Musta prikaati koostui venäläisistä Tsaarille uskollisista ihmisistä. Monet heistä olivat paeneet bolsheviikkien Venäjältä vallankumouksen jälkeen ja olivat emigrantteja ja asuivatkin Suomessa. He suunnittelivat iskuja bolsheviikkien hallitsemalle Neuvosto-Venäjälle. Viikko ennen Mainilan laukauksia he uhkasivat iskeä Venäjän puolelle Mainilaan. Kun katsoo Mainilan kylää kartalta huomaa että se on lähellä Karjalan kannasta ja Suomen lahtea. Moottoriveneellä pääsee Mainilaan ja sinne on mahdollista iskeä kranaatinheitimin. Moottoriveneellä pääsee Suomen lahtea pitkin Mainilaan. 1939 syyskuussa Suomalaisten joukot olivat siirtyneet Mannerheimlinjalle pois päin Mainilasta. Vain rajavartiojoukot jäivät partioimaan kannakselle. Marraskuun lopulla 1939 oli kannaksella syysmyrsky. Mustan prikaatin provokatioryhmä lähti moottoriveneellä kohti Mainilaa. Laukaukset ammuttiin Mainilaan kranaatinheittimin ja Stalin kävi kuumana ja aloitti talvisodan.
Musta prikaati ampui talvisodan laukaukset
s+6
47222
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Leinon vangit ei olleet mitään sattumaa vaan juuri heitä Neuvostoliitto syytti talvisodasta. Eli 19 Suomen venäläistä emigranttia määrättiin luovutettaviksi jatkosodan jälkeen Neuvostoliittoon. Sisäministeri Leino luovutti heidät neuvostoliittoon. Paasikivi ei ollut tässä osallisena.
Mainilan kylä on alle100 kilometriä Suomen lahdesta. Suomalaiset joukot olivat siirtyneet Mannerheimlinjan suojiin. Miksi Mainilaan ei ammuttu tykistöllä vaan kranaatinheitimin? Taipaleen lohkoa ei oltu edes tiedusteltu. Miksi ei?
Suomeen hyökkäävillä Neuvostojoukoilla oli kevätvarustus.
Musta prikaati oli bolsheviikkivastainen jyrkkä äärivenäläinen liittoutuma joka ei sulkenut mitään voimankäyttöä tai provokaatiota pois aiheuttaakseen keisarillisen Venäjän paluun. Niillä oli toimintaa myös Suomessa.
puuttua? Niin moneen kertaan nuo höpinät on kumottu.
"Kun katsoo Mainilan kylää kartalta huomaa että se on lähellä Karjalan kannasta ja Suomen lahtea. Moottoriveneellä pääsee Mainilaan ja sinne on mahdollista iskeä kranaatinheitimin. Moottoriveneellä pääsee Suomen lahtea pitkin Mainilaan. 1939 syyskuussa Suomalaisten joukot olivat siirtyneet Mannerheimlinjalle pois päin Mainilasta. Vain rajavartiojoukot jäivät partioimaan kannakselle. Marraskuun lopulla 1939 oli kannaksella syysmyrsky. Mustan prikaatin provokatioryhmä lähti moottoriveneellä kohti Mainilaa. Laukaukset ammuttiin Mainilaan kranaatinheittimin ja Stalin kävi kuumana ja aloitti talvisodan. "
Mainilan kylä sijaitsi Karjalan Kannaksella NL:n puolella ja noin 10 km merestä. Vesitse sinne ei päässyt millään ilveellä.
Syyskuussa -39 oli todella vain rajajoukot Kannaksella. YH:n aikana rymittyivät päävoimat myöhempään Mannerheim-linjaan.
Niiden etupuollelle aivan rajan tuntumaan ryhmittyivät suojajoukot. Läntisimpänä oli Uudenkirkon Ryhmä, noin 5 000 miestä.
26.11. 39 ei ollut syysmyrskyä, vaan heikko talven alun lumisade ja tuulta.
Rajavartioston täjysytyspaikoilta tehtiin kuitenkin selvät havainnot puna-armeijan tulituksesta omalla alueellaan. Alkuperäiset tähystyspöytäkirjat ovat tallella.
Olisiko Stalinin hallitsema Neuvostoliitto ampunut ja räpelöinyt kranaatinheittimien kanssa Mainilassa? Ei. Jos tuonajan Neuvostoliitto olisi ampunut niin se olisi kyllä ampunut reteesti tykistöllä.
