Loppui kuin seinään ja siitä ei puhuttu

Seurustelimme 6 vuotta, josta syntyi yksi lapsikin. Suhteen loppuvaiheessa riitelimme paljon, sanaharkkaa siis oli jatkuvasti, väkivaltaa ei ollut eikä koskaan uskottomuutta. Yhden kerran puhuin lähteväni ja mies vain sanoi, etten pärjää yksin lapsen kanssa. Lähdin kuitenkin vihdoin ja mies hyväksyi asian, olisi vielä ollut tulossa luokseni, mutta sanoin että se on nyt niin ettet enää tule. Sen jälkeen suhteemme asioista ei enää puhuttu. Myöhemmin mies kertoi toivoneensa, että olisin itse tajunnutkin lähteä. Seksiä harrastimme kerran eron jälkeen. Viime syksynä mies kysyi, voisimmeko olla vielä yhdessä. Siihen vastasin aika kärkkäästi. Sen jälkeen löysin uuden miehen, alussa mietin, voinko päästää irti siitä ajatuksesta, etten enää koskaan palaa exäni kanssa yhteen. Hetkittäin tuntui, että vanha suola janotti, mutta aina kun löysin jotain vipinää itselleni, se unohtui. Otin uuden miehen ja olin onnellinen hänen kanssaan joitakin kuukausia. Sitten suhteemme alkoi viiletä ja minulla alkoi taas vanha suola janottamaan. Exäni on kuitenkin sanonut, ettei hänellä ole enää tunteita minua kohtaan. Ehkä uskon tämän, vaikka itse hänet jätinkin. Olemme nykyisin hyvissä väleissä, välillä hän on kyllä "ilkeä" minua kohtaan, en tiedä miksi. Käymme joskus "perheenä" syömässä, mutta muuten mies ei halua viettää aikaa kanssamme, esimerkiksi lähtemällä tivoliin tai muualle. Minusta tuntuu silti, että meillä jäi jotain kesken. Itse olin niin väsynyt silloiseen tilanteeseen, että lähteminen oli ainoa oikea ratkaisu. Nyt kun olen saanut itseni kuntoon, tuntuu, että suhteemme voisi taas onnistua. Kun olen sanonut miehelle rakastavani häntä hän on vain sanonut, että itse hänet jätin, olisin miettinyt silloin...En enää uskalla puhua hänelle asiasta, sillä pelkään saavavni taas saman vastauksen. Joka päivä toivon salaa mielessäni, että hän ottaisi yhteyttä ja tekisi "aloitteen", mutta ei. Olen siis tällä hetkellä sinkku, se mies, jonka kanssa talvella olin, on jo historiaa. Tahtoisin kuulla samanlaisia tarinoita, jos kenellekkään toiselle on tapahtunut näin, jätittekö asian vain sikseen ja jatkoitte elämässä eteenpäin vai palasitteko yhteen ja selvititte asianne....
0325
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Kokemuksia??? kirjoitti:

Seurustelimme 6 vuotta, josta syntyi yksi lapsikin. Suhteen loppuvaiheessa riitelimme paljon, sanaharkkaa siis oli jatkuvasti, väkivaltaa ei ollut eikä koskaan uskottomuutta. Yhden kerran puhuin lähteväni ja mies vain sanoi, etten pärjää yksin lapsen kanssa. Lähdin kuitenkin vihdoin ja mies hyväksyi asian, olisi vielä ollut tulossa luokseni, mutta sanoin että se on nyt niin ettet enää tule. Sen jälkeen suhteemme asioista ei enää puhuttu. Myöhemmin mies kertoi toivoneensa, että olisin itse tajunnutkin lähteä. Seksiä harrastimme kerran eron jälkeen. Viime syksynä mies kysyi, voisimmeko olla vielä yhdessä. Siihen vastasin aika kärkkäästi. Sen jälkeen löysin uuden miehen, alussa mietin, voinko päästää irti siitä ajatuksesta, etten enää koskaan palaa exäni kanssa yhteen. Hetkittäin tuntui, että vanha suola janotti, mutta aina kun löysin jotain vipinää itselleni, se unohtui. Otin uuden miehen ja olin onnellinen hänen kanssaan joitakin kuukausia. Sitten suhteemme alkoi viiletä ja minulla alkoi taas vanha suola janottamaan. Exäni on kuitenkin sanonut, ettei hänellä ole enää tunteita minua kohtaan. Ehkä uskon tämän, vaikka itse hänet jätinkin. Olemme nykyisin hyvissä väleissä, välillä hän on kyllä "ilkeä" minua kohtaan, en tiedä miksi. Käymme joskus "perheenä" syömässä, mutta muuten mies ei halua viettää aikaa kanssamme, esimerkiksi lähtemällä tivoliin tai muualle. Minusta tuntuu silti, että meillä jäi jotain kesken. Itse olin niin väsynyt silloiseen tilanteeseen, että lähteminen oli ainoa oikea ratkaisu. Nyt kun olen saanut itseni kuntoon, tuntuu, että suhteemme voisi taas onnistua. Kun olen sanonut miehelle rakastavani häntä hän on vain sanonut, että itse hänet jätin, olisin miettinyt silloin...En enää uskalla puhua hänelle asiasta, sillä pelkään saavavni taas saman vastauksen. Joka päivä toivon salaa mielessäni, että hän ottaisi yhteyttä ja tekisi "aloitteen", mutta ei. Olen siis tällä hetkellä sinkku, se mies, jonka kanssa talvella olin, on jo historiaa. Tahtoisin kuulla samanlaisia tarinoita, jos kenellekkään toiselle on tapahtunut näin, jätittekö asian vain sikseen ja jatkoitte elämässä eteenpäin vai palasitteko yhteen ja selvititte asianne....

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu