Valikko

Eläinten suojelu

Keskustele eläintensuojelusta Suomessa ja maailmalla.

Auta pitämään palsta siistinä. Ilmoita asiattomista viesteistä siihen tarkoitetulla linkillä.

Eläinrääkkäykseen yllyttävät viestit sekä muuten asiattomat viestit poistetaan. Tarpeen vaatiessa asiaton kirjoittaja jäljitetään ja tiedot luovutetaan poliisille.

ALOITA UUSI KESKUSTELU


Keskustelut

20.02.2015
Eläimen kipu, kärsimys ja tuska.
Kengitin poikasena isäni kanssa hevosta. Kengityksessä käytetty paksu ja pitkä kenkänaula ohjautui kavion ulkoreunan sijaan kohti kavion ydintä. Tietenkin hevonen reagoi siihen yrittäen vetää kaviotaan pois meidän otteestamme. Mutta kun kengitys oli ohi, niin hevonen ei osoittanut minkäänlaisia kärsimyksen tai tuskan merkkejä. Aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka verisestä kenkänaulasta päätellen, olisi toisin voinut ajatella. Olen tehnyt vastaavia havaintoja monien muidenkin eläinten kohdalla. Vaikuttaakin siltä, että kipu ja kärsimys tai tuska ovat kaksi eri asiaa. Kipu on refleksiivinen tila. Kärsimys puolestaan kvalitatiivinen tila. Jotkut ihmiset ovat kertoneet, että heidän kiputilansa ovat johtaneet kärsimyksen sijaan mielihyvään ja nautintoon. Eräät taas eivät reflektoi kipua lainkaan, joten he joutuvat kaiken aikaa varomaan vahingoittamasta itseään. Vahingoittuminen ei kuitenkaan merkitse heille kärsimystä, vaan pelkästään elämän rajoittumista. Ilmeisesti eri ihmiset "kvalitoivat" kipuun eri tavoin ja eläimet eivät välttämättä lainkaan. Tosin tilanne saattaa olla ns. korkeampien eläinten, kuten delfiinien ja simpanssien kohdalla toinen. Mikäli edellä kerrottu pitää paikkansa, niin eläinsuojelu kipuun ja kärsimykseen vedoten ontuu. Eläimen reflektoima kipu ei merkitse kärsimystä. Tämä ei myöskään merkitse sitä, että eläintä olisi tieten tahtoen kidutettava. Toinen luonto- ja eläinsuojelupiirien suojeluargumentti on vetoaminen naturalistisuuteen. Heidän mukaansa eläimen kuuluu olla omassa luontaisessa elinpiirissään, missä ne heidän mukaansa pystyvät parhaiten toteuttamaan lajikohtaista olemustaan. Mutta tämäkin argumentti on harhaanjohtava. Eläin on nimittäin luontaisessa elinpiirissään juuri siellä, missä se on syntynyt, kasvanut ja mihin se on sopeutunut. Usein tämä pitää paikkansa myös ihmisten kohdalla. Edellisten valossa näyttääkin siltä, että eläinsuojelupiirit perustavat näkemyksensä ennakkoasenteisiin ja -luuloihin, epärealistisiin aikomuksiin ja toiveisiin, ja ennen kaikkea tietämättömyyteen ja ymmärtämättömyyteen. Näin ollen joutuu miettimään, että mitkä mahtanevatkaan olla luonto- ja eläinaktivistipiirien todelliset motiivit. Ainakaan eläinsuojelun puolelta ne eivät löydy.
46
Yhteiskunta > Eläinten suojelu

Sivu /138