Suomen nimiin pantavasta provokaatiosta. Rajua tykistöammuntaa ei olisi millään voitu panna Suomen syyksi. Sellaiseen eivät olisi uskoneet edes tämän palstan stallarit. Tai tietenkin he, mutta ei muut. Ei edes venäläiset.
Stalin oli hyvin suoraviivainen mies. Neuvostoliiton Sankarijoukot lymyämä'ssä jossain puskissa ja muka odottamassa hetkeä milloin ampua kranaatinheittimin?
1. Taipaleen rintamaa pääpuolustusasemassa ei oltu edes tiedusteltu.
2.Sankarijoukoilla oli kevätvarustus vaikka Suomen ilmasto siirtyi kohti talvea.
3. Päämajan erikoistehtävissä Euroopassa oli huippumiehet.
Viikkoa ennen Mainilan laukauksia venäjän emigrantit uhkasi mennä juuri Mainilaan ja aloittaa sota. Katsokaa karttaa! Mainilaan pääsi moottoriveneellä huomamattomasti.
Miettikää itse. Olisiko Stalin vienyt kranaatinheitinjoukkoja lymyyn kannakselle iskeäkseen Suomeen vai olisiko suoraviivaisesti luottanut tykistöön.
Laukauksethan ammuttiin NL:n puolelta sen omalle alueelle, ei Suomeen.
Tykistöä käytettiin kyllä sitten, kun hyökkäys alkoi - ja silloin ammuttiin Suomen puolelle.
Stalin olisi ehdottomasti ampunut Neuvostoliiton tykistöllä Mainilaan. Hänen luonteseen ei kuulunut puskissa lymyily.
Toisaaltaan taas, ne kuuluisat seitsemän tykin laukausta on edelleenkin todistamatta että ne olisivat NL:n ampumia.
Jeltsin ja Gorba ovatkumpikin myöntäneet , että ne ammuttiin venäjän puolelta. Mitä lisätodisteita kaipaat.
Ehkäpä ne puuttuvat dokumentit seitsemästä tykin laukauksesta...
löytyvät mm. "Suomi sodassa" s 58, Suomi taisteli 1. osa s 118-122 ja Talvisodan historia 1. osa s 43.
Eri havainnoitsijat puhuvat joko tykin tai krh:n laukauksista riippuen siitä, ovatko kuulleet lähtölaukaukset. Nekin kuuluivat yksimielisten todistusten mukaan Uuden-Alakylän suunnasta NL:n puolelta.Rajamiesten havainnon mukaan kyse olisi ollut heittimistä.
Selvä todiste on myös Molotovin nootti. Kun laukaukset ammuttiin noin klo 15.45 ( NL:n aikaa, Suomen 14.45) jätti Molotov nootin Suomen lähettiläälle jo 19,30 eli 18.30 Suomen aikaa. Hän ilmoittaa ammutun tykillä, mutta siis Suomen puolelta. Tykkejä tai heittimiä ei kuitenkaan ollut lähelläkään rajaa, koska Mannerheim oli sen ehdottomasti kieltänyt kuukautta aikaisemmin.
Koko homma oli kömpelö provokaatio, jolla saatiin lopullinen tekosyy sodan aloittamiseen, koska joukot olivat hyökkäysvalmiina. Oli oltava jotain syötettävää omalle kansalle.
Tieto oli kulkenut rajalta Moskovaan ennätysnopeasti ja vielä ehditty laatia noottikin ja jättää se. Kaikki vajaassa kolmessa tunnissa!!
Molotov ei ymmärrettävästi suostunut Suomen ehdottamaan kansainväliseen tutkintaan.
Tieto laukauksista oli kulkenut Kremlistä Leningradin sotilaspiiriin päin ja siksi kv tutkinta olisi ollut aika vaikea järjestaa
Vieläkö noista Mainilan laukauksista joku jaksaa mäkättää muka suomalaisten ampumina? Kyllä täytyy sanoa että stallarien jämät ovat uskossaan vahvoja.
Hei haloo, neukkula oli ja mäni ja mäkätti männessään.
jyllää stallareissa. Eihän kukaan tiedon pohjalta noita valeita väännä.
"Eri havainnoitsijat puhuvat joko tykin tai krh:n laukauksista riippuen siitä, ovatko kuulleet lähtölaukaukset."
