Pidä huolta aviopuolisostasi

loysahirsi

15 vuoden avioliiton jälkeen meillä on vaimoni kanssa ensimmäinen todellinen kriisi. Kolmansia pyöriä tapahtumiin ei liity.
Erinäisten tapahtumien jälkeen riitelimme ja vaimoni avautui, että hän on hyvin ahdistunut liitossamme. Sain kuulla olevani mustasukkainen ja kahlitsevani häntä liikaa. Pahinta itselleni oli se, etten ollut tällaisia asioita liittomme aikana tiedostanut, mutta kuultuani tämän, keskusteltuani pitkään vaimon kanssa ja ajateltuani asioita, myönnän hänen olevan oikeassa.
Liitossamme ei ole juurikaan riidelty mutta suurin ongelma taitaa olla se, ettei asioista ole myöskään tarpeeksi keskusteltu.
Itselläni oli liian ruusuinen kuva avioliiton tilasta ja se osoittautui kammottavalla tavalla vääräksi.
Kovan, pitkän itsetutkiskelun ja monen itkun jälkeen nyt on mies revitty niin auki kuin vain on mahdollista. On äärettömän raskasta, kun oma kuva itsestä osoittautuu oikeasti vääräksi ja hyvin toisenlaiseksi kuin itse ajattelee.
Vaimoni on ihana ihminen, hyvä vaimo ja mahtava äiti enkä haluaisi häntä menettää mistään hinnasta. Liitossamme eletään nyt päivä kerrallaan ja katsotaan, mitä huominen tuo tullessaan. Molemmat haluavat vielä yrittää eteenpäin, eikä vain lasten, vaan myös toistemme takia. Molemmat pystyvät myös sanomaan, että tunteita on edelleen olemassa toista osapuolta kohtaan.
Itse aion tehdä kaikkeni, mitään uhrauksia kaihtamatta, sen eteen, että tämä liitto voi jatkaa eteenpäin.
Olo on tällä hetkellä hirvittävä, kun tähän tilanteeseen johtavista tapahtumista on kulunut noin 2 vuorokautta. Elämäni pisimmät kaksi päivää.
Halusin laittaa tämän asian esille, jos ei muuta, niin opiksi kaikille. Jos jokin asia vaivaa, niin keskustelkaa oikeasti. Jos puoliso haluaa jutella jostain vaikeasta asiasta, niin älkää vastatko syytöksellä jostain muusta, vaan miettikää juttua oikeasti. Niin kipeää kuin se voikin tehdä.
Itse olen tehnyt näitä virheitä ja nyt voi olla että maksan siitä kovan hinnan. Menetän hienon puolison.
Sitä en haluaisi mistään hinnasta tapahtuvan.

21

385

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • aino*

      Kritiikkiä on vaikea ottaa vastaan. Myös avioliitossa (ellei peräti "etenkin"). Teillä meni hienosti, kun pystyit ajattelemaan asiaa vaimosi näkökulmasta. Siihen kaikki eivät pysty.

    • liian myöhäistä

      Älä nyt vielä murehdi, vaimosi voi vielä hyvinkin jäädä liittoon. Nyt on juteltu ja kumpikin miettii rauhassa. Anna vaimollesi nyt tilaa ja koita olla kyselemättä liikoja.

      Meillä liitto kariutui näihin asioihin:
      - mustasukkaisuus, sairas sellainen
      - luottamuspula
      - riidat ->
      - kunnioituksen ja arvostuksen puute
      - keskustelemattomuus

      Lopulta ymmärsin, että meillä ei keskusteltu koska kumppani ei halunnut enää pelastaa mitään. Hän oli jo erosta päättänyt mielessään eikä asioista puhuttu joten enää siinä erovaiheessa ei ollut mitään syytä enää puhua kun mitään ei ollut pelastettavissa.

