nuorempi avomieheni ehkä epäkypsä

Anna sille selkäsauna. 19-vuotias ei ole aikuinen, eikä tue olemaan moneen omituiseen vuoteen, tai sitten ikinä, riippuu luonteesta. Olet tehnyt huonon valinnan. Epäkypsän valinnan.

Tottakai ton ikäinen on vielä epäkypsä pentu eikä häntä voi siitä syyttää. Päästä hänet elämään nuoruuttaan äläkä kahlitse häntä leikkimään kotileikkejä liian aikaisin. Etsi itsellesi mies.

Mutta kun hän on poikamaisuudestaan ja näistä lapsellisista piirteistään huolimatta se joka vie jalat altani ja osaa olla usein ikäistään kypsempi. Usein myös rakastan hänen kykyään olla ilman huolta ja rakastan hänen huonojakin tapojaan.
Joissain, tai oikeastaan aika monissakin asioissa, hänen epäkypsyytensä vain puskee läpi.
Rakastan häntä enkä halua elää ilman häntä, mutta en tiedä montako vuotta menee että ikäeroamme ei enää arjessa huomaa.

Olet lähes pedofiili.

19-vuotias miespuolinen yksilö on todella vielä kehityksensä keskellä oleva lapsonen. 26-vuotias nainen - siis jo lähentelee kolmeakymppiä - on aikuinen.

Itsekin olen tuota juttua miettinyt, 28v kaverini seurustelee samaa vuosimallia olevan pojan kanssa kuin tuo sinun eli -92. Hänelläkin aina ollut vanhempi mies, mutta nyt sitten tapasi tuon.

Itse olen 22v ja 28-vuotias rakas avomiehenikin omistaa joskus lapsellisia piirteitä :)
Väkisinkin ajattelee että ei 19-vuotias ole siis mies vielä. Itsekin 19-vuotiaana vielä etsin itseäni.

Sinun tulee hyväksyä nuo lapselliset piirteet hänessä ja odotella - siinä 25v jälkeen alkaa mahdollisesti kypsyä jo aikuiseksi. Tai sitten jos kerta kaikkiaan nuo alkavat niin häiritä ja muutenkin poika vaikuttaa lapselliselta, niin sitten on ehkä aika hakea ikäistään seuraa.

Niin, sanotaanhan sitä että miehet ovat ikuisia pikkupoikia :D
Myös avokkini osaa olla kypsä ja tulla toimeen esimerkiksi kavereideni lähes kolmekymppisten miesten kanssa.
En tiedä löytäisinkö ikäisistänikään välttämättä kypsempää miestä, mutta tuntuu silti että 19-vuotias poikaystäväni on vielä hieman kehittymässä.
Eniten ärsyttää hänessä että hän kuvittelee olevansa miehekäs pumppaamalla lihaksiaan. Onhan hän hurjan seksikäs, mutta vielä seksikkäämpää olisi, jos hän arvostaisi itseään ihmisenä, eikä treenauksensa kautta, ja viettäisi aikaa kanssani.
Hänestä hieman näkyy, että hän haluaa uimarannalla minun kavereideni näkevän millaisen komistuksen olen vierelleni löytänyt.
Rahallistahan apua hänestä ei juuri vielä ole ollut, joten hänen itsearvostuksensa pyörii oman ulkonäkönsä ja seksin voimalla.

Sinä jonka avokki on 28-vuotias ja lapsenomainen, uskotko että avomiehen voi kouluttaa sisäsiistiksi ja nuo poikamaiset piirteet vähentyisivät? :D

no kaiken luettuani, ehkäpä olette "samalla tasolla"... älä siis huolehdi, tehän olette aivan normi (teini)pariskunta

Olette molemmat ihan yhtä apinoita. Onnea vaan teille ja lykkyä tykö :)

Ja millähän perusteella olen apina? :)

Kirjoittelusi perusteella.

Lukekaapas aloitusviestini tarkemmin! :)
Sanoinhan, että olen aina seurustellut ikäisteni tai vanhempien miesten kanssa. Ehkä joskus 17-vuotiaana oli lyhyt suhde vuotta nuoremman pojan kanssa, mutta vakavammista suhteistani tämä on ainoa jossa mies on minua nuorempi.