Ja mikäköhän on vaikuttanut siihen, että osa havannoitsijoista kuulee korohoron ja osa tykinlaukauksia?
Kyllä tykinlaukauksen erottaa korohoron laukauksesta.
räjähdyksen perusteella ei välttämättä ollenkaan. Lisäksi kaikki olivat yhtä mieltä, että kähtölaukaukset kuuluivat oli NL:n puolella. Sinne osoittivat myös leikkaushavainnot.
"Kyllä tykinlaukauksen erottaa korohoron laukauksesta."
Otto-Villen usko neuvostopropagandaan vilpitön. Epäilijät ovatkin kaikonneet jo vuosikymmeniä sitten.
Sotaprovokaatio Suomen puolelta olisikin ollut täysin järjetön, kuten Molotovkin hyvin tiesi. OV on viimeisiä, jotka eivät asiaa ymmärrä.
"räjähdyksen perusteella ei välttämättä ollenkaan. Lisäksi kaikki olivat yhtä mieltä, että kähtölaukaukset kuuluivat oli NL:n puolella."
Jos kerran lähtölaukauksetkin kuultiin huolimatta siitä lumipyräkästä, joka eräiden mukaan vaikeutti kuulohavaintoja, niin silloinhan tykinlaukaukset on ollut pakko ampua riitävän läheltä että en olisivat erottuneet korohoron laukauksista.
Tavallaan minä kyllä ymmärrän miksi tietyissä piireissä mielellään halutaan häivyttää ne seitsemän tykinlaukausta "lumipyryn" avulla pois, sillä jos NL:n arkistoista ei löydykkään mainintoja siitä kuinka nuo seitsemän tykinlaukauksta olisi ammuttu NL:n puolelta ( vain kaksi korohoronlaukausta ) niin silloin jäljelle jää vain se että ne olisivat ammuttu suomen puolelta.
En tiennytkään että kuulokyky erottaa tykinlaukaus korohoron tussahduksesta on sosialistisen tieteen saavutus. Minäkun olen aina luullut että kuulokyvyn on evoluutio antanut sekä porvarillisesti että sosialistisesti ajatteleville, mutta nyt herra/neiti kranaatti antaakin ymmärtää kuinka porvarisesti ajattelevat tarvitsevat sosialistista tiedettä kyettäkseen erottaa tykinlaukaus korohoron laukauksesta...
vain kranaatinheittimillä. Tykinlaukaukset ovat vain kuvittelua ja lienevät lähtöisin Molotovin nootista.
Hienoinen lumipyry vaikeutti näköhavaintojen tekoa, mutta eihän se niitä estänyt. Juukohavaintoihin se ei tietenkään vaikuttanut.
Rajavartijat tekivät rutinoidusti tähystystyötään kiikareineen ja suuntaimineen ja saivat aivan yhdenmukaiset havainnot. Sekä lähtölaukaukset, että iskemät paikannettiin selkeästi NL:n puolelle kahdelta tähystyspaikalta. Niitä tukivat muiden alueella liikkuneiden havainnot..
Ja kuitenkin suomalaiset rajavartiat tunnistivat sekä tykinlaukaukset että korohoron laukaukset joista ensimmäisiä ei siis voinut lumipyryn heikentämän kuulohavainnon mukaan tunnistaa ( ainakaan jos ne ammutaan kilometrien päästä NL:n puolelta ).
Kumpaa on nyt uskominen: herra/neiti "Kun siellä ammuttiin vain kranaatinheittimillä" vai suomalaisia rajavartioita?
molempia, vaan pitivät molempia joko-tai ja nimenomaan NL:n puolelta ammuttuina. Seuraavan päivän selvittelyissä he arvioivat krh:n todennäköisemmäksi. Se on myös venäläisten kertomus.
Jauhat samaa pötyä loputtomiin asiasta mitään ymmärtämättä ja totuuden siuuttaen. Toteutatko jotain stallarin unelmaa?
Somerikossa ollut III/JP1:n asettama vartio, josta oli näköyhteys Mainilan pellolle johon Mainilan laukaukset osuivat, epäili räjähdyskuoppien olevan pioneeritöiden tulosta. Tosin pitkin päivää oli myös ammuttu NL:n puolella kranaatinheittimillä, eikä vartio ollut varma, lumisateen johdosta, oliko lähtölaukauksia kuulunut vai ei. Missään tapauksessa tykinlaukauksia ei ainakaan ollut kuulunut, ne oltaisiin havaittu lumisateesta huolimatta. Kerro missä lähteessä suomalaiset rajavartijat ovat kertoneet ammutun tykillä.
