Raittiutta olen saanut jo pitkään...

Nöyränä haluan kertoa että raittiina on kiva elellä. Olen alkoholisti 35v ja nuoruus meni varsin, sanotaanko Suomalaisesti, ensin yhdet kännit viikonlopussa, myöhemmin kahdet ja lopulta kolmet. Sitten juopottelut kaikkeen suruun ja sitähän alkoi piisata.
Toissa talvena viritellessäni narua kellariin ( jonka operaation työkaverin puhelinsoitto keskeytti ) totesin olevani kuilun pohjalla. En ole mikään AA:n kätyri mutta soitin auttavaan puhelimeen, innostuin menemään kahville ja kävin monta kertaa kokouksissa.
Vaikka Suomi on maailman ainoa maa, jossa joutuu selitellä kun ei käytä alkoholia niin raittiutta on nyt kestänyt, on oppinut nauttimaan pienistäkin asioista kuten linnunlaulusta ja suhtautumaan elämään eritavoin. Raittius on mahdollista meille jokaiselle ja se lähtee nopeasti 'rakentamaan' itse itseään hyvän olon ja psyykkisen hyvinvoinnin paranemisen myötä. Lieveilmiönä toki tulee että ihmissuhteet paranee, rahaa tahtoo jäädä liikaa ja alkaa tuntea itsensä ihan hyväksi tyypiksi.
Juo vielä tänään, mutta koitappas sinäkin heti vaikka huomenna... Tsemppiä..