myöskään tue reippaan kiihdytyksen ideologiaa, jota nykyään kovasti näytetään mainostettavan. Mutta onko kellään siitä testituloksia ?

Arje kirjoitti:

Google vois auttaa.

Tässä kuitenkin yksi ylimalkainen malliksi, niin selviää periaate.

Esim. 37 kw teholla (vääntö 180 Nm / 12ö Nm ),tämä moottori kuluttaa 3000 r/min huomattavasti ja vielä 4000 r/min hiukan vähemmän kuin 2000 r/min , kun taas 25 kw teholla 2000 r/min kuluttaa vähemmän kuin 3000 r/min..

http://www.auto-innovations.com/site/glossaire/gmoteur-co3.html

Lue lisää

Linkissä oli tosiaan ominaiskulutuskäyrästö bensiinimoottorista, jonka maksimiteho on noin 100 kW ja maksimivääntömomentti noin 200 Nm välillä 2500-4000 kierrosta minuutissa. Lieneekö kyseessä pienpaineturbo, kun vääntömomentti on noinkin korkea jo pienilläkin kierroksilla. Ko. käyrästöstä voidaan vetää seuraavat johtopäätökset:
- ko. moottorin ominaiskulutus on pienimmillään, kun moottoria kuormitetaan 55-70 %:lla maksimikuormituksesta
- jos tasainen 80 km/t-nopeus vaatii tehoa 15 kW, saadaan se piemimmällä kulutuksella, kun ajetaan suunnilleen 2000 kierroksella
- jos tasainen 120 km/t-nopeus vaatii tehoa 25 kW, saadaan se pienimmällä kulutuksella, kun ajetaan suunnilleen 2300 kierroksella
- taloudellisimman kiihdytyksen tekniikkaa ei voi päätellä suoraan ominaiskulutuskäyrästöstä, mutta pienimmillään ko. moottorin ominaiskulutus on välillä 2300-3500 kierrosta, kun moottorin kuormitus on 70 % maksimista; kiihdytysteho on tällöin vastaavasti 30-55 kW; tämä kait vastaa aika hyvin kaasupolkimen 2/3-asentoa, jota jossakin puheenvuorossa suositeltiin kiihdytykseen

Käytännön johtopäätökset riippuvat sitten välityksistä ja siitä, kuinka suuria ominaiskulutuksen muutokset ovat siirryttäessä optimin ulkopuolelle.

Onko kenelläkään linkkiä perusbensiinimoottorin ja toisaalta vastaavaan turbodieselin ominaiskulutuskäyrästöön ?

Calculator kirjoitti:

Linkissä oli tosiaan ominaiskulutuskäyrästö bensiinimoottorista, jonka maksimiteho on noin 100 kW ja maksimivääntömomentti noin 200 Nm välillä 2500-4000 kierrosta minuutissa. Lieneekö kyseessä pienpaineturbo, kun vääntömomentti on noinkin korkea jo pienilläkin kierroksilla. Ko. käyrästöstä voidaan vetää seuraavat johtopäätökset:
- ko. moottorin ominaiskulutus on pienimmillään, kun moottoria kuormitetaan 55-70 %:lla maksimikuormituksesta
- jos tasainen 80 km/t-nopeus vaatii tehoa 15 kW, saadaan se piemimmällä kulutuksella, kun ajetaan suunnilleen 2000 kierroksella
- jos tasainen 120 km/t-nopeus vaatii tehoa 25 kW, saadaan se pienimmällä kulutuksella, kun ajetaan suunnilleen 2300 kierroksella
- taloudellisimman kiihdytyksen tekniikkaa ei voi päätellä suoraan ominaiskulutuskäyrästöstä, mutta pienimmillään ko. moottorin ominaiskulutus on välillä 2300-3500 kierrosta, kun moottorin kuormitus on 70 % maksimista; kiihdytysteho on tällöin vastaavasti 30-55 kW; tämä kait vastaa aika hyvin kaasupolkimen 2/3-asentoa, jota jossakin puheenvuorossa suositeltiin kiihdytykseen

Käytännön johtopäätökset riippuvat sitten välityksistä ja siitä, kuinka suuria ominaiskulutuksen muutokset ovat siirryttäessä optimin ulkopuolelle.

Onko kenelläkään linkkiä perusbensiinimoottorin ja toisaalta vastaavaan turbodieselin ominaiskulutuskäyrästöön ?

