Astanga sertifikaatti, opetuslupa ja muu opettaminen

Miettikää vähän

Olen ollut astangan harjoittelija HKI:hin ensimäisestä joogakoulun perustamisesta lähtien, asunut ja harjoitellut vuosia Intiassa mestarin sekä usein sertikoidun opettajan johdolla. Eli hyvin tietoinen ja perillä siitä mitä astanga on ja mitä sen sisällä tapahtuu.

Edesmenneen Pattabhi Jois:sin sanojen mukaan "ne joilla ei ole sertifikaatia, eivät saa opettaa ja heidän tulisi mennä töihin". Vaikka kyse on gurujoogasta (tuhansia vuosia katkeamattomasta linjasta opettajia, jossa tieto siirtyy eteenpäin) jostain kumman syystä ei gurun puheille ole letkautettu korvia.

Tätä kehoitusta ei ole noudattanut, edes suomalaiset joogaopettajat kouluissaan vaan ovat ahneuksissaan värvänneet ja kouluttaneet omiin nimiinsä ns. avustajia ja muuta työvoimaa vetämään raskaat viikkotuntinsa kun itse kuorivat rahat hyvä tienestisiltä viikonloppukursseiltaan. Kuitenkin he mainostavat itseään "perinteen" kunnioittajina, vaikka tosiasiassa he aloittivat omat opettajakoulutuksensa heti Pattabhi Joissin kuoltua. Kuinka epäkunniottavaa tämä oikeasti on?

Tosi asia on, että suomessa ei ole ainuttakaan sertikoitua opettajaa, siis henkilöä joka on saanut maininnan ns. standardin siitä että hän on pitkäjänteisesti käynyt harjoittelemassa Mysoressa Etelä-Intiassa.

Erikseen myöhemmin luotiin opetuslupa, eikä sitä pidä sekoittaa sertifikaatiin.
Nämä opetusluvalliset saisivat ainoastaan ohjata vai ensimmäistä liikesarjaa, mutta kuitenkin toimitaan aivan toisin kuin heiltä oletetaan. Puhumattakaan mistään opettajakoulutuksista.

Nyt myös opetusluvallisten kaverit saavat mainintoja AYI:in eli pääkallopaikan sivuilla. Henkilöt jotka eivät harjoittele, tai edes tiedä asanoiden nimiä vetävät tuntuja milloin missäkin opistolla. Lyhykäisyydessään koko homma on jo aika päivää sitten karannut hanskasta ja astanga nimekkeen alta voi saada oikeastaan aivan mitä tahansa. Asia on useiden sertifikoitujen opettajien huulilla ja puheenaiheena tätä nykyään. Kuitenkaan suomalaiset lampaat eivät tyylilleen uskollisina välitä asiasta mitään vaan sokeasti uskovat kaiken sen paskan mitä heille suomessa syötetään ja on syötetty.

Asiaa ei mitenkään auta Suomessa kummalliseen monopoliasemaan päässyt suomen astangakoulu, joka on jopa kieltänyt ulkopuolisia sertifikoituja opettajia opettamasta kouluillaan. Toiminta on siis ollut EU:n kilpailuttamis lakien vastaista. Muutenkin heidän ns. polittinen linjansa on ollut hyvin protektionististä ja erittäin syrjivää kaikkia ulkopuolisia, siis ei heidän firmansa astangeja kohtaan. Henkinenväkivalta ja muu kieroilu on ollut enemmänkin standardi kuin sattuma.

Raha valta ja seksi on sekoittanut "opettajien" päät omaisuuden tavoittelussa, jookakaverista on tullut kilpailija ja vihollinen, joka täytyy keinolla millä hyvänsä saada pelistä pois. Selkäänpuukotus ja perättömien huhujen ilmalle laitto on enemmän sääntö kuin sattuma. Ja näitä henkisiä vaikuttumia käytetään häikäilemättömästi ns. ikävien kyseenalaistajien tai muiden "uhkien" ulos savustamiseksi. Tietenkin päällepäin tahdotaan vaan "kaikille kaikkea hyvää" syödään vaan vegaanisesti, mutta pinnan alla homma on hieman toisenlaista.

Mediassa jaksavat jauhaa niin poskettoman kaunista joogasontaa, että hirvittää jos tietäisitte millaisia nämä mahtavat opettajat ovat, ette kuuna kullan valkeina menisi heidän tunneilleen.

Summa summarum: Kaikki ei ole kultaa mikä kiiltää

10

1060

Vastaukset

  • Minä en ole koskaan tuntenut tarvetta turvautua keneenkään guruun ja maksullisiin opetuksiin. Joogaa voi harjoittaa ihan itse, ilmaiseksi. Ikävä että kaikesta tehdään bisnestä. Miksi pitää lähteä Intiaan asti etsimään itseään?

  • Kiitos kirjoituksestasi. Hyvä, että joku sanoo asiat suoraan ja julki. En epäile sanojasi ollenkaan, ei tuo joogasonta putoa pidempään tässä monopolissa jooganneelle.

    Ihmettelen vain, että miten tämä monopoli on mahdollinen. Miksi kilpailua ei ole? Voiko se johtua pelkästään siitä, että Annankadun salilla on hyvä ja keskeinen sijainti, sinne mahtuu väkeä, siellä on joka aamu harjoitus? Töihin menevälle joogille se on keskimääräisesti aika helppo paikka koukata.

    Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin niin paljon astangeja, puhumattakaan ihmisistä, jotka ovat aloittaneet/kokeilleet joskus ja ehkä olisivat valmiit yrittämään uudelleen.

    Itse joogaan kymmenettä vuotta ja rehellisesti sanottuna - jossain se aamuharjoitus on pakko tehdä, kotona jää yleensä melko lyhyeen ja haastavimmat kohdat harjoittelematta. Harjoitus on sen verran pitkä, että aikaisin on päästävä aloittamaan, joten vaihtoehtoja ei juurikaan ole. Huvin vuoksi en näiden leipääntyneiden akkojen revittävänä käy. Taso on laskenut vuosi vuodelta - ja nyt se on ihan maanraossa. Puhumattakaan näistä heidän "avustajistaan", joita ei siis tarvittaisi lainkaan.

    Valon pilkahdus oli kyllä keväällä kurssin pitänyt Eddie Stern. Itselläni oli useamman vuoden tauko intensiivien kanssa ja oli kyllä todella elämys joogata sellaisen ohjaajan silmien alla, joka todella tiesi missä kohdin avustaa ja missä ei ja jonka neuvot oli selkeästi omaan tilanteeseen annettuja - ei yleispäteviä pinnallisia hokemia. Hänellä oli myös selkeästi kunnioittava asenne toisen ihmisen kehoa kohtaan - piirre joka varmaan pahiten on hukasssa Hgin ohjaajlta ja avustajilta ja joka on lähtökohtaisesti vieläkin suurempi ongelma kuin pelkkä taitamattomuus. Ero ohjaajan ja ohjaajan välillä kyllä tuli kurssin myötä todella piinallisen selväksi.

    Joten kilpailua kehiin vaan. Minä vaihtaisin koska vaan, kunhan tuo logistiikkapuoli vaan toimisi.

  • Hei, loistava päänavaus sinulta. Olen osittain koulun monopoliasemasta kanssasi samaa mieltä mutta mielipidettäsi ohjaalista en täysin allekirjoita. Myös useamman vuoden jooganneena tiedän asiasta jonkun verran.

    Pattabhi on siis myöntänyt itse jo noin kymmenen vuotta sitten opetusluvan muutamalle suomalaiselle ohjaajalle joista osa opettaa Helsingin koululla. Tämän luvan säilyttääkseen heidän täytyy käydä Intiassa Mysoressa vuosittain harjoittelemassa ja hakemassa sieltä oppia ja näin myös on ainakin minun tuntemieni ohjaajien kohdalla tapahtunut. Lisäksi monet heistä kouluttavat itseään osallistumalla vanhempien sertifioitujen ohjaajien kursseille tai käyvät itse heidän saleillaan ympäri maailmaa harjoittelemassa.

    Avustajista sen verran että niitä on myös sertifioiduilla ohjaajilla, myös Eddie Sternillä. Eddien avustajat myös vetävät omia tunteja hänen salillaan. Olen itse käynyt siellä harjoittelemassa. Avustamalla muita vaan on paras tapa oppia itse ohajaaman. Ei riitä että käyt vain Mysoressa itse harjoittelmassa ja sitten jos Sharath opetusluvalla siunaa niin olisit valmis ohjaaja samantien itse.

    Sharath on nyt luonnollisesti Pattabhin seuraajana jakanut lupia parhaaksi katsomallaan tavalla. Siitä mitä parin viimevuoden aikana on tapahtunut voidaan silti olla montaa mieltä. Mutta ei silti kannata teilata heti uusia luvallisiakaan koska kuten sanottua, hyväksi ohjaajaksi ei suoraan muututa luvan saamisen jälkeen, vaan siitä se työ vasta alkaa.

    Opetusluvissa on myös nykyään myös kakkossarjan opetuslupa joka on ainakin näillä kaikilla joille Pattabhi aikoinaan myönsi ensimmäisen sarjan luvan. Minun mielesäni jo kymmenen vuoden jokapäiväinen harjoittelu ja myös useamman kuukauden vuosittainen harjoittelu Intiassa on aika pitkäjänteistä työtä.

    Onko todella niin että Helsingin koululla pidetään omia opettajakoulutuksia? Tässä olen kanssasi samaa mieltä että jos näin on se on väärin. Avustajia saa ja pitää olla mutta mitään opettajakoulutuksia ei saa astangassa itse järjestää jos perinteitä halutaan kunnioittaa.

    Sertifikaatista sen verran että vaikka sitä ei kaikilla ole ei se tee kenestäkään suoraan hyvää tai huonoa ohjaajaa. Sertifioidulla on oma harjoitus edennyt Mysoressa yleensä pitkälle kolmossarjaan joilloin sen on jotkut siellä paljon treenanneet saaneet. Myös monet ykkos- ja kakkossarjan opet ympäri maailmaa ovat käyneet Mysoressa jo vuosia, jotkut jopa 20 vuotta joka vuosi ja silti he eivät ole sertifikaattia saaneet. He voivat harjoitella/ohjata esim kolmosta omassa maassaan ja salillaan vaikka 10 vuotta mutta ei eivät esim loukkaantumisten takia ole sitä mysoressa pystyneet tekemään. Tämän takia on mielestäni turha arvioida opettajaa pelkästään opetusluvan perusteella. Kokemus, opetusvuodet/omat harjoitteluvuodet, opetuskokemus eri saleilla sekä omat opiskelut sertifioiutejen ohjaajien kanssa ratkaisevat.

    Mielestäni ei myös ole ollenkaan kummallista jos jotkut uudet avustajat vetävät opistoilla joogatunteja ja saattavat unohtaa jonkun asanan nimen. He osaavat varamasti ohjata alkeistunnit ja sitten kun oppilas on valmis siirtymään eteenpäin niin hän voi esim ruveta käymään Annankadulla tai muualla mysoretunneilla. Näin saadaan ihmisiä innostumaan lajista.

    Puhuit myös leipääntyneistä ohjaajista koululla. Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Jos ohjaaminen tai yleensä työ kuin työ rupeaa kyllästyttämään niin paljon että siitä kärsii muut, tässä tapauksessa oppilaat, on syytä katsoa peiliin ja miettiä alan vaihtamista.

    Muutenkin kannattaa muistaa että joogan ohjaaminen on monien työ josta saadaan palkaa niinkuin mistä muustakin työstä. Kaikki maksaa, sellaista se vaan on.

    Ihmisiähän kaikki opettajatkin ovat. Oli sitten opetuslupa tai ei. Ei kannata nostaa ketään jalustalle eikä muutenkaan ottaa harjoitusta liian vakavasti. Keskitytään olennaiseen ja muistetaan että jooga on iloinen asia. Antaa muitten pelata suhdepelejään jos kiinnostaa. Ja nauttikaa kesästä ja relatkaa!

