Onko Vela tuomittu elämään yksin?

Vela81

Olen 30-vuotias nainen, joka on ihan aina tiennyt ettei halua lapsia. Muutama parisuhde on päättynyt asian takia, ku olen ilmaissut etten lapsia sitten ikinä hommaa ja se ei ole edes pahemmin minua häirinnyt kunnes nyt ekan kerran. Olen ollut vuoden suhteessa aivan ihanan miehen kanssa ja nyt olemme alkaneet miettiä suhteen jatkoa jne. Lapsijuttuhan se esiin tuli ja valitettavasti mies haluaa niitä. Seurustelemme edelleen, mutta asia vaatii vielä suuren keskustelun, jonka jo tiedän johtavan siihen, että ero tulee ja minulla tulee miestä iso ikävä. Tämä on saanut minut miettimään, että mistä Velat eli vapaaehtoisesti lapsettomat voisivat löytää kaltaistaan seuraa? En halua enää tällaista pelkoa ja pettymystä kokea toista kertaa. Jos ja kun nykyinen mieheni jättää minut tämän asian takia, en enää ikinä uskalla rakastua kehenkää ellei mies heti ekoilla treffeillä kerro mulle kans olevan Vela. Onko jossain foorumia, missä omille ajatuksille saisi tukea ja eikä tarvitse pelätä joutuvansa elämään loppuelämäänsä yksin vaan sen takia ettei millään tapaa sovellu eikä halua olla äiti? Lisäksi lukisin mielelläni tarinoita, missä kaksi Velaa ovat löytäneet toisensa!

32

754

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • yksin kotona

      Hitto. Sä olisit hyvä kumppani mulle. En miekään ole ajatellut lapsia tehdä.
      Ihan turhaa hommaa sellanen lapsen teko. Miten olis?

    • Lyhyesti.,

      On.

    • gdgdfg

      Olen itse kyllä löytänyt vierelleni miehen joka totesi, että jos lapsia ei tule, niin sitten ei tule. Matkan varrella on myös kyllä ollut niitä, jotka ovat halunneet lapsia ja jatkuvasti hokeneet, että "kyllä sun mieles vielä muuttuu" ja suhteessa yrittäneet kääntää mun päätä. On ne suhteet nopeasti loppuneet.

      Kyllä sellainen mies löytyy, parhaiten kuitenkin kun jo heti suhteen alussa kertoo, ettei aio lapsia hankkia, niin ei ne kuukaudet/vuodet mene turhaan.

    • lapseton**

      Itse olin sitä mieltä sinkkuna, että haluan vähintään 4 lasta sitten joskus. Löysin ihanan miehen, joka kertoi, että hän "ehkä" haluaisi joskus lapsia, riippuu mitä mieltä nainen on. Itsekin olen ajan kanssa tullut siihen tulokseen, että en ainakaan tällä hetkellä halua saada lapsia. Olen alle 30-vuotias, joten aikaa kyllä vielä olisi, mutta en usko kuitenkaan. Meillä on tosi mukavaa kahdestaankin ja koiria löytyy, joten "hellyydenkipeyden" voi tarvittaessa purkaa niihinkin :)

      Ihan varmasti löydät, kun vaan etsit! Kerrot heti ja suoraan, että et halua lapsia, niin mies ei oleta eikä odota muuta. Ja ole avarakatseinen, siis tarkoitan sitä, että älä vaadi mieheltä mahdottomia, niin saatat löytää helmen... Meilläkin on yli 10v ikäeroa, voi olla että sinäkin saatat löytää ihahan kumppanin hiukan vanhemmista miehistä.

    • Lapseton minäkin

      Entä jos löytäisit miehen, jolla on lapsia aikaisemmasta suhteesta? Mulla on mies, jolla on 3 lasta ja meille on aina ollu itsestäänselvyys, et meille ei tule koskaan yhteisiä lapsia.

    • darksheep

      Vela81, olen miettinyt samaa. Minun tilanne on se, että olen "vasta" 26-vuotias, eli yleisesti katsottuna alaikäinen velaksi koska "tuossa iässä mielihän muuttuu vielä jne."

      Minulla on ollut vuosia sitten suhde, jossa mies sanoi ehdottomasti haluavansa joskus lapsen. Suhde päättyi osin tästä syystä, ei ollut järkevää jatkaa kun tulevaisuuden haaveet näyttivät alunperinkin olevan täysin erit.

      Mitä enemmän vuosia ja ikää tulee lisää, olen huomannut että tämä tulevaisuuden mahdollinen yksinäisyys mietityttää yhä enemmän. Nyt olen seurustellut yli vuoden miehen kanssa joka on minua vieläpä nuorempi, ja joka pitää lapsista. Olen kertonut hänelle kantani heti suhteen alussa, mutta hän ei sano siihen oikein mitään, sanoo vain että turha sellaista on miettiä, ja että hän on onnellinen kanssani. Mutta olen itse alkanut miettiä asioita yhä enemmän, olisi kamala tarve puhua ja vain puhua, mutta mies ei juuri suostu puhumaan. Itseäni pelottaa lähinnä se, että kun hän on minua nuorempikin, hänellä alkaa muutaman vuoden kuluessa "kello tikittää" ja tulee haaveet lapsesta. Onko sitten ero edessä ja vuosia mennyt hukkaan?

      Puhumisen tuskasta huolimatta en oikein uskalla puhua aiheesta lähipiirille. Parhaille ystäville olen asiasta aiemmin puhunut, mutta en esimerkiksi vanhemmilleni. Nytkin lähipiirissäni on sen verran paljon vauvakuumeessa kouristelevia kavereita ja lapsiperheitä, etten viitsi aukaista suutani tämän oman "vähäpätöisemmän" ongelmani vuoksi.

      Miten teillä muilla lähipiiri on suhtautunut, ja oletteko asiasta puhuneet? Tottahan olisi, että jos saisi useammin tämän hiljaisen mielipiteen ääneen sanottua niin voisi ehkä huomatakin että on muitakin samankaltaisia ihmisiä.

    • joustoa tarvitaan

      Kyllä kai sinä joudut valitsemaan - joko parisuhde lapsineen tai yksinolo, koska todennäköisyys löytää samoinajatteleva pari, joka muutenkin vastaisi toiveitasi, on aika pieni. Et voi muuttaa miehen haaveita lapsesta, jotka kuitenkin ovat maailman luonnollisimpia. Ehkä joskus yksinäisenä vanhuksena hän voi olla katkera sinulle joka estit häntä saamasta ympärilleen läheistä perhepiiriä.

      Mietin vaan, onko tarpeen pitää kiinni niin ehdottomista suunnitelmista tai periaatteista. Eikös se tarkoita myös sitä, että jos tapaat ihanan miehen, jolla on valmiiksi lapsi, et voi alkaa seurustelemaan hänen kanssaan. Tai jos teille sattuu vahinko, joudut abortoimaan lapsen, joka olisi miehellesi toivottu ja rakas. Etkö pysty joustamaan niin, että periaatteet muuttuu sen mukaan mitä elämä tuo tullessaan? Eikö ole mahdollista heittäytyä vähän elämän vietäväksi ja ottaa rohkeasti vastaan uusia kokemuksia?

      Jos miehellä sattuukin olemaan valmiiksi neljä lasta, siihenkin yleensä mukaudutaan siksi kun rakastetaan toista lapsineen kaikkineen. Ja päätös yhteisten lapsien hankkimisesta ei voi olla yksin toisella, vaan ainahan siinä etsitään molemmille sopiva ratkaisu ja ajankohta. Jos et pysty kompromisseihin, et pysty muutenkaan elämään parisuhteessa, koska suhteessahan koko ajan sovitetaan yhteen kahden ihmisen muitakin tarpeita ja se vaatii toistensa jatkuvaa huomiointia ja halun tehdä kumppani onnelliseksi.