Lue lisää

Ominaiskulutus kertoo, kuinka paljon polttoainetta kuluu tuotettua tehoyksikköä kohti, kun taas ajon taloudellisuutta kuvataan polttoaineenkulutuksella kuljettua matkaa kohti. Siten ominaiskulutuksesta ei voi suoraan päätellä, millä moottorin kierroksilla ajo on taloudellisinta. Karkeasti ottaen nopeuksilla 80-120 km / t ominaiskulutuksesta voidaan päätellä, mikä on taloudellisin ajotapa, mutta sitä pienemmillä ja suuremmilla nopeuksilla sekä kiihdytyksissä pelkästä ominaiskulutustiedosta ei ole paljoa hyötyä.

kulkuri kirjoitti:

"Teinpä vastikään 2.5tdi:llä vedätystestiä
pitkässä ja jyrkähkössä ylämäessä.
80 km/h nopeudella suurimmalla vaihteella
kulutus 9.5 l/100km ja pykälää pienemmällä
12.5 l/100 km."

Ja ajoit koko ajan tasaista 80km/h myös pienemmällä vaihteella. Ei pienintäkään kiihtyvyttä kummassakaan tapauksessako?

onkos tuo nyt Inspektan labraama mittalaite ;-)

Lue lisää

Vakionopeussäätimellä tietysti samalla nopeusasetuksella.

Kulutusmittarin tarkkuus on riittävä noin suuren eron tapauksessa.

Kulutus alas kirjoitti:

Testisi mukaan iso vaihde ja pienet kierrokset takaavat alhaisen kulutuksen sekä diesel- että bensiinimoottorilla. Testisi eivät myöskään tue reippaan kiihdytyksen ideologiaa, jota nykyään kovasti näytetään mainostettavan. Mutta onko kellään siitä testituloksia ?

Lue lisää

Mielestäni mäkitestit näyttivät vain kulutuksen eri vaihteilla kun vauhti pyrittiin pitämään samassa, tällöinhän kaasua painetaan vain sen verran kuin tarvitaan.

Kiihdytyksessä spekuloidaan taas sitä että paljonko sitä kaasua täytyy painaa ja millä vaihteella jotta saataisiin taloudellinen kiihdytys.

Ja tottahan nämä asiat ovat käsi-kädessä keskenään, mutta ihan suoria johtopäätöksiä en tekisi ristiin-rastiin.

Kuten viestiketjusta ilmenee, bensiinimoottorin kulutus ei määräydy tuolla periaatteella, vaikka johtopäätös "iso vaihde kuluttaa vähemmän" onkin sinänsä hyvä yleissääntö.

Lukija kirjoitti:

Kuten viestiketjusta ilmenee, bensiinimoottorin kulutus ei määräydy tuolla periaatteella, vaikka johtopäätös "iso vaihde kuluttaa vähemmän" onkin sinänsä hyvä yleissääntö.

Lue lisää

Aivolla ajateltuna sovellettuna kaasarikoneeseen:
5. silmässä,vähän kierroksia, kurkku huurussa, hirveä imu. Suuri kulutus.
4. silmässä, paljon kierroksia, pintakaasulla. pieni kulutus.

eikös niin?

proffa kirjoitti:

Aivolla ajateltuna sovellettuna kaasarikoneeseen:
5. silmässä,vähän kierroksia, kurkku huurussa, hirveä imu. Suuri kulutus.
4. silmässä, paljon kierroksia, pintakaasulla. pieni kulutus.

eikös niin?

Lue lisää

kuule mulle!
Mulla sattuu olemaan vähän vaikutusvaltaa täällä!
Ei sinne sylinteriin mahdu enempää kuin sen tilavuus on! Vai kuvitteletko, että se mäntä haukkaa vähän syvempää kun kaasua painaa?
Aivan hulluja puhut!

Lukija kirjoitti:

Kuten viestiketjusta ilmenee, bensiinimoottorin kulutus ei määräydy tuolla periaatteella, vaikka johtopäätös "iso vaihde kuluttaa vähemmän" onkin sinänsä hyvä yleissääntö.

Lue lisää

Kulutuksen kasvu ei ole suoraan verrannollinen kierroslukuun...

Mutta iso vaihde kyllä kuluttaa vähemmän, siis jos konetta ei kuitenkaan vedätetä liikaa... (viimeistään silloin kun alkaa musta savu nousta on aika vaihtaa)

Mitä nopeammin koneisto pyörii, niin sitä suuremmat ovat laakerien kitkahäviöt. Suuremmalla vaihteella ja alemmalla kierrosluvulla koneistot pyörivät hitaammin, ja laakerien kitka on pienempi... Tämä perustuu fysiikan lakeihin, eikä sitä voi mitenkään kiertää... Tai ehkä joillain magneetti laakereilla, mutta ennenkuin autoissa aletaan semmoisia käyttää, niin voi olla että ehtii muutama sukupolvi käydä koulunsa, hankkimaan itselleen ammatin, eläköitymään, hankkimaan lapsia, ja saamaan sitten vielä lapsenlapsia...

