Elämä ohi

Puoli tuntia sitten elämäni nainen, vaimo ja sielunteoveri sanoi irti 11 vuoden suhteen joista 3 naimisissa. Sanoi ettei jaksa, ei rakasta enää ei mitään... Oli jo tiedossa, mutta antoi periksi. Itse olin valmis tekemään ja olin tehnyt kaikkeni suhteen eteen. Ikinä en ole lyönyt tai tehny mitään pahaa. Kuinka voi ihminen olla noin kylmä...

Mitä helvettiä täs pitäs elämällänsä tehdä. On oma asunto ja lainaa niin ettei P***kalle taitu. Kohtalotovereita/ajatuksia/vinkkejä???

Tosiaan tuntuu et millään ei enää oo mitään väliä...

Nimim. Sydän paskana, itsetunto ja elämä vedetty vessasta alas...
92068
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

pahoitteluni. Missään tapauksessa ei nyt saisi luovuttaa. Tiedän mille tuntuu sillä mulle kävi noin 20 yhdessäolovuoden jälkeen. Nyt kun aikaa on mennyt siitä lähtöpäivästä niin olen huomannu että moni kyynel ja ajatus silloin ja sen jälkeen oli ainoastaan mun oman elämän tuhlausta. Susta tuntuu nyt että elämällä ei ole sulle mitään annettavaa mut usko mua kyllä on. Surutyökin on tietty tehtävä. Sen tekee vain ja ainoastaan aika. Sanovat viisaat että kun yksi ovi sulkeutuu avautuu jossain muulla toinen. Tsemppiä elämäsi uudelle lehdelle!

Äänestä

Kyllä ero mietityttää omasta erostani on jo kulunut vuooosiaaa,
ei se ero siitä naisesta tuntunut niin pahalta
mutta lapsistani.... se oli tosi vaikeaaaaaaaa

Äänestä
  • Luojan kiitos ei oo vielä kerenny lapsia tulemaan. Ja kyllä mä sen tiän et jossain välissä joskus vielä elämä voittaa, mut nyt kyllä voittaa ihan joku muu...

    On tämä jo ollu vireillä muutaman kuukauden, mutta oon kummiski aina jaksanu uskoa...

    Nyt vedän sellaset perseet, ettei mitään rajaa, tiedän tyhmä temppu, mutta saan edes pieneksi hetkeksi kivun laantumaan. Huomenna todellisuus tulee 2X voimakkaampana, mutta edes pieni hetki...

    Äänestä

  • Tyhjä kirjoitti:

    Luojan kiitos ei oo vielä kerenny lapsia tulemaan. Ja kyllä mä sen tiän et jossain välissä joskus vielä elämä voittaa, mut nyt kyllä voittaa ihan joku muu...

    On tämä jo ollu vireillä muutaman kuukauden, mutta oon kummiski aina jaksanu uskoa...

    Nyt vedän sellaset perseet, ettei mitään rajaa, tiedän tyhmä temppu, mutta saan edes pieneksi hetkeksi kivun laantumaan. Huomenna todellisuus tulee 2X voimakkaampana, mutta edes pieni hetki...

    mieheni samoista syistä ja tiedän kokemuksesta että ei se ole helppoa vaimollesikaan .vaikka se siltä vaikuttaa, lohduta sillä itseäsi että hän myös tuntee tuskaa tahollaan. jos ei nyt tänä iltana niin lähiaikoina kumminkin kun alkaa miettimään yhteis eloanne, veloista voit aina sopia pankkisi kanssa,toivotan sinulle vointia ja hyvää kesän jatkoa..

    Äänestä

  • Johanna kirjoitti:

    mieheni samoista syistä ja tiedän kokemuksesta että ei se ole helppoa vaimollesikaan .vaikka se siltä vaikuttaa, lohduta sillä itseäsi että hän myös tuntee tuskaa tahollaan. jos ei nyt tänä iltana niin lähiaikoina kumminkin kun alkaa miettimään yhteis eloanne, veloista voit aina sopia pankkisi kanssa,toivotan sinulle vointia ja hyvää kesän jatkoa..

    Mä en vaan jaksa uskoa, et 11 vuoden rakkaus kuolee noin vain... Syitä saattaa olla, et sen rakkauden on vain polkenu jonnekkin... En tiedä... Pitääkö vaan luovuttaa... Alkaa olla jo paukut loppu.

