Kumpi on mielestänne vaarallisempaa?
a) hiilihydraatit
b) rypsiöljy ja margariinit
a) hiilihydraatit
b) rypsiöljy ja margariinit
Kumpi vaarallisempaa
2013
30426
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Molemmat ovat vaarallisia mutta jos vain toinen pitäisi valita niin rypsiöljy ja margariini mutta ne on helposti korvattavissa kookosöljyllä ja voilla. Hiilihydraatteja on lähes kaikissa elintarvikkeissa joten ne eivät ole vaarallisia vähäisessä määrin käytettynä.
a). Tosin vain nopeat tai puhdistetut hiilihydraatit.
Nopeat tai hitaat. Mitä väliä samaa sokeria ne kaikki hiilihydraatit ovat. Elimistö vain joutuu työskentelemään kauemmin hitaiden kanssa. Älä petä itseäsi että hitaat hiilarit olisivat jotenkin terveellisempiä.
Muista, että glukoosi on elimistöön kuuluva yhdiste. Ei sitä tarvitse kauhunsekaisin tuntein pelätä. Kunhan sitä ei ole liikaa kerrallaan veressä, se on erinomainen voimanlähde.
>glukoosi on elimistöön kuuluva yhdiste
Eipäs kun elimistö valmistaa glukoosia joko rasvasta, proteiinista tai hiilihydraateista.
Ei glukoosin valmistukseen hiilihydraattia edes tarvita.
Ja siis kun elimistö valmistaa elimistöön glukoosia ties monestako lähteestä, niin glukoosiko ei ole mielestäsi täysin luonnollinen aine elimistössä ?
Jep, ei sitä tarvitse pelätä. Liian suurta määrää sitä ei vaan vereen saisi mennä liian nopeasti.
Ihan oikein ymmärretty.
Elimistö osaa valmistaa glukoosia rasvasta ja proteiinista, joten hiilihydraatteja ei tarvita ollenkaan.
Molemmat ovat terveellisiä ja vaarattomia kohtuullisissa määrin käytettynä.
No voidaan sanoa näin. Älä käytä rypsiöljyä paistamiseen sillä se ei kestä kuumennusta. Lopeta leivän syönti niin et tarvitse margariinia lainkaan. Loppujen lopuksi huomaat ettet tarvitse margariinia ja rypsiöljyä lainkaan,
>
Kestää kyllä.
Älä helvetissä jos ajattelet terveyttäsi.
Mistäs moinen ihmeelliinen käsitys rypsiöljyn paistokestävyydestä? Se kestää paistamista ihan hyvin, paremmin kuin esmes oliiviöljy. Itse en jättäisi leipää pois koska tykkään siitä, ja käytän levitteenä mieluummin terveellisempää margariinia kuin voita.
Joo tuohon rypsiöljypointtiin. Rypsiöljy ei kuulu parhaisiin paistorasvoihin mutta aika hyvä se on.
Itse jaottelisin paistoöljyt kolmeen luokkaan:
1) Erinomaiset. kookosrasva, palmuöljy, kookosöljy, kirkastettu voi, teollisuusmargariini.
2) Hyviin. Rypsiöljy, maapähkinäöljy, puhdistettu oliiviöljy, soijaöljy,rypäleensiemenöljy.
3) Huonoihin. Auringonkukkaöljy, voi, neitsytoliiviöljy
1) kestävät toistuvan uppopaiston. 2) käy satunnaiseen uppopaistoon, wokkaamiseen ja käristämiseen. 3) käyvät paistamiseen mutta eivät käristämiseen eikä wokkaamiseen.
Itse en käytä mitään levitettä.
Nimenomaan terveyttä ajatellen tyydyttynyt rasva kannattaa vaihtaa tyydyttymättömään.
Tarvitsetko taas ne täysin kiistattomat tieteelliset todisteet asiasta ?
No rypsiöljyhän hapettuu kuumennettaessa ja siksi sitä ei suositella paistinrasvaksi. Eikä sitä muutenkaan suositella rasvaksi kun siinä on niin paljon omega-6-rasvahappoja. Salaattiin laitan oliiviöljyä ja yleensä paistan voissa. Oliiviöljyn ja voin sekoitus on myös hyvä ja kookosöljy hyvä paistamiseen kun se on terveellisin rasva mitä tiedän. On vain niin pirun kallis täällä Suomessa.
Se hapettuu muutenkin kuin vain kuumennettaessa. Kaikilla kasvisöljyillä on taipumus hapettua, kuumensi niitä tai ei. Johtuu kasvisrasvojen luonnollisesta taipumuksesta hapettua.
Kiistattomat tieteelliset todisteet siitä, että nimenomaan pehmeät rasvat kannattaa korvata kovilla - terveyden vuoksi:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21126576
Viime vuosina PUFAn hapettumisen plasman lipoproteiineissa on esitetty olevan tärkeä askel ateroskleroosin kehittymisessä.
Näinhän se menee.
Ei saatana: "Kiistattomat tieteelliset todisteet: ON ESITETTY". Jeah, vaikuttaa todella "kiistattomilta" "faktoilta". Ei vittu, mistä näitä idiootteja oikein riittää.
Tosiaan, kiistattomat tieteelliset todisteet osoittavat, että PUFA:n syöminen vähentää sydäntautiriskiä:
1. Krauss: "Epidemiologic studies and randomized clinical trials have provided consistent evidence that replacing saturated fat with polyunsaturated fat, but not carbohydrates, is beneficial for coronary heart disease. Therefore, dietary recommendations should emphasize substitution of polyunsaturated fat and minimally processed grains for saturated fat". http://www.springerlink.com/content/f711762755301456/fulltext.html
2. Jakobsen: "For a 5% lower energy intake from SFAs and a concomitant higher energy intake from PUFAs, there was a significant inverse association between PUFAs and risk of coronary events". Am J Clin Nutr 89: 1425-1432, 2009.
3. Skeaff: "PUFA for SFA convincing decrease risk (of CHD)". Ann Nutr Metab 2009;55:173–201.
4. Mozaffarian: "These findings provide evidence that consuming PUFA in place of SFA reduces CHD events in RCTs.
In this meta-analysis of RCTs, increasing PUFA consumption as a replacement for SFA reduced the occurrence of CHD events by 19%; each 5%E greater PUFA consumption reduced CHD risk by 10%". http://www.plosmedicine.org/article/info:doi/10.1371/journal.pmed.1000252
Kumotkaas ensin nuo jollakin vastaavalla tieteellisellä julkaisulla, jossa osoitetaan, että PUFA sittenkin nostaa sydäntautiriskiä.
Hiljaista ?
Jep, sitähän minäkin, että:
KYYKKYYN !
>
Mutta aikaa menee vuosia vuosia. Kuumennuksessakaan ne ei hapetu helposti.
Tosiaan, ihan samoja molekyylejä kasvirasvassa on kuin vaikka voissa. Niillä on vaan eri suhteet.
Lopeta siis tuo idioottimainen valehtelu kun jäät siitä oitis kiinni.
Saksanpähkinäöljy (jota hihhuli ehdotti rypsiöljyn korvikkeeksi) kuivuu ohuena kerroksena huokoisen puun päällä noin kuukaudessa. Samassa ajassa kuin pellavansiemenöljy. Unikkoöljy kuivuu päivässä, kiinanpuuöljy parissa.
Paksu kerros ei kuivu koskaan. Ei myöskään rypsiöljy.
Hapettumisella ei edes ole väliä koska kasviöljyjen terveysvaikutukset ovat yksinomaan positiivisia.
>Niillä on vaan eri suhteet.
Oho. Rehellinen tomppelimme on täälläkin vauhdissa.
Näköjään vihdoinkin myönnät, että PUFA hapettuu ja mitä enemmän PUFAa sitä nopeampaa hapettuminen on.
>Tosiaan, ihan samoja molekyylejä kasvirasvassa on kuin vaikka voissa.
Voissa on vain piikiriikkisen PUFAa (muistaakseni 3%) joten siinähän on se syy miksei se pilaannu vaikka paketin jättäisi pöydälle useaksi päiväksi.