      Kaikista suurin virhe oli tuo toisen kaltoin kohteleminen, tyly puhetapa joka loukkaa. Kun sitä jatkuvasti kuuntelee niin loppuu siinä omakin positiivisuus. Kohdelkaa toisianne nätisti, kuunnelkaa ja puhukaa. Koittakaa luottaa ja antaa vapautta.

      Tsemppiä sinulle, kyllä se vielä iloksi muuttuu.

    • loysahirsi

      Eivät varmaan pystykään.
      Mutta on se niin kaamea tunne, kun omat kuvitelmat minuudesta osoittautuvatkin vääriksi ja huomaat olevasi eri henkilö kuin omasta mielestäsi olet.
      Jos tästä tulee ero, niin toivottavasti minusta tulee parempi ihminen kuin mitä olen ollut. Ainakin uskon niin.
      Toivottavasti tämä suhde vielä korjaantuu eheäksi, mutta jos ei, niin en ainakaan voi syyttää siitä kuin itseäni.

      • loysahirsi

        Vaimo kertoikin, että oli niin helppoa joskus nuoruuden suhteissa antaa "kenkää", kun vastapuoli meni arvostelussaan henkiökohtaisuuksiin. Arvosteli ulkonäköä ja tapoja. Omissa silmissäni vaimoni on edelleen maailman kaunein ja mahtavin ihminen. Ikinä en ole uhkaillut vaimoa, en fyysisesti enkä henkisesti.
        Ainakaan tietoisesti, mutta ehkä tuo mustasukkaisuus menee sille henkiselle puolelle, vaikken sitä ole edes itse huomannut. Varmaan vain omasta mielestäni olen ollut suojeleva, tai jotain sinnepäin...


    • Xyc

      Aina on vikaa molemmissa, ei kannata kaikkea syytä itselleen ottaa. Tulee tunne että sinut on syyllistetty täysin ja lyöty aivan lyttyyn. Tuskin vaimosi mikään pyhimys on hänkään.

      Me olemme sitä mitä olemme, ei toista voi pakottaa muuttumaan ja elämään löysässä hirressä. Huonoista tavoista on tietysti hyvä päästä irti, mutta perusluonne on se mikä on.

    • loysahirsi

      Ei vaimo minua lyttyyn ole syyllistänyt. Ei sinne päinkään.
      Minulla ja vaimollani on varmaan suurin ero se, että tunnedynamiikassa ollaan ihan eri planeetalla. Vaimon tunneskaala on aika pieni, eikä yleensäkään hirveästi näytä tunteitaan, ei tykkää julkisesti pusutella tai halia.
      Itse taas olen aivan eri planeetalta. Itku tulee takuuvarmasti kun Suomi voittaa jääkiekossa MM:n ja riemu on aina aivan käsistäkarkaavaa.
      Niinpä nytkin kun tätä asiaa käsitellään, niin ulkoisesti minulla on tekemistä lasten takia kun taas vaimo pystyy hallitsemaan käytöksen paremmin. Vaikeaa on vaimollakin, mutta ei vain ole samanlainen tunneihminen kuin itse olen. Ehkä tästä johtuukin osaksi suhteen aikaisemmat kommunikaatiovaikeudet?

      • Hah !

        Ilosta itkeminen tyhjän takia kertookin asiasta kaiken olennaisen.


    • Vaimo77

      Miten voikin olla noin samanlainen tilanne kuin meillä! Meillä tosin vuosia vasta 14. Mutta tekstisi voisi olla mieheni kirjoittama. Meillä on kriisiä käyty läpi koko kevät ja edelleen mennään päivä kerrallaan. Jaksamista sinulle, kohdelka toisianne kauniisti, mutta olkaa aitoja. Tee vain sellaisia muutoksia ja tekoja, jotka tuntuvat sinulle sopivilta ja luontevilta. Älä yritä liikaa, vaan anna vaimollesi tilaa ja aikaa ajatella.