"Eri havainnoitsijat puhuvat joko tykin tai krh:n laukauksista riippuen siitä, ovatko kuulleet lähtölaukaukset." tuossahan siitä puhutaan.
Ja mitäs tässä sanotaan?
"Tosin pitkin päivää oli myös ammuttu NL:n puolella kranaatinheittimillä, eikä vartio ollut varma, lumisateen johdosta, oliko lähtölaukauksia kuulunut vai ei."
Ensin myönnetään kuinka osa oli kuullut ( suomalaisten ampumat? ) tykinlaukaukset ja osa oli kuullut pelkkiä korohoron laukauksia. On ollut aikamoinen pyräkkä, vai mitä.
Ja seuraavana päivänä kielletään tykinlaukaukset.
Siis pitkin päivää...
Jos toinen laukaus ammutaan joskus kolmen aikaan, niin milloin sitten ammuttiin se toinen korohoron laukaus?
Noh, ainakin tuossa Suomi Sodassa-viitteessä ei kukaan muu mainitse tykin laukauksia paitsi Molotov. Siinä lukee myös näin: "Kun neuvostojoukot olivat pitäneet harjoituksiaan ja ammuntojaan jo useita päiviä, ei räjähdyksiin Suomen puolella kiinnitetty suurempaa huomiota."
Tykin laukauksen ja siitä jonkin ajan päästä tapahtuvan kranaatin iskemän huomaa kyllä ja sitä ei voi sekoittaa mihinkään muuhun. Koeta nyt vielä viisastella tälläkin asialla. Vaikka kuinka kuulisit räjähdyksiä pitkin päivää, erottaisit siltikin heti joukosta tykinlaukauksen. Jos siis Mainilaan olisi ammuttu tykillä, olisi se mainittu suomalaisten tähystäjien raporteissa. Vaan kun ei ole.
Josif Stalin henkilönä ei ole sitä tyyppiä joka lymyää puskissa kranaatinheittimen kanssa.
rajavartijat "lymysivät".
Jos Josif Stalinin Neuvostoliitto ampuu se ampuu tykistöllä. Se ei lymmyä puskissa.
aloitettuaan hyökkäyksen 30.11. 39. Tekosyyksi saatiin tuo itse tehty rajaloukkaus.
"Tykin laukauksen ja siitä jonkin ajan päästä tapahtuvan kranaatin iskemän huomaa kyllä ja sitä ei voi sekoittaa mihinkään muuhun."
Niin minäkin luulin, mutta saitilta löytyy sankareita joiden mukaan lumipyräkän takia kuulohavainnot heikkenivät niinpaljon ettei oltu varmoja mitä kuultiin.
Noniin jos kerran lumipyryllä on noi vakava vaikutus suomalaisten rajavartijoiden kuulokykyyn, niin kumpikohan tykinlaukaus kuuluu paremmin, se joka ammutaan jokusen kilometrin päästä NL:n puolelta, vai se joka ammutaan "korvan juuresta" suomen puolelta?
Taitaa muuten selittää sen miksi "Seuraavan päivän selvittelyissä he arvioivat krh:n todennäköisemmäksi".
entäpä se "Talvisodan historia 1. osa s 43."
kertoo kolmen paikalla olleen havainneen klo 14.45-14.58 seitsemän klrh:n laukausta, jotka iskivät Mainilan pellolle. Kuulohavaintojen mukan leikattiin tuliasema noin 1 km päähän iskemistä.Siihen oli haviantopaikoista vajaa 2 km.
Vain OV on paikallaolleista(?) havainnut tykillä ammutun ja Suomen puolelta. Kaikki muut ovat todenneet ammutun NL:n puolelta.
"Suomi sodassa" s 58, Suomi taisteli 1. osa s 118-122 ja Talvisodan historia 1. osa s 43.
"Eri havainnoitsijat puhuvat joko tykin tai krh:n laukauksista riippuen siitä, ovatko kuulleet lähtölaukaukset."
Tuossa puhutaan kyllä tykinlaukauksista jotka kummasti peruttiin seuraavana päivänä.