Alussa ikä häiritsi minua, koska hän ei ollut edes täysi-ikäinen vielä, mutta hän sai minut hurmattua ja pitkään kuvittelinkin että hän on kypsä ikäisekseen. Vasta yhteen muutettuamme huomasin näitä piirteitä hänessä.
Hän ei asunut suhteemme alussakaan vanhempiensa luona, vaan kämppistensä kanssa! Olihan heidänkin kämpässään hurjan sotkuista, mutta ajattelin silti että poikaystäväni on kaikkia ikäisiään kypsempi ja pidin häntä jo täysin miehenä.

Olen itse oppinutkin häneltä paljon suhteemme ja avoliittomme aikana! En ota asioista suuria paineita, koska hän on opettanut ottamaan rennommin. Hän myös hauskuuttaa minua huonoina ja hyvinä päivinä!
En tiedä mitä asumiseni olisi ilman häntä, eli minun on jaksettava odottaa kypsymistä.

Olen saman ikäinen kuin sinä ja avomieheni on -73 syntynyt, enkä voisi olla tyytyväisempi. Ikähän on vain numeroita ja riippuu täysin ihmisen persoonasta, se pitää muistaa. Kuitenkaan sinkkuaikoinani en edes suostunut tutustumaan itseni ikäisiin tai saati itseäni nuorempiin, tiesin koko ajan, että haluan itseäni vanhemman miehen. En ehkä näin suurta ikäeroa hakenut, mutta onnellisia ollaan molemmat, iästä viis :)

Itse sinä tiedät parhaiten mitä haluat. Nyt näyttäisi siltä, että tuollaista
kumppania et halua. Ihmisestä tulee kaikenlaisia piirteitä esiin, kunhan aikaa kuluu ja ensihuuma menee ohi, niin se aina menee ja meni meilläkin. Joskus piirteet ovat sellaisia, että niitä ei kestä, silloin on parasta erota. Itse sinun pitää miettiä, kestätkö niitä vai et. Ja milloin kumppanisi muuttuu parempaan suuntaan, sitä ei voi tietää. Joku viisas on sanonut, että "nainen toivoo miehen muuttuvan, ja mies toivoo että nainen ei muutu".

Tulee meilläkin tilanteita, että välillä pitää ihan muistella, että kumpi meistä olikaan se 12v toista vanhempi, kun miehelle tulee jotain hassuja ideoita ym. Ja joskus minä taas kiukuttelen yhtä typeristä asioista kuin joku teini-ikäinen, mutta onneksi mies ymmärtää ja minä osaan pyytää anteeksi. Piirteisiin ja tilanteisiin voi myös "kasvaa" ja oppia sietämään, ja kunhan asiat noin yleensä ovat hyvin ja molemmat ovat tyytyväisiä, niin se riittää.

Sinun pitää odottaa niin kauan, että hänestä tulee yhtä vanha kuin sinusta?

Tunnusta pois, sää valitsit hänet vaan sen takia, että hän on tosi kestävä panija?

No, täytyy kyllä myöntää että hän hurmasi painillaan :D siksi suostuin treffipyyntöön, josta seurasi kaikki muu.
Eli en ole hänen kanssaan hyvän painikestävyyden takia, vaikka se onkin syy miksi treffeille menimme.
Sekin on kyllä totta, etten olisi toisille treffeille mennyt, jos hän olisi jo silloin näyttänyt näitä epäkypsiä puoliaan.
Se pirulainen on vaan ollut niin ovela, että odotti niin kauan kunnes rakastun.

Jos haluat rauhoittua, vakiintua ja kölliä kivasti kotona, sinun pitää odottaa vähintään 5 vuotta, todennäköisesti lähemmäs 10.

Ei 19-vuotiaat halua istua kotona tehden hyvää ruokaa, ne haluaa mennä. Kaksvitosena kun on notkuttu satoja iltoja baareissa, tilanne voi muuttua.

En minäkään 19-vuotiaana tehnyt muuta kuin mennyt kavereiden kanssa. Mitä nyt pari tyttökaveria oli, niin niidenkin kanssa oleminen tarkoitti pääasiassa sitä, että käytiin yhdessä juhlimassa.

Olet itse tehnyt epäkypsän valinnan. Avomiehesi on juuri sen ikäinen henkisesti mitä tuossa iässä pitääkin olla.