    • Tyypillistä joogahurmiota kaunistellaan asiat.

      Pattabhi Jois sanoi eläessään aivan selkeaästi oppilailleen, että ilman lupia ei tarvitse opettaa.

      Mutta ei siinä mitään, tyypilliseen länsimaalaiseen tyyliin hommat hoidellaan omalla tavalla pääasia kunhan fyffet tipahtaa taskuun. Hinnat poljetaan alas niin että leipä viedään oikeiden opettajien suusta, jotka kulkevat Intiassa.


    • Niinpä niin kirjoitti:

      Tyypillistä joogahurmiota kaunistellaan asiat.

      Pattabhi Jois sanoi eläessään aivan selkeaästi oppilailleen, että ilman lupia ei tarvitse opettaa.

      Mutta ei siinä mitään, tyypilliseen länsimaalaiseen tyyliin hommat hoidellaan omalla tavalla pääasia kunhan fyffet tipahtaa taskuun. Hinnat poljetaan alas niin että leipä viedään oikeiden opettajien suusta, jotka kulkevat Intiassa.

      Joo täysin samaa mieltä. Täälläkin palstalla yks todellinen mielikuvitusmestari mainostaa blogiaan ja hehkuttaa olevansa Pattabhista seuraava vaikka kaverilla ei mitään opetuslupia ole ikinä ollutkaan. Oma harjoituskin jumittaa puolikkaaseen ykköseen kun kaveri panostaa pelkkään filosofiaan ja lässytykseen.


  • Joogaa parempi vaihtoehto on mennä seurakuntaan, avata Raamattu, rukoilla ja käydä ehtoollisella.

    Idän suunnalta alunperäisin olevaan joogaan kuuluu tietty "henkisyys" joka ei ole kristinuskon henkisyyttä.

    Ja kuinka paljon tässä nimellisesti kristityssä maassa, maallistuneessa maassa on kaikkea sellaista mikä ei todellakaan ole kristillistä eikä tuo kunniaa elävälle Jumalalle.

  • Suurimmat joogagurut ovat myös suurimpia kapitalisteja. Suomessa luullaan että oikeat opettajat elävät kerjäten kadulla. Aloittaja on katkeroitunut amatööri joka ei ole onnistunut missään. Joogakin toi vain köyhyyttä lisää ja Ram Ram- hokeminen ei tuonutkaan Nirvanaa saatika rahaa. Ja nyt aloittaja julistaa koulujen olevan huonoja ja opetuslupien puuttuminen on pahinta. Hei... ei niitä Opetus(Hallituksen) lupia kukaan kysy. Kunhan on hyvätasoista joogaa ja lukuunottamatta Hämeentiellä Hesassa kerran kokeilemaani tuntia Kaikki Muut Paikat ovat tarjonneet varmaankin maailman parasta jooga- antia. Yritä aloittaja päästä yhteiskuntaan kiinni ja toisten haukkumisen sijaan yritä parantaa omaa tilaasi.

  • Kenelle sä oikein puhut :D

  • Minusta on hienoa että joogaa voi harjoitella monella eri tasolla ja sen hyödyistä pääsee jokainen nauttimaan. Valmennuksen tasosta olen osittain samaa mieltä ja huolissani ammatittaidon puutteesta monen eri lajin opettajien ja ohjaajien suhteen. Mielestäni on hyvä keskittyä omaan harjoitukseen ja vaikuttaa asioihin nostamalla rakentavaa keskustelua sekä näyttämällä esimerkkiä. Jatketaan harjoittelua..

    1. Yama – pidättäytyminen (itsehillintä ja eettiset asenteet)
    2. Niyama – noudattaminen (asenteet itseä kohtaan, henkilökohtaiset hyveet)
    3. Asana – asentoharjoitukset
    4. Pranayama – hengityksen hallintaharjoitukset
    5. Pratyahara – aistimusten sisäistyminen
    6. Dharana – keskittyminen
    7. Dhyana – meditaatio
    8. Samadhi – syvä mietiskelyn tila, jossa erillisyys poistuu

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.