    Äänestä

  • Tyhjä kirjoitti:

    Mä en vaan jaksa uskoa, et 11 vuoden rakkaus kuolee noin vain... Syitä saattaa olla, et sen rakkauden on vain polkenu jonnekkin... En tiedä... Pitääkö vaan luovuttaa... Alkaa olla jo paukut loppu.

    usko siihen että rakkaus noin vain lopahtaa, kyllä tunteita on puolin jos toisin, teillä vain nyt on jokin välivaihe ja vaimosi haluaa pientä pesä eroa selvittääkseen ajatuksiaan, se tekee monta kertaa suhteelle hyvää, älä painosta vaimoasi esim. soittelemalla hänelle. viisain neuvo on kun et pidä häneen mitään yhteyttä etkä vastaa puhelimeen jos hän yrittää soittaa.etkä missään nimessä soittele hänen peräänsä. sitten hän vasta havahtuukin todellisuuteen ja miettii mitä tuli tehtyä,jos tapaat hänet jossakin niin näytä iloista ilmettä, vaikka se tuntuisikin vaikealta, ole hyvin ylimielinen, sitten hän vasta alkaa miettimään että et sinä niin itsestäänselvyys olekkaan, Tässä vaiheessa voipi vaimollesi iskeä hätä että on menettämässä sinut. tsemppiä. katso tulevaisuuteen, äläkä vain takerru liiaksi pulloon, siittä ei hyvää seuraa.

    Äänestä

  • johanna kirjoitti:

    usko siihen että rakkaus noin vain lopahtaa, kyllä tunteita on puolin jos toisin, teillä vain nyt on jokin välivaihe ja vaimosi haluaa pientä pesä eroa selvittääkseen ajatuksiaan, se tekee monta kertaa suhteelle hyvää, älä painosta vaimoasi esim. soittelemalla hänelle. viisain neuvo on kun et pidä häneen mitään yhteyttä etkä vastaa puhelimeen jos hän yrittää soittaa.etkä missään nimessä soittele hänen peräänsä. sitten hän vasta havahtuukin todellisuuteen ja miettii mitä tuli tehtyä,jos tapaat hänet jossakin niin näytä iloista ilmettä, vaikka se tuntuisikin vaikealta, ole hyvin ylimielinen, sitten hän vasta alkaa miettimään että et sinä niin itsestäänselvyys olekkaan, Tässä vaiheessa voipi vaimollesi iskeä hätä että on menettämässä sinut. tsemppiä. katso tulevaisuuteen, äläkä vain takerru liiaksi pulloon, siittä ei hyvää seuraa.

    neuvo, suosittelen. oma rakkauteni on alkanut rakoilla, ja sanoin suoraan että älä soita tai lähetä mitään viestejä, en kumminkaan vastaa. Ja sen jälkeen alkoi tulla viestiä että mikä pielessä jne.

    Äänestä

  • Kiitos kaikille vastanneille,

    Tällä hetkellä töissä, oli pakko lähtee ja pakottaa ittensä ajattelemaan jotain muuta, muuten pää hajoaa.

    Ei täälläkään toki helppoa oo, mut ei auta ku yrittää.

    Kiitos tosiaan kilteistä sanoista ja kannustuksesta, ei auta ku odottaa ja kattoa mihin elämä vie.

    Äänestä

päätit ilmoittaa erosta internetissä? Onnea ja hyvää loppuelämää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tyhjä kirjoitti:

Puoli tuntia sitten elämäni nainen, vaimo ja sielunteoveri sanoi irti 11 vuoden suhteen joista 3 naimisissa. Sanoi ettei jaksa, ei rakasta enää ei mitään... Oli jo tiedossa, mutta antoi periksi. Itse olin valmis tekemään ja olin tehnyt kaikkeni suhteen eteen. Ikinä en ole lyönyt tai tehny mitään pahaa. Kuinka voi ihminen olla noin kylmä...

Mitä helvettiä täs pitäs elämällänsä tehdä. On oma asunto ja lainaa niin ettei P***kalle taitu. Kohtalotovereita/ajatuksia/vinkkejä???

Tosiaan tuntuu et millään ei enää oo mitään väliä...

Nimim. Sydän paskana, itsetunto ja elämä vedetty vessasta alas...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu