Jäin henkiin sittenkin!

nyt rakastan itseäni

Kituutin niin kauan kiinni miehessä jonka kanssa tiesin tulevaisuuden olevan mahdottomuus, hänen sitoutumiskammonsa takia.

Mies ei tahtonut vakavaa seurustelusuhdetta, silti tahtoi vain minut, sanoi ettei kiinnosta vilkuillakaan muita päin.

Elämä oli taivaallista ensimmäiset puoli vuotta, opin tuntemaan hänen ystävänsä, hän minun ja aloin uskoa että tulevaisuus ehkä sittenkin on olemassa, niin kai luultiin molemmat.

Mies ei koskaan koko tämän puolitoista vuotta kestäneen "melkein seurustelun" aikana etääntynyt minusta, olimme erittäin rakastuneita.
Silti asiassa oli toinen puoli, tiesin miehen olleen täys peluri ennen minun tapaamistani, sokeasti tahdoin uskoa että me olisimme olleet jotain muuta, ja niin hän jaksoi myös minulle uskotella.

Kuulin hänestä "juttuja", hän saattoi hävitä päiviksi reissuilleen mutta selitys oli aina valmiina ja erittäin hyväkin ja joka kerta kun hän palasi luokseni oli elämä taas täydellistä.

Viimeiset puoli vuotta vietin silti masennuksen rajamailla, sain fyysisiä oireita, itkukohtauksia, pelkotiloja ja tunsin koko maailmani kaatuvan jos päästäisin tuosta miehestä irti.

Kuvittelin tosissani kestäväni jopa tilanteen että olen hänen "ykkösnainen" vaikka hän juoksisi muiden naisten perässä, kunhan palaisi luokseni.. ja näin en ole ikinä edes kuvitellut ajattelevani.

Muutama vko sitten hajosin täysin kuultuani ketä/keitä naisia hän oli käynyt panemassa kaikki ne kerrat jolloin oli "ollut viettämässä aikaa edellisestä suhteesta saadun pojan kanssa"

Laitoin viestiä, ilmoitin siinä haluavani keskustella, koitin soittaa, ei vastattu.
Mies meni siis piiloon.

Itkin kaksi päivää hysteerisesti putkeen kaikki patoutumat jotka nuo kuukaudet ja se valtava rakkauden määrä olivat jättäneet minuun.

Yhtäkkiä loppui itku, katsoin peiliin ja kysyin että mitä helvettiä sä tuhlaat elämääsi näin.. jos en riitä tälläisenä ja ainoana naisena se on voi voi.

Ensimmäinen viikko meni usvassa ja pelossa että sorrun takaisin miehen syliin kuten kaikki ne kerrat kun se on itsestään ilmoittanut ja pyytänyt anteeksi ja vannonut rakkauttaan.

Toisen viikon alussa alkoi tulemaan kyseisiä puheluita ja viestejä,
jopa tunnustuksia pettämisistä ja siitä että hänellä on joku "ongelma" ei ikinä tahdo silti pois elämästäni... ei ole ketään rakastanut kuten minua, jos vielä yksi mahdollisuus... en vastannut yhteenkään, en tahtonut kuulla ensimmäistäkään selitystä jotka moni muu nainen on varmasti selkäni takana myös kuullut.

Nyt on menossa kolmas viikko, tuntuu että näen ensimmistä kertaa selvästi koko paskan jälkeen. Kun hymyilen, se tulee sisältäpäin eikä pakotetusti.
Osaan rakastaa itseäni ja mikä tärkeintä, tajuan ettei onnettomassa suhteessa voi roikkua loputtomasti jos muutosta ei ikinä tule.

Kaduttaa että kesti näin kauan ymmärtää, kaduttaa että hävitin itseni puoleksi toista vuodeksi, mutta jäljelle jäi monet hyvät muistot, jotka aika varmasti kultaa. Tietenkin iskee vieläkin takapakkeja, lopullisesta erosta niin pieni hetki, silti ensimmäistä kertaa tiedän sydämessäni etten enää ikinä aio palata tuon miehen luokse mikä myrkytti mieleni niin miljoonat kerrat valheillaan.

En edes tiedä miksi tän kirjoitin, kai tämä on nyt jokin lopullinen päätös koko asialle. Pelimiehet, varokaa kenet särjette, ja varsinkin, uskokaa naista kun se sanoo ettei sen pää kestä pelejä ja uskokaa kun se sanoo että yksin on parempi jos toinen lähtee pelaamaan pelejään.

Nyt. On vuodatukset vuodatettu! Lämmintä ja rakkauden täyteistä kesää kaikille! Voimia jokaiselle kenen sydän on särjetty, liimattu, rikottu ja paikattu kerta kerran jälkeen, elämä voittaa aina!

13

721

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Yksi rikottu

      Vähän saman tapainen juttu mulla takana.