Margariinit puolestaan alkaa pilaantua heti kun avaat paketin tai kasviöljypullon. Ja sama pätee kaikkeen mikä on tehty kasvisrasvan avulla.
>kasviöljyjen terveysvaikutukset ovat yksinomaan positiivisia.
Ei ollenkaan. Juurihan myönsit toisessa että kasvisrasvat hapettuvat ja tämä hapettuminen on pelkästään paha asia. PUFAn hapettuminen kun on tärkeä tekijä mm. sv-tautien kehittymisessä.
Olet niin kiimoissasi uskontosi takia, ettet ymmärrä itsekään että puhut koko ajan läpiä päähäsi.
>PUFA:n syöminen vähentää sydäntautiriskiä
Päinvastoin.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21126576
Tämä katsaus kohdistuu näyttöön siitä, että tietyt PUFAn hapettumistuotteet, F(2)-isoprostaanit ovat hyödyllisiä biomarkkereita, joita voidaan mahdollisesti käyttää SV-tautien indikaattoreina.
Viime vuosina PUFAn hapettumisen plasman lipoproteiineissa on esitetty olevan tärkeä askel ateroskleroosin kehittymisessä...
Coronary heart disease (CHD) is the leading single cause of death in the United States and most Western countries, killing more than 400,000 Americans per year. Although CHD often manifests suddenly as a fatal myocardial infarction, the atherosclerosis that gives rise to the infarction develops gradually and can be markedly slowed or even reversed through pharmacological and lifestyle interventions. These same atherosclerotic processes also drive related vascular diseases such as stroke and peripheral artery disease, and individuals surviving occlusive events often develop additional complications including ischemic cardiomyopathy and heart failure. Therefore, better detection of subclinical atherosclerosis, along with more effective treatments, could significantly reduce the rate of death from CHD and related vascular diseases in the United States. In recent years, oxidation of polyunsaturated fatty acids (PUFAs) in plasma lipoproteins has been postulated to be a critical step in the development of atherosclerosis. If so, then monitoring lipid peroxidation should be a useful indicator of disease risk and progression. This review focuses on the evidence that specific PUFA peroxidation products, the F(2)-isoprostanes, are useful biomarkers that could potentially be utilized as indicators of CHD.
Samaa kertoo jopa kansanmiehen Wikipediakin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Low-density_lipoprotein
LDL hiukkaset ovat riskitekijä sydäntäudeissa kun ne valtaavat endoteelin ja hapettuvat, sillä proteoglykaanit pitävät sisällään hapettuneet muodot helpommin. Kompleksi biokemiallinen reaktioketju säätelee LDL partikkeleitten hapettumista, jota stimuloi pääasiassa nekroottiset solujätteet ja endoteelin vapaat radikaalit.
http://en.wikipedia.org/wiki/Atherosclerosis
PUFAT eli kasvisrasvat ovat luonnostaan alttiita hapettumisesta aiheutuvalle tuholle verrattuna tyydytettyihin eli koviin ja yksittäistyydyttämättömiin rasvoihin.
"PUFA are inherently susceptible to oxidative damage, compared to monounsaturated and saturated fats".
Kyseessä on siis kohtalaisen tarkkaan tieteen avulla tunnettu biologiskemiallinen reaktioketju.
Edelleen odotamme palstan uskovaiselta Heh ! -mieheltä vastausta seuraaviin kysymyksiin:
1) Mikä tai millainen on se biologiskemiallinen prosessi joka tekisi pehmeän rasvan käytöstä sv-terveellisempää kuin kovan rasvan käyttö on.
Tutkimusyhteenveto tästä prosessista mukaan, kiitos.
2) Sitten, väitit toisaalla että äidinmaidon rasvasuhteet eivät olisi ihmiselle optimaalit:
- rasvahapot tyydyttyneet 20%
- rasvahapot trans 2%
- rasvahapot yksittäistyydyttymättömät cis 19%
- rasvahapot monityydyttymättömät 6%
Tästä henkilökohtaisesta uskomuksestasi haluamme niinikään samanlaista kovaa tieteellistä näyttöä tutkimustuloksen kera.
Odotamme vastausta sinulta.
