Tässä tilanteeni pähkinänkuoressa. Olen 34-vuotias nainen, takana kaksi pitkää parisuhdetta. Edelliset avokumppanini tapasin ystävien kautta, ja meillä oli paljon yhteistä ja samantyyppinen maailmankatsomus. Puolitoista vuotta sitten halusin tutustua ihmisiin omien ympyröideni ulkopuolella, ja tapasin netissä miehen. Aivan ihanan huomaavaisen ja älykkään miehen.
Suhteemme eteni omalla painollaan ja muutime vuosi sitten yhteen. Olen edelleen onnellinen miehestäni, mutta muutama asia painaa mieltä. Vaikka hän on jo 40-vuotias ja takana hänelläkin avoliittoja, minusta tuntuu että olen itse paljon kokeneempi parisuhdeasioissa. Hänen edelliset suhteensa ovat olleet paljon pinnallisempia ja tunteita ei ole näytetty. Nyt mies on alkanut avautua kanssani, ja on huolissaan siitä että kinastelemme joskus. Minä ja ystävämme ovat yrittäneet vakuuttaa miehelle, että erimielisyydet ja tunteiden näyttäminen ovat ok suhteessa. Miestä kuitenkin pelottaa, mitä tämmöisestä voisi seurata. Hän sanoo rakastavansa minua enemmän kuin ketään koskaan. Mutta pelkäävänsä että petän hänet tai että asiat eivät toimisikaan.
Itse en jaksaisi vakuutella tyypille kelpoisuuttani. Haluan perheen, ja jos en
kelpaa miehelle niin antaa olla, jatkan elämääni eteenpäin.
Rakastan avomiestäni, mutta joudunko olemaan hänelle parisuhdeope?
Suhteemme eteni omalla painollaan ja muutime vuosi sitten yhteen. Olen edelleen onnellinen miehestäni, mutta muutama asia painaa mieltä. Vaikka hän on jo 40-vuotias ja takana hänelläkin avoliittoja, minusta tuntuu että olen itse paljon kokeneempi parisuhdeasioissa. Hänen edelliset suhteensa ovat olleet paljon pinnallisempia ja tunteita ei ole näytetty. Nyt mies on alkanut avautua kanssani, ja on huolissaan siitä että kinastelemme joskus. Minä ja ystävämme ovat yrittäneet vakuuttaa miehelle, että erimielisyydet ja tunteiden näyttäminen ovat ok suhteessa. Miestä kuitenkin pelottaa, mitä tämmöisestä voisi seurata. Hän sanoo rakastavansa minua enemmän kuin ketään koskaan. Mutta pelkäävänsä että petän hänet tai että asiat eivät toimisikaan.
Itse en jaksaisi vakuutella tyypille kelpoisuuttani. Haluan perheen, ja jos en
kelpaa miehelle niin antaa olla, jatkan elämääni eteenpäin.
Rakastan avomiestäni, mutta joudunko olemaan hänelle parisuhdeope?
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Rakastan avomiestäni, mutta joudunko olemaan hänelle parisuhdeope?"
Siitäkin huolimatta että miehesi on selkeästi vähän pihalla näistä asioista, olisi suotavaa ettet lähtisi tälle linjalle alkuunkaan, oma historiasi perusteella olet vielä aivan yhtä lailla oppilas kuin mieskin.
Tapasitte netissä joten ehkä on kohtalon oikku että samaisesta paikasta löytyy myös täynnä parisuhdekouluttajien kirjoittamia artikkeleita jotka käsittelevät parisuhteita näkökulmista joita harvat spontaanisti tulevat ajatelleeksi ennen sitä kolmatta eroa kun ikä alkaa olla lähempänä neljääkymmentä.
Mitä jos tutustuisitte miehesi kanssa joihinkin näistä?
Voisitte aloittaa vaikkapa tuosta kymmen-osaisesta parisuhdekoulusta jonka löydätte täältä (linkit sivun vasemman laidan alapäässä):
http://www.rakkaudeksi.fi/artikkelit/
Siitä on sitten hyvä jatkaa vaikkapa "Arjen Paratiisi -koulu":lla tai teidän ongelmiinne liittyvillä yksittäisillä artikkeleilla.
Toisaalta, jos mikään ei auta, sinun täytyy myös osata päästää irti - seurustelun tarkoituksena on etsiä sinulle sopiva kumppani, ei kouluttaa kenestäkään sellaista eikä kaikki ihmiset todellakaan siihen rooliin sovi. Tämä voi olla vaikeaa jos olet kovinkin ihastunut, mutta syvällä sisimässäsi osaat kyllä eritellä ne asiat joiden kanssa et kykene elämään.