      Vielä ottaisin esiin sen tosiseikan, että yleensä nekin, jotka eivät halua lapsia, kokevat vahingoissa tulleet lapset lopulta elämänsä ihanimmaksi asiaksi. Niin se vaan menee ja ihminen muuttuu jatkuvasti elämänkokemusten myötä. Vieraat lapset tuntuvat ehkä rasittavilta eikä niihin ihastu ollenkaan, mutta oma onkin maailman keskipiste.

      • JuanJesus

        "Etkö pysty joustamaan niin, että periaatteet muuttuu sen mukaan mitä elämä tuo tullessaan? Eikö ole mahdollista heittäytyä vähän elämän vietäväksi ja ottaa rohkeasti vastaan uusia kokemuksia?"

        Lapsen tekeminen nyt on ihan oikeesti viimeinen asia, missä tehdään tollasia kompromisseja!


      • atsuuuu
        JuanJesus kirjoitti:

        "Etkö pysty joustamaan niin, että periaatteet muuttuu sen mukaan mitä elämä tuo tullessaan? Eikö ole mahdollista heittäytyä vähän elämän vietäväksi ja ottaa rohkeasti vastaan uusia kokemuksia?"

        Lapsen tekeminen nyt on ihan oikeesti viimeinen asia, missä tehdään tollasia kompromisseja!

        Samaa mieltä. Lasta ei pidä todellakaan tehdä sen takia koska tulee vahinko eikä koe olevansa valmis äitiydeksi. Lapsessa on niin paljon muutakin kuin se, että lapsi pidetään puhtaana ja ruokitaan.

        Puhumatta siitä että eivät kaikki lapset synny terveinä. On otettava se riski, että lapsi saattaa syntyä kehitysvammaisena. Silloin joutuu hoitamaan lasta koko loppuelämänsä, ei pelkästään sitä "18 vuotta" jota yleisemmin ajatellaan, että lasta katsotaan kotona. Kaikki eivät halua ottaa tälläistä taakkaa harteilleensa ja monesti "isät" eivät edes ajattele sitä syvemmin, mitä kaikkea voi mennä PIELEEN lapsen kanssa. Kaikki vain ajattelevat sitä tervettä kääröä, jonka kanssa voidaan yhdessä harrastaa ja jonka ensiaskeleet ja ensimmäiset sanat seurataan.

        Olet sitten mies tai nainen. Jos koet, ettet halua lapsia, älä missään nimessä niitä hanki, älä vaikka ne kuinka olisivat "vahinkoja" tai kumppani panostaa.

        Kyllä lapsettomille naisille löytyy mies, usko tai älä. Eivät kaikki miehet halua lapsia kuten eivät kaikki naisetkaan. Ole mielummin lapseton ja yksin, kuin suhteessa jossa olet hankkinut lapsen jota et alunperin halunnutkaan ja pian huomaat kantavasi kaunaa miehellesi ja näinollen tulee ero. Sitten olet yksin lapsen kanssa, jota alunperinkään et halunnut tehdä.


      • ..................

        Nimim. joustoa tarvitaan

        Lyhyesti: Olet idiootti

        Pitkästi: Keskustelet asiasta kuin se olisi vertailtavissa tilanteeseen, jossa puolisosi tuo kaupasta emmentalia vaikka nimenomaan pyysit edamia. "No joustetaan nyt".


    • näinkin näin

      Tekeepä mieli laittaa tähän hiukan toisenlaistakin näkökantaa. Aika suuri osa lapsista syntyy maailmaan suunnittelematta, ja sitten kun ne tulee, niistä iloitaan ja elämä mukautuu sen mukaan. Ei se ole ihan niin jäkyttävä asia, kuin luulevat ne, jotka tekevät päätöksensä tarkkaan ja varman päälle harkiten. Lasten hankkimisesta voisi miettiä, kummalle uhraus on vaikeampi - jommankumman on joka tapauksessa luovuttava omista haaveistaan. Entä onko parisuhde tärkeämpi kuin tämä lapsiasia? Jos lapsiasia on tärkein, ei parisuhdetta kannata jatkaa.

