Meillä oli kaukosuhde, me rakastimme toisiamme, mutta eräänä pivänä aavistin pahaa jo herätessä, laitan viestin.Vastauksena tulee "tuu facee mul ois vähä asiaa" teki melkeen pahaa mennä facee, hän kirjoitti "must tuntuu et meijä ois parempi olla vaa ystävii..." siinä vaiheessa sydämmeni repeytyi miljoonaksi palaksi... vähän ajan päästä hän kirjoittaa "mun on pakko olla rehelline... mul on toine" siinä vaiheessa mieleni valtasi viha ja itsetuhoisuuksien ajattelu... mitä mä teen??
sydän se entinen sydän
sydänseentinen
8265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sulle on tehty väärin, eikä toi oo rehellisyyttä vaan epärehellisyyttä.
Häh? Eikö tyyppi just ollu rehellinen? Ja mitä väärää, saahan sitä rakastua toiseen.
Miten sit selität sen ku se rakastaa mua edellee ja ja on toise kaa??
Eihän se rakasta sua, kun on mieluummin toisen kanssa. Keep it simple.
Suhde perustuu aina luottamukseen ja kun ollaan suhteessa niin silloin ei ihastuta muihin.
mä tiedän joksenkin miten susta tuntuu. se saattaa rakastaa sua edelleen, mutta se että eläätte kaukosuhteessa taitaa olla varsinkin hänelle ongelma. joten läheltä löydetty on tietenkin helpompi vaihtoehto vaikka ei tunteet olisikaan samat. en tiedä kauanko olitte, mutta mulla on sama tilanne päällä ja jo kahden kuukauden kuluttua huomaa että vaikka rakkaus on suuri se ei välimatkaa vie ja suhde ei vaikuta todelliselta se ei ole sama voiko toista koskettaa, haistaa, nähä yleiset tarpeet jos toista rakastaa tai kuulla vaan äänen puhelimessa tai kirjoitella facen kautta. en osaa sanoa mitä voi tehdä mutta ehdottaisn sun selvittää miehen kanssa asiat rauhassa ehkä on mahdollista sopia tapaminen tai elle muuten niin toki etäisyydeltä ja ehkä löydätte vielä ratkaisun että voitte kuitenkin olla yhdessä. jos vaikka harkitsette samalle paikalle muuttoa tai jotain jos hän tietenkin on valmis eromaan uudesta. olit ensin et ei tarvii olla huonoa omatuntoakaan.
Toivon samaa, välimatkat ei sais olla esteenä rakkaudelle ja aina saattaa tulla muutoksia elämässä että se samankaton alla asuminenkin mahdollista.
Eripaikkakunnilla asumisessa on myös hyvät puolensa, tarjoaa elämään sitä vaihtelua ja on ikäänkuin kaksi kotipaikkaa jotka molemmat saattaa tulla yhtä rakkaiksi, näin minä ajattelen.
Se on siinä. Turhaa elätellä toiveita enää. Jos toinen noin rehellisesti ilmaissut uuden rakkauden, niin et voi enää odottaa paluuta entiseen. Olen pahoillani, mutta järki käteen ja itkut on itkettävä:(