      Eron jälkeen oli mahtava huomata olevansa kaunis ja mukava, itsetunto nousi kohisten. Takapakkiakin on tullut.

      Sairastuin suhteen aikana masennukseen, jota käyn nyt purkamassa terapeutilla. Välillä menee jo ihan hyvin.

      Huomasin, että vika oli minussa - olin liian kiltti, halusin hyväksyntää ja toivoin niin kovasti olevani hänelle tärkeä. Nyt opettelen näkemään tosiasioita ja arvostamaan itseäni :)

      Paljon voimia sinulle, tulet vielä tarvitsemaan niitä!

    • suhde pelottaa

      Yksi rikottu,, tarinasi kuulostaa tutulta, paitsi en hakeutunut hoitoon suhteen jälkeen. Ehkä toipuminen ja itsensä arvostaminen olisi tapahtunut nopeampaa. Nyt on aika kulunut ja korjannut "haavat".. silti pelkään että olen nykyisessä tuoreessa suhteessani liian kylmä enkä enään uskalla antaa kaikkeani suhteelle :( en tiedä mitä tehdä

    • rakastunut0

      Tämä on vissiin ihan tavallista että nainen sekoaa täysin miehen takia. Kummallisia tunteita ja ajatuksia tulee ennen järkevänä pidetyn ihmisen päähän. Olen rimpuilemassa eroon mahdottomasta suhteesta, mutta sekin tuntuu olevan niin mahdotonta. Ei voi elää kanssa eikä ilman. Välillä kun järki voittaa, luulen selviäväni, mutta sitten taas alan tunteilla ja maailmani romahtaa. Auttaakohan tähän jokin lääkitys?

      • sådant

        Kuulostatte aika nuorilta. Tässä ikää 50 ja ihan on samat huolet, joten varokaa!!

        Takana on monta suhdetta ja aina sama tarina: kuinka toinen voikaan "rakastaan" noin hyväksikäyttää? / Tai kuinka aina uudelleen sallii sen??

        Jos olisikin kyse "vain" tunneasioista, mutta on maksettu 20 v ulosottoon yhden velkoja ja maksettu 10 v X:nnen talonrakennusta eri muodoissa. Sen samaisen yrityksen palveluksessakin on oltu jo 5 v ja heittäydytty kovan luokan yritysjohtajasta pikku-urakointiyrityksen kaiken muun kuin ruumiillisen työn tekeväksi vastaavaksi naurettavalla korvauksella (joka uppoaa hänen talonsa ja mökkinsä korjauksiin ja sisustuksiin...) Niin, että miten voikaan näin hölmö olla???

        Noh, 15 v odottelin josko monista tyrkyllä olijoista joku joskus vastaisi edes likipäin jonkin sortin kohtuullisia odotuksia. Ei vastannut. Sitten vastaan tuli tämä jotensakin reppana, mutta joskus myös ihana "leikkiyrittäjä", jonka kanssa mukamas piti pistää siivet yritykselle. Olisihan ne jo monta kertaa pistettykin, vaan kun toinen on ihan siihen johonkin jumahtanut muutosvastainen urpo. Isi teki niin ja isi teki näin (20 v sitten) ja ei sen parempaa tapaa ole...

        Ei tätä kehtaa pidemmälle edes kirjoittaa. Peiliin pitäisi tietty katsoa, mutta missä on se toisiin ihmisiin luottaminen/kunnioitus/vastavuoroisesti toimiminen? Niin minulle pienenä opetettiin ja sitä kai yhäti turhaan etsin?!


      • sadepilvet

        Täällä yksi samassa tilanteessa oleva. Kirjoitit kuin suoraan omasta elämästäni. Voimia sinulle ja kaikille muillekkin :)


    • Kesän lapsi

      Minäkin melkein samassa tilanteessa.... Ollut tosin jo 8 kk, eli tiukemmassa on tuo oivallus minulla ;)

      Välillä on hyviäkin päiviä, en niin koko aikaa enää ajattele häntä ja niitä yhteisiä aikoja, ja elämällä tuntuisi olevan muutakin muutakin merkitystä. Vaan sitten taas takavasemmalta tulee joku muisto, biisi, sylin kaipuu, uni.... ja lähtöpisteessä ollaan. :'(

      Nyt kylläkin jo ymmärrän arvoni ja tuon saman, että jos en riitä minuna enkä ainoana, mitään ei silloin olekaan. Siitä pidän kiinni.

      Vielä ei kukaan ole päässy lähelleni kuin hän, ei varmaan aikoihin, mutta joskus hetken verran jo uskaltaa uneksia uudestakin sylistä....

      Voimia meille ....

    • särkynyt-sydän94

      Tästä viestistä saa kyl paljon voimaa ! Pistää muistamaan, että voi olla kaunis, vaikkei yhdelle miehelle kelvannutkaan.