      Normaalisti ihminen pystyy muuttamaan suunnitelmiaan myös lapsiluvun suhteen, eikä se ole edes vaikeaa. Ainahan sitä joutuu muutenkin sopeutumaan uusiin haasteisiin. Kotipaikkaa, ammattia, puolisoa vaihdetaan ja sopeudutaan, vaikka niin ei oltu suunniteltu. Yleensä ei niin kauheasti ajatella sitäkään, mikä voi mennä pieleen lasten kanssa, koska niihin ikäviinkin yllätyksiin sopeudutaan kyllä kun lapsi on rakas. Useimmat lapset ovat tavallisia ja terveitä kuitenkin.

      Ei tarvitse kokea etukäteen olevansa valmis äidiksi, koska siihen ehtii valmistua kyllä. Jos kovasti pelkää taakkoja elämässään, on tietysti paras olla ihan yksin ja vapaa kaikista muistakin sitoumuksista, mutta pelkääjältä myös jää kokematta paljon. Kaikenlaistahan tietysti voi mennä pieleen kaikissa asioissa, mutta antaa mennä ja eletään täysillä.

      • nainen25w *

        elämässä on muutakin elämisen ja kokemisen arvoisia asioita kuin lapsiperhearki...
        välillä kyllä tuntuu että nämä lapsettomat kantavat enempi vastuuta asioistaan ja teoistaan kuin lapsiperheet jotka hyvä jos edes vaivautuvat kasvattamaan lapsiaan saatika opettamaan heille käytöstapoja...

        ja kuka oikeasti haluaisi nykypäivänä sellaiseen helvettiin itsensä pistää kuin perheen perustaminen?
        perheen perustamisen myötä kun tulee ne kaikki muutkin ongelmat, esim. omakotitalon hankinta, isomman ja tilavamman auton hankinta, rahahuolia 100% enempi, lapsi itsessään aiheuttaa sellaisen tunteiden kirjon johon kuuluu myös negatiivisetkin tunteet("ei olisi ikinä pitänyt lasta tehdä", "jättäisinkin lapsen tekemättä jos voisin valita uudelleen"), jatkuva stressi, univelat molemmilla jne...

        sorry jos jotkut eivät koe perhe-elämää "ihanana ja pehmoisena" saatika kokemisen arvoisena asiana..elämä kun voi olla upeaa ilmankin lapsia!!


    • darksheep

      "Etkö pysty joustamaan niin, että periaatteet muuttuu sen mukaan mitä elämä tuo tullessaan? Eikö ole mahdollista heittäytyä vähän elämän vietäväksi ja ottaa rohkeasti vastaan uusia kokemuksia?"

      Et selvästikään ymmärrä asiaa. Kyse ei ole omasta keksitystä periaatteesta josta voi joustaa mielen mukaan ja elämäntilanteista riippuen, vaan siitä ettei ihminen missään nimessä tunne tarvitsevansa ja haluavansa lapsia. Koen asian niin, että vaikka elämä on tuonut eteensä milloin mitäkin, ja paljon olen vuosien varrella muuttunut, (joissain asioissa hyvinkin paljon!) niin silti tuo yksi asia on pysynyt ennallaan. Jos kyse olisikin omasta halusta muuttaa periaatteitaan niin eihän tätä "ongelmaa" olisi.

      Jos asiaa ajattelee toisinpäin niin eikö sitten toinenkin osapuoli voisi joustaa ja heittäytyä "vähän" elämän vietäväksi, elämässä kun on niin paljon muutakin kuin lapsiperhe.

      ps. sitä samaa minäkin olen miehelle sanonut, että hänestä tulee vanhana katkera minulle. ..mutta tosiaan niinkuin sanoin, tämä asia vaivaa tällä hetkellä jostain syystä meidän suhteessa vain minua

    • miksi hakeutua

      parisuhteeseen ylipäätään jos ei halua lasta,oikeampi paikka olis ehkä eristäytyminen luostariin tai jonnekkin.