    • loysahirsi

      Vaimo77: Sanasikin ovat melkein sanasta sanaan vaimoni sanoja kun pohdittiin, kuinka edetään. Älä yritä liikaa, vaan ole oma itsesi, tehdyt virheet korjaten sen mitä pystyy. Jos se ei sitten lopuksi riitä, niin sille ei vain voi mitään ja pitää mennä eteenpäin.
      Raskastahan tämä on kaillle osapuolille ja aina joskus tuntuu, että onko kaikki aikaisemmin tapahtunut hukkaan heitettyä aikaa? Sitähän se ei ole, lapset on hankittu ja ne on aina rakkaita molemmille. Hyviä yhteisiä muistoja on olemassa paljon. Kävi tässä lopuksi kuinka kävi.

      • Vaimo77

        Ei kaikki mennyt aika hukkaan heitettyä ole.
        Siinä on varmasti teilläkin ollut paljon hyvääkin.
        Ja nyt eteen tullut kriisikin on hyvä asia. Se kasvattaa teitä molempia henkisesti ja kriisin läpikäymällä olette taas valmiimpia kohtaamaan suhteessanne uusia haasteita.
        Ja vaikka erokin tulisi, niin se kannattaa ottaa oman henkilökohtaisen kasvun paikkana. Itsetuntemuksen kasvattajana, tilaisuutena ottaa opiksi. Vahvistavana kokemuksena. Vaikka vanha suhde ei sitten yrityksestä huolimatta enää toimisikaan, niin osaat mahdollisessa uudessa suhteessa toimia toisin, viisaammin.

        Meilläkin minä koen miehen kahlitsevana. Hänen tapansa rakastaa on jotenkin takertuva. Ahdistava. Ja jollain tapaa syyllistäväkin. Esimerkiksi hän saattaa poissaollessani valittaa ettei osaa nukkua kun en ole vieressä, josta minulle tulee olo, että en olisi saanut mihinkään lähteäkkään. Josta taas seuraa kahlehdittu ja ahdistava olo. Pieniä asioita, joita on vaikea selittää. Mutta mielestäni rakkaus ei ole riippuvuutta, ei sitä että ei voi elää ilman toista. Ei sitä että parisuhde on koko elämä. Vaan sitä, että yhdessä ollaan koska tuntuu hyvältä olla toisen seurassa. Tuntuu hyvältä elää omaa elämäänsä jakaen sen toisen kanssa. Että kokee elämänsä olevan hyvää ja onnellista myös yksin, mutta haluaa jakaa sen sen puolisonsa kanssa.
        Kestää sitä tavallista tylsääkin arkea ja yrittää löytää siitä ilon aiheita. Sillä niitä ihan varmasti jokaisessa päivässä on.

        Meillä mies on ollut lähes koko avioliiton ajan rumasti sanottuna itsekeskeinen. Hän on ajatellut jotenkin kaiken pyörivän hänen ympärillään. Ja jos hänellä ei ole ollut hyvä olo, hän on olettanut, että syy on minussa, tai suhteessamme, vaikka tosiasia on, että ihmisen onnellisuus lähtee ihmisestä itsestään. Ja hän on odottanut että minä teen jotain hänen pahalle ololleen. Parannan sen. Hän ei ole vastaavasti koskaan osannut olla minulle tuki, eikä rinnalla seisova kumppani. Vaan olen joutunut hillitsemään ja tukahduttamaan omia negatiivisia tunteitani, pelkät positiiviset on olleet meillä sallittuja. Negatiivisista asioista puhumista mies ei ole kestänyt. Mikä on johtanut, että mistään ei oikeastaan puhuta. Eikä riidellä. Ja kun aikansa joutuu tukahduttamaan tunteitaan, etääntyy toisesta. Henkinen yhteys katoaa ja kuilu välissä kasvaa. Kohta huomaa, että kuilun yli ei kulje enää edes siltaa. Ja huomataan olevamme tilanteessa, jossa perinteisesti todetaan, että "meillä ei ole mitään muuta yhteistä, kuin lapset". Kaksi toisilleen ventovierasta saman katon alla.

        Lapset on meilläkin kuitenkin se kaikkein tärkein. Heidän(kin) vuokseen haluan saada liittomme toimimaan. Ja muistakaahan tekin, että hoidatte asiat lapsille parhain päin, oli ratkaisunne mikä hyvänsä.Koska tulette aina jokatapauksessa olemaan lastenne isä ja äiti, vaikka yhdessä ette asuisikaan. Sitä ei edes ero voi viedä teiltä pois. Hyvä isä tai hyvä äiti voi olla ja lapsiaan kuuluu rakastaa, vaikka puolisoa kohtaan tunteet olisivatkin kadonneet.

        Meillä mies yrittää kovasti olla parempi puoliso. Yrittää ihan liikaa. Ja tunnen niin hyvin hänen kehonkieltään ja sanatonta viestintää, että tiedän mikä on hänen ajatusmaailmaansa vastaan.Ja sellaisen huomaaminen tuntuu minusta pahalta. Siksi sanoin, että tee vain niitä muutoksia, jotka pystyt luontevasti hoitamaan. Joiden kanssa olet niin sinut, että se ei vaikuta esittämiseltä.
        Ja yritä ottaa vaimosi huomioon. Ajatella asioita hänen kannaltaan. Missä asioissa voisit auttaa häntä? Kotitöissä? KUUNELLA häntä? (ilman, että sinulla tarvitsee olla vastauksia hänen pulmiinsa) Ole huomaavainen. Älä ole takertuva, jankuttava, älä pillittävä pikkupoika. Älä luimistele, äläkä varo jokaista sanaasi. Älä ole epävarma. Ole aikuinen kypsä mies, joka yrittää valloittaa elämänsä naisen takaisin!


    • loysahirsi

      Ellen tietäisi, Vaimo77, että oma vaimoni nukkui jo tuohon aikaan, niin luulisin hänen kirjoittaneen tuon sinun kirjoittamasi vastauksen.
      Niin samoilla sanoilla on hän asioita sanonut, kuin mitä itse kirjoitit tuossa lopuksi; Älä myöskään yritä liikaa, äläkä takerru, sekin alkaa heti ahdistamaan.

      Tänään oli hyvä aamu. Kevyttä jutustelua ja hellää kädestäpitoa. Kun kysyin, että miksi tämmöisiä hetkiä on ollut niin vähän. Vastaus oli, tai sen jo tiesinkin: "Ei sinua ole oikein voinut vaan pitää hyvästä, koska kuvittelit sen tarkoittavan heti seksiä."
      Niin paljon, kuin olenkin tämmöisiä hetkiä kaivannut, niin myönnetään. Kyllä aina on tullut heti seksi mieleen ja hellittelyt on aika nopeasti hellitelty. Näin olenkin onnistunut torppaamaan hellyttelyhetket vuosiksi paitsioon itseltäni ja vaimoltani.

      • Vaimo77

        Juuri tuo sama meilläkin. Mies on ottanut kaiken kosketuksen aina niin, että seksiä tiedossa. Ja sitä myötä koskettaminen on jäänyt. (koska lapsiperheessä nyt vaan ei voi joka hetki sitä seksiä harrastaa) Samoin minusta hänen kosketuksensa on tuntunut "ahdistavalta" ja vaativalta, koska se on tuntunut minusta vaatimukselta seksiin.
        Puhuttu on paljon meilläkin. Ja ensimmäistä kertaa mies opettelee vastaanottamaan ja kuuntelemaan asioita.
        Uskomatonta loysahirsi, miten samanlainen tilanne teillä onkaan kuin meillä!!!

        Minusta on hienoa että ajattelet asioita vaimosi kannalta. Toki itseään ei myöskään saa unohtaa eikä alkaa tanssia vaimon pillin mukaan.


