Kitarasta...

>1. Mitä tarkoittaa sähkökitarassa "kiinteä talla"? Mitä ovat tune-o-matic -tyyppiset tallat esim?<

Tässä on artikkeli tune-o-matic tallasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Tune-o-matic

En itse osais tota asiaa selittää tuon paremmin.

>2. Miten kaularaudan säätö tapahtuu? Onko se niin vaikeata, kun ihmiset puhuvat. Ja jos on, niin mikä siittä tekee vaikean?<

Kaularaudan säätö tapahtuu siten että kuusiokoloavaimella säädetään, se säätöruuvi on yleensä joko lavassa (joskus peitelevyn alla, ainakin Gibsoneissa on) tai sitten voi olla kaulan juuressa kopan yhtymäkohdassa. Ja karkeesti ottaen, jos kaula on vino siten että ylemmillä nauhoilla kielen ja otelaudan välillä on iso väli, niin kaulaa säädetään vähän kerrallaan myötäpäivään. Jos kaula on toisinpäin vino niin sit vastapäivään. Vähän kerrallaan tarkoittaa esim. 1/8 kierrosta kerrallaan. Ja kielet pitää sit löystyttää ennenkuin alkaa säätään.

>6. Mitä meinaavat elektroakustiset kitarat? Miten esim keikoilla, kun soitetaan teräskielistä akustista, miten tämmöinen kytketään nuppiin ja kaappiin, että ääni saadaan kuulumaan?<

Elektroakustinen kitara on yksinkertaisesti normaali akustinen teräskielinen kitara johon on jo valmistusvaiheessa laitettu piezomikki, yleensä sinne tallan alle. Sen soundi ei ole sähkökitaramainen vaan aika lähellä akustisen normaalia soundia, joskin hieman terävämpi, nasaalimpi soundi. Piezomikit pitää kytkeä esivahvistimen kautta ellei kitaraan ole sellasta esivahvaria sisäänrakennettuna, tämä siksi että piezomikki ei pysty antamaan tarpeeksi voimakasta signaalia varsinaiselle vahvistimelle ja siksi sitä pitää ensin etuvahvistaa.

>7. Minkälaisia kielia kannattaa ostaa sähkökitaraan? Mitä meinaavat nämät, kun on pakkauksessa esim 0,10 ym numeroita. Kielien vahvuuksia?<

Kielen paksuuksia juurikin. Silloin jos ilmoitetaan yhdellä numerolla, niin se numero kertoo sen 1.kielen paksuuden ja 0,08 on ohuin mitä saa, löytyy sitten sitä paksumpia, 0,09, 0,10 jne.
Sähkökitaraan voi ostaa mieltymyksen mukaan kieliä, toiset tykkää roundwound-kielistä eli niitä ei ole hiottu mitenkään, toiset tykkää flatwoundeista eli hiotuista ja kolmannet sitten puolihiotuista. Roundwound-kielet on rock-muusikoiden mieleen kun taas jazzia soittavat tykkää flatwoundien pehmeästä ja tummemmasta soundista. Ja myös kielten paksuus vaikuttaa soundiin.

>8. Bolt-on = pultattu kaula bodyyn, neck-thru = menee tavallaan bodyn läpi ja kiinni bodyssä, näyttää maalauksen jälkeen monesti yhtenäiseltä palalta. Mitenkä liimattu kaula laitetaan kiinni bodyyn?<

Liimataan, kuten nimikin kertoo. Koppaan tehdään sopiva kolo (uurre) ja vastaavasti kaulaan tehdään koloon sopiva muoto siihen kaulan juureen ja sitten liimataan.

>10. Miten putki- ja transistoricombo eroaa toisistaan?

Teknisesti ja ääneltään, putkivahvistimessa on erilainen särökin yliohjauksella.

"3. Mikä on aktiivi- ja passiivimikkien suurin ero? Jos kitarassa on aktiivit, miten sen "huolto" ym "ylläpitäminen" eroaa passiiveista, onko esim patterit..?

4. Muutamalla sanalla selitettynä, mitä ovat skaalat? Paitsi kuin rivistö nuotteja, jotka peräkkäin kuulostavat hyvältä.

5. Vireistä vähän. Normi E-vireestä (EADGBE), kun lasketaan D:hen, mennään ilmeisesti jokainen kieli sävelaskeleen verran alan? C-vireessä 2 askelta. Dropped-D:ssä kitara muuten E-vireessä, mutta alin E dropataan D:ksi. Mitä meinaavat esim Eb-vireet?

9. Mitkä ovat kaapeissa tyypillisimmät kaiuttimien koot tuumissa? Entä kun nuppi sisältää etu- ja päätevahvistimen, miten nämä 2 eroaa toisistaan?"

-

3. No suurin ero lienee se, että aktiivinen systeemi tarvitsee toimiakseen patterin, pasiivinen ei.
Aktiivinen järjestelmä toimii ns. etuvahvistin tyyppisenä ratkaisuna. Signaali vahvistetaan jo kitaran sisällä. Tällä voidaan eliminoida esim. heikkojen piuhojen vaikutus, kun signaali siirtyy kitarasta vahvistimeen voimakkaampana, kuin passiivisessa systeemissä, koska "etuvahvistin"
vahvistaa signaalia.
Kitarassa aktiivi mikit ei ole koskaan nousseet hirveeksi hitiksi?! Niitä luultavasti käyttävät ne kitaristit, joka haluu ihan suunnattomasti "atackia" soundiinsa, ja siksi buustaavat signaalia jo kitaransta lähtien.
Bassoissa aktiivimikeillä saadaan aikaan vahvistusta, jota monet basistit hakee esim. sormisoittotekniikkaa vahvistaakseen?!

Huoltamis erot on nimenomaan siinä, että aktiivisessa systeemissä täytyy silloin tällöin muistaa vaihtaa patteri...ja soiton jälkeen irroittaa piuha, koska patteri kuluu aina, jos piuha on kiinni.

4. Skaala on joukko oktaavin alalta valittuja säveliä, jotka muodostaa tietynsävyisen tonaalisuuden. Näitä säveliä voidaan käyttää muodostamaan kappale(soinnut melodia), jolloin skaalalle ominainen sävy kuuluu kappaleessa.

5. Eb vire, eli flat vire tarkoittaa sitä, että normivireestä lasketaan jokaista säveltä puoli sävelaskelta, eli Eb,Ab,Db,Gb,C,Eb

9. Ei uumissa, mutta tuumissa;D
Yleisin tuumakoko kitarakaapeissa lienee 12 tuumaa?! Jos haluaa kirkkaampi soundista, niin 10 tai 8 tuumaista kehiin ja jos enempi tahakkuutta, niin 12 tuumaista tai jopa 15 tuumaista voi kokeilla?!

Etuasteessa vahvistetaan...niinkuin nimikin sanoo signaalin varhaisinta vaihetta. Kyseessä on vielä pienitehoinen signaali ja etuaste vahvistus tuo oman sävynsä lopulliseen soundiin..
Pääteaste taas vahvistaa signaalia niin, että saadaan tarvittava teho kaiuttimille(luvatut watit!). Etuasteen teho ei vielä riitä, joten pääteasteella tätä vahvistetaan.

Kun puhutaan etuastesäröstä, niin sillä tarkoitetaan nimenomaan tuota heavystä tuttua "sirisevää särösoundia". Eli signaali ajetaan yli jo etuastevaiheessa..tai jopa ennen vahvistinta sijoitetulla euvahvistimella(särö- tai OD pedaali).
Kitaravahvistimissa Gain(joskus myös Drive) -säädöllä tarkoitetaan nimenomaan etuasteelle menevää vahvistusta. Jos säädetään Gain täysille, niin se tarkoittaa sitä, että signaali säröytyy jo etuasteella.

Varsinkin Bluesmiehet taas intoilee ns. päätesärön perään. Tällöin säröytyminen tapahtuu vasta ennen kaiuttimia sijaitsevassa pääteasteessa(pääteputkilla).
Ongelmana tässä on esim. putkivahvistimilla se, että vahvistinta joutuu luukuttamaan lujaa, jotta saadaan pääteaste säröytymään.
Tämä tarkoittaa suht. pienilläkin putkivahvistimilla sitä, että kellaribändessäkin joudutaan keksimään jotain ratkaisuja(keinokuormaa, demppausta), jotta saadaan kitaravahvistimen äänenpaine edes kohtuulliselle tasolle.