      • JuanJesus

        "miksi hakeutua parisuhteeseen ylipäätään jos ei halua lasta,oikeampi paikka olis ehkä eristäytyminen luostariin tai jonnekkin. "

        Ooooh, Ajatusten Tonava!
        Saako sitten kuitenkin ne, jotka haluaisivat lapsia mutta eivät saa, olla parisuhteessa?
        Todellakin, parisuhdehan on vain lisääntymistä varten...


      • velaton
        JuanJesus kirjoitti:

        "miksi hakeutua parisuhteeseen ylipäätään jos ei halua lasta,oikeampi paikka olis ehkä eristäytyminen luostariin tai jonnekkin. "

        Ooooh, Ajatusten Tonava!
        Saako sitten kuitenkin ne, jotka haluaisivat lapsia mutta eivät saa, olla parisuhteessa?
        Todellakin, parisuhdehan on vain lisääntymistä varten...

        Juuh. Toivottavasti "miksi hakeutua" on muistanut ketoa kumppanilleen, että tämän ainoa funktio on lasten tuottaminen, ja että hän olisi lapsettomana hakeutunut luostariin ennemmin kuin suhteeseen puolisonsa kanssa. Olisi mukava olla seuraamassa reaktioita. Mahtaa olla muutenkin toimiva liitto, jos intiimi läheisyys on rajoittunut lasten tekemiseen. : )

        Ilmeisesti tämä em. nikin viesti on viittaus siihen, että kaikilla ei ole tarvetta elämänkumppaniin, parhaaseen kaveriin ja seksikumppaniin puolison muodossa, toisin kuin esimerkiksi minulla ja miehelläni, lapsettomalla parilla.

        Näille muutamille (vai yhdelle?) joustamisesta jankkaajalle: onpa tosi mielenkiintoista, että juuri lapsen hankkiminen on sitä joustamista, joka kertoo onko ihminen kykenevä parisuhteeseen tai henkisen kehittymiseen. Ilmeisesti lapsia haluavan ihmisen ei tarvtiie opetella tätä jaloa joustamisen taitoa, vaan heillä se on jo sisäsyntyisenä. Jopa ennen lapsia, ja lapsen saatuaanhan ihminen tunnetusti muuttuu niiiiin epäitsekkääksi että siinä jää äiti teresa kalkkiviivoille.

        Jos lapsen hankkiminen jalostaisi niin paljon kuin näistä nettijupinoista voisi päätellä, asuisimme paratiisissa. Suurin osa ihmisistä tekee lapsia ja silti maailma on täynnä väkivaltaa, sotia ja murhetta. Tuskin pelkästään sen parin lapsettomaksi jäävän prosentuaalisen osuuden vuoksi, vai mitä?


      • omat kullannuput!

        hahahahah! Olipas typerä kommentti, varmaankin joku lestaatiolainen, joka ei tajua että elämää on ilman lapsiakin..
        Joo ja tämä kommentti tulee kolmen lapsen äidiltä, joka on halunnut lapsensa, mutta ymmärtää täysin näitä ihmisiä, jotka osaavat elää elämäänsä ilman jälikasvuakin ja minulla on itsellänikin myös tällaisia ystäviä.
        Kummallista, että AP.lle on osunut näitä jälkikasvua haluavia miehiä, kun itse tunnen siis MONTA miestä, jotka eivät kuunaan halua lapsia..
        Älä vielä heitä suhdettasi kaivoon, ap.
        Asiahan voisi olla niinkin, ettei miehesi saakkaan lapsia, aika kuluu, eikä hänkään sitten enää halua siihen häiritseviä pirpanoita metelöimään.
        Minun lapettomat ystäväni käyvät kyllä välillä lapsenvahtina minulle ja kertovat sen jälkeen vain varmistuneensa entisestään omasta lapsettomuudestaan ;))
        Kyllä he lapsia sietävät, mutta omia eivät halua.
        Vierailkaapa tekin lapsiperheissä katsomassa sitä kaaosta, miehesi mieli voipi muuttua muutaman kerran lapsenvahtina ollessaan..varsinkin kun haastattelee perheen äitiä, jolle ei seksi maistu lasten ollessa pieniä...
        Ja lapsihan voi olla joskus vammainenkin, ei kaikki ole niin auvoista.


    • ärsyttää!

      Olen samaa mieltä muutaman vastaajan kanssa siinä, että heti alussa kannattaa ottaa selvää tuosta lastentekohaaveesta, ettei uusi suhde sitten taas kaadu siihen.

      Minä löysin miehen, joka ei halua lapsia. En edes etsinyt miestä, eikä lapsiasiat olleet päällimmäisenä mielessä. Tutustuttiin ja puhuttiin kaikista näistä asioista avoimesti. Nyt neljä vuotta myöhemmin miehelle on tehty vasektomia ja olemme edelleen onnellisia yhdessä. En voi tietää varmaksi haluanko joskus lapsia, mutta siinä tapauksessa tulee eteen sitten adoptio - lapsia on täällä maailmassa jo tarpeeksi, ei niitä ole pakko itse ruveta vääntämään.

      Raivostuttaa, kun on työhaastattelussakin kysytty, että haluanko lapsia ja olen sanonut, että en. Eivät usko, vaan alkaa se länkytys "olet vielä nuori, pianhan se sinunkin mielesi muuttuu ja olet maha pystyssä...." Joo, en ole ellen hyppää vieraaseen petiin.

      Miksi tätä on niin vaikea uskoa - varsinkin vanhempien ihmisten nuoremmista, minäkin olen alle 30 vuotias.

      • Ei nimimerkkiä

        "Raivostuttaa, kun on työhaastattelussakin kysytty, että haluanko lapsia ja olen sanonut, että en."

        Idiootti haastattelija; firma pitäisi vetää oikeuteen.

        Mutta yhtä idiootti olit sinäkin, kun menit vastaamaan ja vielä rehellisesti.


      • wefghvmng
        Ei nimimerkkiä kirjoitti:

        "Raivostuttaa, kun on työhaastattelussakin kysytty, että haluanko lapsia ja olen sanonut, että en."

        Idiootti haastattelija; firma pitäisi vetää oikeuteen.

        Mutta yhtä idiootti olit sinäkin, kun menit vastaamaan ja vielä rehellisesti.

        luulisi että työnantajat olisivat tyytyväisiä jos tuleva työntekijä on vapaaehtoislapseton..
        lapsettomat eivät yleensä ole;

        - kinuamassa erioikeuksia esim. vapaissa ja työajoissa
        -eivät lähde kesken työpäivän kun lapsi sairastuu siihen päälle sairasloma jotta lasta voi hoitaa
        - eivät jatkuvasti vaadi palkkaennakkoa/palkankorotusta kun rahat eivät riitäkään perhelomiin


    • Vela vm. -86

      Kyllä niitä vela-miehiäkin on, usko pois!

      Itsekin olen aina tiennyt, että lapsia en halua, vaikka ikää on "vasta" 25-v. Ainahan sitä välillä saa kuulla toitotusta siitä, että mieli muuttuu jne... Ei ole muuttunut vielä 10 v., joten tuskin tulee muuttumaankaan. Lapset eivät ole tae siitä, että vanhuuden päivät on turvattu ja on joku joka huolehtii ja hoitaa asioita ja pitää vielä seuraakin. Työssäni näen jonkin verran sitä, kuinka vanhat vanhemmat joutuvat hoitamaan esim. kehitysvammaista, aikuista lastaan. Siitä on rentouttavat vanhuuden vapaapäivät kaukana. Tähänkin tilanteeseen pitää olla valmis, koskaan kun ei tiedä mitä tapahtuu, lapsi voi olla vammainen jo syntyessään tai vammautua myöhemmin. Nämä ovat tietty tällaisia asioita, joita moni ei tule miettineeksi, mutta ihan järkevää olisi.