Sitäpaitsi jos kerran pitkin päivää oli ammuttu korohoroilla ( 2 laukausta ) niin aika lyhyt on päivä jos sen pituus on "klo 14.45-14.58"
#Sitäpaitsi jos kerran pitkin päivää oli ammuttu korohoroilla ( 2 laukausta ) niin aika lyhyt on päivä jos sen pituus on "klo 14.45-14.58" #
Tuona aikana ammuttiin havaintojen mukaan 5-7 laukausta krh:lla. Ne on Molotovin nootissa muutettu 7 tykinlaukaukseksi. Tykkejä ei Suomen puolella ollut mailla halmeilla, eikä heittimiäkään edes lähellä kantomatkaa.
Kerro jo viimein loputtoman höpinän lisäksi, miksi Suomi olisi ampunut ja miksi NL:n puolelle, jos kerran oli tarkoitus todistaa NL:n provokaatio?
Ja miksi Suomi oli valmis puolueettomaan tutkimukseen, mutta NL ei?
Älä nyt ottoville enempää väärennä lähteitä! AInakaan tuossa ensimmäisessä mainisemassasi lähteessä ei kukaan havainnoitsija puhu tykeistä mitään. Sen sijaan krh-ammuntaa oli kuultu NL:n puolelta jo useiden päivien ajan joten räjähdyksiin Mainilassa ei kiinnitetty normaalia suurempaa huomiota. Molotov puhuu tykeistä. Myöskään Mannerheimin muistelmissa ei puhuta tykinlaukauksista sanaakaan, vaikka tapahtumat on kuvattu siinä erittäin yksityiskohtaisesti. Ainiin, sinähän et pidä Mannerheimia luotettavana lähteenä. Molotov näyttää kyllä kelpaavan.
"Suomi sodassa" s 58, Suomi taisteli 1. osa s 118-122 ja Talvisodan historia 1. osa s 43.
"Eri havainnoitsijat puhuvat joko tykin tai krh:n laukauksista riippuen siitä, ovatko kuulleet lähtölaukaukset."
ja kukakohan tuon menikään alunperin laukomaan. Sieltä se syyllinen löytyy kun skrollaatte tarpeeksi ylös. Minun ei tarvitse muuta kuin lainata "sankariamme".
Kyseisessä lainauksessa aivan selkeästi annetaan ymmärtää kuinka osa rajavartioista tunnisti ( toveri Molotovin ohella ) tykinlaukaukset jotka he kielsivät seuraavana päivänä.
Kuinkakohan paksu on ollut se rautalanka josta ( muistaakseni ) Heinrich on joutunut vääntämään niille rajavartijoille ettei heidän kuulohavannoistaan huolimatta he voineet kuulla tykinlaukauksia. Olisi muuten ollut mannerheimilla aika vaikea selittää kuinka suomen puolella ei ollut tykkejä riittävän lähellä rajaa, kun lumipyryn aiheuttaman kuuloesteen ansioista ainoat tykit jotka voitiin kuulla olisivat olleet suomen puolella...
Lumipyrystä muuten sen verran, jos kerran kyseinen luonnonilmiö aiheuttaa kuulohavainnolle niin suuria vaikeuksia että vain osa rajavartioista kuulee tykinlaukaukset, niin eikö silloin luulisi sen aiheuttavan myös vaikeuksia näköhavaintojen tekemiseen. Ja kuitenkin tuosta kuulohavaintojea vaikeuttavasta lumipyrystä huolimatta suomalaiset rajavartiat tunnistivat seitseman kuoppaa naapurin puolella.
"Kuinkakohan paksu on ollut se rautalanka josta ( muistaakseni ) Heinrich on joutunut vääntämään niille rajavartijoille ettei heidän kuulohavannoistaan huolimatta he voineet kuulla tykinlaukauksia. Olisi muuten ollut mannerheimilla aika vaikea selittää kuinka suomen puolella ei ollut tykkejä riittävän lähellä rajaa, kun lumipyryn aiheuttaman kuuloesteen ansioista ainoat tykit jotka voitiin kuulla olisivat olleet suomen puolella..."
Tutkimukset suoritti Kannaksen rajavartioston komentaj everstiluutnantti Inkilä. Kukaan ei ole muuttanut havaintojaan. On selvää, että heittimen kranaatin rajahdystä ei ole varmuudella voinut erottaa kevyen tykin kranaatista. Lähtölaukauksia taas kuultiin vain heittimellä lumipyrystä huolimatta. Tosin ei kauimpana olleet niitä kuulleet. Se on aivan ymmärrettävää, sillä on ammuttu pienellä lisäpanoksella. Tuliasema leikattiin reilu 1 km iskemistä.
Tykin lähtölaukauksia ei kukaan ole kuullut, eikä niistä kertonut. Lumipyry ei olisi estänyt sen kuulemista ja erottamista.On se sen verran heittimen "yskähdystä" rajumpi. Laukaus on yhtä kova riippumatta, minkä maan alueella se ammutaan. Suomen ainoat tykit mailla halmeilla olivat ainakin parinkymmenen killmetrin päällä ja pressujen alla.
Vääristelijänä ja valehtelijana olet stallarien aatteelle kunniaksi.
"Ja kuitenkin tuosta kuulohavaintojea vaikeuttavasta lumipyrystä huolimatta suomalaiset rajavartiat tunnistivat seitseman kuoppaa naapurin puolella."
Valehtelet taas. Nähtiin vain, että venäläiset kävivät kuoppia tarkastelemassa.
Vai ei kukaan muuttanut havaintojaan. Kumma kyllä, mutta tuolta ylhäältä löytyy seuraavanlainen kommentti:
"Seuraavan päivän selvittelyissä he arvioivat krh:n todennäköisemmäksi." Jos tuo pitää paikkansa, niin kerrohan mikä on se mahdollisuus että ( muistaakseni ) Heinrich olisi sinä "seuraavana päivänä" painostanut niitä rajavartioita jotka puhuivat tykinlaukauksista luopumaan mielipiteistään? Varsinkin jos lumipyryn aiheuttama kuulohavainnon heikentyminen paljastaisi ammunnan suoritetun suomen puolelta.
"Nähtiin vain, että venäläiset kävivät kuoppia tarkastelemassa." Miten tuo näköhavainto on mahdollista jos on niin paha lumipyry että kuulohavainnon tekeminen vaikeutuu.
lahjakkaasti. Hyvä että stallariuskoa riittää.
Heinrichs oli Itä-Kannaksella armeijakunnan komentajana. Mainilan laukausten kanssa hänellä ei ollut mitään tekemistä. Tutkinnan johti virkansa puolesta Kannaksen Rajavartioston komentaja komentaja evl K. Inkala. Totta kai hän tarkisti edellisen päivän havainnot. Ne oli kirjattu tähystyspäiväkirjoihin.Ei niissä mitään epäselvyyttä ollut. Mitään painostusta ei harjoitettu. Se on stallarivaleitasi.
Harvan lumipyryn todettiin hieman vaikeuttaneen tähystystä. Olivathan iskemät 1-2 km havaintopaikoista. Talvinen iltapäivä ei muutenkaan niitä valoisimpia ole. Kyllä ihmisryhmät pellolla erottuivat kiikareilla 1-2 km päästä
Ampuminen Suomen puolelta on sinun keksintösi. Se on yhteinen vain Molotovin kanssa.
Kova on tuo vääristelyn into selvässä asiassa.
"Harvan lumipyryn todettiin hieman vaikeuttaneen tähystystä." Ja kovasti se pyry haittasi kuulohavaintjen tekoa, kun osa rajavartioista väitti kuullensa tykinlaukauksia.
Muistelisin mannerheimin käskeneen ampumispäivänä Heinrichin menevän ja ottavan selvää mitä rajalla oli tapahtunut.
27 päivänä tiedettiin varmasti ettei sieltä rajalta edellisenä päivänä saanut missään nimessä kuulua yhtä ainokaistakaan tykinlaukausta koska:
1 toveri Molotov oli niihin vedonnut ja
2 siinä pyryssä ainoat tykinlaukaukset jotka olisivat kuuluneet, olisivat tulleet suomen puolelta.
Kun 27 päivänä mannerheim ilmoitti maailmalle ettei suomen puolelta ollut tykillä ammuttu, niin silloin Heinrich/Inkala oli tehnyt hyvää työtä ( ja suomalaisille epänormaalisti nopeasti ) siivotakseen häiritsevät todisteet pois.
"Ja kovasti se pyry haittasi kuulohavaintojen tekoa, kun osa rajavartioista väitti kuullensa tykinlaukauksia."
Missä tuollaiset väitteet on esitetty?
"Muistelisin mannerheimin käskeneen ampumispäivänä Heinrichin menevän ja ottavan selvää mitä rajalla oli tapahtunut."