Pääsi taitaa olla hapettunut kun jankkaat samaa potaskaa. Hapettumisella ei ole mitään tekemistä sydäntautien eikä pilaantumisen kanssa tollo!
PUFAn hapettuminen nimenomaan on sv-tautien riskitekijä. Samoin nimenomaan PUFAn takia margariinit pilaantuvat nopeasti.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21126576
"Viime vuosina PUFAn hapettumisen plasman lipoproteiineissa on esitetty olevan tärkeä askel ateroskleroosin kehittymisessä..."
Samaa kertoo jokamiehen Wikipedia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Low-density_lipoprotein
LDL hiukkaset ovat riskitekijä sydäntäudeissa kun ne valtaavat endoteelin ja hapettuvat, sillä proteoglykaanit pitävät sisällään hapettuneet muodot helpommin. Kompleksi biokemiallinen reaktioketju säätelee LDL partikkeleitten hapettumista, jota stimuloi pääasiassa nekroottiset solujätteet ja endoteelin vapaat radikaalit.
http://en.wikipedia.org/wiki/Atherosclerosis
Atherosclerosis develops from low-density lipoprotein molecules (LDL) becoming oxidized (ldl-ox) by free radicals[citation needed], particularly reactive oxygen species (ROS). When oxidized LDL comes in contact with an artery wall, a series of reactions occur to repair the damage to the artery wall caused by oxidized LDL. The LDL molecule is globular shaped with a hollow core to carry cholesterol throughout the body. Cholesterol can move in the bloodstream only by being transported by lipoproteins.
>
Vaikuttaisiko se siihen faktaan, että on todettu tässä reaalimaailmassa, että PUFA laskee sydäntautiriskiä ? Oikeasti, vastaa nyt tähän: miten prosessi vaikuttaisi faktaan ? Miten se vaikuttaa painovoimaan, ettei sen prosessia tunneta ? Silti ihminen tippuu, jos katolta hyppää (vaikkemme tiedä prosessia, miksi hän tippuu).
Tuumitaan siis filosofiaa hetki, niin voidaan päästä eteen päin (toki jos huomaat heti (uskonnollisen) filosofiasi pettävän, niin sitten et tietenkään pysty vastaamaan tähän filosofiseen kysymykseen - vaan kyykistyt kiltisti mieluummin).
>
Siis miksi olisi ?
Tosiaan, mikään ei sano, että äidinmaidon rasvasuhteet olisivat optimaalit. Ei mikään. On siis puhdas uskomus, että näin olisi. [Ja tosiaan, muista se vierotus: äidinmaidosta eläminen katkeaa biologisella prosessilla - miksi näin tapahtuisi, jos äidinmaito olisi paras mahdollinen ravinto.]
>
PUFA hapettuu toki (ja siis pelkistää itse hapettuessaan). Mutta mutta, missä ihmeessä on osoitettu, että hapettumisen nopeus olisi määrän funktio ?
Jep, nopeammin hapettu se, jossa on hapettavammat olosuhteet. Esim. voissa on mikrobitoimintaa, joka hapettaa siinä olevan PUFA:n.
>
Kuitenkin tieteellinen tutkimus sanoo, että se hapettuu (eikä sitä ihan turhan takia säilytetä jääkaapissa). Etkö muka oikeasti näe sitä keltaista kerrosta, joka voin päälle muodostuu ?
>
Margariini toki onkin viileässä säilytettävä, mutta esim. rypsiöljy on huoneenlämpötilassa lähes hapettumaton (olosuhteet on sellaiset, ettei happi voi reagoida PUFA:an). Turhaan siis valehtelet. Sinun valheesi tunnetaan jo.
Ja valehtelu vaan jatkuu.
Tosiaan, noissa ei ole sanottu, että PUFA olisi sv-tautien riskitekijä. Kyselit tuolla jossain joltakin, että pitää kaivaa sana "kieltää". Kaivas nyt tasapuolisuuden nimissä lähteistäsi lainaus: "PUFA aiheuttaa sydäntauteja". Pystytkö itse täyttämään sen, mitä muilta pyydät ?
Hiljaista ?
Niinpä.
Kummatkin a) ja b)!