Elämääkö eron jälkeen?

Tässä on tarinani.

Tapasin erittäin ihanan naisen 2 vuotta sitten ja rakastuin todella syvällisesti heti, minä 18 ja avopuoliso 17 tapaamis hetkellä.
Olemme ollut todella onnellisia ja muutenkin rakkaus kukoisti loisteessaan.
No, nyt avopuoliso tiputti oikeen pommin niskaan yhtäkkiä ja päätti "luottamuspulan/jatkuvan epäilyn" sekä mustasukkaisuuden takia että on parempi että erotaan. kyse ei ole kuitenkaan pettämisestä tai muusta vastaavasta, ja tämä mustasukkaisuus johtuu ilmeisesti siitä kun minulla on ollut kateellisia naispuolisia kavereita jotka on joskus yrittänyt "iskeä" minua huonolla menestyksellä, ja aina olen sanonut että EI olen varattu piste. Pistin kuitenkin välit poikki, ja kerroin puolisolle heti kun näin kävi.

Nyt on sitten päätetty ja keskusteltu että erotaan ja jatketaan hyvinä kavereina,
nyt on viikko kulunut tästä tietoiskusta ja silti tunnemyräkkä iskee aina uudelleen ja uudelleen ja tuntuu muutenkin että koko maailma olis kaatunut niskaan, sekään ei oikein helpota että asutaan kuitenkin yhdessä ja se joka muuttaa pois on minä, ja joudun sitä omaa "kaupungin" vuokra-asuntoa odotella että vapautuisi.

Pystyykö suhteen jälkeen ylipäätänsä jatkaa ns. hyvinä "kavereina".?

Tuntuu vaan niin ***** pahalta jättää kaikki hyvät muistot ja onnelliset hetket taakse, kaiken lisäksi pelottaa ajatus "uudesta" yksinäisestä elämästä.

Ehkä vähän sekava teksti, mutta toivottavasti joku ymmärtää.
Mielenkiinnolla lukisin jos jollain on samanlaisia kokemuksia tms.