Kumma kun sitä ei kukaan muu muista.Mannerheim sai tietää asiasta vasta seuraavana päivänä. Sehän alkoi tulla Suomessa tietoon vasta myöhään illalla, kun Molotovin radiopuhe oli kuunneltu.
Mainila ei ollut edes Heinrichsin vastuualueella, vaan Öhqvistin, jos armeijakuntien komentajia katsotaan. Lähin kenraali oli Ratsuväkiprikaatia ja Uudenkirkon Ryhmää komentanut Palmroth. Kyseessä oli rajatapahtuma, joten se kuului rajavartiostolle.
"siinä pyryssä ainoat tykinlaukaukset jotka olisivat kuuluneet, olisivat tulleet suomen puolelta."
Harva lumisade ei estä kuulohavaintojen tekoa. Tykinlaukauksia ei ole vieläkään kuulleet kuin sinä ja Molotov. Hän kieltäytyi Suomen esittämästä tapahtuman puolueettomasta tutkimuksesta.Se kertoo riittävästi.
Mannerheim ei 27.11. ilmoittanut maailmalle yhtään mitään, vaan pyysi preidentiltä eroa tehtävästään pv:n komentajana. Se oltiin valmiita myöntämään ja kenraali Österman kutsuttiin 29.11. ottamaan tehtävä vastaan.Puna-armeija hyökkäsi seuraavana päivänä ja Mannerheim ilmoittautui ylipäällikön virkaan. Siitä hän ei ollut pyrkinyt eroon.
Taidat olla yksi näitä stallarien korppi-inkarnaatioita. Olet tietämätön inttäjä. Esität omia kuvitelmiasi muka tapahtuneina tosiasioina.
Totuudelle olet yhtä allerginen kuin muutkin ketaleet, vienohuttuse ja tikku-iivarit ja mitä nikkejä nyt kulloinkin käytätte. Valeet pysyvät samoina.
"Suomi sodassa" s 58, Suomi taisteli 1. osa s 118-122 ja Talvisodan historia 1. osa s 43.
"Eri havainnoitsijat puhuvat joko tykin tai krh:n laukauksista riippuen siitä, ovatko kuulleet lähtölaukaukset."
On ollut aika pyräkkä jos kerran ( suomesta ammutut? ) tykinlaukaukset ja heiveröinen korohoron laukaukset menevät jannuilta sekaisin ( joskin samanaikaisesti kuopan reunalla olevat jannut näkyvät... ).
"Seuraavan päivän selvittelyissä he arvioivat krh:n todennäköisemmäksi." Eli jannut peruivat seuraavana päivänä väittämänsä tykinlaukauksista. Jos se kerran oli Inkala jonka tehtävänä oli putsa.. tarkoitan harmonisoida rajavartoiden tarinat niin että paljastavia tykinlaukauksia ei enään näy eikä kuulu, niin sitten se oli Inkalan tehtävä eikä Heinrichin.
Mutta jonku on Inkalalle sen tehtävän antanut ja kuka se oli?
"...Suomen puolustusvoimain komentaja C.G. Mannerheim antoi seuraavana päivänä tiedonannon, jossa suomalaisten osuus asiaan kielletään. Mannerheimin mukaan suomalaista tykistöä ei ole 50 kilometriä lähempänä rajaa, ja että alueen suomalaisjoukot ovat kyseiseen aikaan olleet jumalanpalveluksessa."
Noin siis Yle.fi:n artikkelista: "Mainilan laukaukset tappoivat haaveet rauhasta
julkaistu 26.11.2009 klo 15:03, päivitetty 26.11.2009 klo 16:27"
27. päivänä mannerheim uhoaa suureen ääneen ettei suomen puolelta mitään ammuttu eli sinä päivänä rajavartioiden tunnustusten piti olla jo harmonisoitu. Mutta kumpikohan oli ensimmäisenä: mannerheimin uhoaminen vai Inkisen raportti?
"Mannerheim ei 27.11. ilmoittanut maailmalle yhtään mitään, vaan pyysi preidentiltä eroa tehtävästään pv:n komentajana."
Jos tarkotetaan pv:n komentajalla suomen armeijaa ( puolustusvoimat ) niin suomen armeijan komentaja ei ollut mannerheim, vaan se onneton ihmispolo joka joutui sittemmin, kun kannas oli murtunut, mannerheimin ja Öhquistin heittopalloksi.