      Itse olen nyt ollut mieheni kanssa 5 v. yhdessä ja oikeastaan alusta lähtien tein selväksi miehelleni, että lapsia tuskin tulen koskaan haluamaan. Mieheni ei tehnyt tästä asiasta ongelmaa, hän edelleenkin sanoo (jos haluan tästä asiasta keskustella), että rakastaa minua, on onnellinen kanssani ja vaikka lapsia ei koskaan tulisi, se ei ole hänelle ongelma.

      Ei muuta kuin nokka kohti uusia tuulia, kyllä täältä maailmasta löytyy mies, joka ei myöskään halua lapsia tai jolla sellaisia on jo valmiiksi olemassa. Ei pidä heittää pyyhettä kehään :)

      • tulevaisuus auki?

        No hieman kokemuksen ääntäkin tähän.
        Itse en ole koskaan välittänyt lapsista sen kummemmin, en ainakaan itselleni ole halunnut, vaikka veljen lapset läheisiä onkin.
        No 20 v olin AIVAN VARMA, etten koskaan raskaaksi, otin koiran mieheni kanssa.
        33v tapahtui jotakin kummallista, aloin katsella lastenvaunuja, leperrellä pienille ja hypistellä lasten vaatteita ohi mennessä.
        Sydämmestä otti, kun kuulin lapsen itkua ja kun pyydettiin kummiksi, olin itkeä..
        No 35v se tapahtui, halusinkin lapsen ja miehellekkin se sopi. Parin vuoden päästä teimme toisen ja en osaisi edes kuvitella elämää ilman maailman tärkeinpiä olentoja meille..
        Halusin vain kommentoida, ettei tuollaisia asioita voi edeltäkäsin varmaksi tietää.
        Naisten biologinen kello alkaa tikittää ja jossain vaiheessa alkaa miettiin elämän turhuutta ilman jatkumoa ja ilman lapsia elämä tuntuu tyhjältä.
        MUTTA kaikilla on oikeus omaan kehoonsa, joten lasta ei kannata tehdä, jos ei todellakin halua, mutta mieli VOI muuttua vanhemmiten, vaikka kuinka lapsikielteinen olisi ollut aikaisemmin..
        Minulle kävi niin.


    • -TSS-

      Minun käsittääkseni on paljon yleisempäämiesten keskuudessa että lapsia ei haluta kuin naisten keskuudessa, jos näin yleistäminen sallitaan. Huomattavasti helpompaa naisen on löytää lapsia haluamaton mies kuin miehen löytää lapsia haluamaton nainen.

      Ja tuo on sen verran suuri asia, että jos on aivan varma omasta kannastaan niin ei todellakaan pidä alkaa "tekemään kompromisseja" näin suuren asian kanssa.

      Minä koen, että sekin on yksi luonnon tapa säännellä asioita, että joillekin ihmisille ei vaan tule minkäänlaista lisääntymisviettiä.

    • Vela81

      Kommenttini tulee vähän myöhään, kun olen lomalla kiertänyt tietokoneen kaukaa. Kiitän kaikkia kommenteista ja tsemppaavista sanoista. Tilanne on miehen kanssa edelleen kesken ja molemmat taidamme vältellä aihetta. Tiedän, että se päivä tulee vastaan, kun on asiat keskusteltava läpi, mutta nyt menetyksen pelolla on niin suuri valta minuun etten uskalla.
      Onnittelen niitä kaikkia, jotka ovat löytäneet "vela-puolison". Ehkä minäkin joku kaunis päivä, jos nykyinen mieheni haluaa minusta eroon sen takia, että haluaa ehdottomasti lapsia. Ihanne tilanne minulle olisi ehdottomasti se, että hän ei kovasti lapsia haluaisikaan, mutta....
      Muutamissa kommenteissa oli maininta siitä, jos miehellä olisi entuudestaan edellisestä suhteesta lapsia. Sellainenkaan tilanne ei minulle käy, koska en kertakaikkiaan ole "lasten ystävä". Onneksi lähipiirini ymmärtää minua, koska näistä asioista jo teini-iästä asti puhunut, joten he eivät ole tyrkkäämässä lapsiaan minun läheisyyteeni ja näkemiset hoidetaan yleensä niin, että lapset jää isälle hoitoon ja kaveria nään keskustassa tai kotonani.
      Kiitos asiallisista kommenteista ja hyvää jatkoa kaikille!
      T. Vela81