      • mytruelove

        Just niin, pitää muistaa, että on arvokas, ihana, miellyttävä, rakastettava, vaikka joku tietty ihminen jättäisikin. Tätä on vaikea aina nähdä kaipuun hetkellä, mutta niin se on. Ja pitää muistaa rakastaa itseään, nähdä että minua on arvokasta rakastaa ja minun rakkauteni on arvokasta. Tällä mielialalla varustettuna rakkaus tulee kyllä vastaan.


    • Miksi, miksi, miksi.

      Aloittajalle: onneksi olkoon!!!! Olet tehnyt sen, mitä minä olen yrittänyt kaksi vuotta samankaltaisen tarinan jälkeen. Viimeiset pari kuukautta ovat menneet hyvin ensimmäistä kertaa eron jälkeen, mutta nyt taas pari viikkoa huonosti ja tänään taas hajosin ja itkin. Turhauttavaa ja tuskaista. Näin siinä käy, kun ihmisen omanarvontunto ja ihmisyys hajotetaan julmuudella. Meitä on yllättävän paljon, mitä näitä vastauksia lukee.

    • mami*30..

      minä myös vastaavassa tilanteessa ja lukiessani tunsin että ihan kuin itse olisin kirjoittanut tuon..

      Voimia ja jaksamista

    • nyt rakastan itseäni

      Täällä sitä edelleen mennään ja hyvin mielin!
      Muistin tän kirjoittamani viestin ja pakkohan se oli tulla katsomaan että miten täällä menee, toivottavasti hyvin kaikilla muillakin.

      Ei ole ketään miestä ollut tämän kesän aikana ja en ole sellaista kaivannutkaan.
      Takapakkia on tullut välillä ja erittäin rajusti, mutta kertaakaan en ole yhteyttä ottanut enkä edelleenkään yhteydenottoihin vastannut, mitkä on nyt viimeisen parin vkon aikana loppuneet.

      Ja arvatkaas mikä on aivan ihanaa?
      Mahtava fiilis istua ystävien kanssa kesäterasseilla tai kahvilla, huomaten että joku mies tulee tarjoamaan tai kehumaan kauniiksi.. ja ensimmäistä kertaa, ihan oikeasti vuosiin uskon siihen! :)

      Olen niin, niin, niin onnellinen että pääsin vihdoin lähtemään tuosta niin piinaavasta ja pitkälle jatkuneesta tilanteesta... Tsemppiä ja haleja kaikille, jotka käyvät läpi samaa. Älkää jääkö roikkumaan! Itseään ei saa kadottaa, tein sen jo kerran ja tällä hetkellä on vaikea edes tajuta että miten kykenin olemaan niin pitkään, niin pirun onneton.

      Suoraan sanoen on aika hölmö ja itseasiassa jopa typerä olotila siitä miten annoin itseäni kohdella, mutta minkäs teet...
      Rakkaus sekoittaa nupin pahemmin kun mikään.

      Vielä kerran, hyviä jatkoja, ihanaa ja energistä syksyn alkua!

    • jepsistäkaikki

      en oikeasti ymmärrä ihmisia jotka voivat tehdä tälläistä ja satuttaa...päässä vikaa vai missä. jäävät yksin vanhoina..

    • Heiniö

      Hei ja kiitos teille kaikille kirjoittajille. Olen itse nyt samassa tilanteessa ja jättänyt tämän petollisen miehen juuri reilu viikko sitten.
      Hänellä oli koko yli vuoden kestävän seurustelumme ajan muita suhteita ja hän harrasti myös puhelinseksiä muiden naisten kanssa. Aluksi katsoin asiaa hieman sormieni läpi ja odotin jos se vaikka loppuisi.
      Nyt kesän aikana kaikki nämä jutut vain alkoi minua niin ahdistaa, että en vain voinut muuta kuin lopettaa suhteen. En halunnut elää tuollaisessa suhteessa, jossa minua pidettiin vain "hätävarana" ja luokseni tultiin syömään, huilaamaan, nukkumaan ja pesemään vaatteitaan silloin kun kukaan muu nainen ei ollut saatavilla.

      Nyt kuitenkin olen kohta kaksi viikkoa taistellut, kun tunteita kuitenkin on jäljellä, mutta järki käskee pysymään kaukana hänestä.
      Hän ei ehkä itse edes tiedosta sitä että en ole halukas jatkamaan tuollaisessa suhteessa.
      Hieman pelkään hänen reaktiotaan, kun ymmärrys tulee siihen pisteeseen.

      Kuitenkin haluaisin että tämä tuska ja ahdistus loppuisi jo!!
      Noista teidän kertomuksistanne sain kuitenkin voimaa jatkaa omaa elämääni ja yrittää unohtaa tuo mies elämästäni.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      277
      17688
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      24
      5676
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      123
      2642
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      17
      2162
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1795
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1047
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      973
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      941
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      941
    Aihe