Mutta mitä tulee siihen mannerheimin puolustusneuvoston nokkamiehen paikan jättämisestä, niin mitäs arvelet, liittyisikö se jotenkin siihen muutama päivä aikaisemmin käytyyn Kallion ja mannerheimin väliseen nokankopuun YH-armeijan purkamisesta ( kun näyttää siltä ettei sotaa tulekkaan ) ja jossa mannerheim uhkasi ottaa hatkat kyseisetä pystistä ja mannerheimin kauhuksi Kallio antoi ensimmäistä kertaa ymmärtää että sehän onnistuu.
En viitsi noihin laukauksiin enää mennä. Ei valeesi toistamalla tosiksi muutu.
"Jos tarkotetaan pv:n komentajalla suomen armeijaa ( puolustusvoimat ) niin suomen armeijan komentaja ei ollut mannerheim, vaan se onneton ihmispolo joka joutui sittemmin, kun kannas oli murtunut, mannerheimin ja Öhquistin heittopalloksi"
Mannerheim oli nimitetty 17.10.39 "Tasavallan puolustusvoimain komentajaksi".
Tästä virasta hän pyysi eroa. Syyksi hän ilmoitti hallituksen heikot toimet puolustusvalmiuden parantamiseki YH:n aikana. Hän ei halunnut antaa kansalle käsitystä siitä, että oli tyytyväinen tilanteeseen.
Tarkoitus oli ilmeisesti jatkaa puolustusneuvoston puheenjohtajana jonkin aikaa, koska Österman kutsuttiin 28.11. toimimaan aluksi M:n apuna puolustusvoimien johtamisessa. Tehtävien vaihdon piti alkaa 30.11., mutta sitten tulikin muutos suunnitelmiin.
Mannerheim oli ollut tyytymätön Moskovan neuvottelujen katkeamiseen ja vaatinut neuvottelujen aloittamista uudelleen. Itse asiassa hän oli kirjoittanut ensimmäisen eroluonnoksen jo neuvottelujen katkettua 13.10..
Eroanomus kirjoitettiin puhtaaksi 20.11., jolloin hallituksen enemmistö asettui kenttäarmeijan 100 000 miehellä supistamisen kannalle. Niukkanen sai asian lykättyä.
Mainilan laukauksilla ei ollut osuutta M:n eropaperiin.
Elikä Valehtelevainen sankarimme ei pysty osoittamaan kuinka "Selvät todisteet 15.9.2011 10:30":n heitto:
"löytyvät mm. "Suomi sodassa" s 58, Suomi taisteli 1. osa s 118-122 ja Talvisodan historia 1. osa s 43.
Eri havainnoitsijat puhuvat joko tykin tai krh:n laukauksista riippuen siitä, ovatko kuulleet lähtölaukaukset." ei pitäisikään paikkansa.
Kuten myös jäi Valehtelevaiselta sankariltamme toteen näyttäminen että nimimerkki: "Eivät tunnistaneet 19.9.2011 09:07" olisi antanut virheellistä tietoa lauseessaan: "Seuraavan päivän selvittelyissä he arvioivat krh:n todennäköisemmäksi."
Summasummarum.
Rajavartioilla oli selkeitä vaikeuksia tunnistaa korohoron ja tykinlaukauksia toisistaan lumipyryn takia ( mutta näköjään ei omaneet samoja vaikeuksia tunnistaa ukkoriviä kuopan reunalla ). Seuraavana päivänä Inkisen ( tai Heinrichin ) toimesta ne rajavartijat jotka olivat mielestään kuulleet tykinlaukauksia korjaavat kommetointiaan siihen suuntaan että ammunta oli vain korohoroista peräisin. Saman päivänä mannerheim uhoaa ettei suomenpuolelta ammuttu mitään, mutta Valehtelevaisen sankarimme ei kykene ilmoittamaan kumpi saapui ensimmäisenä: Inkisen raportti vai mannerheimin mölinät.
Sehän ei ollut ensimmäinen kerta kun mannerheim oli uhannut erota puolustusneuvoston nokkamiehen paikalta. Kallio oli vain aikaisemmin tukenut mannerheimia muita vastaan. Tuossa keskustelussa Kallio oli ensimmäisen kerran antanut ymmärtää että mannerheim myös saa sen eron jos kerran herra sitä haluaa. Mainilan laukauksilla ei ollut välttämättä vaikutusta itse mannerheimin eropaperiin, mutta Kallion uhkauksilla saattoi ollakin jotain tekemistä Mainilan laukauksiin.