Määritelmiä armeijatyypeistä ym.

Poliitikot eivät tunnu ymmärtävän edes toisiaan kun puhuvat erilaisiin armeijatyyppeihin liitetyistä käsitteistä.

Yritän luonnehtia mitä näillä sanayhdistelmillä ja käsitteillä yleensä tarkoitetaan:

Asevelvollisuuden halpuus=pieni hinta per koulutuksen läpikäynyt tai pieni hinta per koulutuskuukausi ja kertausharjoituspäivä verrattuna vapaaehtoisessa / täyspalkka-armeijassa koulutettuihin reserviläisiin.

Asevelvollisuusarmeijan kalleus=Ei arpovan tai vähän valikoivan asevelvollisuusarmeijan hintalattia eli hintaminimi, jonka vapaaehtoinen / täyspalkka-armeija pystyy alittamaan jos siinä reserviläisiä koulutetaan tarpeeksi vähän ja jos armeijalta odotetaan pienemmästä hyökkäyksestä selviämistä.

Suomen puolustuksen uskottavuus=oletettu arvio Suomeen hyökkäämistä pohtivan diktaattorin Suomen puolustuskykyä koskevasta arviosta (eli meta-arvio joka yrittää mennä hypoteettisen, yksilöimättömän ja geneerisen diktaattorin pään sisälle).

Suomen puolustuksen uskottavuusaste=todennäköisyys, että kuviteltu diktaattori pitää Suomeen hyökkäämistä liian hankalana hyötyyn nähden.

Armeijan puolustuskyky=miten isosta hyökkäyksestä voi selvitä: monta tankkia, ilma-alusta, sotilasta ja sotalaivaa vastapuolelta pitää osallistua sotaan, että puolustus murtuu. Tai millainen ilmahyökkäys vastapuolelta pitää tulla, jotta ilmavoimat ym. ei pysty estämään jonkun paikan pommitusta. Hyvin moniulotteinen käsite.

Armeijatyypin kustannustehokkuus=oletettu ja hyvin spekulatiivinen arvio armeijatyypin puolustuskyvystä tietyllä puolustusbudjetin* koolla tai vaihtoehtoisesti tietyllä puolustusbudjetilla saavutettu Suomen puolustuksen uskottavuusaste.


*huom. puolustusbudjetin koko ilmaisee vain osan sotaan varautumisen aiheuttamasta rasituksesta Suomen valtiontaloudelle, julkiselle taloudelle, kansantaloudelle ja suomalaisten elämänlaadulle.


Tätä tekstiä saa vapaasti kopioida mihin tahansa, en ota copyright-oikeuksia tästä.