    • Ähhhh''

      Vaimo sitä ja vaimo tätä, eikö sinulla ole omia mielipiteitä. Kuulostaa aivan kuin yrittäisit vakuutella itsellesi, että ajatuksesi ovat oikeutettuja. Ja toisaalta melkoiselta tohvelisankarilta...sori vaan

    • loysahirsi

      Ähhhh: Omaan napaani olen tuijotellut vuosien mittaan ihan riittävästi ja omia mielipiteitä on ollut vähintäänkin tarpeeksi. Ja tässä asiassa pystyn tunnustamaan olevani väärässä. Jos se tekee minusta tohvelisankarin, että haluan pelastaa liiton, niin sitten haluan olla Tohvelisankari perkeleen isolla Teellä.

    • Ähhh ja ähhh

      Kritiikkiä on todella vaikea ottaa vastaan. Kirjoitetut ja lausutut sanat ymmärretään usein väärin. Olet herkästi tulistuva mies, jos vaimosi ei haluakaan jatkaa, pystytkö olemaan suuttumatta? Varsinkin jos tunnet omasta mielestäsi muuttuneesi tarpeeksi, mutta vaimosi onkin eri mieltä. Mietin vaan : )

    • loysahirsi

      Ihan hyviä mietteitä ja nämä asiat näyttää vain aika.

    • munannut

      Samat ajatukset kuin löysähirrellä.Miksi en voinut kuunnella vaimoani. Toki olen sanonut ainakin miljoona kertaa että rakastan häntä mutta siihen se on sitten jäänyt. teot ei ole vastannut puheita.itse olen mielestäni muuttunut ja puheista päätellen myös exän mielestäkoska tuntuu että tunteita on sittenkin vielä.

    • minä vaan x

      Kuulkaapa löysähirret ja muutkin: naiset rakastavat miestä joka on sinut itsensä kanssa, itsenäisistä, elämää ja naisia rakastavista miehistä, joilla on muitakin intohimoja. Hanki siis itsellesi harrastus (vaikka moottoripyöräily), älä roiku koko ajan kotona, äläkä ole ällöromanttinen äläkä roiku hihassa - kaikki naiset ei tykkää sellaisesta (se kun ei ole kovin seksikästä).

    • Hippuli

      Just kuten "minä vaan x" ja vielä siihen lisäisin, että sellaisen sitten löytävät työpaikalta tai harrastusten parista "Miehekkään miehen". Tai siis ainakin itselleni kävi niin :(

      Sanoisin oppineeni paljon ja olenkin muuttanut itseäni aiemmasta erosta oppineena ja tunnen olevani kuten exäni tuossa lähiaikoina sanoi "lähes täydellinen mies" :) ja tulen tekemään erään naisen elämän erittäin ihanaksi!
      Onhan tästä kyllä ollut haittaakin ja tällaista en olisi villeimmissäni unelmissani sanonut, mutta alkaa hieman ahdistamaan, koska naiset alkaneet osoittamaan hieman jo liikaakin mielenkiintoa kohtaani.

    • loysahirsi

      Kyllä "minä vaan x" on aivan oikeassa tuossa mitä sanoo.
      Nyt tilanne meillä ainakin tuntuu paremmalta.
      Yritän aidosti muuttua ilman kaameita ylilyöntejä. Nimenomaan tuollainen teennäinen "ällöromanttisuus" ja väkisin yrittäminen varmasti johtaa tuhon tielle.
      Itsetunto ja -varmuus nyt vaan paremmalle tasolle ja normaalia, tervettä huomioonottamista, niin jospa se tästä.

    • No jotta nurin..

      Heti olet valmis neuvomaan muita. Ymmärrä nyt hyvä mies, sinä olet vahtinut ja rajoittanut ! vaikkakin piilotit sen itsekkäästi "hyvän" taakse. Mutta nyt on aika muutokselle vaikkakin se tekee kipeää se myös kasvattaa.
      Älä kuitenkaan anna akan kiusata, säilytä oma itsesi, muija voi sumuttaa ja yrittää latistaa sinut "vihdoinkin", ei naisetkaan niin helvetin hyviä ole.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      267
      17307
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5557
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      116
      2605
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      16
      2106
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1782
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1021
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      962
    8. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      914
    9. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      913
    Aihe