Eiköhän tuo keskustelu asiaa vie eteenpäin, vaikka kaikkia tosiasioita ei kerralla uskottaisikaan. Ei auta muu kuin toistaa ja toistaa ja perustella selkeästi ja kohteliaasti.

Tässä nuo mainitsemasi Motivan taloudellisen ajotavan ohjeet:

Taloudellisen ajotavan keskeiset periaatteet (Motiva 12.4.2004 / www.motiva.net)

1. Liikkeelle lähdettyäsi pyri vaihtamaan mahdollisimman nopeasti kakkosvaihteelle ja edelleen isommille vaihteille 1/3 - 1/2 -kaasulla.

2. Kiihdytä kullakin vaihteella vain siihen kierroslukuun asti, jolla vääntömomentti on suurin (yleensä n. 3000 r/min), jotta välttäisit moottorin käytön turhan korkeilla kierroksilla.

3. Ennakoi risteyksiin ja liikennevaloihin saapumisesi tai edellä ajavan kääntyminen.

4. Aja muun liikenteen rytmin mukaan. Vilkasliikenteisillä tieosuuksilla ohittaminen ei tuo oleellista aikasäästöä, mutta lisää sen sijaan polttoaineen kulutusta.

5. Taloudellisin ajotapa niin maantieliikenteessä kuin taajamissakin on käyttää suurinta vaihdetta, jolla moottori vetää hyvin. Alamäessä ja kevyellä kaasulla myös tasamaalla voit hyvin ajaa 5-vaihteella jo 60 km/h nopeudessa.

Kyllä kaikissa ominaiskulutuskäyrissä, joita vastaani on tullut, on pienin ominaiskulutus ollut vääntöhuipun kohdalla. Jos vääntöhuippu on esim. 4800 kierroksessa, niin kyllä reipas kierrosten käyttö kiihdytyksessä on silloin taloudellista.

Myös motivan ohjeet tukevat teoriaani. "Kiihdytä kullakin vaihteella vain siihen kierroslukuun asti, jolla vääntömomentti on suurin". Jos esim kiihdytän kakkosella 60-70 km/h asti ja vaihdan vitoselle matkanopeuteen, niin kierrokset ovat maksimissaan `vain´ 4200-4800.

sarina kirjoitti:

Kyllä kaikissa ominaiskulutuskäyrissä, joita vastaani on tullut, on pienin ominaiskulutus ollut vääntöhuipun kohdalla. Jos vääntöhuippu on esim. 4800 kierroksessa, niin kyllä reipas kierrosten käyttö kiihdytyksessä on silloin taloudellista.

Myös motivan ohjeet tukevat teoriaani. "Kiihdytä kullakin vaihteella vain siihen kierroslukuun asti, jolla vääntömomentti on suurin". Jos esim kiihdytän kakkosella 60-70 km/h asti ja vaihdan vitoselle matkanopeuteen, niin kierrokset ovat maksimissaan `vain´ 4200-4800.

Lue lisää

Kyllä tässä viestiketjussa on jo käynyt ilmi asian ydin.
Keskustelun avaajan täydellinen puuttuminen jatkosta, on vahvistanut epäilyä, että nimimerkki J.H. alias Toinen autoinssi alias Limnell, on todennäköisesti avannut koko aiheen, omaa vastaustaan silmälläpitäen.
Siinä vaiheessa, kun on selvinnyt, että lukijoiden joukossa on ollut muitakin kuin itsensä kaltaisia "tietäjiä",ja homma on vähän kusassukin käsille, on pitäny lähteä vetämään pahasti ohi aiheen ja alottaa muiden aliarvioiminen ja mollaaminen.
Ja säälittäväksi lopuksi vielä epätoivoinen yritys kasvojen pelastamiseksi tyyliin " vain yksi asiantuntija .. ".

Olle kirjoitti:

Kyllä tässä viestiketjussa on jo käynyt ilmi asian ydin.
Keskustelun avaajan täydellinen puuttuminen jatkosta, on vahvistanut epäilyä, että nimimerkki J.H. alias Toinen autoinssi alias Limnell, on todennäköisesti avannut koko aiheen, omaa vastaustaan silmälläpitäen.
Siinä vaiheessa, kun on selvinnyt, että lukijoiden joukossa on ollut muitakin kuin itsensä kaltaisia "tietäjiä",ja homma on vähän kusassukin käsille, on pitäny lähteä vetämään pahasti ohi aiheen ja alottaa muiden aliarvioiminen ja mollaaminen.
Ja säälittäväksi lopuksi vielä epätoivoinen yritys kasvojen pelastamiseksi tyyliin " vain yksi asiantuntija .. ".

Lue lisää

Ihmetyttää vain tämän jiihoon motiivit. Miksi ihmeessä keskustella itsensä kanssa tai levittää virheellistä informaatiota. Aika pervo saa olla, että tuollaisesta jotakin saa.