    • se asia

      pitää ottaa heti puheeksi! Ettei ehdi kiintymään. Tahtoisin lapsia mutta järkisyistä ei onnistu! Tunnetasolla vaikka heti mutta kun elämä ei ole ihan niin yksinkertaista, että kyllä taivaanisä linnut ruokkii!!! Ehei, kyllä se on tismalleen talouasioista kiinni ja siellä pyörii mitä vittumaisimpia ihmisiä.

      • Ei se auta

        tämä on sellainen asia että järkähtämätönkään mielipide ei ole lopullinen,jos todellinen rakkaus tulee vastaan se saattaa mullistaa totaalisesti kaiken.


      • 13+17
        Ei se auta kirjoitti:

        tämä on sellainen asia että järkähtämätönkään mielipide ei ole lopullinen,jos todellinen rakkaus tulee vastaan se saattaa mullistaa totaalisesti kaiken.

        Ja vitut! Kyllä tuollaisen asian jokainen kohdallaan tietää eikä se mielipide muutu miksikään ainkaan enää vanhemmalla iällä.


      • Ehkä.-
        13+17 kirjoitti:

        Ja vitut! Kyllä tuollaisen asian jokainen kohdallaan tietää eikä se mielipide muutu miksikään ainkaan enää vanhemmalla iällä.

        Itsekkin opit kun tuo "vitut" huutelu ikä menee ohi ja korvantaustat vähän kuivaa.


      • edellinen
        Ehkä.- kirjoitti:

        Itsekkin opit kun tuo "vitut" huutelu ikä menee ohi ja korvantaustat vähän kuivaa.

        Haista sä pitkä vittu. Minä voisin vaikka lyödä vetoa, että olen takuuvarmasti vanhempi kuin sinä.


    • Ex pimp

      Älä odota vuotta asian selvittämiseen. Älä rakastu ennen kuin asia on seurustelukumppanin kanssa selvitetty.

      Ongelmasi on sillä ratkaistu. Sillehän ei sitten voi mitään jos joku sun mieliksi sanoo että ei halua lapsia vaikka oikeasti haluaa.

    • nettiin profiili

      Jos on valtavirrasta poikkeavia ehdottomia vaatimuksia, niin kyllä mä ehdottaisin, että ettisit sitä kumppania itselles netin kautta. Laita jo nimimerkiksesi VELA ja mainitse heti ekassa lauseessa, että etsit miestä, jolla ei ole lapsia, sillä et ole lapsirakas etkä itsekään halua lasta et nyt etkä tulevaisuudessa. Sillä tavalla voit deittailla niitä miehiä, jotka oikeasti eivät halua lapsia. Silloin voit jo puhelimessa jutellessa tai viimeistään ekoilla kahvituksilla karsia pois ne, jotka kuvittelevat sinun vain "oikuttelevan" tajuamatta, että se on sinulle oikeasti tärkein kriteeri, jonka jälkeen alkaa vasta muiden ominaisuuksien tarkastelu.

      • Kaikki miehet

        no mutta kun sellaisia miehiä ei ole,petiin pääsyn takia voidaan kyllä puhua totaalisen puutaheinää.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      275
      17546
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      24
      5645
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      121
      2631
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      17
      2135
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1788
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1040
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      970
    8. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      933
    9. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      931
    Aihe